Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Suomalainen ruokatuotanto 0

Suomalainen Frex-peruna valloittaa Euroopan Michelin-ravintoloita

Hannu Koivisto · 2.2.2022

Frex-peruna on Skabam Oy:n tuotemerkki, johon kuuluu myös Frex-kananmunat.

Frex-peruna tuotetaan Lilja-Farmsilla Yli-Härmässä, joka on yksi suomalaisista uraauurtavista maata uudistavaa regeneratiivistä viljelytapaa kehittäneistä maatiloista.

Vuoden 2019 perunasato on Lilja Farmsilla poikkeuksellisen hyvä, hehtaarin satotaso asettui keskimäärin 40 tonnin kieppeille. Maatlan ruokaperuna-ala on 100 hehtaaria.

Euroopan markkinoiden menestys vaati pitkän työn

Viljelymenetelmän kehitystyö on kestänyt noin kymmenen vuotta. Maaperän oikea ravinnetasapaino ja pieneliötoiminnasta huolehtiminen takaavat perunoiden laadun.

Lilja-Farmsin perunat löivät itsensä kansainvälisesti läpi kolme vuotta sitten Berliinin Grune-Woche viikoilla.

Esimerkkinä Rami Lilja kertoo liikuttavan tarinan yli 90-vuotiaasta berliiniläisrouvasta. Hänet tuotiin paikalle pyörätuolissa. Hän maistoi perunaa kyynel silmässä ja sanoi, että nämä perunat maistuvat samalle, kuin hänen lapsuudessaan.

Markkinoiden raivaaminen on ollut Skabam Oy:n Tapio Knuuttilan mukaan valtava työ, joka nyt rupeaa kantamaan hedelmää.

Ravinnepitoista ja maukasta pottua yli 120 Michelin-ravintolaan

Ensimmäiset perunat ovat saavuttaneet Belgian Antwerpenin, josta on muodostumassa Euroopan kulinaristinen keskus.

Michelin-ravintoloille laatu on hintaa tärkeämpää. Myös regeneratiivisella vljelymenetelmällä on oma imagomerkityksensä. Viljelymenetelmä on ympäristöystävällinen.

Frexit-perunat sopivat ominaisuuksiltaan muusin tekoon, ranskalaisiin ja keittoperunoiksi. Perunalajikkeita ei tarvita useita.

Myös suomalaiset huippuravintolat ovat löytäneet Frexit-perunat, samoin lukuisat kuluttajat.

Ruuan ravinnepitoisuudet uudelle tasolle

Tilalla on viljelty perunaa pari-kolmekymmentä vuotta. Rami on viljellyt perunaa noin 17 vuotta. Reilu kymmenen vuotta sitten Rami näki erilaisia tutkimuksia, miten meidän ruuan ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet viimeisten vuosikymmenien aikana.

Rami halusi tehdä asialle jotain. Hän aloitti selvittämään asioita astiakokeilla, laboratoriokokeilla ja ravinnemittauksilla.

Ramin kehittämät luontoa matkivat viljelymenetelmät ovat vaikuttaneet ruuan ravitsemukselliseen laatuun. ”Se on uskomattoman hieno systeemi, jota me ei voida koskaan ymmärtää, eikä hallita, miten kasvien ja mikrobiologinen vuorovaikutus toimii.”

”Esi-isien ajaltakin on jo kokemusta, kaikkea ei tarvitse kokeilla alusta lähtien.”


Toimittajalta

Olisiko laadusta vihdoin syytä maksaa?

Suomi on ollut kuin suuri perunamaa. Maalla jokaisessa talossa on viljelty perunaa omaan perunakuoppaan. Keväällä loppuvarastoja on syötetty kotieläimille. Perunan suosio on laskenut koko ajan. Sitä tukee kauppojen hinta-edellä-ajattelu.

Suomalaisen ruokakaupan pitäisi ottaa vastuu kotimaisuudesta. Kuitenkin esimerkiksi varhaisperunamarkkinoita poljetaan skoonelaisella rehuperunalla alle omakustannushintaan. Miksi houkutella kuluttajat halpaan ja huonoihin kulutustottumuksiin? On kansakunnan etu, että syödään terveellistä ja ravinnepitoista ruokaa, joka maistuu. Pitsa maksaa vajaan kympin. Samalla rahalla saa 10 liki kiloa pottua.

Jos perunan ravintoarvoja verrataan riisiin ja pastaan, jotka sisältävät lähinnä hiilihydraatteja, on peruna täysin omassa kastissaan hiven- ja vitamiiniarvoiltaan. Peruna ei tarvitse paljon kylkeensä. Syön keittoperunaa joskus pelkästään  voilla maustettuna.

Toivotaan, että Rami Liljan viitoittama tie laajenee muunkin suomalaisen ruuan arvostukseen meillä ja  maailmalla.

Tästä pääset katsomaan FB-videon Rami Liljan tarinan regeneratiivisesta perunan viljelystä.

 

Frex-perunaLilja FarmsRami LiljaRuokaperunaSkabam Oy

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Suomalainen ruokatuotanto

    Suomen maatalouden kriisistä uusi dokumenttielokuva

  • Suomalainen ruokatuotanto

    Onko ABC liikenneasemasta tulossa lannanhajuaravintola — Alueen asukkaat ja maatilat pelkäävät ongelmia

  • Maaseudun persoona

    Suomalainen eettinen maatiaispossu on täysin kotimainen brändi

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Kenen asialla olet, Suomen kallein citypoliitikko Ville Niinistö?

    28.12.2021
  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Terho Seilonen says: Miksi asioita ei tutkita oikeasti. Nyt vain käydään eipäs/juupas keskustelua ...
  • Hannu Koivisto says: Hyvä pointti....
  • Hannu Nissi says: Juuri näin. LUKE on järjetämässä juuri nettiseminaaria turvemaiden ilmastopääs...
  • Timar says: Turpeen alasajosta Suomessa päättäneet keskeiset poliitikot ovat ison rahan ke...
  • Lumipuku says: Kaikki vain siten ja vaken takia...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia Eläinsuojelulaki MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Timo Äijö maatalous Vapaaporsitus Veikko Tuominen

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA