Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Tekniikka
  • Karjatalous
  • Peltoviljely
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • Yhteystiedot
Arka kettu
Kolumni 2

Stressaava eläinhyvinvointi

Jussi-Faari · 19.12.2014

Kannuksessa ja Kuopiossa päästettiin taannoin valloilleen turkistuotannon vastustajien paras mahdollinen asiantuntemus.

Ketuille suunniteltiin maapohjatarha, jossa niiden elämän piti olla lokoisaa ja luonnonmukaista. Suunnittelussa oli mukana edesmennyt Ilkka Koivisto, aikoinaan Korkeasaaren intendentti.

Pieleen mennyt eläinhyvinvointi

Pieleen meni. Ketut voivat huonosti.

Maapohjatarhassa tarvittiin jatkuvaa loislääkitystä. Se oli melkoinen riesa niin hoitajille kuin eläimille.

Karvan laatu oli heikkoa ja isossa tilassa syntyi puremia. Aitauksissa havaittiin selviä stressireaktioita. Myös kasvu oli heikompaa kuin varjotalon häkeissä.

Varjotaloketut vs. maapohjaketut

Varjotalokettuihin verrattuna maapohjaketut lisääntyivät heikosti, koska pentuhävikki oli suurta ja tiinehtyminen huonoa. Tutkimus ei löytänyt tähän syytä. Ruokaa oli rajattomasti tarjolla ja ketuilla oli mahdollisuus hoitaa lisääntyminen luomumenetelmin.

Maan kaivaminen ulkoaitauksessa oli satunnaista. Osa eläimistä ei kaivanut koskaan, osa saattoi kaivaa pitkiäkin tunneleita. Ketut kaivoivat keskimäärin seitsemän minuuttia vuorokaudessa. Kaivamiselle ei löydetty selvää syytä. Kaivamistarpeen, sen paremmin kuin liikkumistarpeenkaan ei voitu osoittaa patoutuvan. Aktiivisuuden lisäystä ei havaittu, vaikka kaivamista tai liikkumista tilapäisesti rajoitettiin.

Ainoa asia, jossa maapohjatarhan ketut selvisivät varjotalokettuja paremmin, oli lihasten ja luuston kunto. Maapohja-aitauksissa kasvaneilla ketuilla oli suurempi sydän, vahvemmat lihakset ja lujemmat luut. Toisaalta eläinten liikkuminen ei lisääntynyt suhteessa häkin koon kasvuun, eikä liikunnan lisääntymisellä ollut yhteyttä muihin hyvinvointia mittaaviin tekijöihin.

Huumetta kettujen suoniin??

Edes Ilkka Koivisto ei osannut auttaa, vaikka pääpiirteissään yhtyikin tutkimuksen tuloksiin. Lopuksi hän ehdotti, että rauhoittava lääkitys saattaisi tuoda helpotusta kettujen ”kiistämättä ankeaan arkeen”.

Kokeilusta vastuussa olevat tutkijat kieltäytyivät eläinten huumaamisesta. Eläinten, sen paremmin kuin ihmistenkään,  hyvinvointia huumaaminen tuskin parantaa. Sitä kyllä enenevästi yritetään, etenkin ihmisillä, vaikka materiaalinen hyvinvointi on korkeammalla tasolla kuin koskaan.

Saadut kokemukset vahvistavat epäilystä, että monien ihmisten käsitykset eläinten hoidosta ja hyvinvoinnista perustuvat utopistisiin haavekuviin, tuntemuksiin ja luuloihin tiedon asemasta. Moni koira ja kissa (jos ihminenkin) kärsii ”ylihoitamisesta” vaikkapa liiallisen tai sopimattoman ravinnon tuputuksen muodossa.

Varjotalokasvatusta voidaan kehittää

Tutkijat totesivat, että voimavarat tulisi suunnata varjotalokettujen kasvatusmenetelmien kehittämiseen. Jokaisessa tutkimuksessa, edellä selostettu tutkimus mukaan luettuna, yksiselitteinen tulos on ollut varjotalokasvatuksen kirkas paremmuus maa-aitauskasvatukseen verrattuna. Näin nimenomaan kettujen hyvinvoinnin kannalta.

Kettujen tarhaus alkoi aikanaan maapohjaisissa aitauksissa. Surkeiden tulosten vuoksi tarhausta oli kehitettävä. Se on ainut syy, miksi päädyttiin nykyiseen varjotalokasvatukseen. Tarhaajilla ei ole pakkomielteitä tarhauksen suhteen. He ovat halukkaita kuulemaan kaikkia ohjeita, joita noudattamalla eläinten todellista hyvinvointia voitaisiin parantaa. He etsivät näitä tekijöitä jatkuvasti itsekin. Syy on yksinkertainen. Hyvinvoivat eläimet ovat tuottoisia.

Häkkikettu oppii nopeasti luottamaan hoitajaansa. Tällöin ihmisen lähestymisestä johtuvat stressireaktiot pienenevät. Tietysti hoitajissakin on eroja. Jotkut saavuttavat eläinten luottamuksen nopeasti ja saavat muita paremmat hoitotulokset. Toisaalta äärimmäinen hyvinvointi on luultavasti masentavaa ja lienee teoriassakin saavuttamaton olotila.

Se on selvää, että tarhasta vapauteen karannut eläin joutuu äärimmäisen stressin kohteeksi. Stressi on niin ankaraa, että useimmat eläimet kuolevat siihen lyhyen vapausajan jälkeen.

Hyvät tulokset kertovat maataloustuottajan ammattitaidosta

Edellä kerrottua voidaan laajentaa koskemaan kaikkea maataloustuotantoa. Kuluttajat vaativat erilaisia tuotantomenetelmiä hyvässä uskossa niiden erinomaisuuteen. Toisaalta he vaativat joitakin tuotantomenetelmiä kiellettäviksi, jälleen hyvässä uskossa niiden turmiollisuuteen.

Totuus on kuitenkin yksinkertainen. Hyvät tuotantotulokset kertovat yksiselitteisesti tuottajan korkeasta ammattitaidosta. Kotieläintuotannossa hyvät tulokset kertovat myös eläinten hyvinvoinnista.

Toisaalta tuottajat ovat valmiita soveltamaan melkein mitä tahansa tuotantomenetelmää, jota kuluttajat tosissaan haluavat. Porsaat voidaan kasvattaa vaikka keittiön pöydällä ja makuuttaa isännän sängyssä. Siinä edellytetään vain kuluttajan valmiutta maksaa kohonneista tuotantokustannuksista. Tällaista maksuvalmiutta ei ole juuri havaittu.

Elävässä elämässä tuottajan on tuotettava elintarvikkeet niin halvalla kuin pystyy, tai hän on pian entinen tuottaja. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on se moottori, jolla tähän on tultu. Toistaiseksi tilanteessa ei ole näkyvissä merkittäviä muutoksia. Luultavasti tilanne vain kärjistyy entisestään. Yhä suuremmalla osalla kuluttajista ei ole oikeaa käsitystä elintarviketuotannon todellisesta luonteesta.

EläinhyvinvointiHäkkikettuIlkka KoivistoKetutTurkistuotannon

Jussi-Faari

Voisit tykätä myös näistä

  • Snowfluent11 Kolumni

    Snowfluent – Taasko tutkitaan jo tutkittua?

  • maisematie Bioenergia

    Metsäenergia: höpöpuheista syntyy kehnoa lainsäädäntöä

  • Perunaläjä Kolumni

    GMO jakaa mielipiteet, osa 3: Puolesta

2 Kommenttia

  • Mia Rantala kommentoi: 19.12.2014 klo 21:25

    En käsitä mihin ihmiset nykypäivänä turkiksia tarviaa. Teolliset materiaalit on kyllin hyviä kylmältä suojautumiseen. Ehkä se onkin ego,mitä täytyy pönkittää…

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 23.12.2014 klo 00:06

      Monet ajattelevat, että turkis on kestävä vaate, joka säilyy mummilta kaksi polvea eteenpäin. Keinokuiduissa on omat huonot puolensa. Maukysymys, sanoi koira kun pallejaan nuoli.

      Vastaa

Vastaa Peruuta

Avant Junkkari

MaaseutuMedia suosittelee

  • 20150128-_DSC4019

    Maidon hinta ratkaisee perheen toimeentulon

    29.1.2015
  • HDR navetta small

    300 lehmää eikä yhtäkään työkonetta – ”Urakointi perustuu luottamukseen”

    29.1.2015
  • Päivi sytyttelee oven pielen kynttilöitä. Pihalla on toiset kynttilät. Kun ne alkavat hiipua, Päivi tietää haudalla olevien kynttilöiden olevan myös hiipumassa. Jukan haudalla kynttilät pidetään palamassa koko ajan. "Jutella en haudalla osaa, koska sieltä ei saa vastausta".

    Puolison kuolema yllätti

    30.12.2014
  • Veikko Tuominen

    Viljelytuet– Veikko vastaa

    30.12.2014
  • Kun vasikka luottaa hoitajaansa, se äityy hyvinkin tuttavalliseksi.

    Valehteleeko eläinkuva?

    22.12.2014
  • 20100429-_JPE4049

    Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Hytin boksit

    Lohkon pinta-alan mittaus, Osa 1

    13.12.2014
  • Ruokintakaukalo

    Uusi katastrofi: Pysyvä nurmi

    29.11.2014
  • Suosituimmat
  • Kun vasikka luottaa hoitajaansa, se äityy hyvinkin tuttavalliseksi.

    Valehteleeko eläinkuva?

    22.12.2014
  • 20100429-_JPE4049

    Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Kuusivuotias Timo on Pontuksen kaveri.

    Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • 20150331-_DSC1338

    11 300 euron sanktiot 4 millistä

    1.4.2015
  • Veikko Tuominen

    Viljelytuet– Veikko vastaa

    30.12.2014
  • boredor says: Kohta on poliisit oven takana. Aika montaa Suomen idioottisäädöstä on tullut r...
  • seppo Laaksonen says: Se tämän tekee naurettavaksi sijoilla on tilaa syödä päädyistä elikkä mittaa o...
  • Opiskelija says: Vautsi mitä käden taitoa ja tekemisen paloa! Jatka samaan malliin :)...
  • Janne Käpylehto says: Aivan mahtava projekti! Eero on tekijä ja toteuttaja, uusiutuvan energian alue...
  • Tiina Lepo says: Vau! Siis WAU!!! Ihan uskomaton nuorimies! Kyllä saa olla vanhemmat ylpeitä, t...
traktori Pysyvä nurmi luomu GMO geenimuuntelu peruna Puimuri tehotuotanto maatalous Lypsyrobotti väderstad moto Sika pöttinger VasikkaPhone massey ferguson pikkuharmaa kasvinsuojelu

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

geenimuuntelu GMO luomu Lypsyrobotti maatalous moto peruna Puimuri Pysyvä nurmi pöttinger Sika tehotuotanto traktori väderstad
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • T-Ford vie pohjoiseen
  • T-Ford vie pohjoiseen
  • Yhteystiedot

© 2014 MAASEUTUMEDIA