Soklin apatiittikaivos Savukoskella oli aikanaan iso puheenaihe, kun valtio myi Soklin kaivosoikeudet Kemira GrowHow:n mukana norjalaiselle Yara international-yhtiölle. Soklista rikastettava apatiitti on fosforin lähde. Fosfori on elintärkeä kasvien ravinne, joka vähenee uhkaavasti maailmassa.
Maaseutumedia kirjoitti Soklin kaivosmyynnistä.
Mauri Pekkarinen otti yhteyttä ja väitti Maaseutumedian tietoa vääräksi, että hän on myynyt 70 prosenttia kaivoksesta.
Aihe on vieläkin herkkä 12 vuoden jälkeen. Julkaisemme kahden entisen ministerin erilaiset näkemykset asiasta.
Sokli on toinen apatiittikaivos maailmassa, jonka fosforin raaka-aine on raskasmetallivapaata.
Muiden kaivosten fosforin mukana maaperään tulee raskasmetalleja.
Soklin apatiittikaivos meni Kemira GrowHow mukana 2004 ja 2007
Soklin apatiittikaivos meni Kemira GrowHown mukana. Kemira GrowHown myynti tapahtui kahdessa vaiheessa: vuonna 2004 Kemira GrowHow:sta myytiin 70 prosenttia norjalaiselle Yaralle.
Vuonna 2007 valtio myi lopun osuutensa, 30 prosenttia Yaralle.
Jyri Häkämies lausui allekirjoittaneelle 2007: “Minä myin vain 30 prosenttia, mutta Pekkarinen myi 70 prosenttia.”
Mauri Pekkarinen kiistää myyneensä Soklia
Kirjoitimme artikkelissa http://www.maaseutumedia.fi/akateemikko-aki-kaurismaki-puhuu-pehmoisia/
että Mauri Pekkarinen (Vanhasen 1. hallituksen kauppa- ja teollisuusministeri ) myi 70 prosenttia Soklista.
Pekkarinen ilmoitti lyhyessä puhelinkeskustelussa, että se ei pidä paikkaansa, ja että hän haluaa oikaista asian.
“Jos näin Häkämies sanoo, hän valehtelee”, Pekkarinen sanoo puhelimessa.
Mauri Pekkarisen vastaus
Mauri Pekkarisen vastine Maaseutumedialle:
Lehdessänne (Maaseutumedia) kerrottiin äskettäin, että olisin ollut vastuussa omistajaohjauksesta esityksen tekemisestä, kun Kemira GrowHown myytiin. Omistajaohjauksesta vastasi silloin Jyri Häkämies. (Maaseutumedia kirjoitti: Pekkarinen myi 70 prosenttia.)
Kun vastasin asiasta Vanhasen I hallituksen aikana, virkamieheni esittivät myyntimahdollisuutta kaksikin kertaa. Torjuin esitykset molemmilla kerroilla.
Olin toki Vanhasen hallituksen jäsen, joka asiasta päätti, niin kuin 17 muuta ministeriä. Mutta asian valmistelija ja esittelijä oli Jyri Häkämies.
Parhain terveisin/Best regards,
Mauri Pekkarinen
Eduskunnan I varapuhemies, kansanedustaja
Häkämies vastaa “ei pidä paikkaansa”
Vuoden 2007 GrowHow:n myynnistä asia meni kuten Pekkarinen sanoo, kertoo silloinen omistajaohjauksesta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies.
Häkämies kertoo:
“Valtio myi silloin 30 % omistuksestaan.
On syytä alleviivata, että valtio luopui enemmistöomistuksestaan vuonna 2004 listaamalla GrowHow:n pörssiin.
Se tapahtui Vanhanen 1 aikana eikä minulla ollut mitään osaa tuon päätöksen kanssa.”
Toimittajalta
Soklin myynnin myötä menetettiin paljon tulevaisuutta
Lannoitteiden hinnat lähtivät jyrkkään nousuun kun Kemira GrowHow siirtyi norjalaisiin käsiin.
Peltoviljelyn kustannusjahti vaikeutui Kemiran myynnin myötä. Myymisen jälkeen asiasta kohistiin paljon. Jyri Häkämies sanoo: “Se ei koskaan tule laantumaankaan.”
Sen verran paha virhe se oli suuren yleisön mielestä, kun geologisia luonnonvaroja myytiin.
Sokli olisi ollut suomalaisten käsissä aarre. Voi vain kuvitella miten suomalainen ruokatuotanto ja teollisuus olisi hyötynyt raskasmetallivapaasta apatiitista.
2 Kommenttia
taas hieno juttu Hannulta!
Nämä itsensä vapaaksi selittäjät ovat samaa tympeää porukkaa. Kun munauksen ensimmäinen vaihe tehtiin, oli idioottimaista vapauttaa enemmistö (70 %) markkinavoimille, koska kyllä piti koko hallituksen hyvin tietää, mitä tulee tapahtumaan. Miksi esim 30 tai 49 %:a ei olisi riittänyt? Myös koko eduskunta osoitti tuon hallituksen esityksen hyväksyessään, että mikä vaan menee läpi, kun isot pojat ehdottaa ja itse nukutaan. Tässä mielessä vastuu jakaantuu rankkana sekä kokoomukselle, että keskustalle, joiden olen odottanut olevan huoltovarmuuden ja monen muunkin asian takana. Eivät olleet. Häkämiehen finalisoima 30 %;n myynti täydensi munauksen ja oli sikäli raskauttava, että tuollakin osuudella olisi ollut iso merkitys YARAn liiketoimien ohjauksessa. Ei vaan kiinnostanut näemmä. Ja vielä kiukkuisemmaksi tulee, kun on nähty mitä tapahtui esimerkiksi sähkön siirtoverkoille tai terveyspalveluiden antamiselle isoille kansainvälisille toimijoille.