Tango on syvällä suomalaisen musiikin perimässä. Tangon taikaa kuuluu erityisesti kesäöissä mökeillä ja mutterin mallisissa tanssipaviljongeissa ympäri Suomen.
Tämänvuotiset Seinäjoen Tangomarkkinat herätti kuitenkin kysymyksen: minne tangon taika on matkalla? Tangofinaali ei ollut laulukilpailu, vaan huono show.
Tango on kansanmusiikkia, jonka viihteellistäminen tekee kultturille hallaa.
Vuosi sitten julkaistun artikkelissa kuvissa esiintyy tämän vuoden voittaja Erika Vikman.
Tangofinaali ei ole laulukilpailu, vaan huonosti käsikirjoitettu show
Klassisessa laulukilpailussa kilpailijat ilmoittavat mitä he laulavat eri kierroksilla. Näin taataan se, että osaamiseen ei vaikuta huono arpaonni.
Asiantunteva tuomaristo antaa arvosanansa asteikolla 0 – 25:een salassa muilta tuomareilta. Kilpailijoiden esitysten kommentointi kuuluu kilpailun loppuun.
Tangofinaali on nykymuodossaan show, joka vaikuttaa ennalta käsikirjoitetulta, aivan kuten Talent ja muut vastaavat viihdeohjelmat. Kilpailu ei ole kilpailu, jos paras ei voita.
Kilpailussa pitää olla myös asiantunteva tuomaristo. Tangofinaalin lässyttävät tuomarit eivät sovi vakavasti otettavaan laulukilpailuun.
Kyllästyttävät maneerit
Seinäjoen tangolaulukilpailu oli tasoltaan vaatimaton. Laulajien esitykset olivat täynnä paljetein koristeltuja maneereita, tekohymyä, laulun alavireisyyttä ja skaalapuutteita.
Poikkeuksena oli 22-vuotias Erika Vikman, jonka kilpailutaival ulottui superfinaaliin asti. Kokeneen Susanna Heikin tumma ääni ajoi vielä nuoren Vikmanin tuoreuden ohi.
Vikman sanoi haastattelussa, että jos hänet valitaan, nuoretkin kiinnostuisivat enemmän tangosta.
Miesten finaali oli aneeminen esitys, jossa superfinaalin duetto-osuus tangokuningattaren kanssa lässähdytti jännitteet myötähäpeäksi. Miesten finaalin voitti oktaavia liian alhaalta mörisevä Aki Samuli. Paras laulaja, Markku Ketola putosi alkukierroksella. Juha Hautaluoma sai laulettavakseen kelvottoman sävyttömän sävellyksen, joka oli kuin runo ilman sanoja.
Tangon taika vaatii hyvän laulajan
Nykytango nojaa edelleen perinteeseen, vaikka siihen ollaan istuttamassa eteläamerikkalaisia sävyjä ja soittimia. Jos tangokulttuuri olisi pelkästään Seinäjoen Tangomarkkinoiden varassa, se olisi kuolintoreissaan.
”Kun tulin Suomeen noin 25 vuotta sitten yllätyin, että täällä laulettiin tangoa”, laulunopettaja ja kuorojohtaja Romuald Podlesny kertoo. ”Silloin Jari Sillanpää lauloi kuin nuori jumala ja Arja Koriseva oli todellinen tangokuningatar.”
Podlesny puhuu hyvästä laulamisesta. Hänen mielestään hyvä laulutekniikka ei ole aina tärkeintä.
”Monen laulajan tekniikkaa voi moittia, mutta riittää kun laulaa hyvin”, Podlesny kiteyttää. ”Suurin virhe tangon laulamisessa on yrittää jotain opeteltua, eikä laulaa omalla äänellään.”
Suomalainen tango on suurta kulttuuria
Tango elää erityisesti syvällä maaseudulla. Vielä 60-luvulla tangoa vaadittiin pikkupitäjien tanssipaikoilla rokkibändeiltäkin. Muu ei silloin kevannut.
Suomalainen tango kaipaisi uutta nousua. Ehkä kansan syvien rivien joukosta vielä nousee tähtiä, joiden harteilla mollivoittoinen juureva kansanperinne nousee.
Toivotaan, että tangotapahtuma uudistuu rankalla kädellä. Tässä muodossa tapahtuma eliminoi suomalaisen tangon viihteelliseksi mitäänsanomattomaksi mössöksi. Seinäjoen tangokadulla oli jo nyt huolestuttavan autiota.
Artikkeli julkaistu 13.7.2015
1 Kommentti
Seurasimme kisan televisiosta ja tulimme samaan lopputulokseen, viimeisiä henkosia vedetään näissä kisoissa. Pidämme todella paljon 3/5 tuomariston jäsenistä, mutta eri ympäristössä. Lavalla. Yksi tuomareista on todella kammottava, suoraan sanottuna niljakas ja kaikkea muuta kuin sanataituri…Huh! Käsikirjoitus uusiksi ja tuomaristoon asiallisia ja asiantuntevia henkilöitä ja aika vaihtaa myös juontajat ( jotka ovat kyllä ammattitaitoisia, mutta tässä kisassa jo liian nähtyjä)…Jotenkin tuli sellainen dejavu -olo, Miss Suomi kisojen suosio loppui juuri näin…