Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Viranomaistarkastukset 0

Ruokaviraston ylijohtajan kommentti — Suomessa annettu eläinsuojelusanktioita väärin perustein?

Hannu Koivisto · 3.4.2020

Ruokaviraston maaseutulinjan ylijohtaja Matti Puolimatka kertoo sähköpostissaan, että maataloustukia ei voi sanktioida, jos eläintenpitokieltoa ei ole määrätty.

Käytännössä eläinsuojelutarkastuksissa toiset pääsevät pälkähästä kuin kissa uuninpankolle, toisille määrätään elinkautinen.

Suomesta löytyy valtava määrä päätöksiä, jossa on määrätty mittavat tukisanktiot ilman eläintenpitokiellon määräämistä — Samoista rikkeistä on annettu hyvin erilaisia tuomioita.

Ylijohtajan pysäyttävä lausunto herättää kysymyksen, onko suuri määrä viljelijöiden tukia peritty takaisin väärin perustein.

Maatalousbyrokratiaan perehtynyt juristi Timo Äijö on hämmästynyt kuulemastaan: ”Ylijohtaja sanoo käytännössä, että hänen oma organisaationsa on toiminut väärin”.

”Onko siis odotettavissa, että he korjaavat tekemänsä virheet, vai ei?”.

Eläinsuojelusanktioita, kaksi päinvastaista tuomiota

Pohjanmaalla pieni hyvin hoidettu lypsykarjatila sai tuomion eläinsuojelurikoksesta. Oikeuden pöytäkirjoista ei löydy mitään konkreettista näyttöä syytteelle.

Samaa sanoo asiaa hoitanut Timo Äijö. ”Eläinlääkärin näyttö oli mielipiteitä, eikä faktaa. Tilan eläimet olivat huolella ja ammattitaidolla hoidettuja.”

Viljelijäpariskunta sai tuomion: sakot, tuomiosta johtuvat suuria eläinsuojelusanktioita, mutta ei eläintenpitokieltoa. Seurauksena pariskunta päätti lopettaa elinkeinonsa.

On epäiltävissä, että he ovat työttömyyskortistossa, onko se hyvä.  Pärjäsivät tilallaan hyvin, rahaakin jäi jopa hiukan säästöön.

Toinen toimittajan tietoon tullut tapaus Hämeestä: Kuolleita ja vammautuneita eläimiä, joita eläinlääkäri oli joutunut lopettamaan. Tuomiolle oli selkeät perusteet.

Karjan pitäjälle ei määrätty eläintenpitokieltoa, eikäeläinsuojelusanktioita, ainoastaan pieni sakkorangaistus. Kyseinen karjankasvattaja on ollut Hämeen ELY:llä töissä.

Kumpiko on oikeassa, johtaja vai hänen oma organisaationsa?

Kysyimme Puolimatkalta miten toiselta tilalta viedään tuet ja toiselta ei. Ylijohtaja vastaa sähköpostiimme:

Nostit esiin myös esimerkkinä erilaisia eläinsuojelusanktioita, ”kaksi erilaista eläinsuojelutuomiota”.

Eläintuissa tuen maksamiseen/maksamatta jättämiseen vaikuttaa se, onko määrätty eläintenpitokieltoa vai ei.

Eli eläintenpitokielto vaaditaan, jotta tuet voidaan periä takaisin. Jos siis viljelijän syyksi luetaan eläinsuojelurikos ilman eläintenpitokieltoa, vaikutusta tukeen ei ole.

Jos taas viljelijä määrätään eläintenpitokieltoon, jo maksetut tuet peritään takaisin siitä saakka, kun teko on havaittu eikä tukea makseta eläintenpitokiellon ajalta.

Tähän asti eläintenpitokiellolla ja sanktioinnolla ei ole ollut yhteyttä.

Sanktiot on asetettu, ilman että viljelijä olisi saanut eläintenpitokieltoa.

Syyllinen, kunnes syyttömäksi todetaan

Kun viljelijä joutuu syyteharkintaan, kun asia siirtyy poliisilta syyttäjälle, tukien maksaminen jäädytetään välittömästi.

Varsinainen oikeuskäsittely alkaa usein puolen vuoden päästä ja saattaa jatkua eri oikeusasteissa pitkään. Viljelijältä on ensin viety rahat, jonka jälkeen oikeusavun kustannukset ovat maksukyvyn ulkopuolella. Käräjöinti maksaa helposti yli 10 000 euroa. Hovioikeudessa tulee kustannuksia lisää ja jokainen maksaa kustannuksensa itse omasta pörssistään.

Farmarilta on viety mahdollisuudet oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin jo ennen käsittelyn alkamista.

Farmarilta on viety mahdollisuudet oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin jo ennen käsittelyn alkamista.

Useimmiten eläinsuojeluoikeudenkäynneissä valvovan eläinlääkärin todistus on kärjätuomarille uskottavin, vaikka viljelijällä olisi liuta uskottavia todistajia. Tuomareilla ei riitä asiantuntemus kiemuraiseen maataloussanktiointiin. Heillä ei ole aina edes tietoa, kuinka merkittäviä tuomiosta aiheutuvat sanktiot ovat. He eivät tunne alaa. On helpoin tie antaa langettava tuomio ja siirtyä muihin työtehtäviin.

Yleensä eläinlääkärit eivät lähde todistajaksi toista eläinlääkäriä vastaan.

Esiin tulleissa tuomioissa todistelut ovat olleet hataria mielipiteitä, vailla konkreettista näyttöä.

Timo Äijö tekee töitä viljeijjän oikeusturvan eteen. Hän on yksi harvoista maatalousbyrokratiaan perehtyneistä juristeista.

Juristi Timo Äijö: keneltä korvausta vääristä sanktioista?

Timo Äijö kertoo, että eräs maatalousviranomainen sanoi hänelle: ”On kuule aivan sama mitä niihin vastineisiin kirjoittelet, tietääkseni ei kukaan viranomainen ole koskaan muuttanut omaa tai toisen viranomaisen päätöstä siksi, että kukaan ei voi myöhemmin näyttää heidän olleen väärässä”.

”Mistä viljelijät voivat ryhtyä hakemaan korvausta väärin tehdyistä takaisinperinnöistä”, Äijö kysyy.

Valvontapöytäkirjaan ei saa puuttua kukaan. Kukaan ei puutu väärin tehtyyn valvontaan. 

Vaikka virheitä tehdään, niitä ei oikaista.


Toimittajalta

Kukaan ei valvo mitään — mihin Ruokavirastoa tarvitaan?

Ruokavirasto, ELY:ä valvova viranomainen ei tiedä, mitä ELY:ssä tehdään.  Kukaan ei valvo mitään. Joka ELY:ssä tehdään erilaisia päätöksiä.

Tiedossa on tapaus, jossa ELY myöntää virheensä tukien takaisin perinnässä, mutta ei ota siitä vastuuta, eikä farmari saa rahojaan.

ELY tekee päätöksiä vastoin Ruokaviraston ohjeita — Itselleenkö Ruokavirasto ohjeitaan tekee?

Koetin etsiä Ruokaviraston sivuilta tietoa. Keskus sanoi, että ei sieltä mitään löydy, ne ovat kaoottiset.

Oikarisen, ylijohtajan tulisi soittaa omaan virastoonsa. Kukaan ei vastaa, ei sähköposteihin, ei puheluihin. Mihin Ruokavirastoa tarvitaan?

Tästä pääset youtube-linkkiin, jossa viljelijä tapaa Ruokaviraston johdon.

http://www.maaseutumedia.fi/ely-vastusti-saivartelua-uhkasakkoja-ja-pakkohallintaa/

 

 

EläinsuojelusanktioitaElyMatti PuolimatkaRuokavirastoTimo Äijö

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Viranomaistarkastukset

    Lampaat ammuttiin niitylle — isäntä kuoli stressiin

  • Viljelijän oikeusturva

    ELY:n hallintotapa herättää kysymyksiä — ”En halunnut antaa mielivallalle periksi”

  • Arkistosta nostettua

    Lehmien oikeusmurha vai eläinsuojeluteko?

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Akih says: Valkoposkiganhi on ihan yhtä maukas kuin muutkin hanhet , Virossa olen tätä kä...
  • Jussi says: 100.000 euron hintaerolla saakin puida aika paljon peltoon....
  • Nuhnu says: Olisi kiva jos pystyisit perustelemaan. Ei voi hyötysuhde olla 100 prosenttia....
  • Kari Kinnunen says: Luontainen ulkoinen fosforikuormitus on nykyään jo suurempi kuin pelloilta tul...
  • Hemuli says: Jaa että pilvisyys lisääntyy kun ilmasto lämpenee?...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika SRHarvesting Seppo Ruottu

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA