Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Yleinen 1

Sikalalaajennus oli kannattava investointi

Hannu Koivisto · 19.5.2017

Sikalalaajennus on näillä sianlihan lamahinnoilla harvinaista tulevaisuuteen uskomista. 

Asiasta tulee vielä kansantaloudellisesti merkittävämpi kun sikalakalusteet hommattiin Pellon Groupilta, kotimaiselta valmistajalta.

Christer Strorfors Maalahdesta ei valita. ”Hyvin pärjätään.”

1000 emakkoa tuottaa 25000 porsasta ja 5000 lihasikaa myyntiin, loput kasvavat omaan siitokseen emakoiksi.

Christer Strofors on tarkan euron yrittäjä. Hän pitää yrittäjän tärkeimpänä ominaisuutena johtamista. Kotieläintilan pitää olla äärettömän tehokas, jos menestyä aikoo.

Siankasvatus on yritystoimintaa

Sikalan pihapiiri on hiljainen. 390 hevosvoimainen Englannista hankittu telavetoinen John Deere odottaa isäntää valtaistuimelle. Ensimmäiset kylvöt alkavat.

Joku kävelee pihalla. ”Työntekijä”, ajattelen. Ei, se on  Christer Storfors, joka lyö kovan kouransa käteen ja katsoo silmiin. Kuten moni maatilayrittäjä, yritysjohtaja vaikuttaa vaatimattomalta työmieheltä.

Farmari etsii journalistille suojavaatteet. Sikalan sosiaaliset tilat ovat vielä osin kalustamatta, mutta moderni puhdas keittiö viestii siitä että viihtyvyteen panostetaan. Paska ei haise oikein edes sikalassa, saati konttorissa.

Sikala sijaitsee oman tien varressa metsäisellä siistillä asvaltoidulla tontilla, jossa ei romua nurkissa näy. Nyky-yrittäjien tapaan myös Storforsin tila on erillään asutuksesta.

Sosiaalitilassa ei lanta tuoksu. Oikeassa reunassa on taulu johon kirjataan viikoittain raportit kaikkien nähtäville.

Kotimaiset Pellon Group -kalusteet

Christer Storfors ei hankkinut kotimaisia kalusteita ainoastaan isänmaallisuudesta: Nämä  suomalaiset kalusteet olivat kilpailukykyisin valinta.

Kestävyys, toiminnallisuus ja helppokäyttöisyys painoivat perusteluina vaakakupissa yhdessä taloudellisuuden kanssa.

”Suomalainen valmistaja oli kilpailukykyinen, kysyin hintoja ympäri Eurooppaa, erityisesti Hollannista.”

Storfors myös arvostaa Pellon Groupin läheisyyttä. Jos toimitukseen tarvitaan jotain lisää, ne voi vaikka itse hakea, ilman lentorahdin odottelua.

Kalustevalmistuksen on ollut pakko muuttua 80-luvun kylähitsaajien ajoista nykyiseksi teolliseksi osaamiseksi.

”Maatilan johtaminen on yrityksen tärkein menestystekijä.”

Christer Storfors on porsaiden kanssa sinut. Ensimmäinen sikalan osa rakennettiin 1996.

Managementti, johtaminen, on myös sikalassa tärkeintä

Kysymykseen mikä tekee sikalasta kannattavan, Storfors luettelee rehustuksen tärkeyttä, possujen myyntipainoa, mutta lopuksi hän kiteyttää: ”Managementti on tärkeintä”.

Tilalla raportoidaan viikoittain liitutaululle sikalan tunnuslukuja, syntyneitä, kuolleita ja vieroitettujen määrää. ”Porsaan kasvatus ei saa maksaa liikaa”, Christer kiteyttää. Sikalassa käy terveydenhuoltoeläinlääkäri joka neljäs viikko. Hyvinvointiin panostetaan.

”Tärkeimmät luvut ovat kvartaalin välein. Viikkoraportit vaihtelevat aika paljon”, Christer sanoo.

Porsaskuolleisuus on 11 prosenttia, emakon porsimisen kiertonopeus on 2,35. Vieroitettuja porsaita kertyy vuodessa emakkoa kohti 33.

”En tiedä kannattaako siitä yrittää paljon nostaa. Se maksaa. Se riippuu missä käyrät menevät yhteen.” Christer tarkoittaa tilannetta kun kustannukset kasvavat liikaa tuotokseen nähden.

”Ehkä 35 porsaan vuosituotos voi olla optimi.”

Karsinan aitojen välissä on juomatutit kahdessa tasossa. Materiaalit ovat kestäviä, ruostumatonta terästä ja muoviprofiilia.

Toimivuus on tärkeätä. Ovien lukitus ja liikuteltavuus pitää olla vaivatonta.

Sikalalaajennus vastaa tämän päivän tuottovaatimuksia

Aluksi sikala suunniteltiin 25 porsaan vuosituotokseen. ”Siihen päästiin jo ensimmäisenä vuonna”, Christer kertoo. ”Nyt vieroitetaan 33 porsasta”.

Sikalaan tehtiin kaksi lisäosaa ja kuusi pienempää osastoa.

Samaan rakennusvaiheeseen tehtiin osastot myös ensikoille, eli tuleville siitosemakoille. ”Kaikki siitoseläimet tulevat omasta tuotannosta, yhtään eläinainesta ei osteta ulkopuolelta.”

Siitoseläinkarsinat ovat väljempiä, ja niiden aidat ovat metrin korkuisia,  kymmenen senttiä korkeammat kuin lihasikakarsinat. Karsinassa on elintilaa 1,4 neliötä — Lihasikakarsinassa yksi neliö riittää teuraskypsälle elääimelle. Emakkosikalan jatkeena on 1100 sian lihasikala.

Pellon Groupin vieroitettujen porsaiden karsinoissa pienillä kahdeksanviikkoisilla on rutkasti tilaa, mutta isommat 35-kiloiset sianalut mahtuvat samaan karsinaan seitsemän – kahdeksan viikkoa myöhemmin.

Hyvästä hoidosta kieli se, että eläimet ovat tasaisen kokoisia, rääpäleitä ei näy. Laumassa tasaisuus on valttia. Jos laumassa olisi heikkoja, ne alistetaan.

Possut kasvavat tasaisesti kun olosuhteet ovat hyvät. Nämä possut lähtevät välitykseenyli 35-kiloisina, 12 viikon iässä. Kahdeksasta kilosta 35 kiloon kuluu aikaa vain kahdeksan viikkoa.

Siitoseläimien karsinan aidat ovat metriä korkeat. Karsinassa on tilaa noin 1,4 neliötä eläintä kohti.

Suuri yksikkö on energiataloudellinen

Ilmastoinnin lämmön talteenotto säästää valtavasti energiaa. Kahden hehtaarin kattopinta-alalla on käytössä vain kaksi 200 kilowatin hakekattilaa ja 200 kilowatin lämppumppu. Myös lietteestä otetaan lämpö talteen.

Sikalan lämmityksessä käytetään pääasiassa lattialämmitystä. Seinille ei tarvitse johtaa kuumaa, koska talteenotto lämmittää sisään tulevan ilman jopa 20 pakkasasteesta nollaan.

300 hehtaarin peltopinta-alaa hoidetaan kun sikalasta aikaa vapautuu.


Toimittajalta

Siallakin pärjää, jos osaa

Maatalous on osaavien hommaa. Jotta farmari menestyy, hänen pitää olla loistoyksilö.

Yksikkökoko ja toiminta-ajatus pitää rakentaa omalle kapasiteetille sopivaksi. Kaikille ei sovi suuryksikkö, joillekin pieni on taas näpertelyä.

Se joka sikataloudesta ottaa leivän irti, on osattava keskittyä oikeisiin asioihin ja osattava olla tarkka pienissäkin asioissa. Bisnes ei sovi myöskään valittajille.

Rohkeutta pitää olla sopivasti. Ja töihin pitää tarttua joka päivä, tulevaisuuden uskoa unohtamatta.

On huolestuttavaa että eläintilojen investoinnit ovat jäissä. Kehitys pysähtyy myös laitevalmistajilla, jos ei korjata, laajenneta eikä rakenneta uutta.

 

Artikkeli tehty yhteistyössä Pellon Group kanssa. Tästä pääset Pellon Groupin kotisivuille.

 

Harri MuiluPellon GroupSikalalaajennus

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Yleinen

    Kuituhamppu monipuolistaa maatilojemme tuotantoa

  • Yleinen

    Eläketurvakeskus vastaa Maaseutumedialle

  • Yleinen

    Op-ryhmä ja ETK hyvä veli -järjestelmässä 

1 Kommentti

  • Tyypillinen maajussi kommentoi: 20.5.2017 klo 11:04

    Toimittelija on vaan hyvä ja lukee omia juttujaan

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sikayritt%C3%A4j%C3%A4-v%C3%A4syi-pompotteluun-1.16325

    Sikatalous on juuri sellaista hommaa että se on paras että sitä tekee joku muu kuin itse.Sen verran olen saanut kokemuksia LSOn/HKn senttipudotusleikeistä ettei vähempää voisi kiinnostaa.

    Vastaa

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Realisti says: Uuteen rakennuslakiin tulee turpeelle maksimi %osuus remonteissa....
  • Mauri Hyhkö says: No ei olisi ensimmäinen kerta kun stalinisti (ent.) puhuu muunneltua totuutta....
  • Pena says: Tilallani oli kuituhamppua 3 vuotta sitten ja vieläkin ne paalit lojuu tuolla ...
  • Haha! says: Kulttuurimaisema?!?...
  • Jukka Lampinen says: Ilmasto ihmisten pääväittämä taitaa kuulua "ihmisen vaikutus hiilidioksidien l...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika SRHarvesting Seppo Ruottu

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA