Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Kolumni 0

Tilakokoja ei voi kaupasta kasvattaa

Hannu Koivisto · 29.1.2021

S-ryhmän uusi pääjohtaja Hannu Krook hakisi tehokkuutta maatilojen tilakokoja kasvattamalla, MT uutisoi.

Krook vertaa Suomen tilakokoja Ruotsiin ja Tanskaan. Krookin mukaan volyymin kautta viljelijät voisivat saada enemmän tuottoa.

Tilakoot ovat kasvaneet, ja kasvavat. Jos vauhtia halutaan lisää, kuka sen rahoittaa? Tilakoko ei ole menestyksen mittari.

Jättitilat eivät eivät ainakaan kuluttajaa kiehdo. Kaupan tehokkuudessakin olisi parantamisen varaa.

Artikkelikuvan Claas ja tämä Fahr ovat saman pitäjän pelloilla. Suomessa tilakokoja ja toimintatapoja on hyvin erilaisia.

Tilakokoja on Ruotsissakin erilaisia

Pääjohtajan viittaamassa Tanskassa tilakoot ovat suuri, varsinkin sikataloudessa. Myös tilakohtainen velkamäärä on hulvaton ja riskit valtavia.

Ruotsissa peltoviljely on keskittynyt etelään, Skooneen. Ruotsi ei ole Skoone. Esimerkiksi Smoolannissa tilakoot ovat varsin pieniä. Smoolanti sijaitsee paljon etelämpänä kuin Hanko.

Smoolandia voisi kutsua Snoolanniksi, eli pihimaaksi, tai Ruotsin Laihiaksi. Siellä tilanpito on tarkkaa, traktorit pieniä, tilakohtainen karjamäärä vaatimaton.

Maatilojen puutarhat ovat siistejä ja aidat maalattuja. Skoonen laajoilla aukeilla peltoa piisaa, ettei silmä pökkää.

Olen kuullut tarinaa Smoolantilaisten sukupolvenvaihdoksesta. Tila lahjoitetaan seuraavalle sukupolvelle ja piirongin laatikkoon jätetään kruunuja alkupääomaksi.

Suomessa sukupolvenvaihdoksessa jatkaja maksaa vanhan isännän velat pois. Maatalous on pääomavaltainen ala. Vain rohkea lähtee heti lisäämään riskiä ottamalla laajentamiseen lisää lainaa.

Maatilan tehokkuus ja kannattavuus tuskin yksin koosta kiinni

Jokaisella toimialalla, niin kaupassa kuin maataloudessa ihaillaan suuruuden ekonomiaa.

Kaupan alalla pätee suuruuden ekonomia. Valtavat marketit jatkavat kasvuaan.

Maataloudessa on tilakohtaista, milloin järkevät rajat tulevat vastaan. Yläkuolokohta voi toiselle olla 800 hehtaaria, toiselle 50 hehtaaria.

Metsäisessä Suomessa tilukset ovat pieniä ja etäällä toisistaan. Itsellä 250 hehtaarin pinta-ala alkoi olla maksimi. Yli kymmenen kilometrin siirtymät raskaiden koneiden kanssa söivät aikaa ja rahaa.

Muistan nähneeni joskus tutkimuksen, jossa todettiin 200 emakon yhdistelmäsikalan olevan kustannustehokkain (edit: 19:42). Perhekokoinen eläintila oli tutkimuksen mukaan kilpailukykyisin. Siitä kasvattamalla kustannukset lähtevät kasvaman. Oman työn ja oman kontrollin osuus vähenee.

Lantamäärän kasvaessa lietteen siirtomatkat pitenevät ja niin edelleen.

Tehokkuus ja kannattavuus maatilalla ei ole ainoastaan koosta kiinni.

MTK:n Marttilan viisas heitto

MT siteeraa Juha Marttilaa: “S-ryhmä voisi nostaa vahvemmin esiin suomalaisen tuotannon vahvuustekijöitä, mutta se on kovin laimeaa. Vieläkään ei lihatiskillä näy possun saparokylttejä, että joista selviäisi, miksi suomalainen maksaa enemmän.”

Toimittajan, entisen maajussin neuvot kaupan tehokkuuden lisäämiseksi

Unicafen Hese-Salmelan ulostulo reilu vuosi sitten kuohutti somea. He väittivät lehmien syövän rehua. Heidän resepteillään eläimet olisivat kuolleet pötsivaivoihin alle kahdessa päivässä ruokinnan aloittamisesta. http://www.maaseutumedia.fi/elainlaakarin-kommentti-voi-unicafe-hukassa-olet/

S-ryhmän pääjohtajan ymmärrys alkutuotantoa kohtaan lienee vaatimaton. Siinä missä kauppa tekee uusia seiniä kassavirrasta, maatilan joutuu investoimaan velkarahalla.

Suomalaiset ruuan raaka-aineet ovat Euroopan halvimpia, kaupan kassalla sitä ei huomaa. Elämme erikoisessa vapaassa markkinassa.

S-Ryhmä toimii kotimaisemmin kuin Lidl myymällä runsaasti kotimaista direktiivit täyttävää lihaa. Lidlin liha- ja lihajalostetavarasta on yli puolet tuontitavaraa, joka ei täytä direktiivejä.

S-Ryhmä toimii kotimaisemmin kuin Lidl myymällä runsaasti kotimaista direktiivit täyttävää lihaa. Lidlin liha- ja lihajalostetavarasta on yli puolet tuontitavaraa, joka ei täytä direktiivejä.

Saksassa viljellään erilaisia maatalouden piilotukia ja kevennettyjä verojärjestelmiä paikkaamaan maatalouden tulovirtaa ja kannattavuutta. http://www.maaseutumedia.fi/sianlihan-tuottajahinta-saa-saksassa-tukea/

Muistinvaraisesti Suomessa on Euroopan eniten kaupan seiniä asukaslukuun nähden.

Jos Ruotsiin verrataan, ainakin Malmössä on paljon pieniä kivijalka- ja kulmaputiikkeja. Suomessa pienten kauppojen osuus vähenee ainakin maaseudulla hypermarkettien imuroidessa asiakkaat.

Kasvaisiko kaupan tehokkuus pidentämällä kiinteistöjen käyttöikää? Tekisi mieli vaatia kaupalta lisää tehokkuutta hävikin vähentämisellä, vaikka siirtämällä hävikkiä teollisuudelle.

Onko kaupalla varaa vähentää kiinteistökuluja ja henkilöstökuluja esimerkiksi automatisointia lisäämällä? Ei joka Salessa montaa myyjää tarvita.

Hannu KrookMaatilan tehokkuusTilakokoja

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Kolumni

    Pikkuputleri Timmermans

  • Kolumni

    Levottomien aikojen katsaus — Maaseudun kiinteistömarkkinat

  • Kolumni

    Kenen asialla olet, Suomen kallein citypoliitikko Ville Niinistö?

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Kenen asialla olet, Suomen kallein citypoliitikko Ville Niinistö?

    28.12.2021
  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Mike says: Mistä tiedät tämän? Olen kuullut, että Kolgan puheissa on paljon totuutta....
  • Matti Järvinen says: Seuraavaksi tulee jääkausi, ihan kun muutama vuosikymmen sitten. Uhkana oli ta...
  • Ar says: Napakymppi!!!!!!...
  • Katja Pitkänen says: Emakkohäkki, porsaiden kuohinta ilman puudutusta, sähköpiiskalla ajo, ulkoilum...
  • Ari Kanerva says: Hieno kirjoitus. Valitettavan ajankohtainen juuri nyt, kun maataloutta ajetaan...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Turve Maataloustuet Maaseutumedia Eläinsuojelulaki MTK Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Timo Äijö maatalous Vapaaporsitus Veikko Tuominen

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA