Ruokaviraston maaseutulinjan ylijohtaja Matti Puolimatka kertoo sähköpostissaan, että maataloustukia ei voi sanktioida, jos eläintenpitokieltoa ei ole määrätty.
Käytännössä eläinsuojelutarkastuksissa toiset pääsevät pälkähästä kuin kissa uuninpankolle, toisille määrätään elinkautinen.
Suomesta löytyy valtava määrä päätöksiä, jossa on määrätty mittavat tukisanktiot ilman eläintenpitokiellon määräämistä — Samoista rikkeistä on annettu hyvin erilaisia tuomioita.
Ylijohtajan pysäyttävä lausunto herättää kysymyksen, onko suuri määrä viljelijöiden tukia peritty takaisin väärin perustein.
Maatalousbyrokratiaan perehtynyt juristi Timo Äijö on hämmästynyt kuulemastaan: ”Ylijohtaja sanoo käytännössä, että hänen oma organisaationsa on toiminut väärin”.
”Onko siis odotettavissa, että he korjaavat tekemänsä virheet, vai ei?”.
Eläinsuojelusanktioita, kaksi päinvastaista tuomiota
Pohjanmaalla pieni hyvin hoidettu lypsykarjatila sai tuomion eläinsuojelurikoksesta. Oikeuden pöytäkirjoista ei löydy mitään konkreettista näyttöä syytteelle.
Samaa sanoo asiaa hoitanut Timo Äijö. ”Eläinlääkärin näyttö oli mielipiteitä, eikä faktaa. Tilan eläimet olivat huolella ja ammattitaidolla hoidettuja.”
Viljelijäpariskunta sai tuomion: sakot, tuomiosta johtuvat suuria eläinsuojelusanktioita, mutta ei eläintenpitokieltoa. Seurauksena pariskunta päätti lopettaa elinkeinonsa.
On epäiltävissä, että he ovat työttömyyskortistossa, onko se hyvä. Pärjäsivät tilallaan hyvin, rahaakin jäi jopa hiukan säästöön.
Toinen toimittajan tietoon tullut tapaus Hämeestä: Kuolleita ja vammautuneita eläimiä, joita eläinlääkäri oli joutunut lopettamaan. Tuomiolle oli selkeät perusteet.
Karjan pitäjälle ei määrätty eläintenpitokieltoa, eikäeläinsuojelusanktioita, ainoastaan pieni sakkorangaistus. Kyseinen karjankasvattaja on ollut Hämeen ELY:llä töissä.
Kumpiko on oikeassa, johtaja vai hänen oma organisaationsa?
Kysyimme Puolimatkalta miten toiselta tilalta viedään tuet ja toiselta ei. Ylijohtaja vastaa sähköpostiimme:
Eläintuissa tuen maksamiseen/maksamatta jättämiseen vaikuttaa se, onko määrätty eläintenpitokieltoa vai ei.
Eli eläintenpitokielto vaaditaan, jotta tuet voidaan periä takaisin. Jos siis viljelijän syyksi luetaan eläinsuojelurikos ilman eläintenpitokieltoa, vaikutusta tukeen ei ole.
Jos taas viljelijä määrätään eläintenpitokieltoon, jo maksetut tuet peritään takaisin siitä saakka, kun teko on havaittu eikä tukea makseta eläintenpitokiellon ajalta.
Tähän asti eläintenpitokiellolla ja sanktioinnolla ei ole ollut yhteyttä.
Sanktiot on asetettu, ilman että viljelijä olisi saanut eläintenpitokieltoa.
Syyllinen, kunnes syyttömäksi todetaan
Kun viljelijä joutuu syyteharkintaan, kun asia siirtyy poliisilta syyttäjälle, tukien maksaminen jäädytetään välittömästi.
Varsinainen oikeuskäsittely alkaa usein puolen vuoden päästä ja saattaa jatkua eri oikeusasteissa pitkään. Viljelijältä on ensin viety rahat, jonka jälkeen oikeusavun kustannukset ovat maksukyvyn ulkopuolella. Käräjöinti maksaa helposti yli 10 000 euroa. Hovioikeudessa tulee kustannuksia lisää ja jokainen maksaa kustannuksensa itse omasta pörssistään.
Farmarilta on viety mahdollisuudet oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin jo ennen käsittelyn alkamista.
Farmarilta on viety mahdollisuudet oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin jo ennen käsittelyn alkamista.
Useimmiten eläinsuojeluoikeudenkäynneissä valvovan eläinlääkärin todistus on kärjätuomarille uskottavin, vaikka viljelijällä olisi liuta uskottavia todistajia. Tuomareilla ei riitä asiantuntemus kiemuraiseen maataloussanktiointiin. Heillä ei ole aina edes tietoa, kuinka merkittäviä tuomiosta aiheutuvat sanktiot ovat. He eivät tunne alaa. On helpoin tie antaa langettava tuomio ja siirtyä muihin työtehtäviin.
Yleensä eläinlääkärit eivät lähde todistajaksi toista eläinlääkäriä vastaan.
Esiin tulleissa tuomioissa todistelut ovat olleet hataria mielipiteitä, vailla konkreettista näyttöä.
Timo Äijö tekee töitä viljeijjän oikeusturvan eteen. Hän on yksi harvoista maatalousbyrokratiaan perehtyneistä juristeista.
Juristi Timo Äijö: keneltä korvausta vääristä sanktioista?
Timo Äijö kertoo, että eräs maatalousviranomainen sanoi hänelle: ”On kuule aivan sama mitä niihin vastineisiin kirjoittelet, tietääkseni ei kukaan viranomainen ole koskaan muuttanut omaa tai toisen viranomaisen päätöstä siksi, että kukaan ei voi myöhemmin näyttää heidän olleen väärässä”.
”Mistä viljelijät voivat ryhtyä hakemaan korvausta väärin tehdyistä takaisinperinnöistä”, Äijö kysyy.
Valvontapöytäkirjaan ei saa puuttua kukaan. Kukaan ei puutu väärin tehtyyn valvontaan.
Vaikka virheitä tehdään, niitä ei oikaista.
Toimittajalta
Kukaan ei valvo mitään — mihin Ruokavirastoa tarvitaan?
Ruokavirasto, ELY:ä valvova viranomainen ei tiedä, mitä ELY:ssä tehdään. Kukaan ei valvo mitään. Joka ELY:ssä tehdään erilaisia päätöksiä.
Tiedossa on tapaus, jossa ELY myöntää virheensä tukien takaisin perinnässä, mutta ei ota siitä vastuuta, eikä farmari saa rahojaan.
ELY tekee päätöksiä vastoin Ruokaviraston ohjeita — Itselleenkö Ruokavirasto ohjeitaan tekee?
Koetin etsiä Ruokaviraston sivuilta tietoa. Keskus sanoi, että ei sieltä mitään löydy, ne ovat kaoottiset.
Oikarisen, ylijohtajan tulisi soittaa omaan virastoonsa. Kukaan ei vastaa, ei sähköposteihin, ei puheluihin. Mihin Ruokavirastoa tarvitaan?
Tästä pääset youtube-linkkiin, jossa viljelijä tapaa Ruokaviraston johdon.
http://www.maaseutumedia.fi/ely-vastusti-saivartelua-uhkasakkoja-ja-pakkohallintaa/
Ei kommentteja