Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
HAKU
Karitsa
Kotieläintalous 0

Suomalainen lammastalous nousussa

Hannu Koivisto · 29.4.2016

Lammastalous ei ole aiemmin ollut Suomessa kovin arvostettua. ”Ennen sanottiin, että jos joku lampailla rikastuu, hän on rikas koko elämänsä”, Tapio Rintala, lampuri ja MTK:n lammasjaoston puheenjohtaja kertoo.

Vuonna 2009 suomalaisen karitsan lihan omavaraisuusaste oli 17 prosenttia. Suomen lammasyhdistyksen tavoite 50 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ylittyi prosentilla.

Seuraava tavoite vuoteen 2020 on, että jokainen suomalainen söisi yhden kilon kotimaista karitsaa. Tavoitteen toteutuessa lammastalous olisi kolminkertaistunut tämän päivän tasosta. Tulevaisuuden tavoite on myös, että kannattavuuskerroin olisi yksi.

Noin puolet lammastiloista on luomussa. Vaatimattomat eläimet ovat usein myös osana ympäristön- ja maisemanhoitoa. Lammastalous on yhteiskunnan kannalta positiivinen ja kokonaisvaltainen ala jossa on potentiaalia ja yrittäjähenkeä.

Karitsagif

Lammastalous on saanut tuet viimeksi kaksi vuotta sitten

Valtiovallan lammastalouden tuki on jäänyt puheen asteelle. Edelliset lammaspalkkiot on AB-alueella maksettu kaksi vuotta sitten. ”Ministeriöstä ilmoitettiin viime syksynä että Mavilla oli liian kiire, jotta se olisi maksanut lammastalouden karitsapalkkioita viime syksynä, kun muita palkkioita maksettiin”, Tapio Rintala sanoo.

Lammastalouden tuet, kuten karitsapalkkiot, luomutuet, hyvinvointituet, lammastaloudelle tyypilliset maisemanhoitotuet ja erityisympäristötuet on jätetty maksamatta.

Lammastalous on ollut Rintalan mukana suurin tukimaksujen maksamattomuudestä kärsijä, jopa 60 prosenttia lammastilojen tuista on edelleen saamatta, vaikka niitä luvattiin voimeksi huhtikuun loppuun mennessä. Nyt lampurit odottavat kesäkuun loppua, seuraavaa deadlinea, kuin kuuta nousevaa.

Tapio Rintala on kuitenkin erittäin epäileväinen että tukia saataisiin määräaikana edelleenkään.

 

Jurvalainen Pekka Hiipakka on kulkenut vuosia omaa latuaan lammastalouden parissa.

Jurvalainen Pekka Hiipakka on kulkenut vuosia omaa latuaan lammastalouden parissa.

Lampaat suosiossa Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomi on ollut aluetta, jossa kasvinviljely on ollut voimakasta ja kotieläintalous muuta maata pienempää. Lammastalous on kasvussa. Reilunkokoiset 300 – 400 uuhen lampolat ovat lisääntyneet siellä vauhdilla.

Tapio Rintalalla on uuhia nelisen sataa ja koko karjan pääluku on 1200.

Lammastalouden nousulle ja kehittymiselle on haitallista elintärkeiden tukien kohtuuton viivästyminen. ”Lammastalouden tuet muodostavat kaikkineen melko pienen summan, joten takkuaminen on enemmänkin asenteista kiinni”, Rintala kertoo.

Lammastalous ei ole tuotannon ohjauksessa

Lampaiden teurastus tapahtuu suurelta osin pienteurastamoissa. Koko alan tuotanto on huonosti ohjattua. Toinen eläintuotannon ääripää on broilertuotanto, jonka tuotantoketju on äärimmilleen formuloitu kulutuksen mukaan.

Kehittyvä ala on luonut kuitenkin omia markkinointilatujaan suoramyynnin suuntaan. Rintalan 1000:sta teuraasta menee jo 400 suoraan Rekotorin kautta suoraan kuluttajille.

Lammas on vaatimaton eläin

Lampaan kasvatus sopii hyvin Suomen ilmastoon ja luontoon. Talvikaudeksi tarvitaan kuitenkin asialliset tuotantotilat.

Nykyään on olemassa hyviä oppaita, koulutusta ja neuvontapalveluja aloitteleville lampureille. Lampurit ja koko ala on ammattimaistunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja siitä on tullut varteenotettava vaihtoehto, jos halutaan kotieläintilaksi.

”Se vanha luulo, että lampaat pärjäävät, kunhan saavat vähän heiniä eteensä on siinä mielessä väärä, että kyllähän ne jotenkuten pärjäävät, mutta kun halutaan kunnon kasvutuloksia ja tuottoa, on hoitoon ja ruokintaan satsattava”, Rintala kertoo.

Lampaita on Suomessa lähes kahdella tuhannella tilalla, ja ammattimaisia lampureita yli 700.

 


 

Lue myös http://www.maaseutumedia.fi/lammastilallinen-susiongelma-pitaa-ratkaista-laillisesti/

Artikkeli suomenlampaasta.

Artikkeli laumanvartijoista lampaiden suojana.

LammasLammastalousTapio Rintala

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • 20150216-_DSC6646 Kotieläintalous

    Sikala – kokonaisuus ratkaisee – ei koko

  • sikamammojen kykyaikainen pihatto. Kolumni

    Mitä kuuluu joulusika? Osa 2: Emakko hyvinvoi digiajassa

  • 20150430-_dsc5526 Kolumni

    Mitä kuuluu joulusika? Osa 2 – Lihasika

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Maaseutumedian uusi yhteistyökumppani lakimies Timo Äijö.

    Maaseutumedian juristipalvelu: Valmistaudu valvontoihin huolella

    27.4.2017
  • 20160309-DSC_5182

    Kansalaisaloite: Suomessa tulee sallia myyntiin ainoastaan direktiivin mukainen sianliha

    27.3.2017
  • 20150420-_DSC3938

    Viljelytuet 2016 — Veikko Vastaa

    22.5.2016
  • 20150411-_DSC2092

    Julkiset ruokahankinnat suomalaisten kriteerien mukaisiksi

    4.4.2016
  • Vuohen-paa

    Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • 20151014-_DSC2411

    MaaseutuMedian uusi palvelu: Ilmoituslaatikko

    3.11.2015
  • HDR navetta small

    300 lehmää eikä yhtäkään työkonetta – ”Urakointi perustuu luottamukseen”

    30.9.2015
  • 44 Vuotta palvellut puimuri on vanhuuttaan vähän kurttuinen. se toimii tämän päivän koneisiin verrattuna kovin pienellä kapasiteetilla. Työt tulevat kuitenkin joka syksy tehtyä.

    Fahr M 66 — sama puimuri töissä 44 vuotta

    1.8.2015
  • Suosituimmat
  • Kun vasikka luottaa hoitajaansa, se äityy hyvinkin tuttavalliseksi.

    Valehteleeko eläinkuva?

    22.12.2014
  • Kuusivuotias Timo on Pontuksen kaveri.

    Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Emakko kiipeämässä makuualueelta ruokintapaikalle.

    Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • 20141115-DSC_8555

    11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • IMG_2509-2

    Aktivistien eläinvalokuvanäyttely oli lapsellinen

    8.12.2015
  • KAri says: Tämä "kolme satoa vuodessa" on kans yksi mantra, joka ei kyllä pidä paikkansa ...
  • Ässä says: Se, että maataloustukia maksetaan siksi, että ruoka olisi halvempaa, on fakta ...
  • mulkkujooseppi says: Tälläista palvelua on odotettu. Valitettavasti monien osalta tämä apu tulee li...
  • Pappatunturi says: Hayabusa nimim. lienee lievästi tosikko?...
  • Hannu Koivisto says: Kirjoittaja ei ole saanut latiakaan tämän jutun kirjoittamisesta....
Mavi Pysyvä nurmi luomu MTK traktori GMO Maataloustuet Veikko Tuominen Afrikkalainen sikarutto Maajussit Traktorimarssi Halpuutus Sanktiot peruna Maaseutumedia Leena Tenhola evira Emakko

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto GMO Halpuutus luomu Maajussit Maataloustuet Mavi MTK peruna Pysyvä nurmi Sanktiot traktori Traktorimarssi Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA