Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Bioenergia, Lyhyet erikoiset 4

Suomen suojeltujen soiden pinta-ala sama kuin Tanskan koko pinta-ala

Hannu Koivisto · 20.1.2021

Suomen suojeltujen soiden pinta-ala on 4,2 miljoonaa hehtaaria, jos mukaan lasketaan suojellut suot 1,2 miljoonaa hehtaaria, sekä ojittamattomat, koskemattomaksi luokitellut suot 3 miljoonaa hehtaaria.

Tanskan pinta-ala on 4,3 miljoonaa hehtaaria (42,933 km²). Hollannin pinta-ala on 4,15 miljoonaa hehtaaria (41,543 km²).

Turve on monipuolinen luonnonvara, eikä sen varanto ehdy.

Palaturpeessa on yllättävän paljon puuta.

Turvekäytössä soiden pinta-ala sama kuin Espoon pinta-ala

Turvekäytössä olevien soiden pinta-ala on ollut 60 000 (600 km²) hehtaaria. Sama kuin pienen Toholammin pinta-ala, 61 700 hehtaaria (616.9 km²).

Suomen koko 10 miljoonan hehtaarin suopinta-ala on suurempi kuin Unkarin 9,3 miljoonaa hehtaaria tai Portugalin koko pinta-ala 9,2 miljoonaa hehtaaria.

Vapon mukaan turveala on pienentynyt kesällä 2020 samaan pinta-alaan kuin Espoon pinta-ala 31 200 hehtaaria (312 km²).

Suomen soiden energia 1 100 miljoonaa öljytonnia

Turvevarojemme energia vastaa 1 100 miljoonaa öljytonnia — kaksinkertaisesti Pohjanmeren öljyvaroihin verrattuna.

Nyt olemme käyttäneet suovaroista turpeen nostoon 0,6 prosenttia, 660 000 öljytonnia.

Jos haluamme hyödyntää vuosittaisen suoalan kasvun, voisimme 2,7 kertaistaa pinta-alan 1 782 öljytonnia vastaavaan määrään.

Turvevarojemme energia vastaa 1 100 miljoonaa öljytonnia — kaksinkertaisesti Pohjanmeren öljyvaroihin verrattuna.

Tällöin käyttäisimme vain vuosittaisen kasvun, emmekä koskisi turvepääomaan.

Jos turvetuotantoalue on kolme metriä syvä, sitä voidaan kerätä 500 – 700 kuutiometriä hehtaaria kohden vuosittain 30 – 40 vuotta.

Turve uusiutuu millin vuodessa

Luonnonvarakeskuksen (Niko Silvan ) mukaan sammal kasvaa vuodessa sentin, mistä muodostuu milli vuodessa lopullista maatunutta turvetta.

Silvanin ilmoittama luku vastaa 35 000 m² turpeen kasvua vuodessa. Muut arviot ovat 40 000 m² ja jopa suurempia.

Pelkästään Pohjois-Suomen turvevara 100 vuoden öljyntarve

Kun lähi-Idän sota 1970-luvulla nosti raakaöljyn hinnan moninkertaiseksi, turpeesta kehitettiin kotimainen hyödynnettävä luonnonvara (US Veli Pohjonen).

Oulun ja Lapin läänin turvevara vastaa noin miljardia öljytonnia, jos verrataan 1970-luvun alkupuolen öljynkulutukseen. Se vastaa 100 vuoden öljytarvetta koko maassa.

Toimittajalta

Maaseutumedian isännällä, Hannu Koivistolla on pitkäaikainen farmaritausta ja 25 vuoden journalistitausta.

Eikö mikään riitä?

Jos suomalaiset asuisivat Norjassa, suojelisimme öljyn. Jos norjalaiset asuisivat Suomessa, turve-energia ja puu olisivat heille taloudellinen menestystarina.

Ei mulla muuta.

 

Lue myös: Kaksi turverekkakuormaa vastaa nyt 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa

Suomen suurin vientituote on raha.

 

Lähdeluettelo:

https://www.stat.fi/til/ehk/2018
https://tulli.fi>energiatuotteiden-ulkomaankauppa
https://tupa.gtk.fi>julkaisut>tutkimusraportti156
https://www.luke.fi>uutiset

Soiden energiaSuojeltujen soiden pinta-alaTurve uusiutuu

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Bioenergia

    Onko Suomi jo hiilinegatiivinen? Suot nielevät valtavasti hiiltä

  • Bioenergia

    Satu Hassilla on turve-esityksestä väärät tiedot — harhauttaa tahallaan vai tietämättömyyttään?

  • Bioenergia

    Tutkimus: Kerran nostettu suo muuttuu hiilinieluksi muutamassa vuodessa

4 Kommenttia

  • Markku Torvinen kommentoi: 21.1.2021 klo 09:41

    Plussaa jutusta…

    Vastaa
  • Reino Hiltunen kommentoi: 11.2.2021 klo 22:55

    Kun turve kasvaa 1 mm vuodessa. Tulee 1:lle hehtaarille turvemassaa (100m x 100m =10000 neliömetriä) 1 mm x 10000 neliömetriä = 10 kuutiometriä. Kun Suomessa on suota 10 milj hehtaaria, massaa tulee 10milj x 10 kuutiometriä = 100 miljoonaa kuutiometriä. Suomen suot tuottaa tuvetta kuutiometreissä suunnilleen saman verran kuin Suomen metsät puukuutioita.

    Vastaa
  • Jari Miettinen kommentoi: 12.2.2021 klo 17:09

    Eihän sitä niin voi laskea, että kaikki suot ovat käytettävissä turvetuotannolle. Turve uusiutuu n. 10 000 vuoden välein. Eli, ei voi edes puhua uusiutuvasta energiamuodosta. Eikä tuolla laskukaavalla, millä Reino. Sitten tullaan tuohon talousmetsien puuntuottoon. Miksi edelleen hakataan vanhoja metsiä, kun laskelmien mukaan jo olevat talousmetsien tuotto pitäisi riittää moninkertaisesti hakkuisiin? Kuka antaa väärää infoa?

    Vastaa
    • Juhani Hakkarainen kommentoi: 15.3.2021 klo 11:40

      Nuoret suot kasvavat nopeammin.
      Kun metsämaa soistuu tai maannousema-alueilla, vesien virtaaminen estyy, syntyy uusia soita.
      Suot kasvavat ja taantuvat vesitalouden muutoksien mukaan. Ne voivat ”elää” seuraavaan jääkauteen.
      Suomessa ei taida löytyä vielä10000 vuotta vanhoja soita.
      Jos nyt on tuotettu turvetta 5-6000 vuotta vanhoilta soilta, ei kerro mitään millaisilta soilta voidaan turvetta tuottaa. Nuorimmat suoalueet, joita on ollut tuotannossa lienevät 1-2000 vuotta vanhoja.
      Turve on uusiutuvaa, kun turvetta käytetään vähemmän kuin sitä muodostuu.
      VANHOILLA SOILLA EI VOIDA PERUSTELLA TURPEEN UUSIUTUVUUTTA.

      Vastaa

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Jeesuseiteitäpelasta says: Aika huonossa jamassa eläimet näyttää olevan, varmaan hyväksyisitte samanlaise...
  • Hannu Koivisto says: Lammaslääkäri Johanna Rautisen mukaan eläimillä ei ollut akuuttia hätää....
  • Ann - kristin passi says: Verenhimoinen tappaja. Laura sedrik määräsi myös Hevoseni tapettav...
  • Kalevi Järvinen says: Hyvä. Kyllä se on tiedossa mutta poliittiset ihmiset Suomessa uskovat vain pol...
  • Ann - kristin passi says: Sama ell. Laura sedrik Määrännyt upean, rakkaan Tahjil arabi hev...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola Eläinsuojelulaki traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO maatalous Vapaaporsitus Veikko Tuominen Sika

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA