Saparokyltti oli MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan ehdotus S-Ryhmälle. (MT 29.1.2021.)
Vain suomalaisella ja ruotsalaisella sialla on saparo, muualla EU:ssa se katkaistaan. Vain Suomessa ja Ruotsissa noudatetaan EU-direktiiviä.
Sika on utelias. Terve eläin kiinnostuu heti jopa toimittajasta kameransa kanssa. Joka possulla on saparo kiepillä.
Saparo on sialle tärkeä hyvinvointimittari
Maataloustoimittajalegendan Jussi Knuuttilan otsikko: Saparo sikkuralla, suorana vai syötynä.
Saparosta näkee miten sika voi. Sika voi hyvin jos saparo on sikkuralla. Jos sialla on kylmä, nälkä, jano, tai se pelkää saparo on suorana. Jos sialla on stressi se puree kaverin häntää ja muut yhtyvät kannibalismiin. Jos sian häntä on katkaistu, saparossa on parempi tunto, eikä se anna karsinakaverin purra.
Sika puree häntää, jos se stressaantuu esimerkiksi ulkopuolisen ihmisen tulosta sikalaan. Näin kävi Guy Bosaksen sikalassa, kun valvontaeläinlääkärit tunkeutuivat eläintilaan valkoisissa haalareissaan. Käynnin jälkeen häntiä oli purtu välittömästi. Jos isäntä olisi pyydetty mukaan, siat eivät olisi säikähtäneet.
EU:ssa saparo katkaistaan varotoimenpiteenä, samalla tavalla kuin antibiootteja annetaan varmuudeksi. Direktiivi kieltää säännönmukaisen hännän katkaisemisen. Maatalouskomissaari Phil Hogan sanoi kolme vuotta sitten, että direktiivin noudattaminen on kuitenkin kansallinen päätös.
Italialainen lihasika kasvaa paljon ahtaammin ilman kokonaista saparoa virikkeitä, kuin suomalainen kollega. Kuva Pohjois-Italiasta Brescian lähistöllä.
Saparokyltti voisi nostaa kotimaisen lihan kysyntää
Lidlissä myytävistä lihatuotteista yli puolet on ulkomaista tuontia. Saparokyltti voisi olla suomalaisen lihan myyntivaltti. Se pitää kuitenkin selvittää kuluttajalle brändäämällä.
Saparokyltti oli MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan ehdotus S-Ryhmälle.
Vain suomalaisella ja ruotsalaisella sialla on saparo, muualla EU:ssa se katkaistaan. Vain Suomessa ja Ruotsissa noudatetaan EU-direktiiviä.
Samoin kuin Hyvää Suomesta -merkki saparokyltti ohjaisi kotimaisiin valintoihin. Valmistusmaa ei välttämättä kerro mistä raaka-aine on peräisin.
WWF pyrki 2019 ohjaamaan kuluttajia välttämään suomalaista lihaa. http://www.maaseutumedia.fi/wwf-ohjaa-kuluttajia-vastuuttomasti/
Ruuan tuotannon bioturvallisuus ja tautivapaus ei kuulu järjestön kriteereihin, suomalaisessa elintarvikkeissa ei ole salmonellaa, vierasaineita, lääkkeitä tai hormonijäämiä.
Sikamammojen nykyaikainen pihatto Etelä-Pohjanmaalla Kurikka-Ojan sikalassa. Joka mammalla on saparo tallella.
Saparo on sialle tärkeä hyvinvointimittari
Maataloustoimittajalegendan Jussi Knuuttilan otsikko: Saparo sikkuralla, suorana vai syötynä.
Saparosta näkee miten sika voi. Sika voi hyvin jos saparo on sikkuralla. Jos sialla on kylmä, nälkä, jano, tai se pelkää saparo on suorana. Jos sialla on stressi se puree kaverin häntää ja muut yhtyvät kannibalismiin. Jos sian häntä on katkaistu, saparossa on parempi tunto, eikä se anna karsinakaverin purra.
EU:ssa saparo katkaistaan varotoimenpiteenä. Direktiivi kieltää säännönmukaisen hännän katkaisemisen. Maatalouskomissaari Phil Hogan sanoi kolme vuotta sitten, että direktiivin noudattaminen on kuitenkin kansallinen päätös.
1 Kommentti
Minkä takia ruotsi pitää aina vetää mukaan. ?