Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Hyvinvointi 0

Suomalaissikojen hyvinvointi kiinnostaa Euroopassa

Hannu Koivisto · 2.2.2016

Euroopan suurin maatalouslehti TopAgrar kertoo laajassa artikkelissaan suomalaisen possun stressittömyydestä. Lehti kyselee ruskolaiselta Timo Heikkilältä, miten on mahdollista kasvattaa stressittömiä suomalaissikoja, joilla on eurooppalaisia normeja tiukemmat hyvinviointimääräykset.

Eviran tänään julkaistun tiedotteen mukaan Euroopan komission edustajia ja usean jäsenmaan asiantuntijoita kiinnosti suomalaissikojen hyvinvointi. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli, miten hännällisten sikojen kasvatus onnistuu.

”Tämä on sitä tulevaisuuden yhteen hiileen puhaltamista, jota toivoisi muillekin aloille”, sanoo Jaana Mikkola Evirasta.

Stressittömiä suomalaissikoja vaalitaan hyvillä olosuhteilla

TopAgrarin haastattelussa Timo Heikkilä kertoo, että sian hännänpurentaan ei auta hännäleikkaaminen, vaan oikeanlainen rehustus, pieni eläintiheys, toimiva ilmanvaihto ja erinomainen terveystilanne.

Yhtenä tärkeänä asiana Heikkilä tuo esille sian stressittömyyden. ”Tuotanto-olosuhteet on saatava niin hyviksi kuin mahdollista”, Heikkilä kertoo haastattelussa. Virikkeet vähentävät tappelujen aiheuttamia infektioherkkiä haavoja. Sian pitää päästä syömään rauhassa ilman kilpailua. Kuitupitoinen ohraan perustuva liemiruokinta on myös tärkeä.

Ruokintalaitteiden ja rehuputkistojen hygienia on Heikkilälle TopAgrarin tekstin mukaan pyhä asia. Rehulaitteet puhdistetaan päivittäin uv-valolla. Ruokintaputket pestään vedellä ja ilmanpaineella.

Hyvä sisäilma on possuille tärkeää. Lietekuiluista otetaan lämpöä talteen jolloin ammoniakin kaasuuntuminen vähenee merkittävästi. Lietekourun pohjassa on 22 kilometriä muoviputkia, jotka ottavat lämpöä talteen ja laskevat lietteen lämpötilan 13 asteeseen.

Timo Heikkilä arvostaa umpilattiaa. Suomessa ritilän käyttö on lailla säädetty varsin pieneen ja rakokokin on minimoitu.

Saksalaissika asuu edelleen usein kokoritilällä, sen häntä katkaistaan, sillä on pienemmät neliövaatiukset kuin Suomessa ja sillä on taudit riesana.

Heikkilä kertoo eläinten olevan vapaita tarttuvista taudeista ja stressistä. Heikkilän sioista tavataan alle 1 prosentilla  jonkinlaista hännän purentaa. Sikojen hännänpurenta saadaan kuriin vain hyvin laajoilla toimenpiteillä. ”Hännän katkaiseminen ei ole ratkaisu”, sanoo Heikkilä haastattelussa.

Katso tästä linkki TopAgrar-lehden kuviin.

Suomalaisen sian saparo ei ole syötynä, eikä suorana. Se on sikkuralla.

Suomalaisen sian saparo ei ole syötynä, eikä suorana. Se on sikkuralla.

Suomalaissikojen hyvinvointi kiinnostaa Euroopassa — Komission opintomatka Suomeen lisäsi positiivisuutta

Suomessa, aivan kuin Saksassakin käydään kiivasta sananvaihtoa eläinten hyvinvoinnista. Stressitön suomalaissika kaipaisi enemmän arvostusta, koska meillä kansalliset käytännön standardit ylittävät usein lain vaatimukset. Lakikin on jo sinällään saksalaista paljon tiukempi.

Lehden mukaan Suomessa välikasvatusporsaalta vaaditaan elintilaa 15 prosenttia enemmän kuin Saksassa. Saksassa vieläkin käytäntönä oleva saparon katkaisu ei ole ollut meillä sallittua 14 vuoteen.

Euroopan komission edustajat tekivät opintomatkan Suomeen 25–29.1.2016. Vierailuun osallistui myös viiden eri jäsenmaan kansalliset asiantuntijat Saksasta, Tanskasta, Espanjasta, Itävallasta ja Irlannista.

Eviran Jaana Mikkola kertoo tiedotteessa: ”Sikatuottajat, lihateollisuus, terveydenhuoltojärjestelmä ja viranomaiset ovat yhdessä kehittäneet sikojen hyvinvointia Suomessa. Ilman yhteistyötä ja sitoutumista tämä ei olisi onnistunut”.

Jaana Mikkola sanoi, että viikosta jäi erittäin positiivinen fiilis. ”Muualla Euroopassa lähtötilanteet poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Saksassa ja Espanjassa tilanne on hyvin erilainen.”

”Tiedote tehtiin, koska meillä on niin paljon positiivista näytettävää”, Jaana Mikkola kertoo.

”Meidän pitää pysyä vastakkainasettelusta erillään, niin saamme hyviä tuloksia”, kiteyttää Eviran Jaana Mikkola lopuksi.

Tästä näet linkin Eviran tiedotteeseen.

 

Timo Heikkilä tekee bisnestä eläinten hyvinvointi edellä.

Timo Heikkilä tekee bisnestä eläinten hyvinvointi edellä.


Husu-Kallio: ”Tehdään tolkun ihmisen eläinsuojelulaki”

Eläinsuojelulaki on vuodelta 1996. Se on uudistettava jo senkin takia, että perustuslakia on uudistettu.

”Ei ole kyse revoluutiosta, vaan evoluutiosta”, Jaana Husu-Kallio naurahtaa. Husu-Kallio on eläinsuojelulain uudistusta ajavan ohjausryhmän puheenjohtaja.

Husu-Kallion mukaan viime päivien uutisoinnissa on ovat puurot ja vellit menneet sekaisin. ”Laki ei käsittele eläinlajikohtaisia asioita. Ne käsitellään sitten joskus asetuksissa.”

”Asioita voidaan jankata, mutta minä haluan pysyä tolkun ihmisenä. Laista koetetaan saada tolkun ihmisen eläinsuojelulaki”, Husu-Kallio jatkaa.

Uudistettu eläinsuojelulaki on valtavan paljon muutakin kuin tuotantoeläimen luonnollista käyttäytymistä ja seinien millimetrejä. Siinä on valtava määrä asioita löytöeläimistä, luonnonvaraisista eläimistä, kilpailuista ja vaikka mistä.

EläinsuojelulakiEläinten hyvinvointiStressittömiä suomalaissikojaSuomalaissika

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Hyvinvointi

    Päijäthämäläinen mansikkatila: koronatartunta aiheuttaa kysymyksiä

  • Arkistosta nostettua

    Räyringissä farmarin hyvinvointi tulee työstä

  • Arkistosta nostettua

    Maanviljelijän uupumus — Sukupolvien painolasti

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Haha! says: Kulttuurimaisema?!?...
  • Jukka Lampinen says: Ilmasto ihmisten pääväittämä taitaa kuulua "ihmisen vaikutus hiilidioksidien l...
  • Niilo Isokoski says: Päätöksentekijöille tulisi liikaa päänvaivaa jos asiaa tutkittaisiin ja heidän...
  • Jamppis says: Vapaussodan häviö katkeroittaa, muuta ongelmaa ei ole....
  • raija kulla says: sama kenen lampaat oli mutta ei niitä olisi noin julmalla tavalla tarvinnut si...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika SRHarvesting Turve Seppo Ruottu

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA