Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Suomalainen ruokatuotanto 0

Suomen maatalouden kriisistä uusi dokumenttielokuva

Riikka Söyring · 28.11.2021

Tuore dokumenttielokuva antaa äänen maatalousyrittäjille. Elokuvan tekijöiden tausta lähes yhtä mielenkiintoinen kuin lämminhenkinen dokumentti.

Lokakuussa Etelä- ja Keskipohjanmaalla kuvattu lyhyt dokumenttielokuva Nea X Tapsa goes Pohjanmaa – Dokumentti Suomen maatalouden tilasta tallentaa suomalaisten maataloustuottajien tuntoja viimeisimmän kriisin vuonna 2021.

Pienen budjetin elokuvassa neljä maataloustuottajaa kertoo poliittisten päätösten tempoilun ja byrokratian vaikutuksista tuottajan arkeen, jaksamisesta ja peloistaan tulevaisuuden suhteen.

Erityismaininnan elokuva ansaitsee siitä, että maaseudun arjesta tietämättöminkin kaupunkilainen saa käsityksen siitä, kuinka monitoiminnallista maataloustyö on.  Maatalouden merkitystä Suomen huoltovarmuudelle ei voi yliarvioida.

Katekriisi

Luopajärvellä, Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalla Koskenojan maitotilalla on parisataa lypsävää ja neljä lypsyrobottia. Tila on perustettu vuonna 1931. Tilan emännän Liisa Vuorelan arki alkaa aamulla viiden aikaan.  Navetan aamu- ja iltasiivous, ruokinta, viranomaisten vaatimien erilaisten kirjausten tekeminen ja muut työt odottavat. Euroopan unioniin liittyminen lisäsi paperitöiden määrää.

Työtä on paljon, mutta kate, jonka kaikesta tekemisestä saa on olemattoman pieni, Liisa Vuorela kuvaa. Maitolitrasta maksetaan tällä hetkellä noin 34,7 centtiä. Se on veroton tuottajahinta. Tuotantopanosten – lannoitteet, polttoaineet, rehu, energia – hintojen kohottua omilleen ei meinaa päästä.

Kyllä tässä pikkuhiljaa miinuksen puolelle mennään. Maitolitrasta jäävä kate ei riitä kattamaan tuotantokuluja, Vuorela kuvailee ja toivoo: – Kun saisi edes 10 centtiä litralta lisää, niin ehkä pysyttäisiin pinnalla.

Tällä menolla, seuraavan isomman kriisin tai pandemian aikana, suomalaisilla ei ole enää mitä syödä. Maatalousomavaraisuus katoaa poliittisten päätösten seurauksena, Vuorela pelkää. ”Päätöksiä tehdään niin lyhyellä aikajänteellä, että pitkäaikainen suunnitteleminen on mahdotonta.”

Ehkä ruoan pitää loppua, että sille tulee arvo

Kaustisen Köyhäjoella on Anttilan maitotila. Isäntä Toni Anttila hoitaa parisataa vuotta vanhaa sukutilaa. Monissa asioissa on vedetty vyötä kireälle, mutta jossain vaiheessa tulee vastaan raja, jolloin enempää ei voi kiristää, ja silloin tuotanto loppuu, Anttila sanoo.

Venäjän vastaiset talouspakotteet ja maidon hinnan tippuminen, siitä alkoi alamäki, eikä parempaa ole näköpiirissä, pohtii tulevaisuususkonsa menettänyt Anttila.

MTK-yhdistyksen sihteerinä aikanaan toiminut Anttila kertoo saavansa edelleen yhteydenottoja Jokilaakson viljelijöiltä, jotka kertovat hätäänsä, mutta ”mitä tässä voi tehdä kun ittekin ollaan samassa tilanteessa?”.

Maataloustuottajilla on vastaavia ongelmia myös muissa maissa. Tuontiruoan varaan ei pitäisi laskea. Nälänhätä seuraa ruoantuottajan ahdistamisesta, miettii Anttila. – Ehkä ruoan pitää loppua, että sille tulee arvo.

Pakko jaksaa -raossa

Aution sikatilan isäntä Janne Autio Kauhavan Kortesjärveltä lähti jatkamaan kotitilan pitoa. Tilalla kasvatetaan lihasikojen lisäksi sioille viljaa ja öljykasveja. Kuivan kesän seurauksena sadot jäivät pieniksi, ja siihen päälle tuotantokustannusten nousu

Lannoitteiden hinnat ovat nousseet kuukauden sisällä sellaiset 20-30%. Rahassa typpilannoitteiden hinta on kohonnut viime keväisestä 400 eurosta 700 euroon. Alkaa olla veitsenterällä, että kannattaako enää lannoittaa. Sitten pitäisi ruokkia ostoviljalla. Se ei ole kannattavaa. Tällä kustannustasolla Suomi ei kauan ole elintarvikeomavarainen.

Venäjän vastaisten pakotteiden takia vienti Venäjälle loppui, nyt ei enää voi viedä Kiinaan, Autio sanoo.  – 20 centtiä lisää kilolta tuottajalle auttaisi jatkamaan. Se olisi 10 centtiä lisää hintaa 500 gramman jauhelihapakettiin. Olen investoinut koneisiin ja tiloihin, palkkatöillä niitä ei makseta. Ei pysty lopettamaan.

Turkistarhaus ja suuret tunteet

Turkistarhaaja Markku Saari Alajärveltä oli mukana kettutarhan töissä jo lastenvaunuiässä vanhempien mukana. Nyt hänellä on ollut ystävän kanssa perustettu oma tarha vuodesta 1999. Työnkuva on monipuolinen, haasteet ovat lähinnä taloudellisia. Ala on ollut kriisissä jo 6-7 vuotta.

Tarhaukseen suhtaudutaan paljolti tunnepohjalta, Saari miettii. Sellaisia sääntelysääntöjä on varmaan mahdoton tehdä, että ne vastustajille kelpaisivat, koska heidän tavoitteensa on ajaa ala alas. ”Jos eläimiä hoidetaan huonosti, niin lopputuote on huono, etkä sinä saa siitä kunnon hintaa.”

Muun maataloustuotannon tilanne vaikuttaa turkistarhoillakin. Kun tiloilla menee huonosti, emme saa kunnon raaka-aineita sieltä, ja raaka-aineiden hinta nousee, Saari selittää.

Elintarvikeomavaraisuutta ei pitäisi vaarantaa, Saari sanoo. – Kriisin sattuessa, vaikka mitä olisi sovittu, niin tänne ei tule tuontiruokaa, isot maat rohmuavat kaiken. Se, jolla on rahaa, määrää. Suomella ei ole.

Elokuvan tekijöistä

Dokumenttielokuvan tekijöistä kaksi, Tommi ”Tapsa” Finnilä ja Nea Lundström, ovat samaa ryhmää suosittua LEVELI-podcastia vetävien Milad ”Slim Mill” Sardari Dehghanin ja Nico ”Junnu” Giansantin kanssa. Dehghan on Vantaan valtuutettu ja Giansanti Helsingin varavaltuutettu. Pian valinnan jälkeen perussuomalaiset erottivat molemmat puolueesta.

Jokainen voi katsoa heidän lähetyksiään ja miettiä, mikä se syy on, PS:n puoluesihteeri Arto Luukkanen kommentoi erottamista Ylelle.

40 minuutin mittaisen elokuvan tekoon on saatu tukea Valta kuuluu kansalle -puolueelta (VKK). Puolueen perusti PS:sta erotettu juvalainen kansanedustaja Ano Turtiainen onnistuttuaan keräämään vuorokaudessa vaadittavat 5000 kannatusilmoitusta. Turtiaisen erottamisen syynä oli PS:n mukaan Turtiaisen Twitterissä jakama, pilkkaavaksi koettu kuva Yhdysvalloissa poliisiväkivallan uhrina kuolleesta George Floydista.

Elokuvan teossa on ollut mukana myös Alfa-tv:lla suosittua Alfa Studio -ohjelmaa vetänyt Ilkka Tiainen alias Ike Novikoff. AlfaStudion katsojaluvut kaksinkertaistuivat Tiaisen otettua vetoroolin lähetysten toimittajana. Nykyisin ajankohtaisaiheita käsittelevää Posi TV:ta vetävä Tiainen laitettiin ulos Alfa-tv:sta toukokuussa 2021 hänen avattuaan keskustelua valtavirtakerronnasta poikkeavalla tavalla mm. rokoteasioista, Yhdysvaltain vaalipetosepäilyistä, turvealasta ja EU:n elvytyspaketista.

Elokuva on nähtävissä LEVELI-ryhmän Youtube-kanavilla.

Dokumenttielokuva

Riikka Söyring

Voisit tykätä myös näistä

  • Lähiruoka

    Laidun Hereford on moderni nettiruokakauppa on helppoa kumppanuutta

  • Suomalainen ruokatuotanto

    Suomalainen Frex-peruna valloittaa Euroopan Michelin-ravintoloita

  • Suomalainen ruokatuotanto

    Onko ABC liikenneasemasta tulossa lannanhajuaravintola — Alueen asukkaat ja maatilat pelkäävät ongelmia

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Kenen asialla olet, Suomen kallein citypoliitikko Ville Niinistö?

    28.12.2021
  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Mike says: Mistä tiedät tämän? Olen kuullut, että Kolgan puheissa on paljon totuutta....
  • Matti Järvinen says: Seuraavaksi tulee jääkausi, ihan kun muutama vuosikymmen sitten. Uhkana oli ta...
  • Ar says: Napakymppi!!!!!!...
  • Katja Pitkänen says: Emakkohäkki, porsaiden kuohinta ilman puudutusta, sähköpiiskalla ajo, ulkoilum...
  • Ari Kanerva says: Hieno kirjoitus. Valitettavan ajankohtainen juuri nyt, kun maataloutta ajetaan...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Turve Maataloustuet Maaseutumedia Eläinsuojelulaki MTK Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Timo Äijö maatalous Vapaaporsitus Veikko Tuominen

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA