Ruiskuja on tetstattu 20 vuotta ympäristötuen takia. Kasvinsuojeluruiskun testaaminen on nyt kasvinsuojelulain vaatimus, joka pitää täyttyä jokaisen ruiskun kohdalla. Aiemmin Maaseutukeskusten konekonsulentit testasivat 80-luvun loppupuolelta alkaen vapaaehtoisuuden pohjalta.
Terhi Korpi, Viikin agronomiharjoittelija, häärii tomerasti vanhan Kasi-ruiskun ympärillä. Ruiskun paine mitatataan ensin. ”Tässä saa hakea kohta kurahaalirit”, toteaa Terhi kun vettä roiskuu haalareille. Kesäaurinko pehmentää ilmeen ja kuivattaa kamppeet nopeasti ja homma jatkuu.
”Ruiskun testaus on neuvontatilasuus, jossa yritetään saada kasvinsuojeluruiskut pellolle vietävään kuntoon”, Jari Mäkinen sanoo. Hän on Proagrian kavsintuotantoneuvoja, jolla testukset ovat olleet näpeissä 25 vuotta, mitä ruiskuja on testattu.
Testaustilaisuus ei ole viranomaistilaisuus, ja se näkyy leppeässä tunnelmassa.

Kalustokirjoa on laidasta laitaa. vanhan Ferkun perään istutettu Kasi toimii moitteettomasti edelleen.
Vanha maalikamerasysteemi toimii edelleen
Proagrian kasvintuotantoagrologi Jari Mäkinen istuu läppärin ruudun äärellä. ”Vaikka tämä systeemi näyttää vähän vanhalta, toimii. On toiminut jo 20 vuotta”.
Ensiksi verrataan pumpun tuottoa tehtaan ohjearvoon ja tarkistetaan painemittari ja imuvuodot. Samalla katsotaan varusteet, kuten uusi vaatimus puhdasvesisäiliö käsien pesua varten. Nivelakselin suoja on yksi tarkistettava kohde.
Mäkinen puhuu maalikamerasysteemistä. Ruiskulla ruiskutetaan vettä aaltopeltiin, josta vesi valuu kuppeihin. Kun kuppiin on kertynyt 300 milliä nestettä kellotetaan aika. Kupeissa on sähköanturit, jotka lähettävät tiedot läppärille.
Excel-taulukko laskee hajonnan. ”Oikeastaan kaikki nykyään läpisevät testin”, Mäkinen sanoon ja kertoo, että jokunen saa maininnan hyväksytty korjattuna.
Yksi huono puoli tässä testausmenetelmässä on: ”Tuuli on meidän pahin vihollinen. Ja sitä on piisannut.”
Ruiskun testaus on hyvä tilaisuus neuvontaan
Mäkinen sanoo tehneensä tätä kulttuurityötä vuodesta 1995 asti. ”Alkuaikoina tuli vastaan ruiskuja, joiden ei kuvitellut enää käyneen pellolla. Nykyään kalusto on kunnossa.
Pieniä tiivistevikoja löytyy silloin tällöin. Varaosia löytyy autosta.
Testaus palvelee erityisesti ruiskuttajaa. Toimiva peli pruuttaa tyyriit aineet oikeaan paikkaan oikeinä määrinä.
Mäkinen keskustelee usean farmarin kanssa suuttimista. Ilmasuuttimet ovat yleisiä. Kauppamiesten tarinoita ei kuitenkaan kaikkia uskota. Pisaran sisällä olevaan kuplaan ei ei Jari Mäkinen usko. Antti hietakangas on suuttimiin tyytyväinen.
Suutinvalikoima on laaja. Tukes pitää vesistöjen läheisyydessä käytettävän mahdollisimman isoa pisarakokoa. ”Se on sitten toinen asa, toimiiko se kaikkien aineiden kanssa”, Mäkinen murahtaa.
Uudet testausohjeet — ”Älkää vain liikaa innostuko”
Mäkisen kesä kuluu kokonaan testauksien kanssa. Tänä vuonna hän sanoo aloituksen vähän viivästyneen, kun viimeinenkin muutospäivä odotettiin loppuun asti.
Kesän testaussaldo on normaalisti 500 Tänä vuonna tetstattavia ruiskusja tulee olemaan noin 300.
Uusi testausohje on tekeillä. Mäkinen on saanut uusista määräyksistä jonkin verran vihiä.
”Mä toivon nyt että älkää taas liikaa innostuko.”
1 Kommentti
Oma ruiskui testattiin Pro Agrian toimesta kesäkuussa. Jos henkilöautoja testattaisiin samalla periaatteella, jätettäisiin jarrut testaamatta kokonaan ohjeiden/välineiden puuttumisen takia ja jarruton autokin menisi läpi.
Ruiskussa on määränsäätöautomatiikka, mutta testaaja ei sitä pystynyt testamaan vaikka yritin vaatia sitä. Minusta on turha testata suuttimiakaan, jos tärkein ruiskutusmäärään vaikuttava tekijä jää testaamatta. Tälläisenä testaus ei pelvele isäntiä vaan on testaajien työllistämistä.
Pro Agrian tulisi vaatia Tukesilta selkeät ohjeet myös määränsäätöautomatiikan testaamiseen ja kieltäytyä tekemästä testauksia ennenkuin myös määränsäätö testataan. Testaaja kertoi ettei heillä ole ohjeita määränsäädön testaamiseen.