Sisilialainen ruokatori on kovin erilainen kuin Suomessa. Ruokatorit on kuvattu Palermossa ja Cataniassa, Sisiliassa 2018 ja 2019.
Tämän kuvareportaasin tarkoitus on esitellä erilaista ruokakulttuuria ja saada suomalaiset ajattelemaan lähemmin, mitä ruoka tarkoittaa muissa kulttuureissa. Italiassa ruuan parissa vietetään päivittäin tunteja, eikä siellä ole ruuan tuottajien työn arvostelua.
Farmareita ja heidän työtään kunnioitetaan ja arvostetaan.
Ruokakeskusteluun hyvä saada eurooppalaista perspektiiviä toiselta laidalta, eri kulttuurista. Ruoka eri muodoissa on sisilialaisille ja kaikille italialaisille tärkeää. Kaikki raaka-aineet kelpaavat, kunhan se on kokattu tunteella ja raaka-aineet ovat tuoreita, ja läheltä.
Tästä pääset videoon aidosta sisilialaisesta ruokameinigistä.
Catanian kalatori on elämys. Meteliä ja meininkiä riittää. Suurin osa vihanneksista maksaa euron kilo. Käheä huutaminen on maan tapa. Hiljainen myyjä ei saa kauppaa aikaan. Kaupunkin erikoisuus on grillattu hevosen liha, jota tarjoillaan ravintoloissa ja erityisesti katukeittiöissä. Kala on erittäin tärkeä osa merenrantakaupungin ruokakulttuuria.
Etelän erilainen ruokakulttuuri
Kun ruokatori löytyy, satunnaisen matkailijan pitää pysähtyä hetkeksi haukkomaan henkeä — meteli on huumaavaa. Kauppiaat huutava kilpaa ääni käheänä.
Ruuan myyminen on show, joka kuuluu kaupunkielämään. Eräs toimittaja sanoi joskus, että Italiassa on niin huonoa teatteria, kun koko elämä on teatteria.
Vilkkaassa elämänrytmissä pohjoismaalaisen on vaikea pysyä mukana. Kaikki aistit ovat käytössä.
Ruuan tuoksut leijuvat ruokatorin ympärillä ja nälkä yltyy. Tarjolla on myös pientä purtavaa ja juomaa jokaiseen makuun.
Ihmiset ovat vilinässä kotonaan. Ruokaa ostetaan mielellään toreilta, kun sen tiedetään olevan paikallista ja tuoretta.
Ruoka ja juoma ovat seurustelun apuvälineitä. Ihmisillä on aikaa ottaa rennosti ja seurustella omalla pidättymättömällä tavallaan. Kuva Palermosta.
Ruokaa kunnioitetaan
Italiassa, kuten joka puolella eteläistä Eurooppaa, ruokaa kunnioitetaan ja siitä puhutaan.
Ruuan ja juoman ympärille kokoonnutaan seurustelemaan.
Ruuasta puhutaan aina. Ennen ruokailua, ruokaillessa ja sen jälkeen. Ruuasta tiedetään paljon, uusiin tuotteisiin halutaan tutustua, mutta traditiot ovat aina pinnalla.
Pikaruokakulttuuri Donaldseineen on rantautunut Italiaankin, mutta Heset eivät täytä suurten massojen vatsoja päivittäin.
Tonno, tonnikala on hyvin lähellä punaisen lihan makua. Kuva Cataniasta.
Italialainen elää syödäkseen
Italialainen keittiö on levinnyt joka puolelle maailmaa, pasta ja pitsa ovat merkittäviä vientitituotteita ja maan talouden yksi selkäranka.
Ruuasta nauttiminen ei ole hotkimista. Yhteiseen ruokahetkeen kuuluu jäädä. Astioiden poisviemisellä ei ole kiire ja ruokaa jätetään pöytään, jos vaikka jollekin vielä maistuisi.
Illalliseen kuuluu alkuruoka, primipatti, toinen ruoka, secondo piatti on usein pastaa, risottoa tai vastaavaa. Liha tarjotaan usein ilman contornia, lisukkeita, Sitten tietysti jälkiruoka viimeistelemään ateria.
Toisin kuin luullaan, viiniä ei juoda kaiken aikaa, eivätkä kaikki edes viiniä nauti. Mutta ne jotka juovat, tietävät mitä haluavat.
Italian kielessä ei ole sanaa huonolle ruualle.
Kanat ovat kanoja. Sulhaset, kukot kiekuvat aamuisin ja joka kylässä kuuluu kukkojen morsiamien, kanojen kaakatusta. Kalkkunat ja fasaanit ovat suurta herkkua, myös pikkulintuja metsästetään ruuaksi — ne tuovat grillaukseen aromeja. Kuva Cataniasta.
Sisilialainen ruokatori on meteliä ja meinkiä — tarjontaa laidasta laitaa
Katukaupassa ei hienostella kiinteistöillä, vaan luovuus on valttia. Kuva Palermosta.
Eurooppalaiset pistaasit tulevat pääosin Sisiliasta. Iran on toinen suuri pistaasin tuottaja. Kuva Cataniasta.
Bronten pistaasit
Etnan kupeesta, Brontesta tulevat maailman parhaat pistaasit italialaisten mielestä. Iran on suuri pistaasien tuottaja, mutta italialaiset arvostavat Etna kupeesta tulevia pistaaseja.
Pistaastista tehdään paljon makuja ruokaan, esimerkiksi Arrancinit, riisikuorilla tehdyt kakut ovat sisilialista perinneherkkua, joiden sisällä on useimmiten bolognesekastiketta ja herneitä, mutta nykyään sisällä on usein myös pistaaseja. Pistaasit ovat maukkaita myös sellaisenaan.
Pistaasipuita Sisiliassa karussa Brontessa, Etnan kupeessa. Pistaasit tuottavat satoa joka toinen vuosi.
Palermossa on epäjärjestystä, mutta asiat toimivat. Afrikan ja Euroopan välissä kulttuurit kohtaavat.
Kaikki eläimen osat käyvät kaupan, mitään ei haaskata. Lampaan pää tuo uuniruokaan makusävyjä. Suolet, lampaan pienet tai possun suuremmat suolet kuuluvat salciccian, raakamakkaran kuoreksi. Kuva Cataniasta.
Sisäelimet ja eri ruhonosat eivät hämmästytä – Välimeren keittiö ei ole ainoastaan oliiviöljyä ja pastaa
Etelä-eurooppalainen ruokavalio ei ole ainoastaaan oliiviöljyä, pastaa ja vihanneksia. Liha kaikenlaiset ruhonosat käyvät hyvin kaupan.
Suomessa käytetään runsaasti jauhelihaa, mutta sisilialaisesta keittiöstä löytyy mahalaukkua, pötsiä, kiveksiä, pään osia. eläin hyödynnetään kokonaisvaltaisesti.
Naudan hermot on roomalainen erikoisuus.
Torilla jää runsaasti jätettä. Paikallinen palermolainen kulttuuri ei ole kovin pohjoismaisen siivoa. Aamuun mennessä roskat ovat kuitenkin torin tuohinasta siivottu.
Meren elävää löytyy saarelta runsaasti Catanian rantakaupungista. Suomessa kalan kokkaamiseen kuuluu voi ja kerma, Italiassa ja Sisiliassa kala ja meren elävät valmistetaan oliiviöljyssä.
Catanialainen lihakauppias on ylpeä työstään. Lajitelma on monipuolista.
Sisilialainen ruokatori on lähellä kuluttajaa
Ensi tuntumalta kuvitellaan, että tällainen markkinatoiminta ei ole hygieenistä. Suomessa vastaava ei olisi todennäköisesti mahdollista — tupakka suussa lastataan tiskiä ja leikataan lihaa.
Tuore paikallinen kala, vihannekset ja liha ovat illallisen pääraaka-aineita. Kaikkea syödään ja kaikesta nautitaan, mitään ei väheksytä — kokkaajan vastuulla on loihtia aisteille elämyksiä.
Italialainen keittiö ei ole pelkästään pastaa ja pitsaa. Eri alueilla on erilaisia painotuksia. Sisiliassa tuotetaan paljon sitrushedelmiä ja se näkyy kaikessa, sitruksia laitetaan salaatteihin, lihan joukkoon, joka paikkaan. Lihaa syödään runsaasti eri muodoissa. Jauhelihan osuus on paljon pienempää kuin Suomessa.
Italialainen ruan tuottaja on lähellä kuluttajaa. Kuluttajat ymmärtävät paljon ruokaketjusta ja pitävät ruuan tuottajia arvossa.
Ei kommentteja