Welfare quality (WQ) on sikojen hyvinvoinnin lahjomaton ja riippumaton kansainvälinen arviointimenetelmä, joka takaa kuluttajalle luotettavaa tietoa suomalaisesta possusta.
Pietarsaarelainen pitkän linjan lihatalo Snellman on ottanut hyvinvointiarvioinnin työkalukseen tällä hetkellä ainoana suomalaisena alan toimijana.
Kävimme Snellmanin perhetilalla, Paula ja Vesa Kurikka-Ojalla, katsomassa, miten possu voi.
Kurikka-Ojan sikalan yksi suuria sikapersoonia on tämä 11 kertaa porsinut emakkorouva. Mamma tuli taloon 2009 ensimmäisten emakkojen joukossa, kun sikala valmistui. ”Toisen silmän luomi alkaa jo vähän iän myötä välillä roikkumaan, muuten se on hyväkuntoinen”, sanoo Vesa Kurikka-Oja.
Snellman panostaa läpinäkyvyyteen
Suomalaista lihateollisuutta on moitittu epäselvistä pakkausmerkinnöistä ja lihan alkuperän pesemisestä. Snellman pyrkii läpinäkyvyyteen.
”Snellmanin oman tiukan laatuohjelman lisäksi perhetilat käyvät läpi WQ-arvioinnin. 20% tiloista käydään läpi vuosittain”, sanoo Martti Hassila, Snellmanin kenttäpäällikkö.
”Viiden vuoden sisällä jokainen tila on auditoitu.”
Hyvät tuotantotekijät ja eläinten hyvinvointi ovat osa koko ruokaketjun kannattavuutta. Hassila näkee myös, että tehotuotanto voitaisiin määritellä uudelleen.
”Se ei tarkoita suurta eläinmäärää, eikä suurta eläintiheyttä. Snellmanilla puhutaan mieluummin tehokkaasta laatuketjusta, jossa porsaita tarkastellaan yksilöinä.”
Vuosien mittaan kehittynyt sikasilmä on hoitajan paras työkalu. Hoitaja näkee sellaisia asioita, mitä maallikko ei huomaa. Tästä pahnueesta näkee, että porsaat ovat pulleita, kiiltäviä ja tasakokoisia. Porsaiden pitää maata hiukan hajallaan, jos tarkkoja ollaan. Porsaat ovat olleet uudella emällä, kun oma emän maidontuotanto heikkeni. Hiukan kasalla makaavistta porsaista näkee, että ne ovat ottaneet emän vaihdosta hiukan nokkiinsa. Parin päivän kuluttua kaikki on sijaisemon alla kaikki hyvin.
Kuka pystyy sanomaan koska possu voi hyvin?
Snellmanilla panostetaan hyvinvoinnin kehittämiseen. Asia koetaan ruokatalossa ensiarvoisen tärkeänä.
”Kuka pystyy sanomaan, koska possu voi hyvin?” kysyy Eläintautien torjuntayhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi. ”Possut eivät osaa puhua. Tarvitaan muita keinoja niiden hyvinvoinnin tulkitsemiseen.”
Lainsäädäntö antaa edellytykset, mutta WQ-arviointi vie asiat pidemmälle. Arvioinnissa käytetään 12 kriteeriä, joissa on 32 havaintokohtaa. Arvioijana on aina koulutettu ja sertifoitu ammattilanen.
Kaikkia eläimiä ei käydä läpi, vaan karsinat valitaan sattumanvaraisesti sikalakartasta ennen sikalaan menoa.
Sian käytös kertoo paljon: onko se apaattinen vai utelias, onko ripulia, silmävuotoa, ontuuko sika, onko sika lihava vai laiha, katsooko se ihmistä…
Eläintä katsomalla arviointi on hankalampaa kuin mitalla.
”Havainnointi vaatii taitoa ja osaamista”, Kortesniemi sanoo. ”WQ-arviointi on myös kallista ja aikaa vievää.”
Camilla Munsterhjelm, eläinlääkäri ja tutkija Helsingin yliopistosta, kertoo WQ:n olevan koko Euroopan standardi. ”Haluttiin tieteellisesti perusteltu mittausmenetelmä”, Munsterhjelm sanoo.
Vakioitu järjestelmä antoi suomalaiselle eläinhyvinvoinnille paljon korkeammat pisteet kuin missään muualla Euroopassa.
”Meillä on ennestään jo erinomainen terveystilanne. Siihen kun lisätään hyvinvointitutkimusten antama tulos, suomalaiset voivat olla luottavaisia sianlihan tuotannon eettisyyteen.”
Munsterhjelmin ja Snellmaniin kenttäpäällikkö Hassilan yhteinen näkemys kuitenkin on, että aina on parannettavaa.
”Juna menee koko ajan eteenpäin, eikä tyytyväisyyteen jäädä makaamaan”, sanoo Hassila.
Sika nahistelee mielellään, kuten laumaeläimillä on tapana. Kun pihaton väliaita poistettiin ja lauma suureni, muutenkin rauhallinen eläintila rauhoittui entisestään.
Katso video eläintilasta tästä
Sikojen hyvinvointi huipussaan
Vesa ja Paula Kurikka-Ojan vuonna 2009 valmistuneessa sikalassa siat ovat tyytyväisiä kuin kissat uunin pankolla. Pihattoon saapuessa tunnelma on leppoisa kuin päiväkodissa päivänokosten aikaan. Muutama korva nousee uuden tulijan takia ylös.
Yksi emakko tulee heti tuuppimaan outoa tulijaa. ”Tuo mamma on aina samanlainen. Se haluaa tehdä heti tuttavuutta”, Vesa nauraa. Vanhemmissa leideissä on paljon suuria persoonia, jotka isäntä tunnistaa.
Pahnapihatossa makoilee 120 emakkoa. Porsastuotantotila on Snellmanin yhteistyötila, jossa WQ-auditointi on jo tehty.
WQ:n tarkastelu on erittäin tiukka. ”Pihaton pisteet tippuivat erinomaiselta tasolta hyvälle kahden ruokintapaikalla nahistelevan emakon takia”, Vesa ihmettelee.
Laumaeläimet hakevat aina hierarkiassa paikkaansa pienellä kärsäpokalla. Itse asiassa tuottaja kiinnittää samoihin asioihin huomiota kuin viralliset sertifioidut ammattilaisetkin. ”Eläimen hyvinvoinnin tarkastelu vaatii kokemusta ja sikasilmää”, Kurikka-Oja sanoo.
Tarkkailu on tärkeä osa hyvinvointia.
”Sikalassa ei riitä askareilla käynti, vaan kaikkia eläimiä pitää tarkastella pitkin päivää.”
120 emakkoa sulassa sovussa päikkäreillä.
Sika on aktiivinen ja utelias. Terve eläin kiinnostuu heti jopa toimittajasta kameransa kanssa.
Perhetilamalli on ainutlaatuinen Euroopassa
Snellman on oikeilla jäljillä. Kuluttajalle on tarjottava läpinäkyvyyttä. ”Kuluttajalle tarjottavan informaation pitää olla totta”, Martti Hassila sanoo.
Jalostuksellakin on osuutensa eläinterveyteen. Kuten ihmiselläkin, myös sialla on periytyviä ominaisuuksia, jotka voivat terveyden kannalta olla haitallisia.
Suomalainen perhetilamalli, jossa terveydenhuolto, teurastamo ja rehuteollisuus tekevät yhteistyötä, on ainutlaatuista maailmassa.
Eurooppalaiset possut eivät ole yhtä jäljitettäviä, kun eläimiä kuljetetaan maasta toiseen. Eläimiä saatetaan teurastaa eri paikoissa, kuin lihaa käsitellään. Teurastamon rooli on Suomessa keskeinen. Se tarjoaa myös jatkuvaa koulutusta ja alan kehittämistä.
Teurastamoraportit ovat myös hyvä väline alan omavalvontaan. Jos jollain tilalla on outoja poikkeamia, teurastamolta lähetetään joku selvittämään tilannetta.
Jos kuluttajaa pyritään palvelemaan mahdollisimman hyvin, liha-alan on kehityttävä koko ajan kuluttajien vaatimusten mukaisesti. Lain antamat edellytykset on ylitetty reippaasti käytännön tilatasolla.
1 Kommentti
Snellmanin tyyli miellyttää, ja tärkeintä on alla oleva vakuutus, ei GM-soijaa.
”Snellmanin perhetiloilla suomalaista maatiaispossua ruokitaan jatkossakin ilman geenimuunneltua rehua, jotta sinulla on mahdollisuus valita luonnollisempia tuotteita. Eläimille syötetyn rehun pääasiallinen valkuaislähde soija on yksi maailman yleisimmistä geenimuunnelluista kasveista, joten työskentelimme pitkään varmistaaksemme saatavuuden rehulle, joka on tuotettu ilman geenimuunneltuja rehukasveja.”