Lammastalous ei ole aiemmin ollut Suomessa kovin arvostettua. ”Ennen sanottiin, että jos joku lampailla rikastuu, hän on rikas koko elämänsä”, Tapio Rintala, lampuri ja MTK:n lammasjaoston puheenjohtaja kertoo.
Vuonna 2009 suomalaisen karitsan lihan omavaraisuusaste oli 17 prosenttia. Suomen lammasyhdistyksen tavoite 50 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ylittyi prosentilla.
Seuraava tavoite vuoteen 2020 on, että jokainen suomalainen söisi yhden kilon kotimaista karitsaa. Tavoitteen toteutuessa lammastalous olisi kolminkertaistunut tämän päivän tasosta. Tulevaisuuden tavoite on myös, että kannattavuuskerroin olisi yksi.
Noin puolet lammastiloista on luomussa. Vaatimattomat eläimet ovat usein myös osana ympäristön- ja maisemanhoitoa. Lammastalous on yhteiskunnan kannalta positiivinen ja kokonaisvaltainen ala jossa on potentiaalia ja yrittäjähenkeä.
Lammastalous on saanut tuet viimeksi kaksi vuotta sitten
Valtiovallan lammastalouden tuki on jäänyt puheen asteelle. Edelliset lammaspalkkiot on AB-alueella maksettu kaksi vuotta sitten. ”Ministeriöstä ilmoitettiin viime syksynä että Mavilla oli liian kiire, jotta se olisi maksanut lammastalouden karitsapalkkioita viime syksynä, kun muita palkkioita maksettiin”, Tapio Rintala sanoo.
Lammastalouden tuet, kuten karitsapalkkiot, luomutuet, hyvinvointituet, lammastaloudelle tyypilliset maisemanhoitotuet ja erityisympäristötuet on jätetty maksamatta.
Lammastalous on ollut Rintalan mukana suurin tukimaksujen maksamattomuudestä kärsijä, jopa 60 prosenttia lammastilojen tuista on edelleen saamatta, vaikka niitä luvattiin voimeksi huhtikuun loppuun mennessä. Nyt lampurit odottavat kesäkuun loppua, seuraavaa deadlinea, kuin kuuta nousevaa.
Tapio Rintala on kuitenkin erittäin epäileväinen että tukia saataisiin määräaikana edelleenkään.
Jurvalainen Pekka Hiipakka on kulkenut vuosia omaa latuaan lammastalouden parissa.
Lampaat suosiossa Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomi on ollut aluetta, jossa kasvinviljely on ollut voimakasta ja kotieläintalous muuta maata pienempää. Lammastalous on kasvussa. Reilunkokoiset 300 – 400 uuhen lampolat ovat lisääntyneet siellä vauhdilla.
Tapio Rintalalla on uuhia nelisen sataa ja koko karjan pääluku on 1200.
Lammastalouden nousulle ja kehittymiselle on haitallista elintärkeiden tukien kohtuuton viivästyminen. ”Lammastalouden tuet muodostavat kaikkineen melko pienen summan, joten takkuaminen on enemmänkin asenteista kiinni”, Rintala kertoo.
Lammastalous ei ole tuotannon ohjauksessa
Lampaiden teurastus tapahtuu suurelta osin pienteurastamoissa. Koko alan tuotanto on huonosti ohjattua. Toinen eläintuotannon ääripää on broilertuotanto, jonka tuotantoketju on äärimmilleen formuloitu kulutuksen mukaan.
Kehittyvä ala on luonut kuitenkin omia markkinointilatujaan suoramyynnin suuntaan. Rintalan 1000:sta teuraasta menee jo 400 suoraan Rekotorin kautta suoraan kuluttajille.
Lammas on vaatimaton eläin
Lampaan kasvatus sopii hyvin Suomen ilmastoon ja luontoon. Talvikaudeksi tarvitaan kuitenkin asialliset tuotantotilat.
Nykyään on olemassa hyviä oppaita, koulutusta ja neuvontapalveluja aloitteleville lampureille. Lampurit ja koko ala on ammattimaistunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja siitä on tullut varteenotettava vaihtoehto, jos halutaan kotieläintilaksi.
”Se vanha luulo, että lampaat pärjäävät, kunhan saavat vähän heiniä eteensä on siinä mielessä väärä, että kyllähän ne jotenkuten pärjäävät, mutta kun halutaan kunnon kasvutuloksia ja tuottoa, on hoitoon ja ruokintaan satsattava”, Rintala kertoo.
Lampaita on Suomessa lähes kahdella tuhannella tilalla, ja ammattimaisia lampureita yli 700.
Lue myös http://www.maaseutumedia.fi/lammastilallinen-susiongelma-pitaa-ratkaista-laillisesti/
Artikkeli suomenlampaasta.
Artikkeli laumanvartijoista lampaiden suojana.
Ei kommentteja