”Suomalainen eettinen maatiaispossu tarjoaa kokonaistaloudellisuutta”, sikafarmari Ismo Ranta-Nilkku sanoo. Ranta-Nilkku on siirtynyt monen muun tuottajan tavoin vapaaporsitukseen.
Snellmanin Martti Hassila komppaa: ”2017 tehty jalostusuudistus oli tuottajien kanssa tehty yhteinen päätös.”
Ruoka on mielikuvia. Ruoka on tärkeää. Ruoka on suomalaisuutta. Suomalainen eettinen maatiaispossu on kotoinen brändi, joka on alkuperältään kokonaan suomalaista sika-ainesta.
Herra Snellmanin sympaattinen olemus, GMO-vapaa liha ilman turhia lisäaineita ja eettiset arvot sopivat kuluttajan ostoskoriin.
Ruokatuotanto lähtee pienestä liikkeelle. Kuvassa edellispäivänä syntyneitä virkeitä 1500 grammaisia elinvoimaisia possuja. Puolen vuoden kuluttua ne ovat kasvaneet 120 kiloisiksi.
Snellmanin maatiaispossu hyvinvointi edellä
Suomalainen genetiikka on tärkeä huoltovarmuustekijä. Snellman on ainoa lihatalo, joka jalostaa alkuperäisiä suomalaisia sikarotuja, eikä turvaudu ulkomaiseen genetiikkaan.
Koska maatiaispossun genetiikka on riippumaton eläinten tuonnista, lisää se huoltovarmuutta.
Jalostamalla kotimaista sikaa itse, voidaan keskittyä sikojen hyvinvointiin ja laatuun. Uusi jalostusohjelma keskittyy myös lisäämään porsastuotosta tinkimättä lihan laadusta.
Laatu tarkoittaa kestävää eläinainesta ja terveempiä sikoja. ”Ainutlaatuisesta raaka-aineesta syntyy laadukkaita tuotteita”, sanoo Tommi Fors, markkinointi- ja viestintäjohtaja Snellmanilta.
Alkutuotannon johtaja Tomas Gäddnäs painottaa myös hyvinvoinnista huolehtimista. Hän uskoo, että kotimaisen genetiikan avulla kyetään jalostamaan terveempiä ja vahvempia sikoja.
Snellman kehittää tuottajien kanssa vapaaporsitukseen siirtymistä. Yhteistyötiloilla maatiaispossujen hyvinvointia seurataan myös kansainvälisellä Welfar Quality-tutkimuksella.
Veera Ollikkalan Olkipossut ovat suomalaista Figenin genetiikkaa. Veera sanoo kotimaisen genetiikan sopivan hyvin vapaaporsitukseen. Hän on ollut mukana Helsingin yliopiston tutkimusprojektissa.
Eettinen Maatiaispossu — jalostus palvelee koko ketjua karsinasta keittiöön
Marja Nikkilä ja Timo Serenius ovat Suomen ainoat sianjalostukseen erikoistuneita tohtoreita. Kumpikin on Snellmanin omistaman Figenin palveluksessa.
Timo Serenius sanoo, että tärkein juttu on kokonaisketjun ajattelu karsinasta kuluttajalle. ”Pitää nähdä yli oman tontin”.
Koska liha-alan kilpailu on kovaa, on tarkoituksenmukaista satsata sikojen laatuun ja terveysominaisuuksiin. ”Kylläisessä markkinassa pärjää vain tehokkuudella”. Tehokkuus ei tarkoita ainoastaan suuria tuotantomääriä, esimerkiksi sikojen terveyden ja hyvälaatuisen lihan merkitys kasvaa.
Jalostustavoitteissa huomioidaan lihan laatu, jolla saadaan hyvälaatuisten fosfaatittomia tuotteita.
”Vuonna 2018 alusta Figen on kehittänyt uutta synteettistä isälinjaa, Figen Muskelia. Figen Muskelin jalostuksessa panostetaan lihasikaominaisuuksien parantamiseen, kuten esimerkiksi kasvuun, rehunhyötysuhteeseen ja lihakkuuteen.”
Serenius puhuu valveutuneesta kuluttajasta. ”Snellmanin lihanjalostus on ohjausvipu koko tuotekehitykseen.”
Maatiaispossun jalostus palvelee myös huoltovarmuutta. Pienen suomalaisen lihatalon sana ei paljon paina maailmalla. ”Omassa jalostusohjelmassa jalostustavoitteet ovat myös itse määritetty – Figenin jalostustavoite on käyty Snellmanin tuottajatilaisuuksissa yhdessä tuottajien kanssa lävitse”, Serenius kiteyttää.
Ismo Ranta-Nilkku on veljensä Kimmon kanssa kolmas sukupolvi sikataloudessa. Kehitys kolmesta possusta on ollut pitkäjänteinen vuosikymmenten taival.
Kolmannen sukupolven maatiaisjalostusta
Sikafarmari Ismo Ranta-Nilkku on värikäs persoona, värikkäästi kerrotut jutut ovat lennokkaasti kerrottua faktaa.
”Sikagenetiikka oli yksi tärkeimpiä asioita, miksi me haluttiin Snellmanille. Yhteistyö on pelannut koko ajan niin kuin on sovittu — aina ne on vastanneet puhelimeen.”
Ismo ja Kimmo-veli ovat henkilöinä jo kolmas sukupolvi, joka tekee suomalaisen maatiaisen jalostusta.
”Kun äiti tuli miniäksi, hänellä oli mukanaan kolme emakkopossua”, Kimmo kertoo muita naurattaen. ”Meillä oli jo silloin Snellmanin kanssa jalostusyhteistyötä, ostimme jalostuseläimiä”.
Ranta-Nilkut pyrkivät myös hybridituotantoon, mutta he päättivät pysyä maatiaistuotannossa, koska ”siinä on niin paljon potentiaalia”.
”Siitä ne on lähtenyt kehittämään. Kun eno lopetti sikatalouden, isä ja äiti osti loput emakot.”
Ranta-Nilkut etsivät uutta yhteistyökumppania, kun Pouttu myi lihaliiketoimintansa pois. Silloin Snellmanilla vielä ei ollut tilaa uusille tuottajille. Snellmanilta ilmoitettiin, että vuoden päästä on tilaa.
Ranta-Nilkut tekivät Atrian kanssa sopimuksen, että jos joku tarjoaa korkeampaa hintaa, he voivat siirtyä muualle. ”Vuoden kuluttua 2010 Atrialta toivotettiin hyvää jatkoa”.
Tilalla on kaksi sikalaa. 250 emakon porsitussikala ja 1000 sian lihasikala. Puolet porsaista myydään välitykseen.
Snellmanin kenttäpäällikkö Martti Hassila maistelee Ismon kypsentämää tuoretta oman possun kyljystä. Martilla on käytännön kontaktipintaa sekä karsinoihin, että teollisuuden strategiaan. ”Paljon punaista lihaa ja terve sika, vähän hylkäyksiä”, hän painottaa teurastamon ja isäntien tavoitteita.
Tuottajatilaisuuksissa tuottajat päättivät jalostustavoitteista
Martti Hassila on tehnyt Snellmanilla kenttäpäällikön hommia vuodesta 1997. Jokainen Snellmanin tuottaja tuntee sympaattisen ja mukavan miehen. Ja mies tuntee kentän.
2016 tuottajat saivat osallistua jalostusstrategian laatimiseen.
Strategian luonti tapahtui niin, että kaikki sianjalostajat istuivat pienryhmissä ja kaikkien toiveet koottiin yhteen. Jokainen, kaikki tuottajat pääsivät sanomaan mielipiteensä. Pienryhmien ajatukset koottiin yhteen.
Lihasikojen päiväkasvu, emakon hoitokyky, hedelmällisyys — näistä tehtiin ominaisuuspainotukset.
Vuotta myöhemmin 2017 tuottajien ehdotuksista koottiin lausunto, joka linjasi jalostusstrategian. ”Kaikki nyökyttelivät päätään, että näin sovittiin”, Ismo muistelee.
Jalostusuudistuksessa valittiin maatiaisen ja yorkshiren ominaisuuksia, jossa hedelmällisyyden painotusta nostettiin 75 prosenttiin. ”Lihaominaisuuksien painotus pidettiin 25 prosentissa, koska sillä pidetään lihakkuus siinä tasossa, mikä on saavutettu”, Martti kertoo.
Siinä yhteydessä valittiin näistä kahdesta rodusta parhaat yksilöt lihakkuusominaisuuksien suhteen. Niistä muodostettiin nykyinen Muskeli-isälinja, jossa taas naarashedelmällisyydellä on nollapainotus. Käytännössä sillä ei ole mitään merkitystä, koska karjun siemennesteellä tiineytetään risteytysemoja, joilla tuotetaan lihaporsaita.
Muskeli on Figenin yksikkö Kauhavalla, jossa tehdään isärodun jalostus. Nukleustiloilla tehdään naarasjalostus.
Tästä pääset Figenin kotisivuille.
Ranta-Nilkun tilalla on kaksi sikalaa, emakkola ja lihasikala.
Porsaat ja vieroitetut per pahnue vain välitavoite
Martti ja Ismo ovat samoilla linjoilla, samoin hiljaisempi Kimmo: Punaisen lihan määrä per emakko on ratkaiseva tekijä, strateginen tavoite. Se palvelee jokaista ketjun osaa kuluttajalle asti.
Kokonaistaloudellisuus ratkaisee. Ei korvien ja kärsien määrä.
”Pääperiaate on, että kuka saa sikalan ovelle pienimmin kustannuksin sikala ovelle paljon punaista lihaa. Sillä ei ole merkitystä, paljonko on korvia ja kärsiä. Teuraskypsää lihaa, jossa on teurastamolle mahdollisimman korkea lisäarvo”, Ismo täsmää.
Martti jatkaa: ”Punainen liha per emakko. Syntyneet ja vieroitetut per emakko, nämä ovat kaikki välimittareita”.
Ranta-Nilkkujen tavoite on tuottaa 26 lihasikaa per emakko, 2500 elopainokiloa lihasikalan ovelle. Kun 2500 elopainokiloa jaetaan 96-kiloisten sikojen lihakkusprosentilla 59, saadaan emakon tuotokseksi 1500 kiloa punaista lihaa.
88 kilon teuraspainoon pääsemiseen tarvitaan 29 vieroitettua porsasta. Ismo kiteyttää: ”Suurempi eläinmäärä, enemmän työtä ja enemmän rehua.”
Hävikin pitää olla ketjussa mahdollisimman pieni, mikä tarkoittaa, että siat ovat terveitä ja hyvinvoivia.
Kahden prosentin kuolleisuus tarkoittaa, että porsaita pitää käytännössä vieroittaa 27 vuodessa emakkoa kohti. Ranta-Nilkut hyödyntävät lisäksi vapaaporsituslisän. ”Ollaan saatu kaikki kannustimet, vapaaporsituslisän , määrälisän 14 senttiä kilo, valtion maksamat lisät — yhteensä 100 000 euroa vuodessa”, (EDIT: muutettu yksi nolla lisää) Kimmo kommentoi. ”Kaikilla on samat säännöt”.
Ranta-Nilkut hyödyntävät lisäksi vapaaporsituslisän. ”Ollaan saatu kaikki kannustimet, vapaaporsituslisän , määrälisän 14 senttiä kilo, ja niin edelleen, myös valtion maksamat lisät — yhteensä 100 000 euroa vuodessa”
Emakot hakeutuvat vapaaehtoisesti häkkiin…
…vaikka oven takana on iso jaloittelutila.
Vapaaporsitus lisännyt eläinten ja hoitajan hyvinvointia
Vapaaporsituksen edut ovat Ranta-Nilkkujen mukaan kiistattomat. Ismo ei edes muista koska hän on antanut esimerkiksi porsitusapua. ”Kun emakko liikkuu ja pyörii seitsemän neliön karsinassa vapaasti ja sille annetaan mahdollisuus pesän rakentamiseen, se porsii nopeasti ja vaikeuksitta.” Helsingin Yliopiston tutkimus tukee analyysiä.
”Maatiaisjalostuksessa ei edistetä sellaisia emakoita, jotka odottavat avuttomina puolenyön aikaan lauantai-illalla isäntää avuksi. Se on pois joko elämänlaadusta tai rahapussista.”
Merkitystä on myös rodulla ja ruokinnalla ennen porsitusta. Hassilan mukaan nykyinen keskiporsismisikä on 117 päivää Snellmanin 15 000 emakon otannassa. Ennen se oli 114 päivää. Emakot ovat kasvaneet. Samalla myös kohdun tilavuus on kasvanut. Viimeiset vuorokaudet ovat tärkeitä porsaan kypsymisen kannalta. Synnytyspiikin käyttöä Ranta-Nilkut välttävät. Porsaat voivat tulla liian aikaisin.
”Siitä saa kyllä sammakkoja”, Kimmo sanoo. ”Kapeassa häkissä piikki voi toki olla hyvä”.
Häkki pannaan kiinni päivää ennen porsimista. Parin päivän jälkeen häkki avataan ja possut ovat vapaina seitsemän neliön yksiössä.
Sikalan emakot syövät parhaimmillaan yli kymmenen rehuyksikköä päivässä. ”Syöntikyky on tärkeä, muuten emakko ei ole hyvä imettäjä. Lihasiat ovat emakon jälkeläisiä. Jos lihasika ei halua syödä, ei sekään kasva.”
Ismon ja Kimmon porsaiden vieroituspainot ovat liki 12 kiloa neljän viikon iässä. Porsaiden vahva kasvu takaa terveen elämän.
Toimittajalta
Maaseutumedian isännällä, Hannu Koivistolla on pitkäaikainen farmaritausta ja 25 vuoden journalistitausta.
Suomalainen teurastamotoiminta on ainutlaatuista maailmassa
Muualla Euroopassa sikojen lihamarkkinat ovat huutokauppaa. Suomalainen teurastamotoiminta takaa jäljitettävyyden, kun possuja ei rahdata maasta toiseen.
Jokaisen lihakilon tarina tunnetaan.
Teurastamo tekee tuottajien kanssa sopimuksen, jossa molemmilla on velvoitteensa ja vastuunsa. Vastuullisuus on avainsana. Teurastamo ohjaa, auttaa ja neuvoo. Esimerkiksi Snellmanilla pyritään käymään tiloilla säännöllisesti. Koko ajan tiedetään, missä tiloilla mennään. Teurastamo pitää tuottajistaan huolta. Tämä tarkoittaa suunnitelmallisuutta ja vakaampia hintoja.
Suomessa sianlihan hinnassa ei ole samanlaisia paniikkipiikkejä, kuin esimerkiksi Saksassa. Suomalaisen sian tuotantokustannukset ovat korkeammat, mutta niin on myös hinta keskimäärin.
Eläinten terveys on koko ketjun harteilla. Ja se toimii hyvin — Suomessa ei tavata Euroopassa yleisiä tarttuvia tauteja. Lääkkeitäkään ei käytetä kuin todettuun tarpeeseen. Jos salmonella iskee, se saneerataan.
Jalostusyhteistyö on osa kokonaisuutta.
Artikkeli on tehty yhteistyössä Snellmanin kanssa.
Ei kommentteja