Ruskolla Timo Heikkilän sikalan kyljessä käy kuhina. Sianliete kohisee puoliperävaunun sisuksiin sikalan alla olevasta kahdesta 1600 kuution säiliöstä. Isoista laareista yksi on jo tyhjä. Toinen puoliperä saapuu hakemaan uutta lastia juuri ennen toisen lähtemistä.
Kolmas auto on samalla hetkellä 30 kilometrin päässä Aurassa Matti Kuuskosken syysviljamailla ruokkimassa Vredon itsekulkevaa lannanlevitintä.
Nykyaikainen lantaralli on siistiä, hajutonta ja tehokasta. Lantaa ei roiskita peltoon, vaan tarkka määrä kylvetään hygienisesti suoraan pellon uumeniin.
Lietelogistiikan pitää olla siistiä ja tehokasta
Alaveteliläinen Hulden Oy on urakoimassa Ruskolla. Heikkilän iso sikala sijaitsee asutuksen ympäröimänä. Ruskolla on pinta-alaan suhteutettuna kolmanneksi eniten kotitalouksia.
Ympäristö ja tiheä asutus on otettava huomioon. Lannan pitää siirtyä huomaamattomasti ja hygieenisesti ilman hajuhaittoja laareista pelloille. Kun suuri osa lannasta ajetaan kauas, se ei häiritse omakotiasutusta.
Huldenin lieteralli perustuu ympäristön huomioimiseen. ”Naapurit eivät saa häiriintyä, eikä tielle saa tulla kuraa”, täyspäiväisenä työnjohtajana ja huoltomiehenä toimiva Jonas Hulden kertoo.
Sianliete autoilla tietä pitkin, levitin pysyy pellolla
Auraan on Ruskolta matkaa 30 kilometriä. Kolme autoa riittää kuljetusmatkaan nippa nappa. Vredo-levitin joutuu odottamaan 10 minuuttia joka kolmannen kuorman välissä. ”Aiomme hankkia vielä yhden perävaunun lisää”, sanoo Krister Hulden. Autoja Huldenilla on elementtikuljetuksia varten. Tästä pääset hyperlapse- Youtube-videoon.
Ruskolta kuljetaan Auraan moottoritietä pitkin. Traktorilla pitäisi käyttää kiertoteitä. Nykyaikainen kalusto vaatii nykyaikaiset tiet. Liittymien pitää myös olla kunnossa lähinnä itsekulkevaa Vredoa varten.
Lastaus tapahtuu ojan yli tiellä olevasta perävaunusta. Huldenin itsekulkeva levitin imee pidennetyllä imukärsällä 19 kuutiota sianlietettä muutamassa minuutissa. Auton 38 kuutiota riittää tasan kahteen lastaukseen.

Lietteen lastaus on pellonreunassa yhtä hygieenistä kuin lietesäiliöstäkin. Lantalammikoita ei kerry. Hajua ei synny kuin nimeksi.
Liete kylvetään nopeasti, tarkasti ja tallaamatta
Traktori-perävaunuyhdistelmään verrattuna itsekulkeva tallaa vähän. 1050 leveät kumit, joista rengaspaineet on pellolla pudotettu 1,5 bariin, kulkee koira-asennossa. Jokainen pyörä kulkee omaa uraansa. Tallaantumista ei synny, vaikka pelto ei olekaan aivan ruutikuiva.
Trimblen ajo-opastin, joka saadaan toimimaan myös automaattiohjauksena, maalaa kylvetyn kohdan. Päällekkäin ajoa ei synny kuin kiiloissa, eikä kylvämätöntä kaistaa ole.

Auton jäljet näkyvät pellossa paljon enemmän kuin ison lietelevittimen. Pintapaine ratkaisee. Akselipaino on sitten eri asia. Se tallaa syvemmältä.
Lietelogistiikka myös urakointina
Huldenin tilalla on itsellään 40 000 kuutiota sian lietelantaa ja 8000 naudanlantaa. Ennen oman sesongin alkua kalusto on viikon Varsinais-Suomessa urakoimassa.
Firmalla on tarkoitus jatkaa omaa sesonkia urakoimalla. Kalustolle pitää saada kyytiä. ”Varsinkin nurmilevitykseen meillä on aikaa”, Krister Hulden sanoo.
Kalusto liikkuu vuorokauden ympäri kahdessa tuurissa. Työnjohto on välttämätöntä, jotta homma ei yski esimerkiksi peltolohkoa etsiessä tai lietepumpun siirossa.
Sianlietettä liikutetaan noin 80 kuutiota tunnissa viikon ajan. Sen jälkeen kalusto ja miehet siirtyvät kotitantereelle. Kun yksi auto otetaan kiertoon lisää, nousee työteho 120 kuutioon tunnissa.
Huldenin iskuporukassa on myös työntekijät otettu huomioon. Porukkahenki on hyvä.

Jonas Hulden hoitaa huollot ja logistiikan 24/7. Letkujen ja liittimien mukana pitäminen kuuluu kokonaisvaltaiseen palveluun. Erilaiset liittimet teettävät aina päänvaivaa, koska valikoima on laaja. Lieteletkun jatkaminen kävi käden käänteessä riuskin ottein.
Timo Heikkilän odotukset ylittyivät
”Huomaa, että Huldenilla on kokemusta lietteen ajamisesta ja isoista määristä”, Timo Heikkilä sanoo. ”Osaava yrittäjä yllätti. Pellolle ei myöskään jäänyt yhtään jälkiä.”
Kun ollaan asutulla seudulla, etäsäiliön rakentaminen on kallista ja vaikeata. ”Tämä on kaiken lisäksi halvempi ratkaisu, kuin siirtää ja sekoitella useita säiliöitä”, Heikkilä laskee. Hänen mielestään on koko Suomen etu, että joku viitsii lähteä 430 kilometrin päästä töihin, kun oma sesonki ei ole vielä alkanut. ”Molemmat voittavat.”
Jos yhteistyö jatkuu ja systeemit tulevat tutummiksi, helpottuu myös työnjohto ja se voidaan tehdä etänä. Tehokkuutta voidaan Heikkilän mielestä koko ajan viilata. ”Molempien intresseissä on saada iskukykyä, kustannustehokkuutta määrätyille vähille tunneille.”
Lisää lannan vastaanottajia tarvitaan
Jatkossa Heikkilä tulee tarvitsemaan lisää lantaa vastaanottavia farmareita. ”Tämä sopii erityisen hyvin luomuun.” Sikafarmari uskoo, että alle 30 kilometrin säteeltä löytyy tavanomaisiakin farmareita, jotka ymmärtävät lannan edut.
”Moni arvostaa lannan humusvaikutusta.”

Uppopumppu saa hydraulivoimansa perävaunun perästä olevasta ryhmäpikaliittimestä. Kaikki toiminnot on viimeistelty. Tekniikkaa ei tarvitse asiakkaan työmaalla tuunata. Hydraulipumpulle voidaan tarjota hydrauliikkaa vaikka kaivinkoneesta.
Liete tarvitsee kunnon pumppauksen
Liete liikkuu vain, jos pumppu on toimiva.Krister ja Jonas Huldenilla on käytössään Mäki-Reinin hydraulikäyttöinen uppopumppu, jota Krister kehuu koko lailla estottomasti.
”Tämä on helkkarin hyvä pumppu. Mulla ei ole koskaan ollut tällaista”, Kriter Hulden kehuu ronskiin tapaansa. Mies antaa tulla myös, jos kampe ei toimi.
Vaikka Mäki-Reini 3-P uppopumppu on jo ollut Huldenilla käytössä, niin Ruskolla sen ominaisuudet tulivat koeponnistetuiksi kunnolla, kun se ruokki kolmea täysperävaunua reilun viikon yöt päivää.
Huldenin mukaan siinä ei ole yhtään reistailevaa magneettiventtiiliä ja 3,5 barin paine riitti nostamaan 7 kuutiota minuutissa vajaan 4,7 metrin syvyydestä lietettä, sakeudesta riippumatta.
Pumppu painaa 40 kiloa, mutta 6 tuuman letkun kanssa lihasvoimat ovat jo koetuksella. Kamppeen siirtelyyn kannattaa käyttä kurottajaa tai muuata konevoimaa.
Artikkeli julkaistu 3.5.2015
Ei kommentteja