Euroopan suurin maatalouslehti TopAgrar kertoo laajassa artikkelissaan suomalaisen possun stressittömyydestä. Lehti kyselee ruskolaiselta Timo Heikkilältä, miten on mahdollista kasvattaa stressittömiä suomalaissikoja, joilla on eurooppalaisia normeja tiukemmat hyvinviointimääräykset.
Eviran tänään julkaistun tiedotteen mukaan Euroopan komission edustajia ja usean jäsenmaan asiantuntijoita kiinnosti suomalaissikojen hyvinvointi. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli, miten hännällisten sikojen kasvatus onnistuu.
”Tämä on sitä tulevaisuuden yhteen hiileen puhaltamista, jota toivoisi muillekin aloille”, sanoo Jaana Mikkola Evirasta.
Stressittömiä suomalaissikoja vaalitaan hyvillä olosuhteilla
TopAgrarin haastattelussa Timo Heikkilä kertoo, että sian hännänpurentaan ei auta hännäleikkaaminen, vaan oikeanlainen rehustus, pieni eläintiheys, toimiva ilmanvaihto ja erinomainen terveystilanne.
Yhtenä tärkeänä asiana Heikkilä tuo esille sian stressittömyyden. ”Tuotanto-olosuhteet on saatava niin hyviksi kuin mahdollista”, Heikkilä kertoo haastattelussa. Virikkeet vähentävät tappelujen aiheuttamia infektioherkkiä haavoja. Sian pitää päästä syömään rauhassa ilman kilpailua. Kuitupitoinen ohraan perustuva liemiruokinta on myös tärkeä.
Ruokintalaitteiden ja rehuputkistojen hygienia on Heikkilälle TopAgrarin tekstin mukaan pyhä asia. Rehulaitteet puhdistetaan päivittäin uv-valolla. Ruokintaputket pestään vedellä ja ilmanpaineella.
Hyvä sisäilma on possuille tärkeää. Lietekuiluista otetaan lämpöä talteen jolloin ammoniakin kaasuuntuminen vähenee merkittävästi. Lietekourun pohjassa on 22 kilometriä muoviputkia, jotka ottavat lämpöä talteen ja laskevat lietteen lämpötilan 13 asteeseen.
Timo Heikkilä arvostaa umpilattiaa. Suomessa ritilän käyttö on lailla säädetty varsin pieneen ja rakokokin on minimoitu.
Saksalaissika asuu edelleen usein kokoritilällä, sen häntä katkaistaan, sillä on pienemmät neliövaatiukset kuin Suomessa ja sillä on taudit riesana.
Heikkilä kertoo eläinten olevan vapaita tarttuvista taudeista ja stressistä. Heikkilän sioista tavataan alle 1 prosentilla jonkinlaista hännän purentaa. Sikojen hännänpurenta saadaan kuriin vain hyvin laajoilla toimenpiteillä. ”Hännän katkaiseminen ei ole ratkaisu”, sanoo Heikkilä haastattelussa.
Katso tästä linkki TopAgrar-lehden kuviin.
Suomalaisen sian saparo ei ole syötynä, eikä suorana. Se on sikkuralla.
Suomalaissikojen hyvinvointi kiinnostaa Euroopassa — Komission opintomatka Suomeen lisäsi positiivisuutta
Suomessa, aivan kuin Saksassakin käydään kiivasta sananvaihtoa eläinten hyvinvoinnista. Stressitön suomalaissika kaipaisi enemmän arvostusta, koska meillä kansalliset käytännön standardit ylittävät usein lain vaatimukset. Lakikin on jo sinällään saksalaista paljon tiukempi.
Lehden mukaan Suomessa välikasvatusporsaalta vaaditaan elintilaa 15 prosenttia enemmän kuin Saksassa. Saksassa vieläkin käytäntönä oleva saparon katkaisu ei ole ollut meillä sallittua 14 vuoteen.
Euroopan komission edustajat tekivät opintomatkan Suomeen 25–29.1.2016. Vierailuun osallistui myös viiden eri jäsenmaan kansalliset asiantuntijat Saksasta, Tanskasta, Espanjasta, Itävallasta ja Irlannista.
Eviran Jaana Mikkola kertoo tiedotteessa: ”Sikatuottajat, lihateollisuus, terveydenhuoltojärjestelmä ja viranomaiset ovat yhdessä kehittäneet sikojen hyvinvointia Suomessa. Ilman yhteistyötä ja sitoutumista tämä ei olisi onnistunut”.
Jaana Mikkola sanoi, että viikosta jäi erittäin positiivinen fiilis. ”Muualla Euroopassa lähtötilanteet poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Saksassa ja Espanjassa tilanne on hyvin erilainen.”
”Tiedote tehtiin, koska meillä on niin paljon positiivista näytettävää”, Jaana Mikkola kertoo.
”Meidän pitää pysyä vastakkainasettelusta erillään, niin saamme hyviä tuloksia”, kiteyttää Eviran Jaana Mikkola lopuksi.
Tästä näet linkin Eviran tiedotteeseen.
Timo Heikkilä tekee bisnestä eläinten hyvinvointi edellä.
Husu-Kallio: ”Tehdään tolkun ihmisen eläinsuojelulaki”
Eläinsuojelulaki on vuodelta 1996. Se on uudistettava jo senkin takia, että perustuslakia on uudistettu.
”Ei ole kyse revoluutiosta, vaan evoluutiosta”, Jaana Husu-Kallio naurahtaa. Husu-Kallio on eläinsuojelulain uudistusta ajavan ohjausryhmän puheenjohtaja.
Husu-Kallion mukaan viime päivien uutisoinnissa on ovat puurot ja vellit menneet sekaisin. ”Laki ei käsittele eläinlajikohtaisia asioita. Ne käsitellään sitten joskus asetuksissa.”
”Asioita voidaan jankata, mutta minä haluan pysyä tolkun ihmisenä. Laista koetetaan saada tolkun ihmisen eläinsuojelulaki”, Husu-Kallio jatkaa.
Uudistettu eläinsuojelulaki on valtavan paljon muutakin kuin tuotantoeläimen luonnollista käyttäytymistä ja seinien millimetrejä. Siinä on valtava määrä asioita löytöeläimistä, luonnonvaraisista eläimistä, kilpailuista ja vaikka mistä.
Ei kommentteja