Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Karjatalous 0

Separoitu lantakuivike tuo säästöä ja varmuutta

Hannu Koivisto · 28.9.2018

Separoitu lantakuivike on ollut Tikan maatilalla Kurikassa käytössä kolme vuotta. Onko se ensimmäinen Suomessa, sitä ei Tuomo Mäkinen, tilan osaomistaja osaa sanoa.

”Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia.”

Liki 700 eläimen 15 000 vuosittainen lietekuutiomäärä separoidaan kokonaisuudessaan Rekitecin EYS-laitteistolla.
Separaattori käy joka päivä kahdeksan tuntia.

Tuomo Mäkinen on ammattimainen ja kouluttautunut maanviljelijä, jolla on nuoresta iästään huolimatta runsaasti kokemusta.

Ison tilan isot kuviot

Luomumaitoa lypsävät lehmät ovat puhtaita. Tunnelma navetassa on rauhallinen kuin kirkossa. Eläimet mäyskyttävät ja muuttavat nurmirehun juomaveden maidoksi. Märehtijät mulkaisevat uutta tulijaa välinpitämättöminä omaan minäänsä keskittyen.

350 lehmästä umpilehmät poislukien reilu 300 maitotehdasta käy omilla ajoillaan lypsyllä kuudella eri robotilla. Nuorta karjaa on tilalla liki toinen mokoma.

Omien ja vuokramaiden lisäksi yhteistyöpelloilta kertyy rehua ja lannanlevitysaluetta yli tuhannelta hehtaarilta.

Navetassa työskentelee neljä ulkopuolista, peltohommia tekee kolme työntekijää. Kun työntekijöitä on riittävästi, myös omistajilla on vapaapäiviä.

Kyse on nykyaikaisesta liiketoiminnasta, jossa hoitajat ja eläimet viihtyvät.

Separointi on jokapäiväistä, kun lantamäärä on suuri.

Separoitu lantakuivike sopii syväparteen

Jotta maatila menestyy, pitää kustannusten kanssa olla tarkkana. Kuivikkeena separoitu lantakuivike tuo paljon säästöä.

Kuljetuskustannukset ovat nolla euroa. Kuluja syntyy ainoastaan separointilaitteen käytöstä. Kuivikkeiden saanti on myös keleistä riippumatonta.

”Kierrätyskuivike pysyy hyvin parressa. Paremmin kuin esimerkiksi turve, koska se on kosteampaa”, Tuomo sanoo.

Lehmien kintereet pysyvät Tuomon mukaan hyvässä kunnossa runsaan kuivikepedin ansiosta. ”Kintereissä ei ole oikeastaan mitään jälkiä”.

Lantaa kertyy jonkin verran lietteen joukkoon lantaritilälle, mutta se ei haittaa. Jos liete jähmettyy liikaa kuiva-aineen takia, siihen voidaan lisätä separoitua juoksevaa lietelantaa.

Kuiviketta pitää olla riittävästi.

Separointi on myös ravinteiden käsittelyä

Jukka Kiljala Rekiteciltä arvioi karkeasti, että separoitua kuiva-ainetta kertyy noin 15 prosenttia kokonaislietemäärästä.

Separoinnissa lietteestä siirtyy merkittävästi fosforia kuiva-aineeseen. Nestejakeessa on enemmän typpeä ja vähemmän fosforia, jolloin nurmen lannoitukseen lähipelloille se soveltuu hyvin.

Fosforipitoisempi kuivajae soveltuu hyvin levitettäväksi pelloille pidemmän kuljetusmatkan taakse, kun nestettä tarvitse kuljettaa tietä pitkin.

Kuivajakeessa on Kiljalan mukaan 50 prosenttia enemmän fosforia kuin nestejakeessa.

Luomunavetan eläimet ulkoilevat paljon.

Koli ei ole uhka

Tuomo Mäkinen ei pidä lantakuiviketta terveydelle ongelmallisena. Tilalla ei ole koskaan ollut ongelmaa kolibakteerin kanssa.

Yksi syy hänen mukaansa saattaa olla se, että eläimiä ei tuoda tilalle tilan ulkopuolelta. Tärkeää on myös, että tuoretta kuivaa kuiviketta lisätään riittävän usein.

Tikan maatilalla kuiviketta lisätään kaksi kertaa viikossa. Joillain tiloilla kuiviketta lisätään joka toinen päivä riskin minimoimiseksi.

Kuivikkeen on syytä olla tuoretta, etteivät bakteerit pääse kehittymään kosteassa.

EYS-separointilaitteisto ei vie paljon tilaa.

Laitteet toimivat moitteetta

Yleisimmin Suomessa käytetty ruuviseparaattori soveltuu parhaiten lietelannan kuivikeseparointiin, koska kuivike on riittävän kuivaa.

Tikan maatilalla on Rekitecin markkinoima EYS-separaattori. ”Koneessa ei ole ollut vikaa, mutta vieraat aineet lietteen joukossa sattavat joskus aiheuttaa putkitukkoja”, Tuomo kertoo.


Toimittajalta

Kierrätystä edullisesti, miksi ei?

Lannan separointi on ollut monen tiedossa vuosia. Ulkomailla olen nähnyt separointikuiviketta silloin tällöin, viimeksi Turkissa, jossa myös laitteita valmistetaan.

Kierrätys on pop, sillä monen mielestä pelastetaan maailma. Ainakin maatilan taloutta sillä voi pelastaa, kun kuivikekulut vähenevät ja kuivikkeiden toimitusvarmuus lisääntyy. Hankala kesä ei ole kuvikkeen saannille ongelma, lehmät paskovat jatkuvasti. Menetelmä vähentää myös stressiä, kun ei tarvitse olkipoutia kytätä, eikä ahdistua kuiviketurpeen puutteessa.

Separointilaitteille saa myös investointiavustusta 30 prosenttia.

Kaikki eväät menetelmän yleistymiselle ovat siis olemassa.

 

Artikkeli tehty yhteistyössä Rekitecin kanssa.

Lue edellinen artikkeli separointikuivikkeesta tästä.

Lue vanhempi separointijuttu tästä.

 

RekitecSeparoitu lantakuivikeTikan Maatila

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Eläinterveys

    Lannan kuivikeseparointi — paljon taloudellisia ja toiminnallisia etuja ja hyvinvointia lehmille

  • Karjatalous

    Valion kiintiöhinnoittelu halvaannuttaa kehittyviä tiloja — jäähdyttelijät tyytyväisiä

  • Karjatalous

    Terveisiä helvetistä Kirkko & Kaupunki-lehti – Lehmien helvetti onkin paratiisi

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Mariia says: Satanallista toimintaa viranomaisessa, joka on pahan tahdon alaisena ja toimii...
  • Mariia says: Ne on saatanan töitä, tuo käytös on sairasta ja hullua, ei siinä ole mitään pu...
  • Ari Tapani Kriikkula says: Onko tosiaan suomi 2021 näin perkelehen tyhymiä otuksia täynnä ku tämä elukkal...
  • Veera says: Toisten elollisten kasvattaminen (tai oikeammin tuottaminen, niin vastenmielin...
  • Ismo Halkola says: Paskaa ylivaltaa!!!...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Eläinsuojelulaki maatalous Veikko Tuominen Sika SRHarvesting

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA