Slovenialainen vihannesfarmari Tilen Praprotnik kasvattaa puolen hehtaarin alalla erilaisia vihanneksia ja juureksia.
Tilen painottaa kannattavuutta, ei tilakokoa. ”Perusjuttu on olla tehokas ja tuottaa kohtuullinen elanto”.
Farmarin ajatusmaailma on hyvin lähellä regeneratiivista viljelytapaa.
”Ilman kotieläimiä meillä ei olisi ruokaa”, kiteyttää sloveeni filosofiaansa.
Vihannesviljelijä Tilen Praprotnik on monialayrittäjä. Vihannestuotanto on yksi lisä hänen toimeentuloaan, mutta maataloustuotanto antaa hänelle myös mielenrauhaa. Taustalla pavut kuivumassa.
Vihannesten viljely tarvitsee kotieläimiä
Vihannesten viljely ilman kotieläimiä ja nurmea on farmarin mukaan monokulttuuria. Tilenillä tosin ei ole märehtijöitä, koska hänen vaimonsa tuumasi, että sitten ei ole vapaa-aikaa.
”Ihanne olisi, että ensin naudat talloisivat peltoa ja tekisivät maanparannustyötään, söisivät ruohoa ja lannoittaisivat. Kolmen päivän päästä olisi kanojen vuoro. Sitten meillä on ihanteellinen maaperä kasvattaa vihanneksia.”
Ilman kotieläintuotantoa meillä ei olisi ruokaa. ”Me tarvitsemme punaista lihaa”, vihannesfarmari sanoo.
”Ainoa oikea tapa kasvattaa eläimiä on laidunnus ja vapaa kasvatus. Luonto hyötyy siitä eniten.”
Kocolec on heinäkuivuri, suomalaisia heinäseipäitä korvaava rakennus. Hyvin tyypillinen slovenialainen rakennelma. Slovenian alppialueella Tilenin rakennus on vähän tavallisuudesta poikkeava neliseinäinen. Tilenin rakennus on noin 100-vuotias. Tilen kuivattaa orsilla esimerkiksi papuja.
Meditoiva arkeologi-farmari
Tilen on koulutukseltaan arkeologi, ei agrologi. Hänellä on neljä jalkaa maassa, kuten märehtijöillä. Yksi jalka on workshopit, työpajat, joita hän markkinoi.
Yliopistotaustainen farmari kertoo kuinka peltotyö on hänelle usein meditaatiota. Toistuva käsityö ei ole aina kivaa, mutta se antaa aikaa itselleen ja omille ajatuksille.
”Aluksi ajattelin, että lopetan kolmen kuukauden kuluttua. Käsityö oli fyysisesti vaativaa”. Hoikka mies liikkuu kevyesti ja nopeasti mullan pinnalla, fysiikka on kunnossa.
Farmari on kehittänyt työstään tehokasta ja mielekästä sopivilla välineillä. ”Tehokkuus on avainsana.” Väitettä on helppo uskoa, kun katsoo kuinka nopeasti penkin multa on niin pehmeää, että salaatin paakun voi painaa sormella maahan.
Viljelymenetelmät ovat tarkoin punnittuja, eikä turhia liikkeitä tehdä missään työvaiheessa.
Yksi mieluisimmista töistä Tilenille on metsätyö. ”Varmaan valmiin puupinon katselu on ihmiselle luontaisesti tyydyttävää. Ihminen ajattelee jossain geeneissä että tässä on minulle lämpöä ja tulta pitkäksi aikaa. Samalla tavalla ihminen ajattelee, kun ruoka on kerätty mullan uumenista talven varastoon.”
Tilenin porkkanoiden naatit ovat pieniä kuin tillejä, mutta juuri on iso ja makoisa.
Farmari matkii luonnon tapaa hoitaa peltoa
”Jos luonto saisi kasvaa vapaasti, meillä oli vain heinää ja metsää.”
Nurmi sitoo enemmän humusta ja ravintoa, kuin metsä. Se tarvitsee myös leikkaamisen silloin tällöin, ”tuhoamisen”, kuten Tilen sanoo. ”Kun katkaiset sen, nurmen maata möyhivät juuret kasvavat vahvemmiksi.”
Eläimet ovat Tilenin mukaan kaiken perusta. ”Ruoho on yksi maailma ihmeellisimmistä kasveista maapallollamme.”
”Me yritämme matkia luonnon tapaa hoitaa maata.”
Nyt Tilen kasvattaa kanoja, jotka ovat siirrettävässä aitauksessa. Vapaana niitä ei voi pitää, koska se olisi niille turvatonta. Kun kanat ovat tiiviissä porukassa, ne hoitavat maata systemaattisesti. Ne saavat myös tarvitsemaansa eläinproteiinia madoista ja etanoista.
Kasvikset ovat periaatteessa luomua, mutta kanoilla ei ole luomuvaatimusta täyttävää elintilaa. Siksi Tilen ei pidä statustaan luomufarmarina.
Tilenin työvälineet ovat edullisia, erikoisia, nopeita ja monikäyttöisiä, mutta vaativat viitseliäisyyttä. Hän ei omista yhtäkään konetta.
Kyntäminen tuhoaa maaperän kasvukunnon
Farmari kertoo, että Keski-Lännessä Yhdysvalloissa oli yksi maailman rikkaimmista maaperästä ennen valkoisen miehen saapumista. ”Siellä oli enemmän ruokaa ja biomassaa kuin tänään.”
Systeemi oli luonnonmukainen. Eläimet vaihtoivat laitumiaan nopeasti ja ruoho sai kasvaa rauhassa taas vuoden ennen kuin eläimet saapuivat uudelleen.
Ruoho saattoi olla miehen mittaista.
”Sitten tuli valkoinen mies ja alkoi kyntämään rikasta maata, jolloin humus tuhoutui ja valui Mississippiin.”
Tilenillä on vihanneksia kolmessa paikassa. Tässä yksi tiivis 30 aarin alue.
Farmi on kokonaisvaltainen kiertotalousyksikkö, jonka pitää tuottaa elanto
Maatila on yksikkö, joka tarvitsee monimuotoisuutta eläimistä kasveihin. Mitä lähemmäs pääset tätä monimuotoista kiertotaloutta, sitä parempi.
”Minulle farmin tärkein asia on kuitenkin taloudellinen tuottavuus”.
”Vain sillä tavalla voimme osoittaa nuorelle sukupolvelle, että maatilan työt ovat tuottavia ilman raatamista ja se tuottaa tarpeellisen määrän rahaa.”
Tilenin työpäivät eivät ole pellolla koskaan kahdeksantuntisia. ”En halua burn outia.”
Hän ei usko, että pelkästään kasvattamalla kasveja maailma pelastuu. Vihannesviljelmä on teknisesti monokulttuuria ja se tarvitsee paljon ulkopuolisia tuotantopanoksia.
Tilan osoittaa vihanneksiaan: ”Nämä eivät pärjää ilman huolenpitoa. Meillä pitäisi olla enemmän villejä kasveja. Paras menestyjä koko maailmassa on nurmi”, Tilen toistaa. ”Tuo kasvimaa on käytännössä autiomaa.”
Hän on viljellyt vuosia vihanneksia, eikä hän ole nähnyt kestävää systeemiä, jossa kasvatettaisiin ainoastaan kasviksia.
Käsikylvökone tekee paljon tiheämpi rivejä, kuin normaalissa vihannestuotannossa. Tilen viljelee pienellä alalla monen sen, mihin normaalisti tarvitaan hehtaari. Kylvötiheys ja riviväli ovat muutamia senttejä, minkä ansiosta pienellä pinta-alalla saadaan suuri sato. Normiviljelyssä varhaistuotannossa riviväli on 20 senttiä, kylvötiheys 20-30 siementä/rivimetri. Varastoporkkanalla riviväli on 45 senttiä, kylvötiheys 90 siementä/rivimetri.
Vihannesfarmari: Meidän pitää syödä enemmän lihaa
Vihannesfarmari lataa erikoisen, mutta perustellun sanoman ja katsoo sanomansa jälkeen silmiin hymyillen: ”Tämä on hiukan poikkeuksellinen mielipide tänä aikana — Meidän pitää syödä enemmän lihaa”.
Eläimet pitäisi kasvattaa luonnonmukaisemmin. Meidän ei pitäisi pitää eläimiä suljetussa tilassa ja kantaa ruokaa navettaan, josta kannetaan taas lanta ulos pellolle.
Kasvikset ovat vain osa tarinaa.
Tilen on monialayrittäjä. Vihannekset tuottavat omaan taskuun 10 000 euroa vuodessa, kulut ovat minimaaliset. Siemenkustannus on 200 euroa.
Slovenialaisfarmari kasvattaa sitä, mikä menee kaupaksi. Jokaiselle kasville on myyntiosoite kauppoihin, ravintoloihin tai kuluttajille valmiina istutettaessa tai kylvettäessä. ”Kasvikset ovat helppoja myydä ja kasvattaa.”
Kana on sloveenifarmarin maanmuokkari.
Toimittajalta
Ruuan tuottaminen on hienoa
En ole käynyt Hesburgerissa tai Macissa vuosiin. Syön mieluummin oikeaa prosessoimatonta ruokaa.
Maajussin ammatti on monessa niissä kulttuureissa arvostettua, joissa arvostetaan luonnollista ruokaa.
Työ on luonnon kiertokulun kanssa elämistä, luonnon ehdoilla.
Miten maata viljellään ja miten ruokaa tuotetaan, päättää kuluttaja. Regenaratiivinen viljelytapa on työläämpi ja tuotantokustannukset ovat korkeammat, mutta se antaa enemmän ravinteita ruuan mukana. Ravintoasineiden köyhtyminen on todistettu tosiasia viime vuosikymmenten aikana.
Henkilökohtaisesti ruuan tärkein ominaisuus on terveellisyys ja maku, ei viljelymenetelmä tai ideologia. Makuun ja terveellisyyteen vaikuttaa moni asia.
Parasta on kuitenkin omasta puutarhasta kerätty ruoka. Sadonkorjuu oli maajussin hommissa aina parhainta.
Ei ihme, että kekrijuhlia vietettiin. Se oli alunperin sadonkorjuun ja vuoden vaihtumisen kunniaksi. Vuosi katsottiin vaihtuneen jo syksyllä, kun maa pääsi lepoon.
Tilen korvaa koneet ruumiillisella työllä, ja säästää kustannuksia.
Linkkejä aiheeseen: Polyface, JM Frontier, Richard Perkins
Ei kommentteja