Suomen ilmastolaki kokee uudistuksia. Lakiin on tarkoitus sisällyttää vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen lisäksi vastaavat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.
Teksti: Riikka Söyring. Kuvat: Hannu Koivisto
Turpeen ja kivihiilen käytön väheneminen heijastuu puolestaan etenkin puupolttoaineiden käytön kasvuna, joka kohdistuu yhdyskuntien sähkön ja lämmön tuotantoon, metsäteollisuuteen ja biojalostamoihin.
Hiilineutraali manner
Hanke liittyy Euroopan unionin tavoitteeseen olla hiilineutraali manner vuonna 2050, mutta myös YK:n Agenda2030:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDGs).
Osana vihreän kehityksen ohjelmaa Euroopan komissio ehdotti syyskuussa 2020, että EU:n vuodelle 2030 asettama kasvihuonekaasu-päästöjen (KHK-päästöt) vähennystavoite kiristettäisiin nykyisestä 40 prosentista 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 KHK-päästöihin. Tavoitteena on maailman keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen, kertoo ”Ilmastolain päästövähennystavoitevaihtoehtojen laskennalliset vaikutusarviot” -raportti.
Suomen kunnianhimoiset päästötaivoitteet
Tavoitteet vuodelle 2030 että vuodelle 2050 asetetut EU:n KHK-päästötavoitteet on kirjattu EU:n ilmastolakiin. Pääministeri Sanna Marinin (sdp) tavoitteet ovat vielä kunnianhimoisemmat: hallitusohjelman mukaan
”Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja.”
Ilmastotavoitteet vaikuttavat työllisyyteen, ostovoimaan ja hyvinvointiin – lamauttavasti.
Ilmastotavoitteet vaikuttavat työllisyyteen, ostovoimaan ja hyvinvointiin – lamauttavasti.
Suomen ilmastopaneelin arvioima oikeudenmukainen hiilibudjetti on 79 Mt vuosille 2020–2050. Nettopäästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä on 97-112 % vuoden 1990 tasosta.
Päästövähennystavoitteisiin pääsemisen keinojen arviointiin on tilattu joukko laskelmia, joissa arvioidaan vaikutuksia työllisyyteen ja kansantuotteeseen.
Laskelmissa on käytetty yhtenä parametrina Euroopan komission ilmastopolitiikan määrittelemiä päästöoikeuksien hintoja ja arvioiden vaikutuksia päästöihin.
Kasvihuonekaasu-päästöjen tavoite on 40 % vähennys vuonna 2030 ja 80 % vuonna 2050. Ohjeistuksen mukaan päästöoikeuden hinta olisi vuonna 2020−2030 ainoastaan 15 €/t CO2 mutta nousisi yli 35 €/t CO2 hintatasoon vuoden 2045 jälkeen.
Laskentamallissa oletettiin päästöoikeuden hinnan nousevan nykyisestä 50 €/t CO2 hinnasta tasolle 100 €/t CO2 vuoteen 2050 mennessä.
Päästövähennystavoite heikentää Suomen energiaomavaraisuutta
Kaikissa tarkasteluissa vuodelle 2030 ehdotettu 60 prosentin päästövähennystavoite edellyttäisi erityisesti energiantuotannon ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen nopeaa vähentämistä. Päästövähennystavoitteen tiukennus näkyy energiasektorilla kasvavana sähkön tuontina vuosina 2025−2030, mikä kertoo, että Suomen energiaomavaraisuus heikkenee jättäen Suomen alttiiksi hintojen heittelyille.
Päästövähennysten lisähinta leikkaa kotitalouksien ostovoimaa vuoden 2030 jälkeen kaikissa laskelmissa, jolloin kulutuskysyntä laskee.
Päästövähennysten lisähinta leikkaa kotitalouksien ostovoimaa vuoden 2030 jälkeen kaikissa laskelmissa, jolloin kulutuskysyntä laskee.
Energiantuottajat siirtävät takuuvarmasti päästövähennysmaksut suoraan kuluttajahintoihin.
Tämä tietää lisää taloudellisia vaikeuksia kotitalouksille ja pk-yrittäjille, mutta se vaikuttaa myös työllisyyteen; pk-sektori on suurin työllistäjä kaikkialla maailmassa. Kuka uskaltaa investoida, kun asiakkailla ei ole varaa ostaa?
Epäsuoriin vaikutuksiin kuuluu rakentamisen, asumisen, logistiikan ja maataloustuottamisen kallistuminen. Digitalisaatio kasvattaa sähkön kulutusta, ja päästövähennyskulut palveluiden sekä etätyön hintaa.
Laskelmia, laskelmia
Raportissa arvioidaan, että ”vuoteen 2030 mennessä suurimmat fossiilisten polttoaineiden käytön muutokset näkyvät kaikkiaan turpeen ja kivihiilen energiakäytöissä, ja maakaasun kokonaiskäyttö voi sen sijaan tulosten mukaan parhaimmillaan pysyä vuoden 2020 tasolla.
Turpeen ja kivihiilen käytön väheneminen heijastuu puolestaan etenkin puupolttoaineiden käytön kasvuna, joka kohdistuu yhdyskuntien sähkön ja lämmön tuotantoon, metsäteollisuuteen ja biojalostamoihin.”
Puuenergian kysyntä kasvaa, koska turpeen käyttö vähenee jyrkästi; turvetta korvataan puupolttoaineilla ja peltobiomassoilla, raportissa arvioidaan. Metsäteollisuus tukee takuulla hallituksen uusia ilmastotavoitteita.
Maatalouden päästönvähennysten osalta raportti toteaa vähennysten olevan hyvällä tasolla. Lisävähennyksiä tavoitellaan turvepeltojen päästöjä rajoittamalla. Turvepeltojen päästöjä pyritään rajoittamaan mm. peltoja tulvittamalla ja metsittämällä.
Maatalouden päästöt ovat jo vähentyneet 12 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.
Tilastokeskuksen antamien tietojen mukaan maatalouden päästöt ovat jo vähentyneet 12 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Väkilannoitteiden käytön vähenemisen ohella päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut maatalouden kehitys, jossa tilojen lukumäärä on laskenut, tilakoko kasvanut ja kotieläinten määrä laskenut.Siis: elintarvikeomavaraisuuden heikentyminen on vähentänyt maatalouden päästöjä.
Ilmastopahis turve
Turve on leimattu Suomessa ilmastopahikseksi, ja sen käytöstä halutaan päästä eroon.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) turvetyöryhmän maaliskuinen raportti kertoo, että ”Suomessa turvemaita on raivattu pelloiksi, turvetta on nostettu polttoaineeksi ja ennen kaikkea turvemaita on ojitettu metsänkasvatuksen edistämiseksi. GTK:n vuonna 2017 julkaiseman tilaston mukaan yli puolet turvemaista on metsitetty ja maatalouden käytössä on 2,8 prosenttia turvemaista. Suojeltuja turvemaista on 13,2 prosenttia, yli miljoona hehtaaria. Muita luonnontilaisia soita on yli 30 prosenttia. Turvetuotannossa turvemaista on 0,8 prosenttia eli 0,07 miljoonaa hehtaaria.”
”Turpeen energiakäyttö Suomessa on ollut noin 15 TWh:n tasolla viime vuosina vaihdellen kuitenkin useita terawattitunteja riippuen mm. säätilasta ja sitä kautta lämmön tuotannon tarpeesta sekä muiden polttoaineiden saatavuudesta ja hinnasta.
Myös sähkön hinnalla on merkitystä. Turvetta käytetään Suomessa erityisesti kaukolämpöä tuottavien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, kaukolämmön erillistuotannossa sekä teollisuuden höyryn tuotannossa ja teollisuuden sähkön ja lämmön yhteistuotannossa,” TEM ilmoittaa.
Turvetuotannon organisointi poikkeaa muista maista
Turvetuotannon organisointi poikkeaa Suomessa monista muista turvetuotantoa harjoittavista maista (esim. Irlanti, Liettua, Latvia), joissa turvetuotantoyhtiö hoitaa ja vastaa niistä tehtävistä, jotka Suomessa hoitavat pienyritykset ulkoistussopimusten kautta, ja se on toiminut hyvin.
TEM tunnustaa, että ”Suomessa riskin turvetuotannon vuotuisista ja suhdannevaihteluista ja osin myös koko toimialan taloudellisen riskin kantavat sadat yritykset, joille tuotantotoiminta, kuljetukset ja niihin välittömästi liittyvät tukipalvelut on ulkoistettu. Ulkomaisissa verrokkimaissa turvetuotantoyhtiöt kantavat kaikki tuotantoon sisältyvät riskit.”
Hallituksen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu järjestää ja turvata vakaat ja ennakoitavat yritysolot, jotta kansantalous pyörii. TEM:in raportti kertoo suunnitteilla olevan erilaisia luopumispaketteja turvealan yrittäjille; toiminnasta luopuvaa hyvitetään – jos päätös joskus saadaan aikaan. Valtion velkaantumisaste on marginaalinen huoli, kun ilmastoa pelastetaan.
Hiilinielut ja -taseet ovat poliittisesti sovittuja
YK:n ilmastopaneeli IPCC:n mukaan ihmiskunta tuottaa hiilidioksidia 40.000 miljoonaa tonnia (40 Gtn) vuodessa, josta koko Suomen osuus on noin 25 miljoonaa tonnia. Suomessa käytetyissä monissa laskelmissa suomalaisten hiilijalanjäljen määrä on tuplattu 50 miljoonaan tonniin.
Suomessa taseisiin lasketaan mukaan suojelumetsien nielu ja luonnontilaisten soiden puuston nielu – mutta ei maaperän, siis turpeen nielua. Jos hiilitaseeseen laskettaisiin mukaan suot, joiden vuotuinen kasvu sitoo hiilidioksidia tonnin per hehtaari, laskelmat osoittaisivat Suomen hiilitaseen olevan jo nyt negatiivinen.
Jos hiilitaseeseen laskettaisiin mukaan suot, joiden vuotuinen kasvu sitoo hiilidioksidia tonnin per hehtaari, laskelmat osoittaisivat Suomen hiilitaseen olevan jo nyt negatiivinen.
Ruotsi tukee turvemassaa ja sen käyttöä uusiutuvan energian voimaloissa. Suomessa ostetaan päästöoikeuksia, koska on poliittisesti päätetty, että Suomessa turve ei uusiudu. Tämäkin raha säästyisi muuhun käyttöön, jos laskutavat vaihdettaisiin. Turve voitaisiin esimerkiksi uudelleen luokitella hitaasti uusiutuvaksi.
Suomen metsät kasvavat ja sitovat hiilidioksidia vuositasolla jokseenkin saman verran kuin vapauttavat. Ilmaston lämpeneminen todennäköisimmin työntäisi Suomessa metsärajaa pohjoisemmaksi, ja metsäpinta-ala kasvaisi lisäten hiilinielua.
Kohonneen hiilidioksidin tasapainottava vaikutus metsien ja kasvien nopeamman kasvun kautta, jolloin hiilidioksidia myös sitoutuu ja poistuu, puuttuu monista laskelmista.
”Olisi kiva, jos faktat olisivat faktoja ja hiilinielujen laskenta tehty luonnontieteellisten mallien mukaan. Luonnontieteellisesti Suomen metsät ovat paljon suurempi nielu kuin poliittisesti”, tutkijatohtori Juho Aalto sanookin Maaseudun Tulevaisuudelle.
Toimittajalta
Laskelmat ovat arvioita
Kukaan tuskin haluaa tahallaan pilata yhteistä planeettaa asuinkelvottomaksi. Raportteja läpi lukeva huomaa, että laskentatavat vaihtelevat, ja laskelmat perustuvat oletuksiin siitä, miten kukin sektori toimii ja mitä vaikutuksia sillä on. Ne ovat arvioita, jotka perustuvat vain huomioituihin tekijöihin.
Kaikki maailman maat eivät ole sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen ja sen päästövähennyksiin. Päästövähennysmaksujen puuttuminen houkuttelee yrityksiä parantamaan voittojaan siirtämällä tuotantonsa tällaisiin maihin. Vuoteen 2030 mennessä ehtii takoa isot voitot.
Raporteista selviää myös, että hiilineutraaliuteen pyrkimisen arvioidaan lisäävän energian ja resurssien kulutusta samalla kun se lamauttaa kaiken maksamiseen tarvittavaa kansantaloutta.
Kieltojen sekä erilaisten rahastopuuhastelujen sijaan voitaisiin keskittyä käytännön ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Ilmastotoimia on rahoitettu vuosikymmeniä. Vuonna 2021 on päästy jo siihen, että rahoituksen tuloksia päätöksen teon tueksi suunnitellaan seurattavaksi…
Metsä ja puut voisivat olla vaihtoehtoinen raaka-aineen lähde monille tähän asti fossiilisista raaka- aineista tehdyille tuotteille. Puurakenteista asuin- ja julkisrakentamista voisi suosia. Kuitu- ja öljyhampun kasvatus tuottaisivat uusiutuvaa biomassaa energiakäyttöön. Jatkojalostusmahdollisuuksia hampulla on useita. Tanskassa tämä onnistuu, miksi ei Suomessa?
Homman logiikkaa kiteyttää osuvasti sosiaalisessa mediassa kiertävä kuva, joka kysyy, minkälaisilla ilmastoteoilla edelliset ilmastokriisit saatiin hallintaan? https://twitter.com/RunRun94025061/status/1436561177421783041
Aiheeseen liittyy:
Valiokunnan lausunto TaVL 12/2020 vp U 11/2020 vp, Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki
Valtioneuvosto (13.9.2021): Selvitys: Etätyöllä maltillinen vaikutus liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin
Ei kommentteja