Suomalainen metsänhoitomalli — metsät vähemmän tuhoalttiita

Suomalainen metsänhoitomalli on ainutlaatuista koko maailmassa, kirjoittaa kolumnistimme Marko Mäki-Hakola.

Metsien hoito ja käyttö herättävät suuria tunteita. Moni on viime aikoina käyttänyt ilmastonmuutosta keppihevosena sille, että metsiin ei saisi koskea. Tällaisessa ajattelussa piilee raju virhe. Metsiin ei voi rajattomasti varastoida hiiltä, järkevämpää on huolehtia metsien kasvusta ja käyttää metsien tuotteita esimerkiksi korvaamaan fossiilitalouden tuotteita.

Suomalainen metsänhoito — kasvun ihme

Suomalaista metsänhoitomallia voidaan pitää maailman mittakaavassa poikkeuksellisena ihmeenä. Metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan, vaikka samalla metsien aktiivinen käyttö on mahdollistanut nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme.

Jokainen metsämme on monikäyttö metsä. Puun tuotannon lisäksi niissä retkeillään ja turvataan monimuotoisuutta. Tärkeäksi on noussut myös metsien kyky sitoa hiiltä. Maalaisjärjelläkin voi ymmärtää, että hyvin kasvava metsä sitoo hiiltä. Lahoavassa ja kuolevassa metsässä tilanne on päinvastainen.

Suomessa perinteisessä metsänhoidossa on monia vaiheita taimikonhoidosta harvennukseen ja päätehakkuuseen. Metsänhoitoon kuuluu myös kunnossa oleva metsätie- ja ojakokonaisuus.  Nyt kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ja lisääntyvistä metsätuhoista on entistä tärkeämpi huolehtia metsien ilmastokestävyydestä. Edellä kuvattu kokonaisuus onkin parasta ilmastonmuutokseen varautumista, metsät kestävät paremmin myrsky- ja hyönteistuhoja

Keski-Euroopassa rajuja tuhoja

Metsien museoiminen tai metsänhoitomenetelmien radikaali muuttaminen puolestaan johtaisi suureen ilmastoriskiin. Nyt viimevuosina maista on kuulunut  viestejä suurista kirjanpainajatuhoista. Näitä on esiintynyt esimerkiksi Sloveniassa ja Saksassa, kesien lämpö ja kuivuus sekä aiemmat tuhopuut ovat kiihdyttäneet vahinkoja. Tuhot seuraavat helposti toisiaan ja kuivassa metsässä metsäpalot voivat levitä nopeasti. Suomessa metsätieverkko auttaa metsänhoidon lisäksi esimerkiksi metsäpalojen torjunnassa.

Lisäävätkö keskuspuiston tuhot ymmärrystä

Kirjanpainajan aiheuttamat metsätuhot ovat tulleet lähelle myös kaupunkilaisia. Helsingin keskuspuistossa hyönteinen on kuivattanut paljon isoja kuusia. Kaupunki kertoo sivuillaan, että erityisesti heikentyneet vanhat kuuset ovat kirjanpainajalle suotuisa lisääntymispaikka. Toivottavasti nämä harmittavat metsätuhot herättävät myös ne, jotka Kehä ykkösen sisäpuolelta vaativat metsien hakkuiden kieltämistä ilmastosyistä. Ideologisia vaatimuksia ei pidä verhota ilmastoasian alle — Varsinkin, jos ei tiedä mistä puhuu.

Lue myös http://www.maaseutumedia.fi/maaseudun-tyytyvainen-pienyrittaja-eivat-kulje-hirttonaru-kaulassa/

http://www.maaseutumedia.fi/metsatilakauppa-on-vakaata/

http://www.maaseutumedia.fi/metsa-tuotantovaline/

http://www.maaseutumedia.fi/leonardo-dicaprio-suomalainen-metsanhoito/

http://www.maaseutumedia.fi/akateemikko-aki-kaurismaki-puhuu-pehmoisia/