Suomen oma ruokatuotanto on maailman tarkimmin säänneltyä. Silti julkiset ruokahankinnat suosivat ulkomaista.
Kuluttajat suosivat halvempaa ulkomaista. Teollisuus ja kauppa panostavat hintaan. Suomalaista ruokaa ei arvosteta, vaikka se on turvallisinta ja puhtainta maailmassa.
Suomalaisen ruuan puhtaus ei ole klisee, vaan fakta. Jos asia punnitaan lihan lääkejäämillä tai kasvisten torjunta-ainemäärillä, suomalainen ravinto on ylivoimaisesti puhtainta maailmassa.
Jos sikojen hyvinvointia mitataan kansainvälisellä tieteellisellä Welfare Quality -menetelmällä, olemme eläinten hyvinvoinnissa Euroopan ja koko maailman ykkösiä.
Suomi on yksi harvoista maista maailmassa, jossa ei ole salmonellaa eikä muita tauteja. Tarttuvat eläintaudit, joita lääkitään muualla Euroopassa, on Suomessa systemaattisesti hävitetty ETT:n (eläintautien torjuntayhdistys) ja muiden viranomaisten aktiivisella ja tuloksekkaalla toiminnalla. Tärkein puhtauden ylläpitäjä ei ole kuitenkaan viranomainen, vaan eläinten hoitaja, käytännön työn tekijä.
Meille ei paraskaan riitä
”Onko toista toimialaa maatalouden lisäksi, jossa hankintalain alaisissa hankinnoissa voi ostaa tuotetta, jollaista Suomessa ei saa tuottaa”, lypsykarjatilallinen Liisa Vuorela kiteytti Twitterissä Jaakko Kohtalan facebookki-päivityksen. Lukuisissa EU-maissa typistetään sikojen häntiä, jota Suomessa ei ole koskaan systemaattisesti tehty. Vuosiin se ei ole edes sallittu. Vaikka EU kieltää sen, niin Saksassa maksetaan korvauksia suomalaistenkin rahalla, jos häntiä ei typistetä. Aivan kuin maksettaisiin avustuksia ihmisille, jotka noudattavat liikenteessä nopeusrajoituksia.
Antibiootteja käytetään meillä ainoastaan todetun sairauden hoitoon. Muualla Euroopassa niitä syötetään varmuuden vuoksi rehun ja juomaveden mukana. Saksalaiset ja tanskalaiset ihmettelevät miten suomalaiset broilerit selviävät ilman antibioottien automaattisyöttöä. Kasvinviljelyssä meillä käytetään kasvinsuojeluaineita vain murto-osa muuhun Eurooppaan verrattua.
Monet ruokaketjut käyttävät Euroopan ulkopuolelta ostettua hormonilihaa. Esimerkisi Jenkeissä käytetty Ractopamine-kasvuhormoni aiheuttaa lihasioille vakavia terveysongelmia. Hormonilääkitykselle altistetut eläimet saattavat menettää kävelykykynsä. Siitä miten ne vaikuttavat ihmiseen, on hyvin vähän tutkittua tietoa, mutta ainakin sydän- ja verisuoniongelmia ne lisäävät.
Suomalainen maanviljelys ja tehomaatalous
Meillä väitetään olevan tehomaataloutta, joka kohtelee eläimiä huonosti. Maailmalla tehomaatalous tarkoittaa 25 000 lehmän lypsykarjatiloja. Suomessa keskimääräisellä lypsykarjatilalla on noin 30 eläintä. Laki ja viranomaiset syynäävät perheyritysten millimetrejä. Sikatalous on meillä perheviljelmätasoa.
Suomen maataloutta syytetään Itämeren pahimpana saastuttajana, vaikka yhdestä baltialaisesta kipsivuoresta tai Pietarin kaupungista tulee moninkertaiset päästöt suomalaisen maaperän saasteisiin nähden.
Harva huomaa, että pellolta valuu enemmän ravinteita vesistöön, jos sen ravinteita ei imeytetä kasvien käyttöön.
Mikä muu kansaosa kestäisi tällaista ruoskintaa kuin suomalainen maanviljelijä. Hän on viranomaisten pilkkusyynin rankaisema, ilman perustuslain suomaa suojaa, kaikkien ihmisoikeuksien ulkopuolella.
Suomalainen sisukas maanviljelijä on kaiken lainsäädännön ja turvaverkkojen ulkopuolinen vastuunkantaja, jota kukaan ei puolusta eikä ymmärrä. Suomalainen maanviljelys ei koskaan kuole, vaikka viljelijä jaksaa kantaa työkuorman lisäksi yhteiskunnan raipaniskut. Suomalainen maanviljelys on kuolinkamppailussa, mutta taipuu, tuskin koskaan kuolee.
Tämä uuttera väki, suomalaisen huoltovarmuuden peruskivi, vähenee ja uupuu, mutta ei katkea.
Lue myös:
http://www.maaseutumedia.fi/mita-maataloustuet-ovat-ja-mihin-jarjettomat-sanktiot-perustuvat/
http://www.maaseutumedia.fi/lopullinen-sanktio-lampaista-27000-euroa/
http://www.maaseutumedia.fi/11-300-euron-sanktiot-4-millista/
http://www.maaseutumedia.fi/ely-pahoittelee-eu-tarkastajiensa-kaytosta/
44 Kommenttia
Hyvästä asiasta menee uskottavuus, jos tekstin seassa on itse keksittyjä heittoja ilman lähteitä. Kuten:
”Suomen oma ruokatuotanto on maailman tarkimmin säänneltyä” – mihin väite perustuu?
”Onko toista toimialaa maatalouden lisäksi, jossa hankintalain alaisissa hankinnoissa voi ostaa tuotetta, jollaista Suomessa ei saa tuottaa” – on, esimerkiksi kaikki vaatteet, elektroniikka yms kaukoidän hikipajojen tuotteet
”Jos sikojen hyvinvointia mitataan kansainvälisellä tieteellisellä Welfare Quality -menetelmällä, olemme eläinten hyvinvoinnissa Euroopan ja koko maailman ykkösiä.” – monessako maassa menetelmää on sovellettu? Suomalaisen hankkeen loppuraportin mukaan vain Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa.
”ilman perustuslain suomaa suojaa, kaikkien ihmisoikeuksien ulkopuolella.” – Joopa joo.
Parahin Rami S. Suomen ruokatuotanto on maailman tiukimmin valvottua lainsäädännön mukaan. Meillä se on tiukin Ruotsin ohella. Tuo toimiala-asia on totta, mitä sanot. Tämä oli tuottajan kommentti twitteristä. Ne maat joissa ei ole WQ:ta tehty, ovat todennäköisestii jostain syystä jättäytyneet siitä pois. Jos olet lukenut raportit, niin huomaat sen huiman eron muihin maihin verrattuna.
Ilman perustuslain suojaa. Kyllä EU-ssädökset eivät kunnioita perustuslakia, eikä ihmisoikeuskia.
Ei nämä ole heittoja, vaan pitkän toimittajatyön aikana takaraivoon jääneitä faktoja. Kolumnissa en käytä lähteitä.
Tarkastuseläinlääkärillä työskenneltyäni ja eläinlääkinnän lainsäädäntöön ja eläinlainsäädäntöön tutustuneena voin suoraan sanoa että suomessa valvotaan todella tarkasti elintarviketuotantoa. Teurastamolla on eläinlääkäri päivittäin ottamassa näytteet, pienemmillä toimijoilla näytteet otetaan määräpäivinä. Eläinten pitoa seurataan lääkekirjanpitoa myöten. Vaikken ole alkutuottaja, olen suomalaisen maatalouden puolestapuhuja juuri sen vuoksi, että tiedän mitä suuhuni laitan ja millaisista oloista eläimet ovat.
Olen minäkin sitä mieltä, että maaseutuyrittäjien byrokratiaa tulisi höllentää (ei tosin eläinsuojelun ja sen valvonnan osalta – televisiosta on nähty, miten surkeaa eläinsuojeluvalvonta on ollut).
Fanaattinen kirjoittelutapa ja tuulesta temmatut heitot eivät vain edesauta asiaa yhtään. Ongelmat kannattaa myöntää ja puuttua niihin, jotta uskottavuuteen voitaisiin edes pyrkiä. Esimerkiksi tuo eläinsuojeluongelmien ja tehomaatalouden kieltäminen amerikkavertauksineen vaikuttaa minusta aika oudolta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisoikeudet tästä voit katsoa mitä ihmisoikeudet ovat ja miettiä sitten, ovatko maaseutuyrittäjät täysin niiden kaikkien ulkopuolella
Oletko sitä mieltä, että valvontaa lisäämällä asiat paranevat? Lue artikkeli eläinlääketieteen kunniatohtori Urho Riihikoskesta.
”televisiosta on nähty, miten surkeaa eläinsuojeluvalvonta on ollut”
Se on ollut niin surkeaa, että on jouduttu käyttämään kuvamateriaalia ulkomailta, koska Suomesta ei epäkohtia ole löytynyt parin minuutin ohjelmaa enempää. Jos löytyy yksi teurastamo, jonka tainnuttaja ei osaa työtään, kertoo mielestäni sen, että muissa paikoissa asia on hoidettu hyvin.
Kyllä maataloustuottajat tietävät nämä asiat parhaiten, samoin eläinlääkintäviranomaiset. Turha muiden tietämättömien on asioita vääristellä. Hanki oma tila ja eläimet, nyt niitä saa halvalla ja ala sitten asiantuntijaksi muutaman vuoden jälkeen.
Tykkään 👍,kerrankin asiaa eikä asian vierestä! Vain ken elää sen kaiken keskellä ymmärtää asian.
Juuri niin!
Sanoo kaupunkilainen jolle ruoka tarkoittaa markettia??
Missä vaatteiden, elektroniikan ja hikipajojen tuotteiden tekeminen Suomessa on kielletty?
Kotimaista pitäisi ostaa,mutta ei viljelijätkään tee sitä. Eräälle tilalle tuli navetta Puolasta, asentajat Virosta ja kalusteet Hollannista
Suomalaiset viljelijät suosivat kotimaista niin pitkälle kuin se suinkin on järkevää. Esimerkiksi kotimaisella Valtralla on noin 50 % markkinaosuus. Missä muussa maassa, jonka maatalouskonetuotanto on yhtä pientä kuin Suomessa on paikallisilla merkeillä yhtä suuri markkinaosuus? Vaikka Ruotsi tai Tanska ovat suurempia maatalousmaita niissä kotimaisten traktoreiden markkinaosuus on tasan nolla.
Vai kotimaisella Valtralla 😀 agco omistaa valtran ja valtran osat tehää Kiinassa ja Turkissa. Kasataan Suomessa. Tääl tehää a-sarjan mersuja uuessakaupungissa ja ei ne oo kotimaisia. Täysiä paskoja nyky valtrat hintaasa nähen. Amerikkaa ne rahat mennee. Paljo viljeliöillä on ulkomaisia koneita ja palkka renkejä. Miksi he eivät suosi kotimaista? Ja prkl lopettasivat sen ikuisen itkemisen ja kuluttajian syyllistämisen ja alkasivat oikiallalailla markinoimaa! Saatana milläkää muulla alalla haukuta asiakkaita jos halutaa et ne ostaa jotakin
Valtran todella omistaa kansainvälinen Agco-konserni. Traktorien suunnittelun ja kokoonpanon lisäksi Suomessa valmistetaan kuitenkin myös ainakin moottoreita, voimansiirtoa, ohjaamoja ja konepeittoja. Kaikki tämä alihankintaketjuineen työllistä satoja ja taas satoja ihmisiä Suomessa.
10 vuotta ollut agcolla töissä ja voin sanoo että ei ne nyt ihan kiina kamaa ole..
Arvon herra Rami S mihin sinä sitten vetoat noilla sinun sanomisilla ja missä on sinun lähde merkinnät että asia on pelkkää hevon humppaa ja höpö höpö juttua?
Vai haluatko Rami S vain uskotella itsellesi ja muille että asia on niin kuin luulet sen olevan
Aina kun tälläisiä keskuteluja käydään niin lukijat tuntuvat tarttuvan sellaisin asioihin että päästään kyseenalaistamaan koko kirjoitus, eikä voida edes ajatella asiaa pidemmälle vaan HETI on päästävä kommentoimaan negatiivisessa sävyssä. Ja asioita on todella helppo kommentoida kun ei välttämättä ole minkäänlaisessa kosketuksessa koko asiaan arkipäivänä, paitsi että jokainen syö joka päivä, sekä usea mies sekä nainen saattaa juoda sen sauna oluen lauvantai iltaisin niin maatalouteen, olette ainakin sitä kautta yhteydessä joka päiväisessä elämässä.
Mutta jos asia kiinnostaa niin monia ja ollaan valmiita kommentoimaan niin olen miettinyt jo pitkään että pitäisi kait aloittaa ottamaan ihmisiä tila vierailulle ja näyttää sitä todellista arkea maatillalla ja sitä kulu puolta että kuinka kannattavaa tämä oikeasti on. Viime vuoden kannattavavuus kirjapitokin on jo valmistunut sopivasti joka oli aika ikävää luettavaa, kun kannattavuus kerroin oli 0,26 ja yrittäjän tunti palkka on oli -41.30 euroa
Terveisin 26v luomuviljelijä Itä-uudeltamaalta
Hyvä kommentti, olen samaa mieltä!
Kaikki maajussit ja sikafarmarit jotka tunnen valittaa aina ,ettei maanviljelys ja siat kannata ei tule kuin tappioo vuodesta toiseen ja kuitenkin heillä on omaisuutta varaa matkustella ! Taimaaseen mennään ainakin kerran vuodessa ja 2viikoksi tietenkin kokoperheen voimin ! Turhaa valitusta saatana sanon minä ! Ei tavan duunarilla ole piha pullollaan traktoreita ,monkijöitä, moottorikelkkoja ja 2-3 autoa ja valitetaan ,että tappioo vaan tulee! Ei kukaan ole niin idiootti ,että tappiokseen vuodesta toiseen töitä tekee ei duunarikaa töitä tekis jos siitä maksaa tarttis työnantajalle!
Tuo on kyllä totta.
Duunari ei myöskään tee töitä jos palkat ei nouse vuosittain.
Duunari ei välttämättä tee töitä vaikka palkat säännällisesti nouseekin.
Ruotsissa on vuosittain 5 lakkoa,Norjassa 10 ja Suomessa 130,tämä siis työrauhan vallitessa.
Hevosellako ne pellot pitäisi kyntää? viljelijän on pakko lähteä tilalta muualle lomalle, koska jos olet 500km lähempänä tilaa ja lomittaja sairastuu niin joudut palaamaan töihin takasin. Ja seuraavaa lomaa saakin sitten odotella puol vuotta. Ja hei eläimet joutuu hoitaa myös viikonloppuisin!
Ei duunarilla myöskään ole miljoonan euron velkoja joiden hoitaminen vie 100000 euroa vuodessa. Miten lopetat hallitusti ettei jää vielä satoja tuhansia euroja velkaa duunarin palkasta maksettavaksi jatkossa?
En usko että missään muussa maassa kohdellaan alkutuottajia yhtä alentavasti kuin täällä meidän rakkaassa kotimaassa. On luotu kummallinen kateuden ilmapiiri tukiaisista meuhkaamalla. Kuinka moni Suomalainen oikeasti kuvittelee tekevänsä mitään työtä täällä ilman jonkin sortin tukia ja avustuksia? Niistä vain ei paljon huudella, (eikö tiedetä tai haluta tietää?) helpompi on hyökätä koko yhtä ammattikuntaa vastaan?
Oletteko muuten etunenässä Suomalaisesta maataloudesta valittavat ajatelleet mikä on sitten vaihtoehto jos ruuantuotanto täällä ajetaan alas? Nyt on nähty jo miten nopeasti talouden kelkka kääntyy ja pilvilinnat romahtaa, avustusrekoillako tänne sitten tuodaan Aasiasta riisiä kun rahat on loppu, velkapiikki täysi ja oma tuotanto ajettu alas? Kannattaisi ajatella hiukan nenäänsä pidemmälle, ei täällä vielä kovin pitkään ole asiat näinkään hyvin olleet, mutta varsin nopeasti se joiltain on päässyt unohtumaan.
Kannattaisi se oma kade luonne laittaa kuriin ja alkaa puhaltamaan yhteen hiileen. Ei näin pikkuruinen kansa pärjää toisiaan nokkimalla, se kannattaisi jo tajuta.
Tsemppiä kaikille viljelijöille!
Terveisin entinen tuottaja
Hyvä kirjoitus😃. Maajussin puoliskona tämä vuosi on ollut todella raskas katsella. Osa ihmisistä eivät TODELLAKAAN YMMÄRRÄ ETTÄ ANTIBIOOTEILLE RESISTENTIT PÖPÖT tulevat osaksi ulkol lihan mukana. Suomalaiset ovat tyhmää kansaa,kusevat omiin nilkkoihinsa.
Asiasta kirjoitettu.
Kuitenkin tekstissä on, jo aiemminkin kommenteissa mainittua, yliampuvaa fanaattisuutta, joka pitkälti pilaa uskottavuuden. Lukutaidottomalle toimii huudatuksena. Oliko pyrkimyksenä nostaa maaseutu barrikaadeille?
Hiukkasen vain oli tarkoitus saada toiseen suuntaan huutelijat ajattelemaan mihin niiden asenne voi viedä. Ei täällä mikään ole itsestäänselvyys, sekin kannattaa muistaa.
Mietitäämpäs hetki Suomalaisen maatalouden tilaa.
Eikö nyt olisi aika jo nostaa maaseutu barrikaadeille?
Koska sitten pitäisi nousta barrikaadeille ellei nyt?
Mitenkä on rikkaruohomyrkkyjen käytön kanssa ? Entäs mansikka, jos ei ole luomu?
Rikka-aineita käytetään Suomessa murto-osa muihin maihin verrattuna. Tavanomaisella mansikalla aineita käytetään hometorjuntaan, ötökkäaineita käytetään myös. Monissa aineissa varoajat ovat tosi lyhyitä, jopa 3 vrk, koska aineet ovat mietoja. Viljelijän on aina pidettävä varoajoista huolta.
Suomessa käytetään kasvinsuojeluaineita vain noin kymmenesosa muihin maihin verrattuna. Suomalaisessa lihassa ei ole hormoni- eikä antibioottijäämiä.
Suomalaisessa lihassa on maailman toiseksi vähiten antibioottijäämiä, Ruotsin jälkeen kakkosena.
Suomalainen ruoantuotanto on tylsää.
Suomalaisille rakennetaan Prismoja ja Tokmanneja joista ensimmäisestä haetaan ruokaa henkensä pitimiksi ja toisesta vaatteet. Suomalaista valikoimaa on tarjolla paistijauhelijaa joka ei olekaan tehty paistista (!) ja arkijuustoa sekä arkimaitoa joka ei olekaan maitoa vaan maidonkaltaista juomaa. Tähän lisäksi arkijogurtti lauantaimakkara ja Vaasan ranskanleipä. Kyllähän sillä jo taas hetken selviää. Tokmannista vielä lämmintä päälle pantavaa niin taas jaksaa alkavan viikon.
Keski-Euroopassa ruoka haetaan toreilta, pientuottajien myyntivaunuista tai suoraan tiloilta. Moni jopa tuntee tuottajia, koska he ostavat aina esimerkiksi kananmunansa samalta tuottajalta. Meidän ruokamme voi olla kliinisesti maailman puhtainta, mutta siitä on siinä sivussa tehty myös todella hajutonta ja mautonta. Ihan niinkuin ne Prismat ja Tokmannit mistä tuotteet ostetaan.
Meillä toitotetaan kuinka puhdasta ruoka on kun muualla toitotetaan kuinka maukasta se on. Meillä ei osata tai haluta brändätä. Oli kyse kummasta tahansa, on se surullista. Jos asut Tampereella tai Helsingissä tai Turussa, voit käydä kauppahallissa hakemassa sellaista keski-Eurooppalaista fiilistä ruokavalintoihisi, mutta jos kylälläsi on S-Market ja Siwa ja asut satojen kilometrien päässä kauppahalleista, olet tuomittu arkijuustojen ja -maitojen maailmaan.
Kun ranskalainen viljelijä päättää ajaa traktorinsa Presidentin palatsin eteen protestiksi ja heittää sekaan vähän ruskeaa kultaa, häntä kuunnellaan, koska ranskalaiset rakastavat ranskalaista ruokaa eivätkä halua, että heidän viinin tai juuston saantiinsa tulee katkoksia. Kun suomalainen viljelijä yrittää saada ääntä kuuluviin, häntä ei kuunnella, koska hänhän saa ihan liikaa niitä ”tukiaisia” muutenkin ja taas oli uusi traktori pihassa jne. Pienmeijeri -panimo, – teurastamo toimintaa ei Suomessa katsota lainkaan hyvällä isojen meijereiden, panimoiden tai teurastamoiden toimesta, eli siis juuri sitä toimintaa jolla tuottajan ääntä saataisiin paremmin esille. Ei, on muka paljon fiksumpaa myydä Oltermanni-Cheddar tai Oltermanni-Tilsit juustoa joka ei maistu Oltermannille eikä Tilsitille tai Cheddarille vaan ihan samalle mauttomuudelle kuin se Arkijuusto-edam. Tämän takia moni ostaakin mielummin sen tuonti Tilsitin tai Cheddarin. Suomessa sahataan aina ensimmäisenä se oma oksa pois, tämän takia me olemme kohta Euroopan heittopussina ruoatuotannossa – eikä tämä kuitenkaan ole tuottajan tahto, vaan tuottaja tahto on lukittu umpioon.
Mielenkiintoinen teksti. Kirjoita aiheesta blogi MaaseutuMediaan.
Periaatteessa hyvä kirjoitus.
Todellisuus vaan iskee jossakin vaiheessa.Tästä on jo aikaa kun eräs asiakas, joka kasvatti villisikoja, oli suunnitellut jonkinlaista tilateurastamoa valmiiseen rakennukseen.Joku tarkastaja oli tullut katsomaan tilannetta.Oli noussut pihassa autosta ja todennut että tuon rakennuksen ympärille laitat asfaltin.Loputkin katselmuksesta oli mennyt samaan tyyliin joten kaveri oli unohtanut teurastamohaaveet.
Muutenkin pienjalostus ja myynti sitoo vähintään yhden ihmisen työpanoksen.Eli sen jalostuksen pitäisikin olla vähän isompaa jotta saisi investoinnit ja palkkakulut maksettua.
Sitten taas markkinointi muuttuu haasteellisemmaksi.
Kiitos kommenteista, tämä touhuhan on ihan järjetöntä kun puhutaan pien-siitäjatästä koska ensin pitää rakentaa kaikki tarkkojen säädösten mukaisiksi, sitten aloitat touhun ja joku tulee sulkemaan puljun viikon päästä kun jostain erästä löytyikin jotain jne. Ei myöskään ole mahdollista ensin pitää tuottoisaa lypsykarjaa ja siinä sivussa tuottoisaa pienmeijeribisnestä, porukkaahan siihen tarvii, mutta onko myyntiä niin paljon, että on varaa kustantaa työntekijä investointien lisäksi. Näiden päätösten ja paineiden lisäksi ne isot toimijat pitävät tätäkin nyrkkipajaa kuitenkin ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena. Tässä taannoin muistelen lukeneeni kun Valio, tuo hyveellisyyden perikuva oli hyökännyt Arctic Milkin kimppuun koska Arctic Milkin homejuuston nimi oli Aurora Borealis. Se kun kuulemma oli selkeää matkintaa Valion Aura-juustolle. Että tämmöistä, näin kannustetaan saman alan yrityksiä yhteistyöhön ja ylös kurimuksesta.
Meillä on paljon haasteita, ja on hyvä että meillä on vahvoja isoja tuotantotaloja koska tämä on pitkien etäisyyksien maa – mutta silti, ruoantuotannosta pitäisi samalla myös pyrkiä tekemään kiinnostavaa ja sellaista jota hyvillä mielin markkinoidaan! Suuri yleisö ei ymmärrä mitään tuista ja luulevat niitä lähinnä sosiaalituiksi ja huuli pyöreänä katsovat kun joku investoi uuten traktoriin ym. Jotenkin pitäisi saada nämä voimavarat käännettyä positiivisiksi – tämän takia on ihan turha toitottaa pelkästään ruoantuotannon puhtaudesta kun täytyisi keksiä millä sen saisi myös kiinnostavaksi ja maistuvaksi. Miksi suomalaisten tuottajien tuottamaa ruokaa kannattaa ostaa kun teollisuus tekee siitä mautonta mössöä joka ei ole sitä mitä sen kerrotaan olevan? Kokkikartanokin käyttää tuontikanaa, koska suomalainen kana maistui kuluttajien mielestä huonolta? Miksi näin on? Ovatko nämä vain tekosyitä ja perusteluita halvemman raaka-aineen käytölle?
Tänne pitäis kans saada tykkää nappi!!!!
Kirjoitus tyyli oli vähän draaman puolella, mutta ajatuskohtaisesti olen itsekin huolissani siitä että riittääkö meillä kotimainen ruuan tuotanto. Toivottavasti.
Itse tarkistan aina että esimerkiksi liha on suomalaista ja olen opettanut miehenkin lihan alkuperän.
Vaikka rahaa on käytössäni hyvin vähän ruokaan, haluan pysyä terveenä. Terveys on tärkein, ja siksi valitsen suomalaista!
Olen elänyt jo sillä aikakaudella kun tuottajat sai vielä myydä munia ja maitoa, sekä lihaa tilalta suoraan. Pikkuhiljaa on tullut lakeja ja säädöksiä jotka estävät kaiken tuon. Tilojen eläinmäärät pitää nykyisin olla kymmenkertaiset kuin 30 vuotta sitten. Robotit lypsävät lehmät ja lehmien keski-ikä on laskenut hurjasti. Vähän kun utare lösähtää niin korkealaitainen kutsuu. Lehmää pitää kasvattaa vasikasta ensin kaksi vuotta ennenkuin se alkaa tuottamaan maitoa. Tämä koneellistuminen eläinten kanssa on suurta hengenhukkaa. Eläimet on eläimiä ja koneet eivät osaa lukea eläintä niinkuin ihminen ja reagoida sen hätään. Ihmiset eivät enää pysty eivätkä kertakaikkiaan jaksa valtavien karjojen kanssa…Suomalainen joka vielä haluaa yrittää ajetaan täydelliseen ahdinkoon valtavan työmäärän ja jatkuvasti kiristyvien pykälien ja säädösten kanssa. Paine on valtava ja kun ihminen palaa loppuun niin sitten se ei jaksa nousta enää sängystä ja mennä karjaansa hoitamaan ja sitten näitä eläinsuojelutapauksia taas löydetään. Nostan hattua niille jotka jaksaa yrittää! Todella huolestuttavan moni on laittanut eläimensä pois kun tulot eivät riitä eläinten ruokintaan ja hoitoon ja tilojen metsätkin on jo syötetty. Otin itselleni liha-eläimet vaikkakin niiden kasvatus maksoi enemmän kuin kaupasta ostettu, mutta haluan tietää mitä syön ja miten eläin on päivänsä päättänyt. Nyt on todellakin viimeiset hetket aikaa herätä ennenkuin maatalous loppuu kokonaan Suomesta ja sitä tuskin kukaan täysipäinen haluaa!!!
Ei jakseta enää… hyvä jos elämään pystytään tässä byrokratian suuressa paska tulvassa johon kohta 90% viljelijöistä hukkuu… terveisin. liikevaihto pienentynyt vuodesta 2012 yli 70%
Mikä on asiassa kaupan vastuu ja osuus. Nähdäkseni kaksi suurta kauppiasta määrittelevät aika omavaltaisesti mitä perus kuluttajalle saatavilla oleva ruoka tässä maassa on ja mitä se maksaa. Nämä korkeat myyntihinnat eivät tosin tuottaja pussissa näy. Meijerit ja muut väliportaat ovat pelinappuloita ja tuottajien tavoin ajettuna nurkkaan etenkin nyt kun ulkomaanvienti on tyrehtynyt. Tilamyynti on säädöksin tehty mahdollisimman mahdottomaksi, minkä jälkeen tuottajalle jääkin enää pari toisensa poissulkevaa ostajaa. Tuottajan on myytävä ja tyydyttävä täysin ostajan määrittelemään hintaan. Vääristyneempää kilpailutilannetta saa hakea. Salaliittoteoria-antennit nousevat päästäni kun alan ajatella näiden kauppojen toimintaa bonusjärjestelmineen ja arkituotteineen. Alkutuottajaa en siis syyllistäisi suomalaisen ruuan tylsyydestä. Täällä maaseudulla elävänä ja maatilalta lähtöisin olevana olen nähnyt ahdistuksen, mutta edelleen sen miten intoa ja luovuutta voi löytyä kun sille annettaisiin mahdollisuus. Pienkaupat takaisin ja tilamyyntiin helpotusta!
Jos toiminta ei ole tuottavaa ja kannattavaa niin mitä mieltä?
Olemme EUn jäseniä ja maailmankauppakin on avointa.
Parasta kehitysapua olisi ostaa elintarvikkeita sieltä mistä saamme niitä edullisimmin. Miksi maksamme kalleimmasta ruuasta ja sitten vielä miljardeja kansallista tukea ?
Ahkerat, koulutetut , osaavat ihmisvoimarat pitäisi käyttää tuottavaan työhön eikä tuhlata niitä tuottamattomaan. Saamme yhden ja yleensä epäonnistuneen sadon vuodessa.
Maaseudulla voidaan tuottaa ilman tukia kannattavia kasveja, eläimiä ja teollisia tuotteita ja palveluja. Tukiaiset orjuuttavat maaseutua. Ja veronmaksajat maksavat.
Paperitehdasinvestoinnin luokkaa olevan hankkeen kustannusarvio on noin 1,5 miljardia? Voi hyvällä syyllä olettaa, että se tuottaa omistajilleen noin 5 – 10 prosentin tuoton pääomalle.
Paljonko 100 miljoonalla eurolla saa leipää ja muuta joka vuosi?
Paljonko yhteiskunta saa palkkoja ja veroja?
Niukat pääomamme pitää käyttää niin, että ne tuottavat eivätkä tuhlaannu.
Kotimainen raaka-aine ei maksa elintarviketeollisuudelle sen enempää kuin ulkomainenkaan.
Suomalaisesta ,euroopan halvimmasta ,viljasta tehdään euroopan kalleinta leipää.Vika on kustannustasossa,suomeksi korkeissa työvoimakuluissa.
Vaikka teollisuus saisi viljan ilmaiseksi olisi leipä edelleen euroopan kalleinpien joukossa.
Huoltovarmuudella perustellaan ylisuurta tuotantoa, miksi?
Katsotaan vaikka viljan alku- ja loppuvarastoja niin vuoden voi olla viljelemättä viljaa ja silti tulee kaikki eläimet ja ihmiset ruokittua.
Jos sota-ajan huoltovarmuutta mietitään niin silloin on kyllä ihan muitakin asioita mietittävänä kuin lihantuotanto.
Hyvin toimeentulevat suomalaiset ostavat pääasiassa kotimaista ja luomua. Köyhä kansa ostaa sitä mitä halvalla saa. Tätä porukkaa alkaa ola enemmän ja enemmän. Pitää kai se joku ero olla rikkaalla ja köyhällä. Niin kauan menee hyvin, kun hyväosaiset maksavat terveydenhoitomenoja. Sote voi sotkea tämänkin sopan. Huoltovarmuus on erittäin tärkeä asia tänä päivänä. Jos ruokaa et ulkomailta saa, kaikki ovat suomalaisen viljelijän kavereita. Vähän pidemmälle pitäisi ajatella kuin vuosi eteenpäin. Mitä jos meneekin viisi vuotta. Suomalainen ruoka on usein kalliimpaa, mutta se ei johdu viljelijälle maksetuista korvauksista, vaan kaikenmaailman välikäsistä. Lähiruuasta puhutaan juhlapuheissa, mutta päiväkotiin ja kouluun on ostettava tavara jostain ”huitsin nevadasta”. Eli pieleen menee heti alusta lähtien. Muissa ammateissa on hienoa jos pärjää hyvin, mutta suomalaista maanviljelijää se ei koske. Kateuttako, kun on ne traktorit ja puimuritkin?