Lihan alkuperämerkintä herättää kysymyksiä. Suomalainen liha on vaikea tunnistettava.
Kaupan hyllyistä löytyvien lihapakettien tuoteselosteet eivät mairittele suomalaista lihabrändiä.
Ulkomaista lihaa markkinoidaaan suomalaisilla mielikuvilla ja ulkomainen lihatuote sekoittuu hyllyyn.
Kuinka paljon kaupan lihasta oikeastaan on suomalaista?
Tapolan savulenkistä ei selviä lihan alkuperä. Perinteinen suomalainen valmistaja aiheuttaa brändilleen hallaa.
Pirkka, Rainbow ja X-Tra
Osa jalostetun lihan alkuperämerkinnöistä on hyvin hämärää tulkittavaa. Liha saattaa olla kotimaista, vaikka sitä ei erikseen mainita.
Ainakin halpuutusmerkeissä, K-ryhmän Pirkka-, S-ryhmän Rainbow- ja Xtra-tuotteissa, alkuperämaa on merkitty, mutta esimerkiksi S-ryhmän nettisivuilla ei alkuperämaata taas ole mainittu.
Hyllyjen välissä paljastuu, että halpuutusmerkit ovat usein ulkomaista lihaa. Alkuperämaan maininta, jos sellainen ylipäätään löytyy, on pienellä präntätty.
Asia herättää kosolti kysymyksiä.
Saksalaista sianlihaa Rainbow-tuotemerkillä.
Suomalainen pekoni valmistetaan ulkomailla
Selityksiä, miksi ulkomaista lihaa myydään Suomessa, löytyy monia. Suomalaista lihaa jalostetaan myös ulkomailla.
“Atrian Pekoni tehdään suomalaisesta sianlihasta Ruotsissa Atrian omistamissa laitoksissa”, Matti Perälä Atrialta kertoo.
Marja-Leena Dahlskog HK-Scanilta kertoo, että HK-Scanin pekoni valmistetaan Puolassa Swinoujscien tehtaalla suomalaisesta lihasta.
Suomessa ei ole tällä hetkellä pekonin valmistamiseen soveltuvia koneita. Perälän mukaan laitteet ovat kalliita verrattuna Suomen volyymiin.
Logistiikka on sitävastoin halpaa.”Kuljetamme kolme kertaa viikossa lihaa Ruotsiin”, Perälä sanoo.
Poutun tuotteista osa on kotimaista. Ulkomaiset tuotteet on pakattu samanlaisella pohjalaistaloilmeellä kuin kotimainenkin liha.
Pestäänkö ulkomainen liha suomalaiseksi?
“Me puhumme ulkomaisen ruuan suomalaiseksi pesemisestä”, sanoo Suomen elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.
Kyse on Kuntosen mukaan suomalaisen brändin heikentämisestä kun kotimaisen ja ulkomaisen lihan imagoero hälvenee.
“Suomalaisen brändin arvoa ei ymmärretä”, Kuntonen sanoo. “Ruokafirmat kolhivat omaa mainettaan.”
HK-Scan valmistaa Unileverille Kevyt Linja -meetwurstia kotimaisista raaka-aineista, mutta paketissa ei ole mainintaa naudanlihan alkuperämaasta.
Lidlissä yli puolet kotimaista
Lidlin kaupallinen johtaja Timo Hansio sanoo, että heillä myytävästä tuorelihasta 60prosenttia on suomalaista. “Broileri on sataprosenttisesti suomalaista. Sika- ja nautatuotteet 60-prosenttisesti.”
Hansion mukaan lihajalosteista ulkomaisia ovat erikoistuotteet, joita ei Suomessa valmisteta tai Suomesta ei saa.
Lidlin lihajalosteista hieman yli puolet on valmistettu Suomessa. “Kotimaisen raaka-aineen osuus kaikista jalostetuista lihajalosteista on 35%.”
Alkuperämerkinnän laittaminen on Seppo Korpelan mukaan hankalaa.
Suomalainen liha hukkuu ulkomaiseen tarjontaan
”Kuluttajan pitää olla fakiiri, jos aikoo selvittää pienestä präntistä lihan alkuperän”, Seppo Korpela Korpelan lihatuotteesta kertoo.
“Tietojen kirjaaminen pakettiin on monimutkaista avaruustiedettä, joka on tehty äärimmäisen vaikeaksi toteuttaa”, Korpela jatkaa.
“Paljon helpommalla pääsee, kun maamerkintää ei laiteta.”
Korpela manaa turhaa byrokratiaa ja laatujärjestelmien keskittymistä epäoeellisiin asioihin, kuten käsien pesun kirjaamiseen tai pyyhepaperien ilmoittamiseen.
Korpelan lihatuotteista puolet on suomalaista. “Lähellä tuotettu –tuotemerkkimme sisältää lähellä tuotettua lihaa, joka teurastetaan Mellilässä HK:n teurastamolla”, Korpela kertoo.
Liha liikkuu ympäri Eurooppaa
Liha kulkee ympäri Eurooppaa. Eläimiä viedään maasta toiseen. Tanskasta viedään ruhoja Saksaan.
EU:ssa suunnitellaan alkuperämerkintöjen tarkentamista, mutta tehtävä on liki mahdoton.
Samassa tuotteessa saattaa olla monen maan raaka-ainetta. Liha liikkuu erillisten teurastamojen ja leikkaamojen ja jalostajien välillä. Sitä, missä ruoka on tehty, voi olla mahdoton jäjittää.
Suomessa tilanne on helpompi. Teurastamotoiminta on keskittyneempää.
Miksi Suomeen tuodaan lihaa? Haastattelujen mukaan hintaeroja ei liiemmälti ole, varsinkaan nyt, kun Venäjän kauppa on jumissa.
Suomessa kaupaksi käyvät rasvattomat osat
”Suomessa on joskus joistain lihalajitelmista pulaa, silloin ulkomainen raaka-aine vaihtoehto”, Seppo Korpela sanoo. ”Meillä rasvattomat osat ovat kysytympiä kuin muualla.”
Suomessa arvostetaan fileitä, kun taas muualla Europassa rasvaiset ruhonosat ovat suosittuja.
Euroopassa vähäpätöisemmän kinkun osia saattaa löytyä ulkomailta joskus pakastettuina satunnaiserinä hyvinkin halvalla.
Monelle kuluttajalle lihan alkuperällä ei ole merkitystä. Suurin osa kuluttajista kuitenkin ostaisi suomalaista, jos he saisivat siihen mahdollisuuden.
6 Kommenttia
Duodaa, Korpela olisi lähellä, eikö voisi pakata vain kotimaista osaan ja laittaa se joutsen? En kai ole ainoa, joka silloin ostaisi sitäkin tässä lähellä? Tai siis silloin nimenomaan sitä, kun se olisi lähellä ja kotimaista. Minusta kotimaisuus on etusijalla, siitä kuitenkin kaikki tulee lähempää kuin tuotu…
Mites HK, kun sen pekonissa lukee: ”alkuperämaa Suomi, teurastettu Puolassa”. Miksi eläimiä roudataan meren yli teurastettavaksi Puolaan? Voiko oikeasti olla niin paljon halvempaa teurastaa eläimet Puolassa kuin kotimaassa vai kusetetaanko meitä hyväuskoisia kuluttajia ja liha onkin puolalaista?
Meillä ostetaan lähellä tuotettua suoraan viljelijöiltä tai jos kaupasta, niin sitten etusija on Snellmannin tuotteilla, joissa on merkintä GM-vapaa, ei Natrium-Glutamaattia, sisältää vain kotimaista lihaa. Kyllä kuluttaja voi vaikuttaa.
Miten se muka voi olla vaikeaa kirjoittaa vaikka tuoteselosteeseen esim suomalainen naudanliha, sen sijaan, että kirjoitetaan vain naudanliha??? Onko niin, että välillä saatetaan käyttää suomalaista lihaa ja välillä ulkolaista ja siksi on helpompaa jättää alkuperämaa kirjoittamatta kokonaan?
Suomalainen liha pitää olla alkuperältään tavoitettavissa tilalle ja eläimeen saakka. Korvamerkitön eläin menee honkajoelle, vaikka hyvin tiedetään, miltä tilalta se on teurasautoon otettu. Miksi ulkolaiselle lihalle ei ole samaa vaatimusta?
Vaikka valmistaja olisi miten suomalainen tahansa, niin meikäläiseltä jää paketti hyllyyn, jollei alkuperää ole merkitty. Jotenkin on vain oletus, että suomalaisen kotimaisen lihan jalostaja käyttäisi kotimaisen alkuperän hyväkseen ja sen kertoisi. Jollei kerro, oletan ulkolaiseksi.
Ei haittaa! Lopetan tämän kirjoituksen perusteella Korpelan tuotteiden käytön.
En halua tehdä tehtaalle haittaa, koska lihan alkuperän merkintä tuottaa tehtaalle niin suurta ”avaruustieteellistä” haittaa.
Kilpailjat onneksi osaavat tämän hirvittävän vaikean tehtävän onneksi suorittaa.
Minä ostan lihaa, jossa alkuperämaaksi on mainittu Suomi. Jos alkuperämaata ei ole mainittu, jätän ostamatta. Tuskin olen ainoa, joten uskon, että paremmat pakkausmerkinnät houkuttelisi ostajia. Korpela voi mekitä pakkauksensa miten lystää ja on sääli, että se on heille hankalaa palvella kuluttajia paremmin.
En myösköön osta ulkomaille teuraaksi roudattua lihaa. Eläimillä lienee aika karseat olot kuljetuksissa.