Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Eläinterveys 1

MTK moittii komissiota direktiivin puutteellisesta toimeenpanosta– Sikadirektiivi ei ole este saparon katkaisulle

Hannu Koivisto · 12.10.2020

MTK viestittää STT:n tiedotteessa, että EU:n sikadirektiivi kieltää saparon katkaisun. 

MTK haluaa 2008 vuodelta olevan direktiivin käyttöön koko EU:n alueella. Direktiivit eivät kuitenkaan velvoita, vaan ohjeistavat, sanoo EU-Direkt palvelu. 

Direktiivien tulkinta ja toimeenpano on vaihtelevaa, osaa noudatetaan, osaa ei. Esimerkiksi mopoauto-asiaa tulkittiin direktiivin kautta. Sikadirektiivissä sallitaan vapaa kansallinen tulkinta. Tämä on Suomelle kilpailuhaitta.

Artikkelikuva Guy Bosaksen possun hännästä.

Artikkeli suomalaissikojen vähäisestä hännänpurennasta

Suomalaisia emakkoja päiväunilla.

Miksi Suomessa piiloudutaan direktiivien taakse?

Paljon on taitettu peistä valkoposkihanhien ja merimetsojen tappamisesta. Suomessa on vedottu lintudirektiiviin, joka tulkitaan toisin kuin muualla EU:ssa velvoittavaksi. Suuressa osassa Eurooppaa on ymmärretty direktiivin olevan ohjeistava.

Haittalintuja on tapettu jo 10 vuotta ainakin Briteissä, Virossa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Ahvenanmaalla.

2008 voimaan astuneen sikadirektiivin ohjeistusta saparon katkaisusta noudatetaan ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa.

MTK:n mielestä direktiivi velvoittaa kaikkia jäsenmaita. Vaikka direktiivi kieltää järjestelmällisen saparon katkaisun, saparoiden systemaattinen katkominen on kuitenkin käytäntönä muualla EU:ssa.

Edellinen maatalouskomissaari Phil Hogan on sanoi Maaseutumedialle 2018, että saparon katkaiseminen on kansallisissa käsissä, vaikka se direktiivissä kielletään.

Tapelin luomusikoja Kiuruvedellä. Suomessa sikaloita on luomussa vain reilu kymmenen. Syynä lienee vaativa byrokratia ja kalliit tuotantokustannukset.

MTK:n tiedote — kilpailuhaitta pitkähäntäisille sioille

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kirjelmöi kesällä suoraan terveys- ja kuluttaja-asioista vastaavalle komissaarille, Stella Kyriakidekselle, EU:n sikadirektiivin puutteellisesta toimeenpanosta Euroopassa. MTK kysyi kirjeessään, mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä, jotta EU:n sikadirektiivin toimeenpano kaikissa jäsenmaissa voitaisiin viimeinkin viedä loppuun.

Komissaari vastasi, että komission keväällä julkaisemassa Pellolta pöytään -strategiaan (Farm to Fork) kirjatuilla toimenpiteillä pyritään puuttumaan MTK:n nostamiin epäkohtiin.

Leena Suojala MTK:sta sanoo, että jo vuonna 2008 direktiivi tuli voimaan ja sen jälkeen se pitäisi toimeenpanna kaikissa jäsenvaltioissa (120/2008/EC) .
Direktiivi kieltää Suojalan mukaan nimenomaan rutiininomaisen häntien katkomisen.

Esimerkiksi Saksassa saparoiden leikkaaminen on nimenomaan systemaattista ja rutiininomaista. Saksassa maksetaan ylimääräistä tukea tiloille, jotka säilyttävät saparot 70-prosenttisesti.

”Komission olisi syytä puuttua asiaan”, Suojala sanoo. Kyse on kilpailuhaitasta. ”Koko EU:n alueella pitäisi olla samanlaiset käytännöt.”

Suojalan mukaan kyse on minimivaatimustasosta.

Antti Pukara on nuori sikayrittäjä. Hän on investoinut tänä vuonna moderniin uuteen lihasikalaan hyvinvointi edellä.

Suomalainen pitkähäntäinen sika on EU:ssa ihmetys

Suomalaisia pitkiä häntiä käydään ihmettelemässä ulkomailta. Samaa ihmettelyä saavat suomalaiset broilerit osakseen. Broilereita, kuten ei muitakaan tuotantoeläimiä ei lääkitä Suomessa ennaltaehkäisevästi, vaan todettuun hoidon tarpeeseen.

Suomessa antibiootteja annetaan eläimille vuodessa vähemmän, kuin Espanjassa kuukaudessa. Suomen eläinten terveystilanne on muuta EU:ta korkeampi, koska terveydenhuolto perustuu ennaltaehkäisyyn. Myös salmonella pidetään lainsäädännöllisin keinoin kurissa.

MTK:n sikaverkoston puheenjohtaja Taru Antikainen sanoo tiedotteessa: ”Suomessa sikojen häntiä ei katkota, vaan ongelmiin osataan puuttua jo ennen kuin ne ilmaantuvat. Komissionkin pitää se tunnustaa ja korjata viimeinkin suomalaisille sianlihantuottajille jo vuosia aiheutunut kilpailuhaitta.”

Kun porsas voi hyvin, rennompaa eläintä on vaikea löytää. Pikkupossu on nukahtanut nisä suussa kesken imetyksen. Emakon röhkäistessä se herää ja jatkaa lutkutustaan.

Mopoautot kiellettiin direktiivin perusteella

Suomi halusi, että mopoautot korvataan turvallisemmilla oikeilla autoilla, joiden noeudet rajoitetaan 60 km/h nopeuteen. Komissiossa asia tyrmättiin direktiiviin vedoten.

Kansanedustaja Arto Satonen (kok) oli ajamassa mopoautoasiaa. Hän epäilee, oliko mopoautovalmistajien lobbaus niin voimakasta, että vaikutti päätökseen. ”Jos Suomi olisi saanut luvan käyttää kevyitä henkilöautoja mopoautojen sijaan, ehkä koko Euroopassa mopoautobisnes olisi romahtanut.”

Ruotsi neuvotteli aikanaan liittymissopimuksen yhteydessä kansallisen poikkeuksen. Ruotsissa mopoautot on korvattu kevyellä henkilöautoilla.

Toimittajalta

Sian hyvinvoinnin näkee saparosta — onko se syöty, suorana vai sikkuralla

Sian paras hyvinvointi-indikaattori on saparo. Jos se on katkaistu, meillä ei ole indikaattoria. Kyse on myös eläinsuojelusta.

Jos possun häntä on sikkuralla, se voi hyvin, jos se on suora, possulla ei ole kaikki hyvin, jos se on syöty, olosuhteissa on paljon korjaamisen varaa.

Jokaisessa sikalassa löytyy hiukan hännän purentaa, silloin eläin pitää lääkitä ja joskus viedä sairaskarsinaan. Katkomisella ei ratkaista ongelmaa.

Miten on edes mahdollista tuoda Suomen sikoja, joiden hännät on katkaistu? Tilanne on mahdoton.

”Direktiivien tulkinta on meidän omassa päätäntävallassamme kansallisesti, jos vain halua löytyisi”, Aura Salla sanoi haastattelussamme. Salla on perillä asiasta, hän oli Junckerin neuvonantajatiimissä ja Kataisen EU-kabinetissa.

On tietysti merkillistä, että kaikilla direktiiveillä ei ole velvoittavaa merkitystä. Joillakin on. Aarno Lindfors on ajanut vuosia valkoposkihanhien ja merimetsojen ampumisen puolesta. Hänen lobbauksensa alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan päätöksentekoon. Lintuja saa luvanvaraisesti nyt tappaa, jos ne aiheuttavat taloudellista haittaa.

Jos sikadirektiiviä noudatettaisiin, suomalaisen sian kilpailukyky olisi parempi EU:n sisämarkkinoilla. Nyt tilanne on epäreilu, koska EU:sta tuodaan lihaa, joiden kriteerit ovat alhaisemmat kuin kotimaisen sianlihan. MTK on oikealla asialla, sisämarkkinoille pitää saada oikeudenmukainen tasapaino.

Kansalaisille tarkoitetusta EU-Direct palvelusta olisi myös päättäjien helppo tarkistaa, mikä on direktiivien tarkoitus.

20191110 Tail Docking directive analyse

Saparon katkaisuun liittyviä artikkeleita:

Saksalainen sianlihan piilotukijårjestelmä

Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

Suomalaissikojen hyvinvointi kiinnostaa Euroopassa

 

 

EU DirectPitkähäntäinen sikaSaparoSikadirektiivi

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Eläinterveys

    Lannan kuivikeseparointi — paljon taloudellisia ja toiminnallisia etuja ja hyvinvointia lehmille

  • Eläinterveys

    Salmonella, Suomen lainsäädäntö poikkeaa muusta EU:sta — Suomessa bioturva farmarin harteilla

  • Eläinsuojelulaki

    Tämän päivän eläinsuojelua — Syyllistyikö poliisi ja eläinlääkäri julmuuksiin, lain rikkomiseen ja mielivaltaan tappaessaan lampaita Raahessa?

1 Kommentti

  • Hannes Nyström kommentoi: 14.10.2020 klo 07:27

    Tuottajan hyvinvoinnin näkee siitä,että on ymmärtänyt jättää sikalan tyhjäksi. Noin se vaan on ollut jo pidemmän aikaa.

    Vastaa

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Akih says: Valkoposkiganhi on ihan yhtä maukas kuin muutkin hanhet , Virossa olen tätä kä...
  • Jussi says: 100.000 euron hintaerolla saakin puida aika paljon peltoon....
  • Nuhnu says: Olisi kiva jos pystyisit perustelemaan. Ei voi hyötysuhde olla 100 prosenttia....
  • Kari Kinnunen says: Luontainen ulkoinen fosforikuormitus on nykyään jo suurempi kuin pelloilta tul...
  • Hemuli says: Jaa että pilvisyys lisääntyy kun ilmasto lämpenee?...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika SRHarvesting Seppo Ruottu

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA