Sitä on jo vuosia tutkittu. Tutkimusraportteja yliopistossa väsätty. Sikalelulaki on nyt tarpeelliseksi havaittu.
Runsasväkinen (a)siantunteva 10 eri tahon toimikunnalla on piisannut aikaa vaativaan tieteelliseen tutkimukseen, johon nojaten on määritelty uudet hyvinvoinkorvauksen ehdot eri eläinryhmille. Kansankielellä tieteilijöiden luomus on sikalelulaki.
Tällä kertaa valmistelussa oli mukana myös tuottajien edustusto varsinaisten asiantuntijoiden lisäksi.

Muovilelut voidaan laittaa kierrätykseen lasten leikkipuistoihin. Pesua suositellaan, mutta joissain tapauksissa keväinen auringon ultraviolettisätelykin riittää desinfektioon.
Hyvinvointikorvaus korvaa lelujen nakkelun
Eläinten hyvinvointituki on nyt eläinten hyvinvointikorvaus.
Korvaus on parempi termi, kuin 1.5. päättyvä tuki, koska korvaus korvaa toimenpiteestä aiheutuneet kulut. Korvaus on aluksi kaksivuotinen, mutta se muuttuu yksivuotiseksi.
”Yksivuotisessa sopimuksessa on se hyvä puoli, että takaisinperintöjä ei tule, koska korvausta ei ole ehditty maksaa”, sanoo Timo Keskinen Mavista.
Sikojen suurin korvaus tulee vapaaporsitukselle. Virikekorvaus on pienin, koska se korvaa vain irtainten virikkeiden päivittäisen nakkelun karsinoihin.
Korvaus tarkoittaa lainsäädäntöä ylittäviä toimenpiteitä. Suomessa lainsäädäntö on muita maita tiukempi. Laki rajoittaa esimerkiksi sian hännän typistämisen. Pitkähäntäisille sioille ei korvausta makseta kuin niissä maissa, joissa sitä ei ole kielletty.
Saksassa kalkkunan nokan leikkaus on hyvinvointikorvauksen piirissä. Kun linnulla ei ole nokkaa, se ei noki.
Sikalelulaki ei salli muovileluja
”Ai semmoinenko nyt on tullut”, tuumasi yksi varsinais-suomalainen isäntä, kun oli juuri saanut uudet lelut asennettua sikalaansa. Farmari harmitteli tonnin leluja ja turhaa työtä.
Muovilelut eivät ole enää sikojen hyvinvointikorvauksen piirissä.
Sikafarmarit ovat kiitettävästi noudattaneet määräyksiä. Muovilelut joissa on ketjuja, ovat sikafarmareiden mielestä viihdyttäneet sikapossuja ja toimineet erinomaisesti.
Nyt edellytetään luonnonmateriaaleja. Manillaköysi, jota lohduttomat ihmiset ovat käyttäneet viimeisenä tekonaan, on nyt sikojen karsinoissa määritelty tietyllä tavalla ripustettavaksi.

Paalinarun käyttäjä välttää hyvinvointikorvauksen sanktiot. Manillaköysi ei sovellu itsetuhoisille sioille.
Puu sian suussa
Alunperin tapetilla ollut ehdotus sallia vain lehtipuu, on nyt laajennettu kaikkiin puumateriaaleihin. Ilmeisesti on havaittu, että omenapuu on liian kovaa possun purtavaksi. Possu ei saa masentua.
On oivallettu, että puu on poltettuna ympäristölle vaarallista. On erinomaista, että metsillämme löytyy uusiokäyttöä sikojen suussa.
Sian syöjä tuskin piittaa onko possulla ollut suussa klapi vai muovi. Tärkeintä on, että iloisella sialla on ollut maukasta murkinaa ja raikasta vettä ja mukava hoitaja.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen tuloksia
Sopivat puiden paksuudet ja pituudet ovat:
paksuus pituus
Välikasvatusporsaille 4–7 cm 20–50 cm
Lihasioille 5–10 cm 40–100 cm
Kasvatussioille noin 10 cm 40–100 cm
Lainaus hyvinvointikeskuksen virikeinnovaatioista:
Suositeltava puun määrä lihasioille ja kasvatussioille on vähintään 20–25 cm / sika. Välikasvatusporsailla testattiin tässä kokeessa vain yhtä puumäärää, joten niiden osalta ei vielä ole tarkkoja suosituksia. Karkeana arviona voisi pitää 10 cm/porsas.
Puiden kiinnitystapa vaikuttaa suuresti siihen, kuinka paljon ne kiinnostavat sikoja. Tutkimuksessa kokeiltiin useita eri ratkaisuja. Kaikkein vähiten sikoja kiinnosti karsinan aitaan kiinnitetty teline, johon laitettiin puu pystyasentoon ja jossa vain osa puusta oli näkyvillä. Parhaaksi ratkaisuksi puolestaan osoittautui seuraava:
Puut ripustetaan karsinan aitaan metalliketjuilla vaakasuoraan asentoon, lattiatason yläpuolelle ja kärsän korkeuden alapuolelle. Suositeltavat kiinnityspaikat ovat kiinteän lattian alueella. Karsinan aidan kulumista vähentää se, jos puut on mahdollista kiinnittää hiukan irti aidasta, esimerkiksi kiinnittämällä toinen kiinnitysketju olkihäkin etukulmaan ja toinen aitaan.
Ripustukseen sopii kuumasinkitty pitkälenkkinen metalliketju: välikasvatusporsaille vahvuus 3 mm, lihasioille ja kasvatussioille 4 mm. Kiinnitykseen tarvitaan pultteja, lukkomuttereita (tavalliset mutterit voivat aueta sian käsittelyssä) ja leveitä prikkoja eli korialuslevyjä, jotka estävät pulttia ja mutteria luiskahtamasta ketjun lenkin läpi. 3 mm ketjulle sopivat 5 mm pultit, 4 mm ketjulle 6 mm pultit.
Parttioiden välillä puut pestään painepesurilla kuten muukin karsina. Yllämainitulla mitoituksella puut kestävät käytössä joitakin vuosia. Ne kuitenkin suositellaan vaihdettavaksi uusiin puolen vuoden välein. Tämä parantaa hygieniaa. Tuoreet puut myös vetävät sikojen pureskeluaktiivisuutta puoleensa tehokkaammin kuin yli puoli vuotta karsinassa olleet.
Mavin hyvinvointikorvauksen sitoumusehdot näet tästä.
Ei kommentteja