Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Yleinen 0

SR-Harvesting – Konekauppa on jälkimarkkinoita

Hannu Koivisto · 26.9.2018

SR-Harvesting on kasvanut muutamassa vuodessa merkittäväksi maatalouskonekauppiaaksi. Nopean hallitun kasvun salaisuus piilee jälkimarkkinoinnin kehittämisessä. Liikevaihto kasvaa ja ammattitaitoisia työntekijöitä palkataan koko ajan lisää.

Pienestä alkanut yritys tähtää jo 10 miljoonan liikevaihtoon.

Konekauppa kasvaa liikevaihdoltaan eniten. Perusajatuksena on, että asiakkaasta huolehditaan ja palvellaan koko koneen käyttöiän ajan. Asiakassuhde kestää niin kauan kuin koneella tehdään töitä.

Jälkimarkkinointi vaatii kasvua, asennetta ja liikevaihtoa.

SR-Harvesting laajentaa huoltopalveluja voimakkaasti. Ne ovat tärkeä osa konekaupan jälkimarkkinointia.

Käytettyjen kauppa on helpompaa kuin uusien kauppa

Toimitusjohtaja Matti Pesonen alkoi tuomaan maatalouskoneita kielitaidottomana ja missään matkanneena ulkomailta.

Samalla kun itselle hankki koneita, voi samalla tuoda muutamia myyntiinkin. ”Käytettyjen kauppa oli helppoa, jos kone vain oli kunnossa”, Pesonen sanoo.

”2015 keväällä päätin tuoda lapiorullaäkeen itselleni.”

”Tuotiin kahdeksan, mutta kun itse tarvitsin, niin pihassa ei ollut jäljellä yhtään.”

Saman syksynä Jukka Salin ja Matti Pesonen päättivät tehdä yhteistyötä, koska Suomen pienillä markkinoilla ei ole tilaa monelle.

Salin ja Pesonen katselivat kasan euroja ja rupesivat yhdessä hommiin. Käytettyjen konekaupan lisäksi miehet tekivät maatilojen välistä yhteistyötä. Este ei ollut että toinen asui Alajärvellä, toinen Virroilla.

SR-Harvestingin toimitusjohtaja oikoo konekaupan helppoudesta yleisiä väärinkäsityksiä. Vain pitkäjänteisyys tuo tulosta: ”Ensimmäisestä kaupasta saadut eurot voivat tuntua hyvältä. Mutta sitten tulee yllätys, kun rahaa pitää laittaa jälkimarkkinointiin, josta ei jää juuri mitään.”

Pronar valmistaa suurimman osan komponenteista itse.

Edustukset RHM apevaunusta Pronariin

Pesonen kuuli puskaradiosta, että RHM apevaunun edustus vapautui. Pesonen neuvotteli Suomen edustuksen SR-Harvestingille.

Samana vuonna firma aloitti Pronarin maahantuonnin. ”Tapasin Okrassa 2016 Pronarin edustajat. Neuvottelujen jälkeen sovimme että otamme
edustukseen koko laajan konepaletin” Pesonen kertoo.

Kesällä 2018 firmalle siirtyi myös puolalaisen maanmuokkauskoneita valmistavan puolalaisen Rolmakon edustus.

”Pronar otti ison riskin, kun valitsi meidät, pienen toimijan”. Soppari tehtiin kaikesta Pronarin tuotannosta, mikä oli iso asia molemmille: Pronarin myynti Suomessa on kasvanut rutkasti ja SR-Harvestingin koneiden myynti laajentunut monikertaisesti.

Toimitusjohtajan mukaan henkilökemioiden on kohdattava. ”Monet uskovat enemmän ihmisiin kuin yhtiöihin”.

Pronar on Puolan myydyin konevalmistaja. Se on ollut Saksassakin muutamana kuukautena ykkönen. ’’Veikkaan että se on kahden vuoden päästä pysyvästi markkinajohtaja.

Monet suomalaiset konevalmistajat käyttävät Pronarin akseleita ja napoja.

Valmiudet jälkimarkkinoitiin ja huoltoon pitää olla koko ajan olemassa

Firma pyörittää Jyväskylässä Keski-Suomen suurinta raskaskonehuoltoa. Siellä on kasvua henkilöstöllä mitaten eniten. Jyväskylään palkataan eri alojen erikoisosaajia koko ajan lisää. ”Vuoden aikana raskaskonehuolto vielä tuplataan”.

Uutena on tulossa muun muassa uusien koneiden varustelua. Syyskuussa 2017 avattiin Agco-piste Viitasaarelle.

Valparts Valtrojen varaosapalvelu on osa firmaa, mutta oma brändi.

”Jos konekaupan ottaa vakavissaan, pitää pari kaveria istua koko ajan varaosien päällä.” Raskaskonehuolto tuo synergiaa huoltotoiminnalle. Jyväskylässä on neljä huoltoautoa, Vitasaarella yksi.

”Muitakin uusia avauksia huoltotoimintaan on tulossa”, Pesonen kertoo.

Pronarin tuotearsenaaliin kuuluu myös kiinteistöhuollon koneita.

Taloutta pitää ajatella ja suunnitella jatkuvasti

”Kaikki perustuu osaavan porukan kovaan motivaatioon”, Pesonen sanoo vakuuttavalla äänellä. Miehen puhe on jäsenneltyä ja selkeää. Vanha antiikin sanonta, ”tunne asiasi sanat seuraavat” , pitää edelleen paikkansa. Matti Pesosen ajatuksia kuuntelee mielellään. Hänellä on näkemystä ja johdonmukaisia visioita.

Hän vaikuttaa mieheltä, joka voisi antaa yrittäjille luentoja johtamisesta ja liiketaloudesta.

Viimeisen tilikauden liikevaihto ylitää 5 miljoonaa. Tämän tilikauden tavoite on seitsemässä miljoonassa. ”Sitten kesäkuussa 2020 katkeava tilikausi päättyy 10 miljoonan liikevaihtoon”.

Iso kasvu tuo mukanaan myös kasvukipuja, mutta ne eivät tule osaavalle väelle yllätyksenä. Eurot pannaan kaikki kasvuun. 

Pesoselle ei tule enää 150 puhelua päivässä, asioita on saatu ohjattua paremmin suoraan huoltoon tai varaosiin, myös myyntihenkilöstöä on lisätty.

Nyt kuitenkin puhelin pirahtaa. Pari apevaunua on tullut satamaan ja ne odottavat tullausta.

10 miljoonan kassavirta pitää laatikoida ja pitää jakaa päiviin. ”Päivittäisiin asioihin pystyy vaikuttamaan silloin aika vähän”.

”Laatikoimiseen kuuluu talousasiat, tilikartat ja kustannuspaikat. Keskitymme omaan osaamiseen.”

Jatkossa rönsyjä pyritään vähentämään ja keskitytään ydinosaamiseen – Konekauppaan sekä koneiden huoltoon ja korjaukseen.

Pesonen kiteyttää filosofiansa, miten saadaan asiakassuhteesta jatkumo: ”Myyjä myy ensimmäisen koneen, varosamyyjä myy seuraavat”.

SR-Harvestingin perustaja Jukka Salin menehtyi onnettomuudessa noin vuosi sitten

Kun Jukka Salin menehtyi

Kuluneena uotena Pesosella on mietittävää riittänyt, varsinkin kun hyvä ystävä, firman perustaja ja liikekumppani Jukka Salin menehtyi tapaturmaisesti viime syksynä.

Moni sanoi kyynisesti että tässä maailmassa olisi ollut huonompiakin miehiä poistumaan.

”Jukka kun tapasi uuden ihmisen, hän katsoi silmiin ja muisti sen jälkeen nimen aina”, Pesonen muistelee ystäväänsä.

”Toinen sparrasi toista.  Toinen oli toisen jäniksenä.”

Haastattelu päättyy. Siitä jäi tunne että tämä mies eikä tämä firma koskaan väsy. Kasvu-ura luo paineita, mutta myös vakautta tulevaisuuteen.

”Moni  suostuu kasvuihin, mutta ei kasvukipuihin”, Pesonen hymyilee.

 


Lue myös mielenkiintoinen artikkeli rahoituksesta tästä.

Artikkeli tehty yhteistyössä https://www.srharvesting.fi/ kanssa.

Lue artikkeli Pronarista tästä.

Pronarin tuotearsenaalia pääset selaamaan tästä.

 

JälkimarkkinointiMaatalouskonemyyntiPronarRHM apevaunuRolmakoSR-Harvesting

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Yleinen

    Turvemiesten vappumarssi tulee Helsinkiin

  • Yleinen

    Valkoposkihanhet — EU ei kiellä metsästystä, vaikka niin kerrotaan

  • Yleinen

    Maitosuomi vastaa kiintiöhinnoitteluun

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Rane says: Näkyy noita aloitteen allekirjoituksia olevan jo reilusti yli tavoitteen.Kanna...
  • Jussi Leinonen says: Suomen 2020 kasvihuonekaasu on positiivinen, joten turpeenpoltolle ei ole mit...
  • Rane says: Lieneekö Helsingin Sanomien toimitus tarjonnut mainostajalle tilaisuutta komme...
  • George says: Kerätään turve ja poistetaan siitä kosteus ja imeytetään tilalle sikaloitten, ...
  • Antti Raati says: Hienon hallin tekivät, pakko kommentoida :)...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika Turve Seppo Ruottu Timo Äijö

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA