Lukijablogi: Virpi Rantanen
Mela oivalsi syksyllä asian ytimen ja ymmärsi viimein, että viljelijät ovat väsyneitä, uupuneita, masentuneita ja täysin burn out.
Onneksi asiaan löytyi virkamiestasolta yksinkertainen ja varmasti kustannustehokaskin ratkaisu – värityskirjat!
Melan värityskirjat terapoivat
Säästötalkoiden aikana niitä ei sentään kannattanut suosiolla postittaa joka maatalouteen, mutta Melasta värityskirjan tilaamalla voi nyt ihan ilmaiseksi terapoida itsensä ja muuttua värittämällä virkeäksi.
Emäntä hurahti värittämällä virkistäytymiseen niin, että joulusiivot uhkasivat jäädä tekemättä. Asiasta suivaantunut isäntä tarttui toimeen ja aloitti siivot perusteellisesti – talon salaojien pesemisellä.
Oli jo aiemmin pistänyt perunakellarin likoamaan muutamaksi viikoksi. Ehkä jo ensi jouluna siivoukset jatkuvat myös maanpinnan yläpuolella. Tänä jouluna siivouksen kruunasi navetan kahdeksan euron kahvinkeittimen tehopesu; uhkasi tukkeutua ja kahvinropsotus loppua juuri parahiksi pyhiksi.
Värittäminen ei virkistänytkään
Emäntä ei ollut väritysrupeaman jälkeen joulunpyhinä sen virkeämpi kuin ennenkään, mutta kellarissa ja salaojissa oli puhtaampaa ja kunnon aamukahvit lypsyn lomassa virkistivät jouluaamunakin huomattavasti enemmän kuin herraskainen värittäminen joulun alla.
Ajan hermolla pysyäkseen talonväki käynnisti navetassaan yt-neuvottelut menneenä vuonna. Perusteluiksi riittivät tuotannollis-taloudelliset tekijät ja yleinen rummutus maidon ylituotannosta ja kannattamattomista vientipaineista.
Nuoremmat työntekijät ohjattiin heti neuvottelujen alkuvaiheessa opiskelemaan oppisopimuksella parsinavetasta robottinavetan saloihin.
Myös vanhemmat maitotyöläiset pyrittiin uudelleen työllistämään; kuka kilpailevan meijerin maidontuottajaksi automatisoituun robottilaitokseen, kuka uudelle uralle käristemakkaraksi Kauhajoen tuotantolaitokselta.
Irtisanomisajan päätyttyä perinteinen maidontuotanto päättyy värittämällä virkistäytyvän emännän tilalta. Uudet työläiset on kuitenkin jo palkattu edellisten tilalle ja lisää väkeäkin haetaan. Uuden työehtosopimuksen mukaan työläiset hoitavat itse niin lypsynsä kuin vasikkansakin. Isäntäväelle jää pörröisten pallopäiden rapsuttelu ja pyörillä liikkuvan suvunjatkajan tilaaminen.
Päätyivät paperinkeräyseen
Osuuskunnan kautta tilattavat sonnit kun eivät tarvitse talosta sen paremmin sapuskaa kuin nenärengastakaan ja ainakin toistaiseksi ovat uskoneet kieltoja ja käskyjä sanomalla ilman keppiä tai porkkanoita.
Nähtäväksi jää, osoittautuvatko toiminnan strategiset muutokset hyviksi vai huonoiksi.
Parhaassa tapauksessa virkistävät värityskirjat joutavat lehtikeräykseen ja joulusiivotkin jatkuvat – ehkä jo juhannukseksi – maan päällisilläkin tasoilla. Mutta mitä sitten tapahtuu – siitä kuulemme ehkä ensi kerralla!
Virkistäviä hetkiä ja uusia ratkaisuja kuluvalle vuodelle!
Ei kommentteja