Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Tekniikka
  • Karjatalous
  • Peltoviljely
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • Yhteystiedot
suomenlammas-2
Karjatalous 0

Suomenlammas on lihaisa mutta tarkasti ruokittava

Visa Vilkuna · 11.6.2014

Tervolassa, Tornion pohjoispuolella, Vanhalan lammastilalla 150 uuhen ja 20 siitospässin katrasta hoitava Johanna Alamikkotervo tietää, että suomenlampaastakin saa lihaa. Reilun kymmenen vuotta luomussa olleella tilalla karitsat kasvavat ripeästi teuraskypsiksi, nopeimmillaan jopa neljässä kuukaudessa.

”Suomenlammas on tarkka ruokittava, jotta sen kasvupotentiaalin saa hyödynnetyksi. Tuontirodut antavat jonkin verran enemmän anteeksi ruokinnan lieviä laiminlyöntejä”, Alamikkotervo arvioi.

Hyväkuntoinen suomenlammas hedelmöityy mukavasti ja hyvin ruokittuna se pyöräyttää elinvoimaiset karitsat. Kun karitsojen ruokinnassakin ollaan alusta asti hereillä, niin teuraskypsyys saavutetaan nopeasti.

 Johanna Alamikkotervo kutoo ja ompelee villa- ja nahkatuotteita, joita hän myy tapahtumissa ympäri Suomea.

Johanna Alamikkotervo kutoo ja ompelee villa- ja nahkatuotteita, joita hän myy tapahtumissa ympäri Suomea.

Suomenlammas voidaan antaa adoptoivaksi

Suomenlampaiden sikiävyys on huippuluokkaa. Sen vuoksi suomenlammas voi synnyttää myös nelosia ja jopa viitosia. Tällaisissa tapauksissa isosta karitsueesta yksi annetaan adoptoitavaksi samaan aikaan yhden tai kaksi karitsaa pyöräyttäneelle uuhelle.

Adoptio onnistuu, kun toiselle uuhelle annettava karitsa pestään litimäräksi sikiövedellä.  Sen ei tarvitse olla vastaanottavan uuhen sikiövettä, koska se on tuoksultaan steriiliä ja peittää näin ollen alleen muut tuoksut. Adoptiossa ajoitus on kaiken A ja O, eikä aikaa ole päivä ennen ja noin tunti jälkeen karitsoimisen. Adoptoitava karitsa on vietävä kauemmaksi luovuttavasta uuhesta, jotta määkiminen ei pääsisi sekoittamaan emon vaistoja.

Johanna Alamikkotervo tutkii jokaisen kantavan uuhen noin 1,5 kuukautta astutuksesta. Tällä menetelmällä ei tyhjäksi jääneitä turhaan pidetä tiineiden mukana, ja toisaalta voidaan paremmin valmistautua mahdollisiin adoptiotapauksiin.

Suomenlampaiden sikiävyys on huippuluokkaa. Toisinaan karitsoja joudutaan antamaan adoptoitavaksi uuhelle, jonka karitsueesta on tilaa.

Suomenlampaiden sikiävyys on huippuluokkaa. Toisinaan karitsoja joudutaan antamaan adoptoitavaksi uuhelle, jonka karitsueessa on tilaa.

Apiloista valkuaista

Tilan 60 peltohehtaareista valtaosa on nurmella. Kesän mittaan korjataan kaksi sato hapolla säilöttynä pyöröpaaleihin. Ensimmäinen sato pyritään tekemään niin kuivaksi kuin se on suinkin mahdollista.

Alsike- ja puna-apilaa sisältävää heinää ei kuitenkaan pöyhitä niiton jälkeen, jotta apilan lehdet eivät varisisi. Toinen syy pöyhimättömyyteen on listeriavaaran pitäminen mahdollisimman vähäisenä.  Tuorerehun rehuarvot vaihtelevat vuoden ja korjuuajankohdan mukaan, mutta D-arvo on ollut 690–750 tasossa, OIV 81–97 ja raakavalkuainen 120–195 välillä.

Väkirehuna käytetään oman tilan ohraa ja kauraa. Valkuaistäydennys saadaan Etelä-Suomesta ostettavalla härkäpavulla.

”Mieluummin ostan suomalaista härkäpapua kuin ulkomailta tuotavaa muuta luomuvalkuaista. Kokemus on osoittanut, että kotimaisella pavulla on erittäin hyvä hinta-laatusuhde lampaanlihaa tuotettaessa”, Johanna Alamikkotervo sanoo.

Kaikki tilan teuraskaritsat menevät tätä nykyä Meri-Lapin Luomukaritsana eteenpäin.

Vanhalan lammastilalla kasvatetaan 150 uuhen ja 20 siitospässin katrasta.

Vanhalan lammastilalla kasvatetaan 150 uuhen ja 20 siitospässin katrasta.

Lisää liikevaihtoa käsitöillä

Alamikkotervon lammastilan liikevaihto jakautuu kolmeen yhtä suureen osaan. Eloeläimet, liha ja hieman harvinaisempi kolmannes, villa ja vuodat, muodostavat yhtä tärkeät osat tilan liikevaihdosta.

Villan ja vuotien suuri merkitys selittyy sillä, että Johanna Alamikkotervo itse kutoo ja ompelee runsaasti villa- ja nahkatuotteita. Ympäri maata messuja kiertäessään hän myy tuotteensa suoraan loppukäyttäjille.

Alamikkotervo kertoo nauttivansa käsitöiden tekemisestä ja niiden markkinoinnista. Tämä toiminta tuntuu toistaiseksi olevan kohtuullisen vapaata yrittäjyyttä ilman hankaloittavaa viranomaisbyrokratiaa.

Tarkastukset tilalla ovat sujuneet hyvässä ja rakentavassa hengessä. Eri EU-maiden säännöksiä vertaillessaan Alamikkotervon mieleen on kuitenkin väistämättä noussut kysymys, miksi Suomessa tulkinnaksi aina pyritään ottamaan alkutuottajan kannalta tiukin mahdollinen. Haasteena suomalaisissa EU- ja luomutarkastuksissa hänen mukaansa on tulkintojen liian suuri vaihtelu eri puolilla maata.

adoptointihärkäpapukaritsakäsityötmeri-lapin karitsasuomenlammastuorerehuuuhiväkirehu

Visa Vilkuna

Voisit tykätä myös näistä

  • Mietoinen 6 Karjatalous

    Olkipihatto kuin pyhättö

  • Sensori ja pitimet Karjatalous

    VasikkaPhone lähettää poikimisesta tekstarin

  • 20150128-_DSC4019 Karjatalous

    Maidon hinta ratkaisee perheen toimeentulon

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

Avant Junkkari

MaaseutuMedia suosittelee

  • Hytin boksit

    Lohkon pinta-alan mittaus, Osa 1

    4.5.2015
  • Oraat

    Peittaus uusiksi – satoja kiloja lisää satoa

    27.2.2015
  • Junkkari-kylvaa-3

    Junkkarilta sykähdyttävä uutuus

    13.2.2015
  • 20150128-_DSC4019

    Maidon hinta ratkaisee perheen toimeentulon

    29.1.2015
  • HDR navetta small

    300 lehmää eikä yhtäkään työkonetta – ”Urakointi perustuu luottamukseen”

    29.1.2015
  • Päivi sytyttelee oven pielen kynttilöitä. Pihalla on toiset kynttilät. Kun ne alkavat hiipua, Päivi tietää haudalla olevien kynttilöiden olevan myös hiipumassa. Jukan haudalla kynttilät pidetään palamassa koko ajan. "Jutella en haudalla osaa, koska sieltä ei saa vastausta".

    Puolison kuolema yllätti

    30.12.2014
  • Veikko Tuominen

    Viljelytuet – Veikko vastaa

    30.12.2014
  • Kun vasikka luottaa hoitajaansa, se äityy hyvinkin tuttavalliseksi.

    Valehteleeko eläinkuva?

    22.12.2014
  • Suosituimmat
  • Kun vasikka luottaa hoitajaansa, se äityy hyvinkin tuttavalliseksi.

    Valehteleeko eläinkuva?

    22.12.2014
  • 20100429-_JPE4049

    Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Kuusivuotias Timo on Pontuksen kaveri.

    Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • 20150331-_DSC1338

    11 300 euron sanktiot 4 millistä

    2.4.2015
  • 11090315_10204102530099238_4408748550419799943_n

    Maajussien halpuutuskampanja – Ostokärryt käytäville

    6.4.2015
  • Jukka Ojantakanen says: Hei, onko säännöissä sanottu ettei luomutila voi käyttää tavanomaisen tilan su...
  • Kalle Salo says: Tämä 25% SV nurmille ja muille höpöpelloille pelastaa toki jotain, mutta onhan...
  • Jan Nummensalo says: Tainnu säätäjien kemiantaidot jäädä samalle perusasteelle jätevesiasetuksen ls...
  • Matti Räihä says: Typen laskennan problematiikka. Kun lasketaan lannoitustasoja ja lasketaan lan...
  • Heikki Penttilä says: "Ottakaa hyvät Mavin, Elyn, Ympäristöministeriön, Maatalousministeriön, Eviran...
Pysyvä nurmi traktori luomu GMO geenimuuntelu peruna Puimuri tehotuotanto maatalous Sikala Lypsyrobotti väderstad moto Veikko Tuominen Sika pöttinger VasikkaPhone massey ferguson

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

geenimuuntelu GMO luomu Lypsyrobotti maatalous moto peruna Puimuri Pysyvä nurmi Sikala tehotuotanto traktori Veikko Tuominen väderstad
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • T-Ford vie pohjoiseen
  • T-Ford vie pohjoiseen
  • Yhteystiedot

© 2014 MAASEUTUMEDIA