Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
HAKU
Meri
Kolumni, Yleinen 0

Sinilevä viimeisteli ilmakehän

Jussi-Faari · 26.1.2015

Mediasta saa tavan takaa lukea, kuinka turmiollisia sinileväkukinnot ovat. Ei pitäisi syytellä, ellei tiedä taustoja. Ilman sinilevää näitä ei kirjoitettaisi eikä luettaisi. Sinilevän ansiosta ilmakehässä on sen verran happea, että henki kulkee useimmilla ilman rikastimia.

Sinilevä aloitti hapen valmistuksen kolme ja puoli miljardia vuotta sitten. Se hyödyntää samaa menetelmää kuin kasvit, eli yhteyttämistä. Hommaan tarvitaan auringonvaloa, vettä, hiilidioksidia ja kivennäisaineita. Samalla ne vähensivät metaanin ja hiilidioksidin pitoisuudet nykytasolle. Ei siis ole syytä kiukutella sinileville.

Ilman tiettyjä kivennäisaineita sinilevän yhteyttäminen ei luonnista. Fosforista puhutaan paljon. Sitäkin tarvitaan. Ilman rautaa ei sinileväkukintoja ole, vaikka fosforia kylvettäisiin veteen. Myös seleeniä on oltava saapuvilla. Kaiketi muutamia muitakin kivennäisaineita tarvitaan, mutta ne ovat vähemmän kiinnostavia kuin edelliset.

Raudan merkitys

Toronton yliopistossa hermostuttiin, kun Ontariojärven ja muidenkin isojen järvien sinileväkukinnot vain yltyvät, vaikka fosforikuormitusta on vähennetty. Asiaa on tutkittu. Tutkimukset ovat panneet epäilemään, että kukintoja vauhdittaakin rauta fosforin asemesta.

Raudan käyttö fosforin saostamiseen Humberin jäteveden käsittelyasemalla Torontossa on lisääntynyt 30 prosenttia, muilla jätevesiasemilla hieman vähemmän. Raudan valunta Ontariojärveen viisinkertaistui vuosien 2001 ja 2004 välillä.

Yliopisto on julkaissut tutkimuksen asiasta. Julkaisu tuo raikkaan tuulahduksen kainaloihin maasta, jossa maataloutta arvostetaan. Se kertoo myös tiedeyhteisöstä, jossa ei tyydytä jankuttamaan yhtä ja samaa viimeisenä totuutena. Se antaa aavistuksen siitä, että vesien ekologiassa ollaan vasta raapimassa tiedon kuorta.

Esitänkin tässä kainon toivomuksen, että Suomessakin vastaavaa tutkimusta viriteltäisiin. Mielestäni tässä olisi tuhdimpaa materiaalia tohtorinhattuun kuin maakiitäjäisten maallisen vaelluksen dokumentoinnissa. Tutkimuksen tasoa ei takaa nyt eikä vastakaan se, että jokin asia julistetaan lopulliseksi totuudeksi. Päinvastoin, tutkimuksen ainoa ohjenuora pitää olla kaiken epäily, varsinkin niin sanottujen totuuksien.

Helpompaa tietenkin olisi panna kaikki maatalouden syyksi. Sen sortin menetelmää käytti Göbbels aikoinaan. Menestys oli pelottavan hyvä.

Sinilevä kukkimaan valtamerien autiomaassa

Saattaa olla yllättävää, että myös valtameristä löytyy autioita alueita, aivan Saharan tapaan. monet niistä ovat huikean suuria. Elämästä on pulaa.

1995 kokeiltiin raudan kylvöä mereen 1 300 kilometriä länteen Galapagossaarilta. Kylvöaine oli rautasulfaattia. Rautasulfaatin määrä oli vajaa 500 kiloa. Kylvön seurauksena meri muuttui vihreäksi. Värimuutoksen aiheutti planktonin, etupäässä sinilevien kasvun myötä lisääntynyt lehtivihreä.

Lehtivihreä lisääntyi 30 – 40 kertaiseksi normaalista. Plankton imaisi 2,3 miljoonaa kiloa hiilidioksidia saadakseen sanotun lisäyksen aikaan. Hyötysuhde vaikuttaa hyvältä. Kilolla rautasulfaattia sidottiin yli 5 000 kiloa hiilidioksidia. Parin viikon kuluttua tilanne palautui entiselleen, kun ravintoketjussa seuraavat meren eliöt pistelivät poskeensa katetun pöydän antimet.

Hiilidioksidiuskonnosta nousee eltaantunut tietämättömyyden lemu. Valtamerien vaikutuksesta hiilen kiertoon ei lopultakaan tiedetä paljon mitään. Parhaatkin asiantuntijat rapsuttelevat vasta tiedon pintakerroksia.

Tässä on syytä muistaa, että pallukkamme pinta-alasta 70 prosenttia on merivettä. Valtamerien vaikutus ilmakehän koostumukseen taitaa olla huomattavasti suurempi kuin mikään ihmisen toiminta.

Voi olla, että nykyinen hiilidioksidipitoisuuksien nousu johtuu tavalla tai toisella muutoksista valtamerien sinilevien elinoloissa. Länsimaat käyttävät kyllä melkoisia määriä rautasulfaattia jätevesien fosforin saostamiseen. Sinilevä näyttää siitä kovin pitävän.

Teksti: Jussi Knuuttila

sinileväsinileväkukinot

Jussi-Faari

Voisit tykätä myös näistä

  • sikamammojen kykyaikainen pihatto. Kolumni

    Mitä kuuluu joulusika? Osa 2: Emakko hyvinvoi digiajassa

  • 20150430-_dsc5526 Kolumni

    Mitä kuuluu joulusika? Osa 2 – Lihasika

  • Traktorionnettomuus_5 Yleinen

    Traktorionnettomuus – Traktorin pakoputki grillasi farmarin

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • 20150420-_DSC3938

    Viljelytuet 2016 — Veikko Vastaa

    22.5.2016
  • 20150411-_DSC2092

    Julkiset ruokahankinnat suomalaisten kriteerien mukaisiksi

    4.4.2016
  • Vuohen-paa

    Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • 20151014-_DSC2411

    MaaseutuMedian uusi palvelu: Ilmoituslaatikko

    3.11.2015
  • HDR navetta small

    300 lehmää eikä yhtäkään työkonetta – ”Urakointi perustuu luottamukseen”

    30.9.2015
  • 44 Vuotta palvellut puimuri on vanhuuttaan vähän kurttuinen. se toimii tämän päivän koneisiin verrattuna kovin pienellä kapasiteetilla. Työt tulevat kuitenkin joka syksy tehtyä.

    Fahr M 66 — sama puimuri töissä 44 vuotta

    1.8.2015
  • Yksityiskohtia täynnä oleva porstua toivottaa tulijan tervetulleeksi.

    Pohjalaistalo sai uuden elämän

    9.5.2015
  • Sopusointuinen mopo on mittasuhteiltaan liki täydellinen.

    Pappatunturi 312 km/h Hayabusan voimalla

    28.3.2015
  • Suosituimmat
  • Kun vasikka luottaa hoitajaansa, se äityy hyvinkin tuttavalliseksi.

    Valehteleeko eläinkuva?

    22.12.2014
  • Kuusivuotias Timo on Pontuksen kaveri.

    Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Emakko kiipeämässä makuualueelta ruokintapaikalle.

    Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • 20141115-DSC_8555

    11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • IMG_2509-2

    Aktivistien eläinvalokuvanäyttely oli lapsellinen

    8.12.2015
  • Eluna says: Minä ostan lihaa, jossa alkuperämaaksi on mainittu Suomi. Jos alkuperämaata ei...
  • Tyypillinen maajussi says: Valitettavasti sikala ei tarjoa sitä elantoa joka ihmiselle kuuluu.Mutta saaha...
  • silverbe says: En tiedä voiko liikaa korostaa ettei näitä koiria tänne ihan huvin vuoksi olei...
  • silverbe says: Sinullekin suosittelisin niimimerkki "faktaa" linkkiä ja - toki on hyvä että k...
  • silverbe says: Katsohan edellä olevan nikin "faktaa" linkki.. antaa ehkä uusia ajatuksia? :) ...
Mavi Pysyvä nurmi luomu MTK traktori GMO Maataloustuet Veikko Tuominen Afrikkalainen sikarutto Maajussit Traktorimarssi Halpuutus Sanktiot peruna Maaseutumedia Leena Tenhola evira Emakko

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto GMO Halpuutus luomu Maajussit Maataloustuet Mavi MTK peruna Pysyvä nurmi Sanktiot traktori Traktorimarssi Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA