Frex-peruna on Skabam Oy:n tuotemerkki, johon kuuluu myös Frex-kananmunat.
Frex-peruna tuotetaan Lilja-Farmsilla Yli-Härmässä, joka on yksi suomalaisista uraauurtavista maata uudistavaa regeneratiivistä viljelytapaa kehittäneistä maatiloista.
Vuoden 2019 perunasato on Lilja Farmsilla poikkeuksellisen hyvä, hehtaarin satotaso asettui keskimäärin 40 tonnin kieppeille. Maatlan ruokaperuna-ala on 100 hehtaaria.
Euroopan markkinoiden menestys vaati pitkän työn
Viljelymenetelmän kehitystyö on kestänyt noin kymmenen vuotta. Maaperän oikea ravinnetasapaino ja pieneliötoiminnasta huolehtiminen takaavat perunoiden laadun.
Lilja-Farmsin perunat löivät itsensä kansainvälisesti läpi kolme vuotta sitten Berliinin Grune-Woche viikoilla.
Esimerkkinä Rami Lilja kertoo liikuttavan tarinan yli 90-vuotiaasta berliiniläisrouvasta. Hänet tuotiin paikalle pyörätuolissa. Hän maistoi perunaa kyynel silmässä ja sanoi, että nämä perunat maistuvat samalle, kuin hänen lapsuudessaan.
Markkinoiden raivaaminen on ollut Skabam Oy:n Tapio Knuuttilan mukaan valtava työ, joka nyt rupeaa kantamaan hedelmää.
Ravinnepitoista ja maukasta pottua yli 120 Michelin-ravintolaan
Ensimmäiset perunat ovat saavuttaneet Belgian Antwerpenin, josta on muodostumassa Euroopan kulinaristinen keskus.
Michelin-ravintoloille laatu on hintaa tärkeämpää. Myös regeneratiivisella vljelymenetelmällä on oma imagomerkityksensä. Viljelymenetelmä on ympäristöystävällinen.
Frexit-perunat sopivat ominaisuuksiltaan muusin tekoon, ranskalaisiin ja keittoperunoiksi. Perunalajikkeita ei tarvita useita.
Myös suomalaiset huippuravintolat ovat löytäneet Frexit-perunat, samoin lukuisat kuluttajat.
Ruuan ravinnepitoisuudet uudelle tasolle
Tilalla on viljelty perunaa pari-kolmekymmentä vuotta. Rami on viljellyt perunaa noin 17 vuotta. Reilu kymmenen vuotta sitten Rami näki erilaisia tutkimuksia, miten meidän ruuan ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet viimeisten vuosikymmenien aikana.
Rami halusi tehdä asialle jotain. Hän aloitti selvittämään asioita astiakokeilla, laboratoriokokeilla ja ravinnemittauksilla.
Ramin kehittämät luontoa matkivat viljelymenetelmät ovat vaikuttaneet ruuan ravitsemukselliseen laatuun. ”Se on uskomattoman hieno systeemi, jota me ei voida koskaan ymmärtää, eikä hallita, miten kasvien ja mikrobiologinen vuorovaikutus toimii.”
”Esi-isien ajaltakin on jo kokemusta, kaikkea ei tarvitse kokeilla alusta lähtien.”
Toimittajalta
Olisiko laadusta vihdoin syytä maksaa?
Suomi on ollut kuin suuri perunamaa. Maalla jokaisessa talossa on viljelty perunaa omaan perunakuoppaan. Keväällä loppuvarastoja on syötetty kotieläimille. Perunan suosio on laskenut koko ajan. Sitä tukee kauppojen hinta-edellä-ajattelu.
Suomalaisen ruokakaupan pitäisi ottaa vastuu kotimaisuudesta. Kuitenkin esimerkiksi varhaisperunamarkkinoita poljetaan skoonelaisella rehuperunalla alle omakustannushintaan. Miksi houkutella kuluttajat halpaan ja huonoihin kulutustottumuksiin? On kansakunnan etu, että syödään terveellistä ja ravinnepitoista ruokaa, joka maistuu. Pitsa maksaa vajaan kympin. Samalla rahalla saa 10 liki kiloa pottua.
Jos perunan ravintoarvoja verrataan riisiin ja pastaan, jotka sisältävät lähinnä hiilihydraatteja, on peruna täysin omassa kastissaan hiven- ja vitamiiniarvoiltaan. Peruna ei tarvitse paljon kylkeensä. Syön keittoperunaa joskus pelkästään voilla maustettuna.
Toivotaan, että Rami Liljan viitoittama tie laajenee muunkin suomalaisen ruuan arvostukseen meillä ja maailmalla.
Tästä pääset katsomaan FB-videon Rami Liljan tarinan regeneratiivisesta perunan viljelystä.
Ei kommentteja