Suomesta saattaisi tulla ruoka-aitta. Savon Sanomissa julkaistun pääkirjoituksen mukaan Suomeen ei ehkä voida tuoda ruokaa 10-30 vuoden jälkeen, koska etelän maissa kuumuus ja kuivuus tulevat heikentämään ruokatuotantoa.
Ajatusta tukee Ransakassa järjestetty tutkijoiden ja median edustajien kesken ilmastopaneeli, jonka päätöslauselma antaa miettimisen aihetta: Ilmastomuutos saattaa aiheuttaa ruokatuotannon siirtymisen kylmempiin maihin jo vuoteen 2050 mennessä.
Etelä-Euroopassa kuivaa ja kuumaa
Etelä-Euroopan suurissa maatalousmaissa kuten Espanjassa ja Italiassa on jo nyt ajoittain nähtävissä kuuman ja kuivan kesän vaikutus satoihin.
Savon sanomien mukaan Euroopassa on kuumin kesä 200 vuoteen. Sateista on pulaa ainakin Italiassa ja Balkanilla.
Italiassa maaperä on usein hiekkapitoista ja karua. Balkanilla esimerkiksi Kroatiassa taas on ravinnerikasta keltaista ja punaista multaa, joka kestää kuivuutta hyvin. Siellä kuitenkin vaivaa ruuan tuotannon tehottomuus. Kroatiassa syödään 80 -prosenttisesti tuontiruokaa samalla kun viljavat vainiot ovat joutokäynnillä niittyinä ja kesantoina.
Suomalaista maataloutta syytetään joskus ylikoneellistamisesta, mutta siihen on syynsä. Vaikeat ilmasto-olosuhteet vaativat tehokuutta.
Suomalainen maatalous on tehokasta
Suomalainen maatalous on tehokasta. Meillä hallitaan vaikeat luonnonolosuhteet hyvin, mikä tosin tarkoittaa myös kalliimpia investointeja.
Toisin kuin helpommissa ilmasto-oloissa, kylvöjen ja puintien kanssa ei voi vitkutella eikä venytellä.
Työt pitää tehdä tehokkaasti ajallaan.
Suomalaisella ruokatuotannolla on mahdollisuutensa. Esimerkiksi kaurasadot ovat runsaampia ja laadukkaampia kuin etelässä.
Pessimismiä: ”Kurki on kuollut ennenkuin suo on sula”
Kysyimme farmareilta Facebookissa, mitä mieltä he ovat siitä että Suomi olisi Euroopan ruoka-aitta. Vastaukset olivat pääasiassa yllättävän pessimistisiä. Yhden farmarin ajatus kiteyttää mielipiteet: ”Mun ajatus on,että kurki on kuollut ennenkuin suo on sula.”
Toisen farmarin kiteytys: ”Mulla on fiilis, että kun kelit lämpiää, muuttuu ne vielä epävakaammiksi.”
Lisää kommentteja:
”Leutojen talvien suosiollinen vaikutus tauteihin ja tuholaisiin, sekä aiemmin etelämpänä viihtyneiden lajien siirtyminen meille – ja tämän kaiken vaikutus torjuntaan.”
”Talvien leudontuminen lisää kasvinsuojelun tarvetta.”
”Auringon säteilyteho ja -tunnit rajoittavat kasvukauttamme syksyllä ja niitä ei ilmaston lämpeneminen lisää. Keväällä kasvukauden piteneminen ei joka vuosi hyödytä, kun ei saada ajoissa kylvettyä, vaihtelevista syistä.”
”Ehkäpä täällä suomessa ilmasto ei oleellisesti muutu.Tuo ilman hiilidioksiidin lisääntyminen voi kiihdyttää kasvien ja puiden kasvua.Luonto on ehkä fiksumpi kuin ihminen.”
”Sadanta saattaa lisääntyä, mutta kuivuus saattaa olla juuri silloin kun vettä tarvitaan. Myös kasvintuhoojat tulevat suuremmaksi vaivaksi todennäköisesti.”
”Jotenkin pessimisti minussa ei jaksa uskoa meikäläisten viljelyolosuhteiden paranevan, mutta optimisti uskoo ettei ne huononekaan. Eteläeuroopassa luulisin olojen kuitenkin huononevan, ehkä jopa keskieuroopassakin. Sama juttu Aasiassa ja Amerikassa: suotuisimman viljelyalueen eteläreuna siirtyy pohjoisemmaksi. Tämä voi vaikuttaa elintarvikkeiden tarjontaan markkinoilla ja väestönkasvu (ja toivottavasti elintason nousu) vaikuttaa kysyntää nostavasti. Tervehtyvä markkina tehnee tämän meidän pohjoisen alueen viljelyn tehostamisesta houkuttelevampaa.”
”Jos vaikutukset esim muuttavat Golf virtausta niin vaikutus voi olla vaikka kasvukautta lyhentävä”
”Viisi muutosta ennakoitava”
”On pakko ennakoida ainakin viisi muutosta: 1) ilmastonmuutoksen mahdollisuudet vs. haasteet peltoviljelyssä, 2) muualta kuin pellolta peräisin olevan ruoantuotannon kehittyminen, 3) markkinoiden muutos kuluttajien asenteiden muuttuessa eläinperäistä tuotantoa ja kaiken viljelyn ympäristövaikutuksia kohtaan, 4) näistä väistämättä seuraava maatalous(tuki)politiikan muutos Euroopan mittakaavassa tai tilanteessa, jossa Eurostoliitto hajoaa sekä 5) jalostavan teollisuuden kyvykkyys käyttää myös sitä viljelyssä tuotettua massaa, joka ei jostain syystä saavutakaan aiottua kehitysastetta tai laatua. Satotasojen nousuun ilmastonmuutoksen myötä on Suomessa edellytyksiä, jos ryhdytään riittävän aikaisin jalostamaan tai etsimään Keski-Euroopasta tms. meille hyvin sopivia syysmuotoisia lajikkeita sekä pystytään monipuolistamaan viljelykierrot. Tämä vaatii kovia muutoksia mm. ravinteiden käytön rajoihin, nehän ovat tällä hetkellä ihan 90-lukua. Keskieurooppalaiset lajikkeet ei välttämättä sovi suoraan, koska etenkin syysmuotoisten reagointi päivänpituuteen täytyy olla erilainen (sehän ei muutu vaikka ilmasto muuttuu). Kasvinsuojeluun pitää ottaa oppia esim. Tanskasta ja brittilästä, heillä roudan puuttuminen, runsaampi kasvintuhoojakanta ja viileät sateiset kaudet ovat jo normaaleja. Suunta lienee kohti täsmäviljelyä, jossa sää- ja olosuhdetietoja logataan ja tätä tietoa louhitaan jatkuvasti, sekä tietoon reagoidaan. Kaiken järjen mukaan nurmialan pitäisi pienentyä (eläintuotannon kaventuessa hieman ja ennenkaikkea, jos/kun nurmiviljelyssäkin ryhdytään ottamaan nurmista sitä satomäärää, mihin potentiaalia on), tilalle tulee elintarvike- ja nonfood-kasveja. Meillä pitäisi olla todella hyvät keskusteluyhteydet jalostavaan teollisuuteen, että mietittäisiin kaikkien onnistuneiden ja epäonnistuneiden satojen/massojen hyödyntäminen. Ziljoona ajatusta jää vielä poiskin, mutta aika ei nyt anna periksi kirjoittaa.”
Toimittajalta
Suomesta ruoka-aitta on mahdollisuus
Suomalaisilla pitää olla uskoa ja halua kehittää omaa ruokatuotantoa, kuten muissa maissa on tapana.
Oman maatalouden kehittämistä ei saa laiminlyödä, koska se olisi peruuttamatonta.
Uskotaan että suomalaisilla on tulevaisuudessakin halua laittaa tuttua ja turvallista evästä lautaselleen.
Meillä on erittäin kehittynyttä ja voimaperäistä ruokatuotantoa.
Ei kommentteja