Taksonomia on ristiriitainen kiusanteon sääntelyjärjestelmä, joka tulee rajoittamaan elinkeinotoiminnan rahoitusta.
Jos Suomi on lupautunut tiettyihin ilmastotavoitteisiin, miksi muualta pitää kertoa, miten me sen teemme? Eikö se ole Suomen oma asia?
Punainen, keltainen ja vihreä kategoria
Taksonomia määrittelee ilmastokriteereillä, onko liiketoiminta hyvää vai pahaa. Suunnitteilla on liikennevalokategoria, joka määrittelee rahoituskriteerit — onko jokin elinkeinotoiminta punaista valoa, keltaista vai vihreää. Punaisen kategorian rahoitus tyssää, vihreä luokitellaan ilmastoystävälliseksi, jolle on helppo saada pankit myötämieliseksi. Nordea on jo sitoutunut taksonomiaan.
Eri poliittiset tahot kiistelevät, ovatko ilmastokriteerit, ympäristökriteerit ja ilmastoteot määritelty oikein. Eri maissa on erilaiset tahtotilat. Saksa haluaa, että maakaasu on kestävää, kun siellä on ydinvoima ajettu alas. Ranska haluaa ydinvoiman olevan vähäpäästöistä, koska siellä on ydinvoimaa.
Suomi ajaa kaiken luonnonvaroista saatavan energiatuotannon alas.
Aikaa myöden kaikelle elinkeinotoiminnalle määritellään, onko se ilmastolle hyvää vai pahaa.
Päätehakkuuta Koivulahden tuntumassa, lähellä Vaasaa. Logsetin metsäkoneessa on hybriditeknologiaa.
Miten käy turpeen, terästeollisuuden ja sementtiteollisuuden?
Valtionyhtiö Vapon, nykyisen Neovan liikevaihdosta 4/5 on tullut turpeesta. Jos kasvuturvetuotanto pannaan punaiseen kategoriaan, sitä ei enää luototeta.
Ala loppuu siihen lopullisesti.
Onko tämä viimeinen naula myös vekselivetoisten turveyrittäjien arkkuun?
Tuleeko liikennevalohierarkia koskemaan terästeollisuutta, alumiiniteollisuutta, betonirakentamista, sementtiteollisuutta?
Neuvoston päätös ratkaisee
Asia on aikanaan jäänyt ministereiden pöydälle, ilman että avustajakaarti on sitä huomannut. Epäammattimainen työryhmä on valmistellut asiaa, joka julkistettiin elokuun puolivälissä.
Jäsenmaiden asiantuntijatyöryhmien lopullinen pohjapaperi toimii alkupaperina komissiossa parlamentin nähtäville.
2022 taksonomiasta äänestetään leikisti komissiossa. Leikisti siksi, että Ranska, Saksa, Espanja ja Italia ratkaisee. Jäsenmaiden enemmistö ei riitä, vaan kansalaisten lukumäärä. Jos Italiassa on 70 miljoonaa asukasta, Suomen viisimiljoonaisen kansan ääni ei paina. Napolilaisiakin on yli kolme miljoonaa.
Käsittelyvaiheessa asiaa on vaikea enää muuttaa.
Miten käy suomalaisen boreaalisen metsätalouden?
Poliitikkojen uusi iskulause on kiteyttää hyvin: ”Ne, jotka ovat omat metsänsä tuhonneet, opettavat suomalaisia metsän hoidossa.”
Suomi on täynnä metsää, talousmetsää, monimuotoista metsää, suojeltua metsää ja luonnonpuistoja.
Suomalaisia metsänomistajia on 600 000. Ymmärretäänkö tämä EU:ssa, jossa kaavaillaan talousmetsien 20 prosentin suojeluvelvoitetta.
Suunnitelmissa on myös luoda yli 13 hehtaarin metsälölle uusia metsätaloussuunnitelmia, hakkaamattomia suojakaistoja vesistöjen viereen ja niin edelleen. Mikä taho ne tekee ja kuka niitä valvoo. Omalla entisellä tilallani oli paikallisen metsänhoitoyhdistyksen laatima metsätaloussuunnitelma vuodesta 1974. Suomalainen metsätalous kaiketi poikkeaa Brasilian sademetsin tuhoamisesta.
Suomalaien en metsätalous on maailman kestävintä.
Suomelle, joka on aina elänyt metsästä, taksonomia ja siihen liittyvät ilmastoteot saattavat olla ekologinen ja taloudellinen katastrofi.
Artikkelikuva luonnontilaisesta metsästä Saaremaalla Virossa. Pysähdyin miettimään metsän reunalle, onko tämä paljon puhuttu hiilinielu. Tältäkö suomalaisten metsien pitää näyttää?
Ei kommentteja