Kysyimme ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselta, mitä ovat tulevaisuuden ruokatuotanto ja energiatavoitteet. Kysyimme viljelijöiltä ja lämpöyrittäjiltä mielipiteitä ministerin ajatuksista. Yksi vastaus oli: ”Kuin tuhannen ja yhden yön sadusta”.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselta tuli ulostulo MT:ssa, jossa hän toi esiin uuden termin, ekosysteemipalvelut — ”Rahaa tulee kohdentaa suorista hehtaarisidonnaisista ja eläinten määrään sidotuista tuista ekosysteemipalvelujen tukemiseen.”
Ministerin ajatukset energiatuotannosta, ilmastotoimista ja kiertotaloudesta saivat kommentoijilta selkeitä kommentteja.
Facebook kommentti: Aika tyhmänä ministeri tuntuu maanviljelijöitä pitävän, kun noita itsestään selvyyksiä latelee eläinten ja maaperän hoidosta. (Lisätty 19:06)
Ministerin sähköpostivastaukset sinisellä.
Millä turvaamme ruokatuotannon, jos tuet siirretään ruokatuotannosta ympäristöön?
Tuet maataloudelle ovat tukia ruuantuotannolle. On selvää, että suomalainen ruuantuotanto on turvattava myös tulevaisuudessa.
Suorien tukien rinnalla on panostettava kuitenkin entistä vahvemmin ympäristö-, ilmasto-, eläinten hyvinvointia parantaviin tukiin. Samalla pidetään huolta maan kasvukunnosta, jonka myötä satovarmuus vahvistuu kasvukauden olojen muuttuessa yhä vaihtelevimmiksi.
Suomi on korkean osaamisen maa ja meillä on mahdollisuus tehdä ilmastoystävällisestä maataloudesta vahvuus, jonka opeille on kysyntää myös muualla maailmassa.
Farmarit kommentoivat:
Viljelijät perustavat työnsä juuri maan kasvukunnon ylläpitämiseen ja panostavat satovarmuuteen. Miten opit muuttuisivat rahaksi?
Miten maataloudesta saadaan kannattavaa, jos poistetaan hehtaari- ja eläintuet?
Hehtaari- ja eläinperustaiset tuet eivät ole poistumassa. Hallitusohjelmassa on kuitenkin napakasti linjattu: ”Tulevalla ohjelmakaudella tukien painopiste suunnataan aktiiviviljelyyn sekä parantamaan eläinten hyvinvointia ja ympäristön tilaa”, joten näiden kunnianhimon tasoa täytyy kasvattaa.
Neuvotteluiden alla olevassa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevalla tukikaudella on tärkeää pystyä tukemaan viljelijöitä siinä, että käyttöön voidaan ottaa uusia viljelytapoja ja kehittää muutoin maataloutta ilmastoystävällisempään suuntaan.
Maataloustukien pienentyessä nykyisen ehdotuksen mukaisesti, kansallista kompensaatiota tarvitaan mukaan erityisesti maaseudun kehittämisvaroihin.
Luonnossa ravinteiden kiertokulku on ihmeellinen asia.
Mitä tarkoittaa ekosysteemipalvelujen tukeminen?
Ympäristöystävällinen maatalous on Suomen valtti. Ekosysteemipalveluita tuettaessa kohdistetaan toimia ympäristön tilaa parantaviin toimiin, kuten hiilen sidontaan, vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätykseen. Nämä kaikki ovat myös hallitusohjelman mukaisia toimia, joita haluamme yhdessä edistää.
Ravinteiden kierrätyksen tehostamisessa piilee myös iso mahdollisuus parantaa maatalouden kannattavuutta. Esimerkiksi lannan prosessointi ja tuotteistus biokaasuksi ja kierrätyslannoitteiksi on ympäristöteko tuottaen samalla alalle lisäarvoa.
Myös maaperän kasvukunto ja hiilensidonta on ollut näkyvästi esillä viime aikoina ja se on nostettu myös hallitusohjelmaan mukaan ja uusia keinoja asian edistämiseksi tarvitaan.
Hallitus panostaa isosti vesien suojeluun ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyöllä. Jo tulevana kesänä on tarkoitus tehdä laaja kipsinlevityshanke Saaristomeren valuma-alueella, ravinteiden peltoon sitomiseksi. Maanparannusaineiden käyttöä voisi edistää hankkeiden ohella myös maataloustuin.
Lue lukijapalaute ekosysteemipalautteesta ministerille tästä.
Millä tavalla hallituksen ilmastotoimet lisäävät kilpailukykyä?
Vähähiilistä ratkaisuista on huutava kysyntä maailmalla ihan kaikilla sektoreilla.
Kun yrityksemme kehittävät tuotteita ja palveluja kotimarkkinoille vastatakseen Suomen ilmastotavoitteisiin, avautuu samalla valtavat vientimahdollisuudet.
Resurssien ylikulutus pakottaa muuttamaan toimintatapoja ja kilpailukyky perustuu jatkossa yhä vahvemmin resurssi- ja energiatehokkaisiin kiertotalousratkaisuihin, juuri niihin mihin ilmastotoimetkin tähtäävät.
Väitätte, että pienet hankkeet ja pienet tilat eivät saa investointitukia, miten pieniä tarkoitatte?
On mahdollistettava ympäristön, ilmaston ja eläinten hyvinvoinnin kannalta kestävää maataloutta tukevat investoinnit eri kokoisille tiloille.
Ajankohtainen esimerkki on lannan käsittelyn kehittyminen, peltoon levitetyn lannan mahdollisten negatiivisten vesistövaikutusten ohella myös lannan arvo kierrätysraaka-aineena on huomattu ja erilaisia käsittelyinnovaatioita on ollut kehitteillä. Lannan prosessoinnin tukeminen on esimerkki toimesta, jossa hyvin onnistuessa, luonto, ilmasto ja työllisyys kiittää.
Tulisi myös varmistaa, että investointitukea voisi saada myös kiertotaloutta parantaviin toimiin, kuten käytettyihin laitteisiin hankintaan.
Kiertotalousyrittäjyyden edelläkävijä kommentoi — luvitus iso ongelma:
Hiilensidonta, maanparannus ja kierrätyslannoitteet, kannatan niitä totta kai. Maan kasvukunnosta ollaan viimeisen pari vuotta puhuttu laajasti ja monet viljelijät ovat maanparannusasioihin tarttuneetkin.
Kun lantaa kerätään ja tuotteistetaan tuotteeksi, vaatii se tilat ja luvat sillä lannan status on silloin jäte. Jätteen käsittely vaatii ympäristöluvan , joka vie vuosia. Siihen kylkeen tarvitaan muitakin jakeita, sillä pelkällä lannan jalostamisella ei elä tänä päivänä.
Laitoshyväksyntä velvoittaa monenlaiseen tarkkailuun ja raportointiin sekä toimenpiteisiin. Nämä asiat tulevat eteen kun lantaa kerätään ja käsitellään laajemmalti. Viljelijältä lanta sellaisenaan saa mennä toiselle viljelijälle vaivattomammin sivutuotteena, mutta silloin sitä ei ole kukaan jalostanut mihinkään suuntaan.
Se on sitä, kun tarvihtija hakee ja maksaa levityksen, toinen pääsee eroon.
Biokaasussa on ideaa, saadaan lannasta jotain enemmän, lisäarvon tuova osuus. Pitää vain huolehtia, että biokaasulla on markkinat, käyttäjät ja investointeihin, sekä luvitukseen on näytetty vihreää valoa.
Nämä asiat ovat pitkälti valtiovallasta kiinni.
Puukuituliete, teollisuuden sivutuote on selluloosamassaa, johon olisi oivallista lisätä broilerin lantaa, jos määräykset olisivat järkiperäisiä.
Millä turpeen käyttö korvataan jos sen tuotanto halutaan lopettaa?
Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut vähintään puolittamaan turpeen käytön 2030 mennessä. On tehtävä suunnitelma turpeen hallitusta alasajosta. EU:n reilun siirtymän rahastosta voimme jopa saada tukea siirtymään pois turpeesta. Tätä mahdollisuutta ei kannata jättää hyödyntämättä, koska turpeen suurten päästöjen vuoksi sen poltto tulee väistämättä päättymään.
Kaukolämpöverkkoon voidaan tuottaa energiaa myös erilaisilla ei-polttoon perustuvilla menetelmillä mm. suurilla lämpöpumpuilla , teollisuuden ja asuinkiinteistöjen hukkalämmöllä sekä lämmön varastointia hyödyntäen. Pienissä laitoksissa puuta tullaan käyttämään mitä todennäköisimmin myös jatkossa, mutta sen kokonaismäärä ei kasva isosti, koska etenkin suuremmissa laitoksissa se korvautuu muilla vaihtoehdoilla.
Teuvalainen lämpöyrittäjä Jussi Harju tuottaa lämpöä turpeesta lähiseudun yrityksille.
Lämpöyrittäjät kommentoivat:
Hukkalämpökin pitää jollain tuottaa. Turpeella tuotettua energiaa täytyy lisätä, että huoltovarmuus tänä vaikeana aikana säilyy — kaksi vuotta sitten kuiva turve turvasi suomalaisen energian tuotannon.
Missään ei huomioida sitä, että lämpöä ja sähköä tuottavien CHP-laitosten hyötysuhde on 90 prosenttia, koska meillä on kattava kaukolämpöverkko.
Lämmön talteenotto on Suomessa huippuluokkaa jo nyt. Muualla Euroopassa hyötysuhde on 30 prosenttia, koska muualla Euroopassa käytetään kaasua ja kivihiiltä, Irlannissa esimerkiksi poltetaan avotakoissa kivihiiltä ja turvetta, mikä ilmenee sankkoina savuina piipuista.
Hallituksen suunnitelmat aiheuttavat lämmitys- ja sähköntuotantoon hintojen nousun kymmenillä prosenteilla. Pienissä lämpölaitoksissa joudutaan palaamaan takaisin öljyyn. Loviisan ydinvoimalan hukkalämmön ohjaaminen Helsinkiin on torpattu (Hukkalämpöä syntyy siellä sähköntuotannossa 70 prosenttia), koska se tuotetaan uraanilla — kivihiililämpö kelpaa.
Ei-polttoon perustuvat menetelmiä ei ole juuri olemassa. Suomessa on yksi suuri lämpöpumppu, joka tuottaa energiaa neljään kerrostaloon — viiden kilometrin reiän poraaminen aiheutti pieniä maanjäristyksiä. Miten 40 000 kerrostalon energia voidaan korvata nopeasti?
Turve tuottaa tehokasta lämpöä, sen avulla polttotapahtuma on tehokas. Ilman turvetta ei saada tarpeeksi lämpötehoa. Myös turpeen sisältämä rikki puhdistaa palotapahtumaa.
Toimittajalta
Ministeri, entä huoltovarmuus?
Yksi viljelijä kommentoi, että ministeri halusi opettaa viljelijöitä siinä, mitä he ovat tehneet sata vuotta — kehittämään maaperän kasvukuntoa.
Ministeri tarkoittaa varmaan kaikkea hyvää, mutta alan asiantuntijoita, viljelijöitä ja maaseudun lämpöyrittäjiä kannattaa kuunnella enemmän kuin oman kuplan ihmisiä.
On helppo ounastella, että tulevat päätökset pohjautuvat huoltovarmuuden ylläpitämiseen. Kehysriihen turveveron nosto luultavasti hyllytetään, jos huoltovarmuudesta nyt kriisissä halutaan pitää huolta.
Ministerin erinomaisen hyvä viesti oli, että ruuantuotanto pitää turvata. Miten, siihen tarvitaan konkretiaa.
Ei kommentteja