Vuoden 2015 alustava tukien maksatusaikataulut ovat karua luettavaa. Peltopuolen tukirahoja maksetaan vasta marras-joulukuussa 2015.
Nekin olisivat vasta ennakkoja. Loppuosa tuista maksetaan seuraavana kesänä.
Tästä voit lukea aiemman tarkemman artikkelin aiheesta.
Tukivalvonnat tuskin valmistuvat ajoissa
Jos suuri osa tuista maksetaan vasta joulukuussa ja silloinkin vain, jos ELY-keskuksilla valvontaresurssit riittävät ja valvonnat valmistuvat ajoissa. ELY-keskuksissa on nyt YT-neuvottelut käynnissä.
ELY-keskuksen ylitarkastaja Veikko Tuominen sanoo olevansa melko varma, ettei valvontoja kyetä suorittamaan ajoissa.
Tukien maksuaikataulut aiheuttavat kassaan vajeen
Kun ajatellaan tukien maksuviivettä ja tuottajahintojen laskua, yhteisvaikutus kertaantuu erityisesti kasvinviljelytiloilla. Kotieläintiloilla sentään kevään ennakot ja maitotiloilla kuukausittaiset tukitulot hiukan lieventävät tilannetta.
Ympäristötuki ja LFA -ennakot ovat taanneet tähän asti maksukyvyn, mutta nekin siirtyvät nyt ainakin marraskuulle. Lokakuun lopun korkotuki- ja valtionlainat pitää kuitenkin maksaa ajallaan.
Verosuunnittelu mutkistuu, jos suuri osa tukirahoista siirtyy puoli vuotta eteenpäin.Vielä enemmän asia mutkistuu, kun kaikki tuet siirtyvät seuraavalle vuodelle. Investoinnit joutuvat monen tilan kohdalla tarkkaan syyniin.
Jos tilalla on kassa kunnossa, viive tuskin aiheuttaa mittavaa murhetta. Kun tuet lähtevät pyörimään vuoden 2015 jälkeen, asia korjaantuu ajallaan.
Miten hoidetaan pellon vuokrat?
Tässä taloustilanteessa maan vuokraamiseen on paljon suurempaa mielenkiintoa kuin ostamiseen. Pellon vuokraajalla on ollut myyjän markkinat ja hinnat liikkuvat usein yli 500 eurossa hehtaarilta.
Jos tilalla on 100 hehtaaria vuokramaata, 500 euron vuokrat tekevät 50 000 euroa. Jos maksu siirtyy seuraavalle vuodelle, aiheuttaa se myös vuokranantajalle kalliit veroseuraamukset.
”Kyllä ne rahat taitavat loppua”, kommentoi kasvinviljelytilallinen ykskantaan. ”Rahoituslaitokset keräävät potin, kun lainaa haetaan tukia vastaan.”
Jos pankin suuntaan on piikki täynnä, joudutaan lainoitusta kysymään muilta rahoittajilta. Tällöin korkokulut nousevat helposti yli 10 prosentin.
Pankit joutuvat joustamaan. Monella pankilla on tähän myös kyky ja halu. Mutta pystyvätkö tavaran toimittajat antamaan maksuaikaa, kun itselläkin on tiukkaa?
Jos vuokranantaja joustaa, aiheutuu sille veroseurauksia, jos yhden vuoden tulot jäävät tulematta ja seuraavalle vuodelle kertyy kahden vuoden verotettava.
Onko tukijärjestelmä tullut tiensä päähän?
Välilliset tulonmenetykset ovat sen verran monimutkainen asia, että valtio tuskin osallistuu talkoisiin. Monella alalla tämä saattaisi tulla kysymykseen, mutta tuskin maataloudessa. Jos kyse on siitä, että viranomaiset eivät kykene tekemään lakisääteistä velvoitettaan, asian perusteet muuttuvat vakavasti.
Mitä jos tuet siirretään tuotettuihin kiloihin tai koko järjestelmä muutetaan muulla tavalla? Hälytyskellot rupeavat soimaan.
Tukien keventäminen on aiheuttanut järjestelmään vain lisää kankeutta.
11 Kommenttia
Nyt kannattaa myös huomioida ab-alueelta vallan poistuva kuukausittain maitotilojen tuotantotuki.
Hyvä huomio Outi!
Eiköhän pitäs erota siitä EU:sta jos tää on jo näin hankalaa saada edes rahaa sieltä! Vievät sitten vaikka väkisin maatalouden kannattavuuden meiltä pois…
Täytyy alkaa downsiftaamaan. Onhan tää järjetön tilanne, että tuottaakseen tonnin kauroja täytyy myydä kolme tonnia.
Viljanhintoihin tällä on katastrofaalinen vaikutus. Syksyllä puintien jälkeen myydään normaalia enemmän viljaa => hinnat laskee. Markkinat mittaavat varmasti ulos myyntipaineet.
Olen vähän pahoillani tuollaisesta vuokratasopropagandasta jota tässäkin artikkelissa harjoitetaan. Omat peltovuokrani ovat 0-75 €/ha, joten 500 € on vielä pitkä matka. Omaan peiliin pitää katsoa, mikäli lähtee pelkästään rahalla vuokrapelloista kilpailemaan, vika on siellä jos ongelmia vuokranmaksuissa tulee tukien aikataulusiirroista. Kyllä viljelijän pitää vuokratessaan ajatella laskimella laskemalla, miten selviää huonommistakina vuosista tai muista ongelmista jotka liittyvät vuokranmaksuun ja tarjota sellainen vuokra minkä kykenee maksamaan myös huonoina vuosina. Monesti vain tuntuu se laskin olevan monelta puuttuva kone. Tärkein kone maataloudessa
Kiitos viestistä. Propagandasta tuskin on kyse. Vuokrataso on mitä on. Syyt miksi pellosta maksetaan niin pajlon, syyt mikis vuokrataso on korkea johtuu kysynnästä ja tarjonnasta. Olen samaa mieltä, että taso on korkea. Jokainen tila on eri asia. Veikkan kuitenkin että aika harva rehuohranviljelijä tekee rahaa nykyhinnoilla, jos maksaa esimerkiksi 600 euron vuokraa. KOvin vuokra mikä minulla on tullut vatsaan, oli yli tonnin happamasta avo-ojamaasta.
On toki, mutta ei jokapaikassa. Nyt pahasti yleistetään. Kuntamme maaseutuviranomaisen mukaan keskimääräinen vuosivuokra on 50-100 väliä. Tästä pohjoiseen se on vielä matalampi. Toki joissakin paikoissa se voi olla 500 € tuntumassa, mutta keskiarvoltaan en usko, eikai suomalainen viljelijä ole niin laskutaidoton keskiarvoltaan? 🙂
Tuo on enemmän kuin järkevä taso. Lopetin vuokraviljelyn, kun 500 euroa ei enää riittänyt täällä Kurikassa. Sama pätee näillä seuduilla, missä on vahvaa viljanvilelyä. Mulla oli vuokrataso alhaisempi, koska aloitin vuokraamisen -87. Luulen, että moni ei maksa enää 600 – 700 euroa. Olet ilmeisesti jossain pohjoisessa?
Kotipaikka on täällä suomineidon persauksissa, Ilomantsissa. Seutu on vahva marjapitäjä (herukka), ja nurmella on paljon peltoja. Eihän nämä mitään kivettömiä pöydänkansia ole mutta samalla tavalla oikein viljeltynä kasvaa kuin muuallakin.
Suomes on alueelliset erot suuria näköjään.