Sikalalaajennus oli kannattava investointi

Sikalalaajennus on näillä sianlihan lamahinnoilla harvinaista tulevaisuuteen uskomista. 

Asiasta tulee vielä kansantaloudellisesti merkittävämpi kun sikalakalusteet hommattiin Pellon Groupilta, kotimaiselta valmistajalta.

Christer Strorfors Maalahdesta ei valita. ”Hyvin pärjätään.”

1000 emakkoa tuottaa 25000 porsasta ja 5000 lihasikaa myyntiin, loput kasvavat omaan siitokseen emakoiksi.

Siankasvatus on yritystoimintaa

Sikalan pihapiiri on hiljainen. 390 hevosvoimainen Englannista hankittu telavetoinen John Deere odottaa isäntää valtaistuimelle. Ensimmäiset kylvöt alkavat.

Joku kävelee pihalla. ”Työntekijä”, ajattelen. Ei, se on  Christer Storfors, joka lyö kovan kouransa käteen ja katsoo silmiin. Kuten moni maatilayrittäjä, yritysjohtaja vaikuttaa vaatimattomalta työmieheltä.

Farmari etsii journalistille suojavaatteet. Sikalan sosiaaliset tilat ovat vielä osin kalustamatta, mutta moderni puhdas keittiö viestii siitä että viihtyvyteen panostetaan. Paska ei haise oikein edes sikalassa, saati konttorissa.

Sikala sijaitsee oman tien varressa metsäisellä siistillä asvaltoidulla tontilla, jossa ei romua nurkissa näy. Nyky-yrittäjien tapaan myös Storforsin tila on erillään asutuksesta.

Kotimaiset Pellon Group -kalusteet

Christer Storfors ei hankkinut kotimaisia kalusteita ainoastaan isänmaallisuudesta: Nämä  suomalaiset kalusteet olivat kilpailukykyisin valinta.

Kestävyys, toiminnallisuus ja helppokäyttöisyys painoivat perusteluina vaakakupissa yhdessä taloudellisuuden kanssa.

”Suomalainen valmistaja oli kilpailukykyinen, kysyin hintoja ympäri Eurooppaa, erityisesti Hollannista.”

Storfors myös arvostaa Pellon Groupin läheisyyttä. Jos toimitukseen tarvitaan jotain lisää, ne voi vaikka itse hakea, ilman lentorahdin odottelua.

Kalustevalmistuksen on ollut pakko muuttua 80-luvun kylähitsaajien ajoista nykyiseksi teolliseksi osaamiseksi.

”Maatilan johtaminen on yrityksen tärkein menestystekijä.”

Managementti, johtaminen, on myös sikalassa tärkeintä

Kysymykseen mikä tekee sikalasta kannattavan, Storfors luettelee rehustuksen tärkeyttä, possujen myyntipainoa, mutta lopuksi hän kiteyttää: ”Managementti on tärkeintä”.

Tilalla raportoidaan viikoittain liitutaululle sikalan tunnuslukuja, syntyneitä, kuolleita ja vieroitettujen määrää. ”Porsaan kasvatus ei saa maksaa liikaa”, Christer kiteyttää. Sikalassa käy terveydenhuoltoeläinlääkäri joka neljäs viikko. Hyvinvointiin panostetaan.

”Tärkeimmät luvut ovat kvartaalin välein. Viikkoraportit vaihtelevat aika paljon”, Christer sanoo.

Porsaskuolleisuus on 11 prosenttia, emakon porsimisen kiertonopeus on 2,35. Vieroitettuja porsaita kertyy vuodessa emakkoa kohti 33.

”En tiedä kannattaako siitä yrittää paljon nostaa. Se maksaa. Se riippuu missä käyrät menevät yhteen.” Christer tarkoittaa tilannetta kun kustannukset kasvavat liikaa tuotokseen nähden.

”Ehkä 35 porsaan vuosituotos voi olla optimi.”

Sikalalaajennus vastaa tämän päivän tuottovaatimuksia

Aluksi sikala suunniteltiin 25 porsaan vuosituotokseen. ”Siihen päästiin jo ensimmäisenä vuonna”, Christer kertoo. ”Nyt vieroitetaan 33 porsasta”.

Sikalaan tehtiin kaksi lisäosaa ja kuusi pienempää osastoa.

Samaan rakennusvaiheeseen tehtiin osastot myös ensikoille, eli tuleville siitosemakoille. ”Kaikki siitoseläimet tulevat omasta tuotannosta, yhtään eläinainesta ei osteta ulkopuolelta.”

Siitoseläinkarsinat ovat väljempiä, ja niiden aidat ovat metrin korkuisia,  kymmenen senttiä korkeammat kuin lihasikakarsinat. Karsinassa on elintilaa 1,4 neliötä — Lihasikakarsinassa yksi neliö riittää teuraskypsälle elääimelle. Emakkosikalan jatkeena on 1100 sian lihasikala.

Pellon Groupin vieroitettujen porsaiden karsinoissa pienillä kahdeksanviikkoisilla on rutkasti tilaa, mutta isommat 35-kiloiset sianalut mahtuvat samaan karsinaan seitsemän – kahdeksan viikkoa myöhemmin.

Hyvästä hoidosta kieli se, että eläimet ovat tasaisen kokoisia, rääpäleitä ei näy. Laumassa tasaisuus on valttia. Jos laumassa olisi heikkoja, ne alistetaan.

Suuri yksikkö on energiataloudellinen

Ilmastoinnin lämmön talteenotto säästää valtavasti energiaa. Kahden hehtaarin kattopinta-alalla on käytössä vain kaksi 200 kilowatin hakekattilaa ja 200 kilowatin lämppumppu. Myös lietteestä otetaan lämpö talteen.

Sikalan lämmityksessä käytetään pääasiassa lattialämmitystä. Seinille ei tarvitse johtaa kuumaa, koska talteenotto lämmittää sisään tulevan ilman jopa 20 pakkasasteesta nollaan.

---

Toimittajalta

Siallakin pärjää, jos osaa

Maatalous on osaavien hommaa. Jotta farmari menestyy, hänen pitää olla loistoyksilö.

Yksikkökoko ja toiminta-ajatus pitää rakentaa omalle kapasiteetille sopivaksi. Kaikille ei sovi suuryksikkö, joillekin pieni on taas näpertelyä.

Se joka sikataloudesta ottaa leivän irti, on osattava keskittyä oikeisiin asioihin ja osattava olla tarkka pienissäkin asioissa. Bisnes ei sovi myöskään valittajille.

Rohkeutta pitää olla sopivasti. Ja töihin pitää tarttua joka päivä, tulevaisuuden uskoa unohtamatta.

On huolestuttavaa että eläintilojen investoinnit ovat jäissä. Kehitys pysähtyy myös laitevalmistajilla, jos ei korjata, laajenneta eikä rakenneta uutta.

 

Artikkeli tehty yhteistyössä Pellon Group kanssa. Tästä pääset Pellon Groupin kotisivuille.