Sikana Oy:n lihasikalan viljankulutus on vajaa 2 miljoonaa kiloa. Sikana Oy:n viljankäsittely -laitteita ja viljavarastoja hyödynnetään kolmen tilan tarpeisiin, kun omistajien omien tilojen viljan tarve on lisäksi 500 – 600 tn.
Kahden omistajan Markku Puskan ja Jaakko Kortesmäen omien peltojen, vuokrapeltojen ja viljan pystykauppojen yhteen laskettu puintimäärä on pari miljoonaa kiloa. Ostoviljaa tarvitaan lisäksi kesällä 70-80 hehtaarin annos, noin 400 tonnia.
Viljankäsittelyä on petrattu koko ajan paremmaksi. ”Valusaumoista näkee, kuinka monta kertaa systeemiä on uusittu”, hekottelee Markku Puska.
Jaakko Kortesmäeltä tulee punnittua tarinaa tasaisen vuolaasti. Viljan käsittelyä on jäsennelty tarkkaan kantapään kautta ja tuumaten.
Koulukaverukset päättivät rakentaa sikalan
Jaakko Kortesmäki ja Markku Puska kävivät IMO:lla samaa vuosikurssia. He ottivat kerran puheeksi yhteisen sikalan rakentamisen. Päivän päätteeksi syntyi päätös 3000 lihasian sikalan rakentamisesta. Saman tien syntyi päätös Sikana OY:stä. Samassa pihassa on nyt myös broilereita.
”Jos olisimme rakentaneet vuotta aiemmin, viitevuonna olisi sikala ollut täynnä ja olisimme saaneet täysimääräiset tuet. Aloitusvuonna 2007 sikala lähti käyntiin vasta keväällä vajaalla sikamiehistöllä”, Kortesmäki kertoo.
Miesten ajatus sikabisneksestä syntyi 2005. Keväällä 2006 kaadettiin tontilta puut. Vuoden päästä 2007 laitos oli valmis.
”Viime hetkellä saatiin homma käyntiin. Vuoden päästä olisi tilanne ollut vielä huonompi. Vaikka kuinka hyvin homman hoitaisi, niin selviytyminen on liki mahdotonta, jos sikala on rakennettu vuoden 2008 jälkeen”, Kortesmäki fundeeraa.
Sianlihan hinta on ollut koko ajan alamaissa. Aallonpohja on jatkunut pitkään. Välillä on pieniä hetkellisiä toivonkipinöitä.”Mutta vain hetkellisiä”, kertoo Kortesmäki.
Markku Puska sanoo, että koskaan laitteet eivät tule niin valmina tehtaalta, että niitä ei sepittämään joutuisi. Omat konstruktiot ovat usein sellaisia, että tehdasvalmiudet eivät aina riitä.
Viljankäsittely tuulettuu kahdella tuuletussiilolla
Molemmat puivat omat peltonsa omilla puimureillaan. Kummankin puimurin takana on 2 -3 traktoriperävaunuyhdistelmää.
Sikojen nasseeksi menevää ohraa puidaan kaksin käsin. Vehnä menee evääksi linnuille. Sen puiminen on jo vähän rauhallisempaa, kun määrä on pienempi.
Viljan vastaanotossa on automaattiohjelma päällä koko ajan. Viime syksynä ensimmäisen täyden kauden käynyt Mepu RCW vetää 42 kuutiota ja se käy hakelämpökeskuksen kuumentamana koko ajan.
Kaksi tuulettuvaa Mepu Twister -siiloa tehostavat (Lataa esite tästä ). Toiseen ajetaan normaalisti puintituoretta ja toinen toimii jäähdytyssiilona.
Puintituore muuttuu paljon juoksevammaksi, kun siitä lähtee enin pintakosteus pois puhallussiilossa. Kuivaus tehostuu merkittävästi, kun vilja jäähdytetään siilossa, eikä kuivurissa.
Iltavalsitu kuivuri ja siilot ovat komea näky. ”Itse ei ole huomannutkaan kuinka massiiviselta vailjankäsittelylaitteisto näyttää. Kuvasta sen vasta huomaa”, sanoo Kortesmäki.
Kuivaten, märkänä ja puolikuivana varastoon
Kaatomonttu on ainoa täysin alkuperäinen ratkaisu. Betonipohjainen kuivurista poispäin lievästi valuttava laakasiilo kykenee ottamaan kerralla vastaan ainakin täysperävaunuyhdistelmän viljaa. Laatalta puintituore lykitään lykitään kuormaajalla pieneen kaatosuppiloon. Kaatosuppilosta vilja voidaan ohjata suoraan ilmatiiviiseen lämminilmakuivuriin, Harvestore-siiloon, kuivaavaan GSi-siiloon, tai kahteen Twisteriin tuulettumaan kuivausta varten.
Jos vilja on tarpeeksi kuivaa, se siirretään suoraan Harvestoreen. Jos viljamassa on liian kosteaa, yli 22-prosenttista, sitä kuivataan muutama prosentti. Sen jälkeen sen siirretään Twisteriin jäähtymään ennen ilmatiiviiseen siirtämistä.
Ilmatiivis siilo täytetään ensin, koska sieltä vilja syötetään ensimmäisenä töpselinenille. Kun ilmatiivis siilo on täynnä, aloitetaan varastosiilon täyttö kuivauksen ja Twisterin kautta. Twisterit täytetään viimeiseksi puiduilla laaduilla.
Vehnää ajetaan GSI täyteen, 600 tonnia.
Kaikki siiot ovat laatan päällä. Sikanan miehet eivät halua upottaa kuljettimia maan sisään.
Riskejä minimoiden
Kun tulee kysymys viljan varastointikosteudesta, antaa Kortesmäki varovaisen kommentin. ”Jokaisen pitää itse kokeilla rohkeasti rajat, minä en uskalla ottaa neuvoista vastuuta.” ”Vehnä käyttäytyy aivan eri lailla, kuin ohra, sitä ei passaa ainakaan 30-prosenttisena minkäänlaiseen siiloon laittaa. Ei ainakaan hätäisesti. Märkä tavara pitää ajaa ilmakuivaavaan hiljalleen.”
”Harvestoreen ei voi litisevän märkänä laittaa, vaikka se siellä säilyykin, koska se haittaa sitten myllyn ja kuljettimien toimivuutta”. Kortesmäen mukaan 20-prosenttinen toimii häiriöttä.
Kun puhutaan isoista viljamääristä, kaikkea ei voi laittaa yhden kortin varaan. Kuivuri puhallussiilojen kanssa toimii varmistuksena. Tänä syksynä kuivurin läpi meni Markku Puskan mukaan 1500 -2000 tonnia jyviä enemmän tai vähemmän kuivattuna.
Jyviä on siis monessa laarissa. Myllylle jyvät johdetaan ilmatiiviin siilon kautta. Kun se tyhjenee, täytetään se täyteen muista siiloista. Viljansiirtoa tehdään harvoin ja paljon kerralla.
Jos jostain syystä ilmatiiviin siilon tyhjentäminen ei toimi, saadaan varastosiilosta spiraalilla myllylle tavaraa. Jos sekään ei toimi, yksi siilo on varalla täynnä täysrehua.
Mikään ei ole kuitenkaan varmaa. ”Toissa jouluna teimme kuljetinremonttia 30 asteen pakkasessa, kun varvaravarasysteemikin oli pettänyt”, miehet naureskelevat jälkeenpäin.
Viljan varastointi on Sikanassa rakennettu pikkuhiljaa paremmaksi. Siiloja voidaan täyttää ja tyhjentää monipuolisesti ristiin rastiin ala- ja yläkuljettimella.
Tuuletussiilo toimii varmasti
Mepulla on tarjolla kahta eri tyyppiä puhallussiiloksi, kiinteä valettavalla pohjalla oleva tasapohjasiilo ja omilla jaloillaan seisova kartiopohjainen. Miehet valitsivat kartiopohjasiilon, koska he halusivat alakuljettimet maan päälle, eikä maan sisään. Toinen kartipohjan etu on töydellisessä tyhjenemisessä. Kartion pohjalle ei jää kuin sangollinen, vaikka se olisi ollut märkää viljaa täynnä. ”Sekin nokare tipahtaa potkaisemalla”, kertoo Janne Matintalo Mepulta.
Kartiopohjainen 302 kuutioinen seitsenkerroksinen siilo on varustettu 40 asteen pohjakartiolla. Muita siiloja jyrkempi kartio painoi vaakakupissa hankintaa tehdessä. Toinen kriteeri oli tyhjennys- ja puhallusmenetelmä.
Jos verrataan kokoritilä pohjaa, kartipohjaisessa ilma ei karkaa sivuilta, vaan puskee tasaisesti viljapatjan läpi pohjassa olevan raketin kautta. Keskipakopuhallin tunkee ilmaa joka puolelta rakettia.
Tyhjennyksessä pohjassa jaloillan seisovan hylsymäisen raketin toiminta korostuu, kun se puhaltaa ilmaa myös sisäpuolelta. Siilo tyhjenee tasaisesti ja sen verran tehokkaasti suorinta reittiä pitkin, että pohjaluukkua ei kannata avata liikaa.
Kun Twisterin pohjaluukku avataan, keksipakopuhaltimien tuottama ilmanpaine purkautuu myös purkureittiä pitkin. Ylipaine on kova. ”Vilja lähtee varmasti liikkeelle, kun kerran ilmakin”, sanoo Kortesmäki.
Kuljettimien hierarkia näyttää siltä, että tilaaja ja myyjä ovat tienneet mistä on kysmys. Tupakkiaskin kanteen järjestelmää tuskin on kyetty suunnittelemaan. Mutta toimii. Ja vieläpä suhteellisen luotettavasti.
Mikään ei toimi ilman viljansiirtoa
Kuivurin automatiikkaa voidaan ohjata sikalan tietokoneelta käsin vaikka kännykällä ohjaten. Kuljettimien toiminta on automatisoitu niin, ettei manuaalitoimintoja juuri tarvita. Kännykästä voi seurata esimerkiksi satsin vaihtumista, jolloin viljakuorman kanssa voi rantautua tontille seuraamaan tilannetta.
Jos molempiin Twistereihin on ajettu puintikosteaa, toisen siilon tyhjennyttyä jatkuu viljan siirto kuivuriin automaattisesti toisesta. Kaksi elevaattoria ovat välttämättömyys, jotta kuivaa ja märkää viljaa voidaan siirrellä kuivauksen häiriintymättä.
Vilja liikkuu korkeammasta siirtoelevaattoreista kuljettimille esipuhdistimien kautta. Kuljettimet ovat kaikki mallia Skandia. Eri valmistajien tuotteet eivät pelittäisi keskenään. Viljaa voidaan siirtä Harvestorelle, GSi-siiloon, varastosiiloon tai välikuljettimien kautta Twistereiden alla olevalle kuljettimelle. Vilja pystytään siirtämään mistä siilosta mihin siiloon tahansa, myös kuivuriin ja ulos perävaunuun — Harvestorea lukuunottamatta.
”Jos jotain tekisi toisin, niin elevaattorit hankkisimme isommat”, Puska tuumaa.
Miehet piirtävät selkeältä kuulostavan järjestelmää ruutupaperille. Sellainen johtopäätös on helppo tehdä nopeasti, että bussipysäkiltä noudettu satunnainen kulkija ei hommaa kykenisi hahmottamaan.
Asiaan vihkiytyneelle asia on pässinselvä. Laitos vaatii jonkin verran hahmottelua ymmärtääkseen sen yksityiskohtaisen toiminnan. Järjestelmää on rakennettu vuosia. Vaikka se tuntuu äkkiseltään monimutkaiselta, virityksen maku on kaukana.
Kun nuoret miehet ovat kehittelyn alkuun päässeet, tuskin se sitä heti lopettavat. Rivien välissä huomaa pienen neljäsosanuotin, jossa kuulijan korvaan kilahtaa epäilys laitoksen laajenevan.
Nämä kivet kun eivät taida sammaloitua ahtainakaan aikoina.
Lue myös:
http://www.maaseutumedia.fi/kaytetty-kuivuri-helppo-siirtaa/
http://www.maaseutumedia.fi/vilja-kuivaksi-ilman-oljylaskua/
http://www.maaseutumedia.fi/kuinka-vilja-kuivataan-oikein
Ei kommentteja