Viljelytuet– Veikko vastaa

Hannu Koivisto · 30.12.2014

Artikkelisarjassa selvitellään aihetta viljelytuet vuodelle 2015. Veikko Tuominen, ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoo, että tuleva tukiuudistus on merkittävin vuoden 1995 jälkeen.

Voitte edelleenkin lähettää kysymyksiä myös MaaseutuMedian palautelomakkeella.

Hevoset luonnonhaittakorvauksessa ja ss-tuessa -

K 463 4.4. :

Eli hevoset ja ponit luetaan 1 yksikkö/kpl tähän kotieläinstatukseen. eli ei ole väliä vaikkei heppaa olisi ollenkaan astutettu ikinä. ruunat ilmeisesti kelpaavat myös?

VASTAUS:

Joo, hepan ei tarvi olla siitostamma eikä suvunjatkokykyinen. Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen ja ss-tuen eläinyksikkölaskelmiin kelpaavat kaikki yli 6 kk:n ikäiset hevoset ja ponit ja ne tuottavat yhden eläinyksikön, jos ovat koko laskentakauden tilalla. Hevosten ja ponien pitää täyttää seuraava ehto:

Vna 45/2015 §3

5) hevoset ja ponit on tunnistettu neuvoston direktiivien 90/426/ETY ja 90/427/ETY täytäntöönpanosta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 504/2008 sekä eläintunnistusjärjestelmälain mukaisesti.

Hakuopas ja Kotieläintukien opas: ”Hevosten eläinmäärään voidaan laskea mukaan hakijan (= hakija itse, hakijan puoliso tai hakijan alaikäinen lapsi) hallinnassa hevosrekisterissä olevat yli 6 kk ikäiset hevoset ja ponit, jotka on tunnistettu. Tunnistetulla hevosella tai ponilla on oltava UELN- tai rekisterinumero (tai muu tunniste), joka käy ilmi hevospassista (aikaisemmin rekisteritodistus). Eläintiheyden laskennassa ei huomioida hevosta, joka ei ole hakijan hallinnassa ja/tai jota ei ole tunnistettu.”

Poneilla tarkoitetaan:

Vna 45/2015 §2

30) ponilla säkäkorkeudeltaan alle 148 senttimetrin korkuista hevosta, joka on rekisteröity puhdasrotuisena ponina Suomen Hippos ry:n perusrekisteriin tai ulkomaiseen vastaavaan jalostusrekisteriin taikka joka voitaisiin tällaiseen rekisteriin ominaisuuksiensa puolesta rekisteröidä;

Uutta peltoalaa tänä vuonna, suojavyöhyke 2017 -

K 462 4.4. :

voiko muutaman aarin puutarha-alueen (mustaherukka) lisätä ”uutena” peltoalaan? Jos niin tuleeko 2015 tukikelpoinen. Ala on salaojitettu, hoidettu tähänkin asti hyvän maatalouskäytännön mukaisesti paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen.

VASTAUS:

Alaa ei voi saada omana lohkonaan korvauskelpoiseksi (=tukikelpoiseksi ympäristötuessa, luonnonhaittakorvauksessa, pohjoisessa tuessa ja luomussa), jos sitä alaa ei ole ilmoitettu tukihakemuksessa 2014 tai 2013. Ja uutta alaa ei voi tänä vuonna liittää toiseen korvauskelpoiseen peruslohkoon. Uutta alaa voi liittää korvauskelpoiseen peruslohkoon ensi vuonna maksimissaan 10 aaria. Sikäli kun budjettiehto sen ensi vuonna sallii.

Voit perustaa tästä mustaherukka-alasta tänä vuonna oman peruslohkonsa ja jos se on 5 aaria tai enemmän niin sille voi ”käyttää” perustukioikeuksia (=tilatukioikeuksia). Ja ensi vuonna voit liittää sen toiseen peruslohkoon, jos niin on mahdollista

K: Miten tulisi toimia, mikäli nyt on tiedossa että valtaojanvarrella oleva lohko tulee viljelyyn 2017? Ajatellen paikallista ja kansallista suojavyöhyke-hakua/tilannetta?

VASTAUS:

Jaha. Jotta voisi saada suojavyöhykekorvauksen, pitää olla ympäristökorvaussitoumus ja lohkon pitää olla korvauskelpoinen. Miten se tulee viljelyyn 2017? Viljeleekö sitä joku toinen 2015-16 ja se tulee omaan viljelyyn 2017? Jos sitä joku viljelee nyt 2015, niin häneltä pitää varmistaa, onko lohko korvauskelpoinen tai hakeeko hän sille jollain perusteella nyt 2015 korvauskelpoisuutta. Ja onko hän sitoutunut ympäristökorvaukseen?

Jos lohko ei ole kenelläkään tukihakemuksessa 2015-2016, niin sitten kun se tulee omaan viljelyyn 2017, ja lohkolle ei oltu automaattisesti luotu tukikelpoisuutta esim. vuoden 2014 viljelyn perusteella, niin sille voi hakea korvauskelpoisuutta tietyin ehdoin silloin 2017. Ehdot ovat valtioneuvoston asetuksessa 235/2015 §§4-6

Jos lohko v. 2017 tulee viljelyyn sellaiselta, jolla ei ole ympäristösitoumusta, niin jos lohko on tai sen saa korvauskelpoiseksi, sen voi liittää suoraan sitoumukseen, jos sen ala on korkeintaan 5 ha. Jos lohko on yli 5 ha, sitten pitää tehdä uusi ympäristökorvaussitoumus (Jos niitä budjettiehtojen mukaan voi silloin 2017 tehdä)

EHK:n ehdon toteuttaminen -

K 461 4.4. :

Eläinten hyvinvointikorvaus (nauta)
Onko eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteissä jotain aikaa, mihin mennessä, vaatimukset pitää olla laitettu/tehty tms vai pitääkö jo hakiessa täyttää vaatimukset (mm pinta-ala)? Missään ei ole asiasta mainintaa tai ainakaan en ole löytänyt

VASTAUS:

Nyt kun uutta hyvinvointikorvausta haetaan vuosi kerrallaan (paitsi nyt tämä ensimmäinen kerta 1.5.2015-31.12.2016), niin valittua/valittuja toimenpiteitä pitää toteuttaa heti alusta lähtien. Eli tänä vuonna 1.5. alkaen. (Vaikka hakuaika päättyykin 12.5.). Jos ei pysty toteuttamaan, niin toimenpiteen valinta on jätettävä seuraavaan kertaan eli syksyyn 2016 kun haetaan korvausta vuodelle 2017.

Tämä tullaan kertomaan sitoumusehdoissa

Ympäristökorvaus pohjoisessa -

K 460 4.4. :

Vielä häiritsen, mitä tuo liitteenä olevan kuvan teksti ”korvausta ei makseta” tarkalleen ottaen tarkoittaa.

VASTAUS:

Hyvä kun kysyit, se jäi vastauksessani huomioimatta, jos on nurmea se lähes 100 %.

Tuossa kuvan tekstissä on pelkistetty ehkä liikaa..

Hakuoppaasta selviää:

Jos on yli 75 % nurmella (+ kesannolla), niin vapautuu (ja vapautetaan vaikka ei haluaisikaan) viherryttämisen viljelyn monipuolistamisesta ja silloin ei makseta ympäristökorvausta talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä. Muihin ympäristökorvauksen toimenpiteisiin ei se monipuolistamisesta vapautuminen vaikuta.

Jos on vapautettu viherryttämisen monipuolistamisesta luomun perusteella tai tila on alle 10 ha, niin silloin maksetaan talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvaus, vaikka nurmea (+ kesantoa) olisi yli 75 %.

Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa se yli 75 % nurmea + kesantoa vapauttaa myös ekologisesta alasta, jolloin talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvauksen lisäksi ei makseta korvausta monivuotisesta ympäristönurmesta, luonnonhoitopeltonurmesta eikä viherlannoitusnurmesta.

No, jos on tilalla on yli 120 ha peltoa, niin välttämättä ei vapaudu monipuolistamisesta, vaikka nurmea (+kesanto) on yli 75 %.

Viherryttämisen monipuolistamisesta vapautuu tarkasti ottaen seuraavin perustein:

� yli 75 % maatilasi peltoalasta on nurmea, kesannolla tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria.

� yli 75 % maatilaasi tukikelpoisesta maatalousmaasta on pysyvää nurmea, nurmea tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria, tai

• maatilasi peltoalasta yli 50 % on sellaista alaa, jota et ole ilmoittanut edellisvuoden tukihakemuksessasi ja jos maatilasi koko peltoalalla viljellään eri viljelykasvia kuin edellisenä kalenterivuonna.

Lantaa luovuttava tila ei ympissä -

K 459 3.4. :

Saako lantaa vastaanottava tila multaus- ja vastaanottokorvauksen, vaikka luovuttava tila ei kuulu ympäristökorvausjärjestelmään?

VASTAUS:

Saa. Vastaanottavalla tilalla pitää olla ympäristökorvaussitoumus, jotta voi saada lietelannan sijoittamisen tai orgaanisten aineiden kierrättämisen lohkokohtaisen toimenpiteen korvauksen, mutta luovuttavalla ei tarvi olla. Ja korvaus maksetaan siitä lannan sijoittamisesta, ei vastaanottamisesta..

Riistapellon lannoitus -

K 458 3.4 :

Kun sanotaan että avokesantoa, sänkikesantoa ja yksivuotista viherkesantoa ei saa lannoittaa.

Onko tietoo saako riistapeltoa lannoittaa, jos vaikka haluaa. Ja jos ei saa, niin mitäs tapahtuu jos lohkolle on kuitenkin viime syksynä levitetty sikavoimaa, aikomuksena kylvää sinne nyt keväällä vehnää, mutta ajatukset onkin vaihtunut riistapellon suuntaan.

VASTAUS:

Monimuotoisuuspeltoja riista, maisema, niitty lintu saa lannoittaa jonkin verran,

MMMa: ”Monimuotoisuuspeltoja voidaan lannoittaa kasvuston perustamisen yhteydessä peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Lannoituksessa on noudatettava ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 4 ja 6 tarkoitettuja lannoitusrajoja.”

Eli jos syksyn lanta mahtuu noihin rajoihin, niin sitten lohkolle voi perustaa sen monimuotoisuuspellon.

Suojavyöhykenurmi -

K 457 3.4. :

Onko suojavyöhyke nurmen korjuuseen päivämäärä millon nurmen voi aikaisintaan korjata pois.
VASTAUS:
Päivämäärää ei ole annettu, mutta MMMa huomioiden sanoisin, että niiton ja korjuun voi tehdä aikaisintaan heinäkuulla:
”Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvu-kauden aikana. Keväällä tehtävä niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot. Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä ja sen saa käyttää hyödyksi.”

Ympäristökorvaus pohjoisessa -

K 456 3.4. :

Viljelemme c3p alueella Taivalkoskella. Kaikki tilat käytännössä viljelevät 100% nurmea. Kuusamossa tuki-info tilaisuudessa markkinoitiin meillekin suojavyöhykkeitä, kerääjäkasveja, luonnonhoitopeltoja jne. Hakuoppaasta kuitenkin olin lukevinani ettei tälle alueelle voi valita mitään ”ekstraa” ja tukisummat jäävät alhaisiksi. Voisiko Veikko täsmentää mitä tukia tälle alueelle voi hakea? Jääkö luonnonhoitopellotkin pois?

VASTAUS:

Kyllä Taivalkoskella niin kuin muuallakin Suomessa voi valita kaikki ympäristökorvauksen lohkokohtaiset toimenpiteet. Mutta Taivalkoski niin kuin suurin osa Keski- ja Pohjois-Suomea ei ole suojavyöhyke ja luonnonhoitopelto-nurmi ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden eikä valuma vesien käsittely -toimenpiteiden kohdentamisaluetta, jossa maksetaan hieman korkeampaa korvausta tai toimenpidettä voi olla pinta-alasta prosenteissa enemmän tai toimenpidettä voi toteuttaa pintamaalajista riippumatta kunhan jankko on happamaa sulfaattimaata.

Tässä eroavaisuudet:

-suojavyöhyke 450 euroa/ha, kohdentamisalueella 500 euroa/ha

-luonnonhoitopeltonurmi maks. 5 % pinta-alasta ja 100 euroa/ha, kohdentamisalueella 20 % ja 120 euroa/ha (toimenpidettä voi olla yli 5/20 %, mutta ylimenevästä ei makseta ko. korvausta)

– lhp-nurmi + monimuotoisuuspelto (riista, maisema, niitty/lintu) maksimi yhteensä 15 %, kohdentamisalueella 20 % (voi olla yli 15/20 %, mutta ylimenevästä ei makseta ko. korvausta)

-monivuotista ympäristönurmea voi toteuttaa turve- ja multamailla, kohdentamisalueella lisäksi happamilla sulfaattimailla

-valumavesien hallinta -toimenpidettä voi toteuttaa turve- ja multamailla tai jos lohkolla on ollut aiempi ko. sopimus, kohdentamisalueella lisäksi happamilla sulfaattimailla

-talviaikainen kasvipeitteisyys, kun saavuttaa seuraavat prosenttimäärät kasvipeitteisyyttä pinta-alasta, niin maksetaan: 20 % 4 euroa/ha, 40 % 9 euroa/ha ja 60 % 11 euroa/ha ja kohdentamisalueella 20 % 4 euroa/ha, 40 % 18 euroa/ha, 60 % 36 euroa/ha ja 80 % 54 euroa/ha

Taulukko siitä, mitä tukia yleensä Suomessa eri tukialueille maksetaan, löytyy hakuoppaan lopusta. Opas on netissä osoitteessa http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Sivut/Hakuopas.aspx

Pohjoista hehtaaritukea C3-C4 -alueilla maksetaan vain avomaanvihanneksista, ei esim. rukiista tai herneestä, mutta EU:n peltokasvipalkkiota kyllä maksetaan rukiista ja herneestä.

Tieto lisää tuskaa…

K 445 28.3. :

Olisko maharollista saada se ympyrä niistä tukien maksatusten aikataulusta jonka Ari näytti koulutukses? Tiätääs ettei tuu törsättyä tyhyjältä tililtä…

VASTAUS:

Täältä Mavin sivulta se löytyy http://www.mavi.fi/fi/maksut-ja-valvonta/Documents/maksuajankohdat-2015-2016-25112014.pdf

Pysyvät nurmet ja Vna 235/2015, 49 § -

K 444 28.3. :

Vna:n 235/2015, 49 § mukaan pysyville nurmille ei maksettaisi ympäristökorvausta?

VASTAUS:

Näin pitäisi mennä, että ravinteiden tasapainoisen käytön 54 euroa maksetaan pellolla olevalle pysyvälle nurmelle, koska ympäristöasetuksessa, kun mainitaan pysyvä nurmi, tarkoitetaan pellon ulkopuolella olevaa pysyvää nurmea.

Vna 235/2015 2§: tässä asetuksessa tarkoitetaan

—-

4) pysyvällä nurmella tukiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettua alaa;

—-

Ja aiemmin on sanottu, että ko. tarkoittaa laitumella olevaa pysyvää nurmea. Että pellolla olevalle voidaan maksaa

ko. kohta neuvoston asetuksessa 1307/2013

h) `pysyvällä nurmella ja pysyvällä laitumella’, yhdessä ’pysyvä nurmi’, maata, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luontaisella tavalla (itseuudistuva) tai viljelemällä (kylvämällä) ja joka ei ole kuulunut tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen; se voi sisältää muitakin laidunnettavia lajeja, kuten pensaita ja/tai puita, edellyttäen, että enemmistönä ovat heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit, samoin kuin, jos jäsenvaltio niin päättää, maata, joka on laidunnettavaa ja osa vakiintunutta paikallista käytäntöä alueella, jolla heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit eivät perinteisesti ole enemmistönä laidunmailla

Lisätoimenpiteet -

K 443 28.3. :

Viittaan aiempaan kysymykseen jossa tiedustelin, että onko mahdollista lopettaa viljely kesken 5- vuoden sopimuskauden. Ymmärsin sen niin, että se on mahdollista eikä sanktioita tule mikäli seuraava viljelijä ottaa tehdyt ympäristösitoumukset itselleen.

Kysymys: Pitääkö tällä seuraavalla viljelijällä olla täsmälleen samat lisätoimenpiteet valittuna omista pelloistaan kuin minulla, jotta mahdollisia rangaistuksia ei tule ?

VASTAUS:

Tilanne on nyt muuttunut viime keväästä. Kun ohjelmakausi vaihtuu ja nykyinen ympäristö/lfa-sitoumus päättyy, niin nyt ei seurata onko seuraavalla viljelijällä ympäristötukisitoumusta. Seuraavan viljelijän ei tarvi edes olla ympäristötuessa eli ympäristökorvauksessa mukana. Ja pellot silti säilyvät tukikelpoisina eli korvauskelpoisina myös ympäristökorvaukseen. Eli ei tule mitään seuraamuksia tähän mennessä maksettuihin tukiin, jatkuu peltojen viljely miten tahansa.

Mutta jos vuokraat pellot pois toiselle viljelijälle ja niitä on yli 5 ha, niin oman mielenrauhan kannalta voi olla parempi, että seuraava viljelijä on mukana ympäristökorvauksessa. Niitä on sitten myöhemmin helpompi vuokrata/myydä taas uudelle vuokralaiselle. Nimittäin jos nyt vuokraat yli 5 ha ympäristökorvauksen ulkopuolelle jäävälle ja sitten myöhemmin vuokramies vaihtuu ja aiot vuokrata pellot sitten sellaiselle, joka on ympäristökorvauksessa mukana, niin tämä voi liittää ympäristösitoumuksen ulkopuolelta tulevia peltoja sitoumukseensa ja ympäristökorvauksen piiriin ainoastaan tekemällä uuden sitoumuksen. Ja uuden sitoumuksen tekoa voi rajoittaa sinä vuonna oleva budjettiehto, että rahaa uusien sitoumusten tekoon ei sinä vuonna ole. Silloin viljelijän pitää viljellä niitä peltoja ilman ympäristökorvausta.

Eli pellot kyllä ovat ympäristökorvaukseen kelvollisia edelleen, vaikka olivat ympäristökorvauksesta ulkopuolella olleen viljelyssä, mutta niiden liittäminen suoraan sitoumukseen ei ole mahdollista kun peltoa on yli 5 ha. Alle 5 hehtaaria voi liittää suoraan sitoumukseen 2016-2018.

Suojavyöhykenurmi -

K 442 28.3. :

Peruslohko rajoittuu valtaojaan, voiko ilmoittaa kasvulohkon suojavyöhykenurmea, ko. kasvulohko ei rajoitu valtaojaan (fyysisesti)?

VASTAUS:

Kyllä sen suojavyöhykekasvulohkon pitää rajoittua siihen valtaojaan, suojavyöhykkeen ja valtaojan välissä ei saa olla muuta kasvulohkoa.

Nurmen perustamisen fosforilannoitus -

K 441 28.3. :

Voiko viljavuusluokassa hyvä ohra+ns osalta käyttää fosforilannoituksessa viljalla olevaa karjanlantapoikkeusta (15 kg/ha)? Se on enemmän kuin nurmen perustaminen suojakasvin kanssa 10 kg.

VASTAUS:

Nähdäkseni voi käyttää eli lannoitetaan kokonaan suojakasvia varten eli lannoitustaulukkojen maksimit katsotaan suojakasvin riviltä.

Kerääjäkasvi -

K 440 28.3. :

Miten on jos kylvää esim. viljan joukkoon apilaa, koska se pittää olla viimeistään kylvetty ? Eli jos isäntä tekee viljolle kasvinsuojeluruiskutuksen kasvitautejavastaan ohralla 1.7 ja kylvää tässä yhteydessä kasvustoon apilaa onko tämä OK ? Oppaassahan luki että kerääjäkasvi tulee olla kylvetty ennen 15.8. Ilmeisesti tämän mukaan voi myös puinnin jälkeen kylvää apilan, kunhan se on kylvetty ennen 15.8 olenko oikeassa ? Entä onko kerääjäkasvilla jotain enimmäismäärää paljonko sitä voi tilan alasta kylvää ?

VASTAUS:

Kerääjäkasville ei ole enimmäismäärää. Puinnin jälkeen saa kylvää, kuitenkin viimeistään 15.8., mutta maata ei saa muokata sitä varten. Mielestäni 1.7. kerääjäkasvin kylvö on useimmiten liian myöhäistä, koska MMMa (luonnos) sanoo: ”Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa.”

Tukikoulusta EU-avustajille -

Sika- ja siipikarjatiloille pidetään maakunnassa myös toinen koulutustilaisuus eläinten hyvinvointikorvauksesta. (Ensimmäinen oli 23.3.2015 Seinäjoella)

Paikka on Jalasjärvi JAKK, osoite Kurssitie 2

Aika ke 8.4.2015 klo 12.45 – 15.30

Kouluttajana ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Maissin tuet -

K 439 28.3. :

Mitä kaikkia tukia on mahdollista saada maissille? Onko mahdollista saada kerääjäkasvipalkkio ja talviaikainen kasvipeitteisyys?

VASTAUS:

Perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki, ympäristökorvaus, luonnonhaittakorvaus, pohjoinen hehtaarituki (C1-C2), yleinen ha-tuki, pohjoinen nuorten viljelijöiden tuki.

Maissin kanssa voi kylvää kerääjäkasvin ja maissin sänki käy talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen.

K: Ilmoitetaanko maissina vai yksivuotisena säilörehuna tukihaussa?

VASTAUS:

Maissi ilmoitetaan maissina. Maissille on oma rivinsä, maissisäilörehu typpitaulukossa, fosforitaulukossa maissi on samalla rivillä rehunurmien kanssa.

Saneerauskasvi -

K 438 28.3. :

Miten perunatilalla voi saneerauskasvia käyttää? Eli voiko olla sellaisella peruslohkolla saneerauskasvia, jolla ei ole aikaisemmin ollut perunaa ja kuinka paljon saneerauskasvia saa olla tilan pinta-alasta?
VASTAUS:
Asetuksissa ei ole saneerauskasville pinta-alarajoitusta eikä vaatimusta, että lohkolla olisi aiemmin pitänyt kasvaa perunaa (tai sokerijuurikas-/avomaanvihannestiloilla sokerijuurikasta/avomaanvihanneksia)

Viherryttämisen nurmet ja kesannot -

K 437 28.3. :

Kerro nyt vielä kerran, mitkä kaikki ovat nurmia ja kesantoja viherryttämisen monipuolistamisvelvoitteen vapautusta laskettaessa C-alueella. Kaikki nurmet tietysti ja kesannoista ainakin viherkesanto, mutta entä sänki- ja avokesanto? Mitenkäs LHP-nurmen laita on, tai monimuotoisuuspeltojen ja suojavyöhykkeen?

VASTAUS:

Kaikki kesannot lasketaan riippumatta oliko viher- sänki- vai avo- sellaista. Sitten seuraavat nurmet ovat yhtä nurmikasvia

Saneerauskasvi -

K 436 28:3. :

Miten on jos kylvän saneerauskasvia lohkoilleni esim. 1 ha ja minulla on perunaa viljelyksessä 6 aaria. Saanko saneerauskasvituen koko tilani pinta-alalle vai vain tuolle 1 ha alalle?

VASTAUS:

Toimenpidekorvausta maksetaan vain saneerauskasvialalle

Nurmen perustamisen fosforilannoitus -

K 435 28.3. :

Jos lohkolle kylvetään ohra+nurmensiemen, voiko käyttää fosforilannoituksen enimmäistasona fosforitaulukon kohtaa: Nurmen ja ruokohelpin perustaminen keväällä (suojakasvin kanssa tai ilman) ?

Ja tukihakemuksessa kasviksi ilmoitetaan rehuohra TAI vihantavilja ohra.

Pelkän ohran kohdalla (Viljat, öljykasvit, palkokasvit) fosforimaksimit ovat paljon pienemmät kuin jos ohra on nurmen suojakasvina.

VASTAUS:

Jos on tarkoitus perustaa keväällä nurmi suojaviljan kanssa, silloin voi käyttää tuota lannoitustaulukon riviä ”nurmen perustaminen keväällä suojaviljan kanssa tai ilman”. Ja kasviksi ilmoitetaan se kasvi, mikä on suojakasvina. Ja sitä suojakasviahan varten ei voi enää lisätä lannoitemäärää.

Lohkolle korvauskelpoisuus -

K 434 28.3. :

Olet aiemmin vastannut, että vanhoja, välillä tukien piiristä poissa olleita peltoja, on mahdollista saada korvauskelpoiseksi tänä vuonna kunhan ne ovat joskus EU-aikana olleet tukien piirissä. Mavin hakuoppaassa kuitenkin vaikuttaisi olevan vielä lisäehto, että lohkon pitää olla ollut ilmoitettuna tukihakemuksessa 2014 tai 2013 jotta tukikelpoisuus voidaan . Miten tätä pitäisi tulkita?

Minulla on yksi viljelykunnossa oleva vuokralohko joka on ollut edellisen kerran tukihakemuksessa 2004. Saanko tälle lohkolle tukikelpoisuuden anomalla sitä hakemuksessa 2015? En täytä nuoren viljelijän ehtoa. Minulla on ylimääräisiä tukioikeuksia.

VASTAUS:

Aiemmat vastaukset ovat perustuneet asetusluonnokseen. Nyt lopullisiin asetuksiin on tullut ehto, että pellon, jolle haetaan korvauskelpoisuutta, on pitänyt olla tukihakemuksessa joko 2013 tai 2014.

Korvauskelpoisuuden haussa ei vaikuta onko nuori tai uusi viljelijä, mutta tukioikeuksia voi nuori viljelijä ja uusi viljelijä hakea varannosta. Jos sinulla on ylimääräisiä tukioikeuksia, niin voit käyttää niitä tuolle lohkolle.

Mutta jos tuo lohko, vaikka ei ole ollut tukihakemuksissa 2004 jälkeen, on vähintään 2 ha ja ollut yli 65-vuotiaan viljelijän viljelyssä viime vuonna, sille voi

hakea korvauskelpoisuutta, jos seuraavat ehdot täyttyvät.

Ympäristösitoumukseen (ja luonnonhaittakorvaukseen) voidaan sisällyttää

sitoumusta annettaessa ja sitoumuskauden

aikana viljelijän hakemuksesta peltoala, joka

on siirtynyt sitoutuneelle viljelijälle toiselta

viljelijältä:

1) joka ei ole antanut ympäristösitoumusta;

2) joka tai jonka puoliso on yli 65-vuotias;

3) joka on harjoittanut ennen sitoutuneelle

viljelijälle tapahtunutta hallinnansiirtoa hallinnassaan

olevalla maatilalla maa- tai puutarhataloutta;

4) joka on itse viljellyt siirtyvää peltoalaa

hallinnansiirtoa edeltävänä kasvukautena;

5) jolta siirtyvät peltoalat ovat yhteensä

enemmän kuin kaksi hehtaaria; ja

6) jonka kanssa mahdollisesti tehtävä

vuokrasopimus siirtyvistä peltoaloista kattaa

vähintään koko sitoumusajan.

Uusi viljelijä -

K 433 28.3. :

” Vuonna 2013 tai ennen 2014 varantohaun päättymistä (30.4.2014) aloittaneet viljelijät voivat hakea tukioikeuksia tänä vuonna uudelleen tai ensimmäistä kertaa”… Tässäkö ei ollut ikärajaa vain tuo aloitusaika ratkaisee? Ei siis voi hakea tänä vuonna aloittava viljelijä?

VASTAUS:

Uudella viljelijällä ei ole ikärajaa. Vaan se, että on aloittanut viljelyn edellisen varantohaun päättymisen jälkeen. (Mutta tänä vuonna poikkeuksellisesti voivat hakea myös 2013 ja ennen 30.4.2014 aloittaneet). Viljelijän, joka aloittanut 30.4. 2014 jälkeen tai aloittaa tänä vuonna ennen 30.4.2015, voi hakea ja pitääkin hakea tukioikeuksia varannosta jo tänä vuonna, jos yleensä aikoo hakea.

K 432 28.3.:

Jos tämmöinen viljelijä vuokraa naapurin tukikelvottoman raivion ja hakee sille tukioikeudet, kuinka pitkä vuokrasopimus pitäisi tehdä?

VASTAUS:

Jaha. Ei ole tähän mennessä määritetty vuokrasopimuksen pituutta, jos varantohaussa hakee tukioikeuksia vuokratun pellon perusteella. Luonnonhaittakorvaus edellyttää hallintaa vähintään 31.12. 2015 asti.

Neuvo2020 -

K 431 28.3. :

Kuinkas se nyt meneekään? Saakos tuon neuvonnan kautta pelkästään vaihtaa ympin toimenpiteitä vai saiko neuvonnan perusteella valita täysin uuden toimenpiteen.

VASTAUS:

Voi valita myös uuden/uusia.

20-vuotinen sopimus -

K 430 28.3. :

Viljelijällä on 20-vuotinen sopimus, jossa osalla lohkoista sopimus on alkanut 1.7.1995 ja osalla 1.10.1995. Onhan mahdollista purkaa sopimus vain näiden 1.7. 1995 alkaneiden lohkojen osalta?
VASTAUS:
Voidaan purkaa nyt keväällä myös 1.10.1995 alkaneiden eli 30.9.2015 päättyvien osalta. Mutta silloin ei sopimuksen viimeisen vuoden maksuerää niiden lohkojen osalta enää makseta.

Kysymys lannan käytöstä -

K 429 28.3. :

Voiko broileri emojen lantaa pellolle levitettäessä käyttää ravinteiden osalta taulukkoarvoja? Jos voi niin mitä? Kanan kuivalanta vai broilerin kuivalanta?

VASTAUS:

Nitraattiasetuksen 1250/2014 liitteen 2 taulukosta joko kanan tai broilerin kuivikelanta, riippuu mitä nitraattiasetuksen tulkinnoissa tulee olemaan. Jotka tulkinnat saataneen lähiaikoina.

Lietelannan sijoitus -

K 428 28.3.

Hakuoppaassa sanotaan että levitä lietettä sijoittamalla 20 m3/v lohkolle mutta joka vuosi ei tarvitse levittää ?

K: Jos hakee lietelannan sijoitus tukea mutta ei levitäkään lietettä jostain syystä joka vuosi niin maksetaanko sijoitustukea vuosittain kuitenkin X määräalalle joka tietysti voi muuttua vuosittain ?

VASTAUS:

Maksetaan vuosittain vain niille lohkoille, joille ko. vuonna on sijoitettu se 20 m3/v lietelantaa.

Kerääjäkasvi viljelypelloilla -

K 427 28.3. :

Toimenpide lohkokohtainen kuten talviaikainen kasvipeitteisyys mutta maksetaanko kerääjäkasvi tuki koko pinta-alalle myös kuten talviaikainen kasvipeitteisyys % mukaan, Vai ainoastaan niille lohkoille johon sitä on ilmoittanut ?

VASTAUS:

Maksetaan ainoastaan niille kerääjäkasvilohkoiksi ilmoitetuille lohkoille.

Sokea kana…ja useampikin, missä maksuaikataulut?

K 426 24.3. :

Eli emmekö näe vai onko jo höyhenet niin silmillä, että emme löydä sellaisia maksuaikatauluja joka koskee nyt haettua ennakkoa, ympin loppuosaa ja eikös siellä ole vielä eu:n nauta ja elh??

VASTAUS:

Joo tähän aikaan voi näin käydä..

Löytyvät Mavin kevään tukikoulutusten kalvoista viljelijätukien maksaminen http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Viljelijätukien%20maksaminen.pdf

Viljelijätukia voi hakea tänä keväänä 12.5. saakka -

K 425 23.3. :

Mavin tiedote asiasta sivulla http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tiedotteet/2013/Sivut/tukihaku-2015.aspx

Uudet hyväksytyt asetukset -

K 434 23.3. :

toivottavasti yksinkertainen kysymys – ovatko nämä uudet asetukset ympäristökorvaukesta netissä, ja missä osoitteessa? En löydä googlettamalla enkä kokeilemalla. Erityisesti etsin asetusta ei-tuotannollisista investoinneista.

VASTAUS:

Tässä linkit. Tai sitten menee finlex.fi ja sieltä sähköinen säädöskokoelma

tiedoksenne viime viikolla valtioneuvostossa hyväksytyt asetukset:

-VNa ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen, eläinten hyvinvointikorvauksen ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta vuonna 2015 (239/2015)

http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2015/sk20150239.pdf

http://www.finlex.fi/sv/laki/kokoelma/2015/fs20150239.pdf

Tiedotteita asetuksista:

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150319_ymp_luonnonhaitta.html

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150319_maaseutuohjelmaa.html

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150319_luomu.html

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150319_ei-tuotannolliset.html

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150319_suorattuet.html

MMMa ympäristökorvauksesta annetaan tällä viikolla.

Kansallinen nuorenviljelijän tuki ja sen maksu -

K 433 24.3. :

Vuonna 2010 raivattu lohko ilmoitetaan säilörehunurmena niin se saa eu:n nuoren viljelijän tuen.

Miten sitten tuon kansallisen tuen kanssa käy, kun maksatusta yhden mukaistettiin eu:n kanssa samanlaiseksi, mutta muutettiinko myös myyöntöperusteet?

VASTAUS:

Ei muutettu. Pohjoista nuorten viljelijöiden tukea maksetaan vain korvauskelpoiselle lohkolle

Suojavyöhyke ensi vuonna -

K 432 24.3. :

Suojavyöhykkeestä jatkokysymys:

Mistä voi varmistaa voiko lohkolle tehdä suojavyöhykkeen? Voiko luottaa, että Vipu –kartalla olevat ”keltaisen viivan” varrella sijaitsevat lohkot ovat oikeutettuja suojavyöhykkeeseen? Taas jos lohko on viljelijän mielestä hyvinkin valtaojan varrella, mutta vipukartta ei sitä osoita, niin voiko asian jostain tarkistaa? Ja jos tällaisen lohkon laittaa suojavyöhykkeeksi, ja se valvonnassa todetaan, ettei sijaitse valtaojan/vesistön varrella, niin jääkö kaikki ympäristökorvauksen tuet saamatta?

VASTAUS:

Mitään virallista valtaojakarttaa ei ole missään. Vipun keltaiset viivat menevät sen mukaan, onko viljelijä lohkoa ilmoittaessaan piirtänyt reunaojaa vasten rajaviivaksi valtaojan viivan tai onko se viiva valvonnassa korjattu valtaojan rajaviivaksi.

Loppukädessä viljelijä/tarkastaja arvioi, täyttääkö se lohkon reunaoja (tai lohkon keskellä kulkeva oja/sarkaoja, jonka yli on viljely-yhteys) täydentävien ehtojen valtaojan ehdon. Ja valvontaseuraamusta en vielä osaa sanoa, jos todetaan että lohko ei ole valtaojan varrella. Ainakaan suojavyöhykekorvausta ei makseta ja jo maksetut peritään takaisin.

6) valtaojalla kaivettua avouomaa, jonka

tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-,

sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta

valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa

ne pois kuivatusalueelta.

Suojavyöhykenurmi ja apila -

K 431 24.3. :

Hei, suojavyöhykenurmea perustettaessa apilaa saa siis korkeintaan olla sen 20 % siemenseoksessa vai kasvustossa? Ja miten tulevina vuosina tulkitaan apilan määrä kun se lisääntyy nurmessa hyvällä kasvupaikalla ja valtaa alaa esm. Timoteilta.

VASTAUS:

Siemenseoksessa 20 %. Ja ainakaan tällä hetkellä ei ole säädöstä, että pitäisi yrittää apilaa taltuttaa tai heinäsiementä lisätä, jos apila on kasvustossa lisääntynyt.

Viherlannoitusnurmi -

K 430 24.3. :

Tietona on, että viherlannoitusnurmikaudet katkeavat, mutta jos on ollut vuoden, kaksi tai viime vuoden aluskasvina apilanurmi. Tarvitseeko kyntää ja kylvää uusi apilanurmi, jos tavoitteena on viherlannoitenurmi kolmanneksi, neljänneksi tai jopa viidenneksi vuodeksi peräkkäin

VASTAUS:

Jos lohko on ilmoitettu viime vuonna 1. tai toisen vuoden viherlannoitusnurmeksi, ja se nurmi on siellä vielä, lohkon voi tänä vuonna ilmoittaa viherlannoitusnurmeksi ja myös kahtena seuraavana vuonna. Jos lohkolle on viime vuonna kylvetty nurmi suojaviljaan tai kylvetty uusi nurmi syyskesällä ja siemenseoksessa on ollut vähintään 20 % typensitojakasvia, lohkon voi tänä vuonna ilmoittaa viherlannoitusnurmeksi. Muissa tapauksissa pitää tämän vuoden viherlannoitusnurmi kylvää nyt keväällä.

Kasvipeitteisyydestä -

K 429 24.3. :

Ympäristökorvauksen lohkokohtaisena lisätoimenpiteenä kun on peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, niin Mavin ohjeissa lukee, että maksetaan ilmoitetun alan mukaan. Eli maksetaanko tukea 20%, 40%, 60% tai 80% alalle sen mukaan minkä tason valitsee vai kuitenkin koko pinta-alalle, mutta korvaustaso vaihtelee sen mukaan paljonko jättää kasvipeitteiseksi.

VASTAUS:

Jep, koko pinta-alalle sen saavutetun kasvipeitteisyysprosentin mukaan. Paitsi että on tiettyjä pellonkäyttömuotoja, joille ei makseta sitä korvausta, esim. kesanto ja tilapäisesti viljelemättömät alat. Ja myöskään ympäristökorvauksen toimenpide -lohkoille suojavyöhyke, lhp-nurmi, monivuotinen ympäristönurmi, viherlannoitusnurmi ja monimuotoisuuspellot (riistat, maisema, niitty, lintu) ei makseta, mutta ne luetaan siihen kasvipeitteisyysalaan.

Lietteensijoitamisen tuki ja kuivalanta -

K 428 24.3. :

Tilalla syntyy kuiva- ja lietelantaa. Voiko kuivalantaa luovuttaa pois, jos hakee lietteensijoittamisen tukea?

VASTAUS:

Voi luovuttaa, tämä on tulkinta tällä hetkellä kun sitoumusehtoja ei ole vielä julkaistu. Asetuksissa ei ole siitä kieltoa eikä myöntöä.

Mutta asetuksen mukaan ei voi samanaikaisesti ottaa vastaan kuivalantaa ja luovuttaa sitä pois, jos on hakenut jollekin lohkolle orgaanisen aineksen kierrättämisen lohkokohtaisen toimenpiteen korvausta sen vastaanotetun kuivalannan perusteella. Oman kuivalannan perusteellahan ei korvausta saa, ainoastaan vastaanotetun.

Pari tulkintaa -

K427 24.3. :

Hei, opiskelin joutessani tukiopasta…tässä pari poimintaa näin aamukahvin aikaisilta löydöksiltä:

Viljelijän ei myöskään tarvitse jakaa peruslohkoa kahdeksi vuokratessaan lyhytaikaisella vuokrasopimuksella peruslohkon, ja jättäessään itselleen esimerkiksi kotitarveviljelyä

varten kasvulohkon, jolle hän ei hae tukea.

Koska peruslohkolle ilmoitettujen kasvulohkojen summan pitää kuitenkin olla yhtä suuri kuin peruslohkon ala, vuokraaja ilmoittaa, myös omistajan kotitarveviljelylohkon omal-

la kasvulohkolomakkeellaan tilapäisesti viljelemättömänä alana.

Tätäkö ei saa laittaa kasvimaaksi tai perunamaaksi? eli lisää sitten sitä varantoon menevää määrää????

VASTAUS:

No, tuossa kait tarkoitetaan, että vuokrasopimuksessa maanomistaja on jättänyt itselleen hallinnan tuolle alalle. Tällä tavoin voi ilmoittaa koko peruslohkon hakemuksessaan eikä tarvi jakaa lohkoa.

Jos se koko peruslohko on vuokrasopimuksessa vuokrattu, niin kyllä vuokralainen voi silloin ilmoittaa kasvulohkon kasvimaana, vaikka maanomistaja siinä touhuaakin, mutta silloin lohkokirjanpidossa pitää olla sen lohkon osalta kaikki tarvittavat merkinnät.

Jos tänä vuonna ilmoitetaan tilapäisesti viljelemätöntä alaa, niin tuo tilapäisesti viljelemätön ei vaikuta siihen tämän vuoden mitätöintiin, sitä alaa ei mitätöidä. Mutta vaikuttaa kylläkin v. 2016 tehtäviin käyttämättömien tukioikeuksien leikkauksiin, jos ensi vuonnakin on tilapäisesti viljelemätöntä alaa.

—

Ota viljavuustutkimukseen sisältyviä näytteitä vähintään yksi näyte peruslohkoa kohti, jos peruslohko on yli 0,5 hehtaarin suuruinen. Jos peruslohko on suurempi kuin viisi hehtaaria,

ota yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohti. Lohkoilla, jotka ovat 0,5 hehtaarin suuruisia tai tätä pienempiä, voit käyttää samaa viljavuusnäytettä kuin viereisellä lohkolla. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan lohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa lohkon kanssa tai lohkoja erottaa tie tai oja. Ota 0,5 hehtaarin tai tätä pienemmiltä yksittäisiltä peruslohkoilta näyte tai käytä typpilannoituksessa

runsasmultaisten maiden arvoja ja fosforilannoituksessa ympäristökorvauksesta hyvän viljavuusluokan mukaisia arvoja eli käytännössä alle puolen hehtaarin lohkot ei tarvitse ottaa maanäytettä, vaan voi käyttää noita arvoja hyvä fosforin mukaan ja typen mukaan runsasmultainen riittää. tai sitten sen viereisen arvot. Menikö tulkinta oikein?

VASTAUS:

Oikein meni!

—-

5. Tee peltomaan laatutesti kerran sitoumuskauden aikana täyttämällä itsearviointilomake kaikkien ympäristösitoumukseen kuuluvien yli 0,5 hehtaarin suuruisten peruslohkojen osalta. Laatutesti tulee tehdä yhdestä

lohkosta, jos sinulla ei ole yli 0,5 ha:n lohkoja. Peltomaan laatutestin itsearviointilomakkeen löydät suomi.fi/lomakkeet 40 –sivustolta.

Laatutesti on tehtävä kolmannen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Maaseutuvirasto ohjeistaa myöhemmin laatutestin palauttamisesta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle

kommentti vaan notta kyllä mapitettavaa sitten piisaa, jos käytettävä lomake on se sama 2-3 sivuinen kuin esim. Teho-hankkeen raporteissa on käytetty. Eli tehdäänkö siihen kuoppatesti+ itsearviointi lomake vai riittääkö tuo jälkimmäinen ainoastaan? Suomi-sivuilta ei löydy, eikös tärkkiperunalla ollut tämä jo käytössä aiemmalla kaudella? Onko se sama nyt kaikilla korvaukseen sitoutuvilla?

VASTAUS:

On kerrottu, että tämä olisi kevyt arviointi, joten toivossa ollaan että lomake on yksisivuinen. Eikä olisi sama kuin mitä oli tärkkelysperunapalkkion ehdoissa oli, vaan kevyempi..

Satotasokorjaus -

K 426 24.3. :

Jos käyttää lantapoikkeusta ei saa käyttää satotasokorjauksia. Näin siis lukee myös hakuoppaassa, mutta tarkoittaako tämä sekä typpen, että fosforin satotasokorjauksia vai pelkän fosforin korjauksia?

VASTAUS:

Lantapoikkeus koskee vain fosforilannoitusta, ei koske typpilannoitusta. Eli typpilannoitukseen voi käyttää satotasokorjausta, kun käytetään fosforilannoituksessa karjanlantapoikkeusta.

Korvauskelpoisuuden siirto vai 10 aarin lisäys -

K 424 ja 425 24.3. :

K: Hei, asiakkaalla on 13 tukikelvotonta raivion palaa kun on pellon reunojen muotoja siistitty, pienin on 11 aaria ja loput siitä ylöspäin. Lohkoja saattaa olla kolmekin yhden korvauskelpoisen peruslohkon ympärillä. Onko esim. ensi vuonna tulossa mahdollisuutta saada nämä tukikelpoisiksi mitenkään (jokin huhu kiertää jostain 10 aarin lohkoista…) vai kannattaako nyt siirtää korvauskelpoisuus näihin ja siten vähentää lohkojen kokonaismäärä liki puoleen….nämä lohkot on raivattu 2010 jälkeen.

VASTAUS:

Ensi vuonna, jos hakuasetus sallii (=budjetissa on asiaan varauduttu), korvauskelpoiseen lohkoon voidaan liittää enintään 10 aaria korvauskelvotonta alaa.

Nyt on sitten arvonnan paikka, odottaako ensi vuotta niiden 13 lohkon kanssa vai siirtääkö tänä vuonna korvauskelpoisuutta toisilta lohkoilta. Jos tekee siirtoja, sitä 10 aaria ei voi ensi vuonna näiden lohkojen osalta käyttää, jos se on silloin mahdollista.

K: ja vielä lopuksi saivartelija: kuinka käy jos siirtää nyt sen korvauskelpoisuuden sellaiselta lohkolta joka menisi ensi vuonna pysyväksi nurmeksi?

VASTAUS:

Lohkon pysyvän nurmen ominaisuuteen ei vaikuta korvauskelpoisuus, vaan se onko lohko ollut kuusi vuotta peräkkäin nurmella.

Lohkojen korvauskelpoisuus valtaojien putkituksessa/pellon
reunojen raivauksessa -

K 423 24.3. :

Onko nyt niin, että lohkojen korvauskelpoisuus (LHK/ymppi)voidaan saadaan lohkoille kokonaisuudessaan, jos pinta-ala kasvaa max 10 aaria/lohko/vuosi. Miten esim. tällaisessa tapauksessa? Kolme entistä peruslohkoa on viljelyteknisesti yhdistynyt viime syksynä valtaojan putkittamisen/peltotien poiston johdosta (pinta-ala kasvanut n. 0,10 ha), lisäksi pellon reunaa on oikaistu (lisäys samoin 0,10 ha) ja peltosaaraketta on saatu piennenettyä raivauksella (lisäys 0,03 ha) yhteensä pinta-ala kasvanut 0,23 ha. Eli voisiko ensin kutakin lohkoa kasvattaa esim. lohko1 +0,10 ha, lohko2 + 0,08ha ja lohko3 +0,05 ha? Ja voisiko lopuksi lohkot yhdistää yhdeksi peruslohkoksi?

Entä voiko jo aiemmin eli v. 2013 tehtyjen putkitusten/reunojen oikaisujen seurauksena muodostunutta virtuaalilohkoa saada korvauskelpoisuuden piiriin?
VASTAUS:

Jaha. Pitää aloittaa vastaus että valitettavasti ei. Kymmenen aarin pinta-alan lisäyksiä ei tänä vuonna voi tehdä.

Se on siirtynyt vuoden päähän, sikäli kuin vuonna 2016 ns. hakuasetus sen mahdollistaa. Tällä hetkellä on se tyly tilanne, että asetusten mukaan korvauskelpoisiin lohkoihin ei voi lisätä aariakaan uutta pinta-alaa. Sääntöjen mukaan noita kolmea lohkoa ei voi yhdistää, jos niiden välissä on korvauskelvotonta alaa. Lisäksi pitää perustaa kolme uutta 0,10 ha, 0,10 ha ja 0,03 ha korvauskelvotonta lohkoa. Eli yhden lohkon sijasta pitää pyörittää hakemuksissa kuutta lohkoa.. Tuolla 10 aarin lisäyksellä olisi päässyt yhteen peruslohkoon kuten esitit.

Ja noita 2013 putkitettuja aloja pitää myös pyörittää edelleen omana peruslohkonaan.

No, siitähän ei tulisi tukiseuraamuksia, jos nuo kolme lohkoa yhdistäisi sääntöjen vastaisesti yhdeksi lohkoksi ja justeeraisi sen pinta-alan samaksi kuin mitä on noiden kolmen lohkon korvauskelpoinen yhteispinta-ala ja piirtäisi uuden 0,23 ha:n korvauskelvottoman lohkon sille paikalle, missä sitä uutta pinta-alaa on eniten. Mutta sitten 2016 voisi lisätä vain sen 10 aaria korvauskelvotonta, jos 10 aarin lisäys on silloin mahdollista.

Lantapoikkeus -

K 422 24.3. :

Saiko lantaa vastaanottava tila käyttää lantapoikkeusta?

VASTAUS:

Kyllä saa. Lopulliseen asetukseen tuli muutos luonnokseen verrattuna.

Lantapoikkeushan tarkoittaa sitä, että jos fosforilannoitteena käytetään pelkästään kotieläinten lantaa, niin fosforia voi käyttää tietyissä viljavuusluokissa korkeampia määriä kuin mitä muuten saa käyttää.

Talviaikainen kasvipeitteisyys; valkuaiskasvusto -

K 420 – 421 24.3. :

K: Hei, luomutilallani on v.2015 moniv. säilörehunurmea 66% ja herne/kaura seosta 34% (suojaviljana), kasvipeitteisyys talvella 100%. v.2016 moniv. säilörehunurmea 100% pinta-alasta. Voinko hakea lohkokohtaiseksi toimenp. kasvipeitteisyyttä?

VASTAUS:

Voit hakea ja voit saada sen kasvipeitteisyys toimenpiteenn korvauksen, koska saat vapautuksen viljelyn monipuolistamisesta luomun perusteella eikä silloin monipuolistamisen rosentteja lasketa. Siten talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvaus maksetaan myös v. 2016.

(Ja jos et jostain syystä haluaisi v. 2015 vapautusta luomun perusteella, niin tuolla 66 nurmiprosentilla monipuolistamisesta ei vapauteta, joten silloinkin kasvipeitteisyys maksettaisiin. Mutta jos v. 2016 et haluaisi vapautusta monipuolistamisesta luomun perusteella, niin sitten monipuolistamisesta vapautettaisiin nurmen perusteella etkä saisi kasvipeitteisyyden korvausta)

K: Saako valkuaiskasvustolle, herne yli 50%-vilja, pohjoista tukea (45e) jos ei pui vaan korjaa kesällä säilörehuksi?

VASTAUS:

Kyllä saa, ei riipu korjuutavasta.

Sadonkorjuu -

K 419 24.3. :

Olen C 2 alueen viljelijä, kysymys olisi, mitä muutoksia on tullut sadonkorjuu. milloin ei tarvitse satoa korjata, LHP ehdot tiedän. Nurmet, viljat, seoskasvustot esim. herne, vilja. Ympäristönhoitonurmissa on sadonkorjuu velvoite. Kysymys, eli jos minulla on tavanomaisessaviljelyssä nurmea 20 ha ja viljaa 20 ha onko pakkokorjata sato. Mikä on hyvän viljelytavan ehdot riittääkö orgaaninen lannoittaminen,(tavanomainen) esim apilan, herneen jne käyttö lannoituksessa.

VASTAUS:

Tukien ehtona ei ole enää sadonkorjuuta (paitsi suojavyöhyke lohkoilta ja monivuotisilta ympäristönurmi –lohkoilta pitää korjata), mutta tukien ehtona olevissa täydentävissä ehdoissa edellytetään markkina- ja korjuukelpoisen sadon tuottamista ja tavanomaista viljelytapaa siihen asti, kunnes se sato pitäisi korjata. Eli tuon 40 ha saa jättää korjaamatta.

Orgaanisia lannoitteita voi käyttää myös tilalla, joka ei kuulu Eviran luomuvalvontaan.

Tässä Vna 4/2015 pykälä täydentävien ehtojen mukaisesta viljelystä
11§

Viljellyn maatalousmaan hoito

Viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa

on viljeltävä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti

paikkakunnan olosuhteet huomioon

ottaen. Viljelty pelto ja pysyvien kasvien ala

on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tai

istutettava tarkoituksenmukaisella tavalla

niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen

itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien

ja -lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia.

Kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta.
—

Viljellyn maatalousmaan kasvinsuojelusta

on huolehdittava joko kasvinvuorotuksen

avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti.

Viljelijän on toimittava niin, että korjuu-

ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen

on mahdollista. Jos maatalousmaalta ei korjata

satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta

on tarvittaessa huolehdittava niin,

että maatalousmaalle on myös seuraavana

vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai

tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

Vielä viherryttämisestä -

K 416 -418 24.3. :

K: Onko se niin, että viherryttämistuki on suurempi kuin talviaikainen kasvipeitteisyyden tuki?

VASTAUS:

Viherryttämistuki maksetaan myös niille tiloille, jotka on vapautettu viljelyn monipuolistamisesta tai ekologisesta alasta. Eli maksetaan täytenä tiloille, jotka täyttävät viherryttämisen ehdot tai on vapautettu viherryttämisestä.
Viherryttämistuki on kyllä korkeampi, 66 euroa/ha. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvaus on maksimissaan kohdentamisalueen 80 %:n kasvipeitteisyydestä 54 euroa/ha. Ja ne voi siis saada yhtaikaa. (Mutta jos on vapautettu monipuolistamisesta tai ekologisesta alasta sen yli 75 %:n nurmen vuoksi, niin silloin kasvipeitteisyydestä ei makseta, mutta viherryttämistuki kyllä)

K: Sitten, luin itse, ettei luomutila voi valita lietelannan sijoittaminen peltoon toimenpidettÃ¤.

VASTAUS:

Luomutila voi valita sen lietelannan sijoittamistoimenpiteen ja luomutilalle voidaan maksaa se korvaus 40 euroa/ha. Tuota toimenpiteen korvausta maksetaan myös orgaanisten lannoitevalmisteiden sijoittamisesta. Sitten jos luomutila sijoittaa sellaisia orgaanisia lannoitevalmisteita, jotka ovat luonnonmukaisessa tuotannossa kiellettyjä, siitä ei makseta sitä sijoittamiskorvausta. Eli pitä olla luomuvalvonnassa hyväksyttyjä lannoitevalmisteita.

Luomu ja talviaikainen peitteisyys -

K 415 24.3. :

Varmistan vielä, että jos luomutila anoo vapautusta viherryttämisestä, niin se saa talviaikaisen peitteisyyden tuen? Sitten, mitä ympäristösitoumuksen toimenpiteitä pitää valita jo tänä vuonna, vaikka ne toteutuisivatkin vaikka vasta ensi vuonna? Onko lietteenlevitys ja kerääjäkasvin kylvö sellaisia toimenpiteitä?
VASTAUS:
Luomutilalle, joka on vapautettu viherryttämisen monipuolistamisesta, maksetaan talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvaus.
Kaikkia lohkokohtaisia toimenpiteitä, joita aikoo toteuttaa sitoumuskauden aikana, on haettava ensimmäisenä keväänä. Myöhemmin tilaneuvonnan avulla voi toimenpiteitä muuttaa, jos jotain jäi hakematta tai jotain pitäisi vaihtaa.
Suurinta osaa lohkokohtaisista toimenpiteistä ei ole pakko toteuttaa koko sitoumuskauden aikana.
Mutta näitä pitää toteuttaa joka vuosi:
-Talviaikainen kasvipeitteisyys,
-Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu -Toimenpiteitä pitää kuitenkin toteuttaa joka vuosi heti ensimmäisestä vuodesta lähtien.

Suojavyöhyke- ja valumavesien käsittely -toimenpiteitä pitää toteuttaa lohkolla sitoumuskauden loppuun siitä lähtien kun ne lohkolla ensimmäistä kertaa ilmoitetaan.

Muistutus kosteikosta -

Aiempaan kysymykseen muistutus sellaisen kosteikkosopimuksen päättymisestä, jossa kosteikko on tehty ei-tuotannollisena investointina.

Sellaisen kosteikkosopimuksen haltijan jonka hallinto purkaa 30.4.2015 on pakko hakea uutta kosteikon hoito ympäristösopimusta, jos kosteikko on tehty ei-tuotannollisena investointina, eikä sitä ole hoidettu valmistumisen jälkeen 5 vuotta. Muuten joutuu palauttamaan ei- tuotannollisen investoinnin korvauksen.

Vihantavilja -

K 414 24.3. :

Hakuoppaan kohdassa 9.2. viimeinen kappale lukee näin: Kasvikoodilla Vihantavilja (kaura) voit ilmoittaa kauran joka korjataan vihantana myös silloin, jos alle on kylvetty monivuotinen nurmi.
Eli voiko sen vihantaviljan alle kuitenkin kylvää monivuotisen nurmen ja missä kasvuvaiheessa sen viljan saa korjata pois?
VASTAUS:
Voi, kun kyseessä on normaali nurmen perustaminen suojaviljaan. Viljan voi korjata siinä kasvuvaiheessa kuin parhaaksi näkee.

Perustukiominaisuus -

K 413 24.3. :

Nyt kun perustukiominaisuus määräytyy kasvikoodin mukaan jatkossa niin ilmoitetaanko monivuotiset sr.nurmet (5v.nurmella ja edelleen) nyt pysyvän nurmen koodilla 6210 vai entisellä 6121?

VASTAUS:

Pysyvän nurmen koodilla ilmoitetaan tänä vuonna vain viime vuonna pysyvinä laitumina ilmoitetut lohkot. Muuten nurmet ilmoitetaan normaaleilla nurmien käyttökoodeilla. Näin olen ymmärtänyt.

Suojavyöhykenurmen perustaminen -

K 412 24.3. :

Voiko suojavyöhykenurmen perustaa käyttämällä yksivuotista nurmikasvia (ital. raiheinä tms.)”suojaviljana”?
Kelpaako em. tavalla viljelty lohko suojavyöhykenurmilohkoksi jo ensimmäisenä eli perustamisvuotena?
VASTAUS:

Jos seoksessa on normaali monivuotisen nurmen siemenmäärä ja se on kylvetty 30.6. mennessä, niin nähdäkseni kelpaa jo ensimmäisenä vuonna, vaikka on raiheinää mukana. (Raiheinän tarkoitus on kait lisätä korjattavaa satoa). Lannoituksena voidaan käyttää vain perustettavan luonnonhoitopeltonurmen typpi- ja fosforimääriä. Apilaahan saa olla korkeintaan 20 %

Milloin lohko valtaojan varrella? -

K 411 24.3. :

Mavin kalvoissa sanotaan, että suojakaistan voi perustaa valtaojan varrella olevalle lohkolle. Milloin lohko on valtaojan varrella? Jos siinä on kulkee viljelystie valtaojan vartta pitkin, onko lohko valtaojan varrella? Voiko siihen perustaa suojavyöhykkeen. Ja mikä on valtaoja? Onko sillä joku metrimäärä.?

VASTAUS:

Valtaoja on kaivettu oja, joka johtaa kuivatusvesiä alueelta pois, sen leveydellä ei ole merkitystä.

Suojavyöhykkeen voi perustaa sellaiselle lohkolle, jossa täydentävien ehtojen mukaan pitää olla metrin piennar. Ja piennar pitää jättää, jos pellon ja vesistön tai valtaojan väliä on alle 10 metriä. Sitten kuitenkin pitää jättää piennar, vaikka väliä on yli 10 metriä, mutta vesi nousee tulvan aikana pellolle. Silloin ei tarvita piennarta, kun pellon ja valtaojan välissä on tulvapenger ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla.

Eli suojakaistaa ei voi perustaa, jos pellon ja valtaojan väliä on yli 10 metriä ja vesi ei tulvan aikana nouse pellolle tai kun pelto on tulvapenkereen suojassa.

Alla täydentävien ehtojen Vna-pykälät:

Vna 4/2015:

—

3 §

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

—-

6) valtaojalla kaivettua avouomaa, jonka

tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-,

sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta

valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa

ne pois kuivatusalueelta.

—-

11 §

Vesistöjen ja valtaojien varsilla olevalle

maatalousmaalle on jätettävä vähintään yhden

metrin levyinen, muokkaamaton piennar,

jolle ei saa levittää lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita.

Piennarta ei kuitenkaan tarvitse

jättää, jos:

1) maatalousmaan ja vesistön tai valtaojan

välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata,

tiealuetta, jouto- tai kitumaata tai muuta

aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä

eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle;

2) maatalousmaa sijaitsee tulvapenkereen

takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla

tai muulla vastaavalla tavalla.

—

Kosteikoista -

K 407 – 410 24.3. :

K: Viljelijällä oli kosteikonhoitoa koskeva erityissopimus, joka päätetään Elyn toimesta 31.4.2015.
Voiko hän hakea kosteikon hoitosopimusta lomakkeella 262, vaikka hänen peltoalansa on alle 5 ha.

VASTAUS:

Kyllä voi. Ei tarvi olla ympäristösitoumusta.

K: Parasta olisi kai vuokrata peltoa, että pinta-ala ylittäisi 5 ha, kun hänellä on Lhp:tä ja ehkä suojavyöhykenurmea.

VASTAUS:

Jep, 5 ha pitää olla, että voi tehdä sitoumuksen, jos aikoo saada niistä ympäristökorvausta. Tai sitten viljelee vähintään hehtaarilla puutarhakasveja, jotta saa ympäristökorvauksen.

K: Onko lhp:n ja suojavyöhykenurmen edellytys ympäristösitoumus. Ympäristösitoumus ei kai ollut kosteikkoa koskevan ympäristösopimuksen edellytys.

VASTAUS:

Suojavyöhykkeen ja lhp-nurmen korvausta voi saada vain, jos on ympäristösitoumus. Mutta niin olen käsittänyt, että niitä voi ilmoittaa ilman ympäristösitoumustakin, mutta on silloin on noudatettava niiden ehtoja, esim. korjattava pois suojavyöhykkeen kasvusto, vaikka niistä ei makseta korvausta.

Kosteikkosopimus ei edellytä ympäristösitoumusta.

K: Paljonko euroina tuosta kosteikon hoitosopimuksesta voisi saada?

VASTAUS:

Kosteikon hoidosta maksetaan 450 euro/ha

Viherryttäminen, ja kasvipeitteisyys, pysyvä nurmi -

K 406 24.3. :

Vielä se 30 ha muuta kasvia….mites se vaikuttaakaan ja se vapautus jos ei haluakaan vapaaksi???

VASTAUS:

No, viljelyn monipuolistamisesta vapautuu silloin, kun nurmea (+kesantoa) on yli 75 % ja muuta alaa kuin nurmea (+kesantoa) on alle 30 ha. Eli yli 120 ha:n tiloilla voi käydä niin, että vaikka nurmea on yli 75 %, niin sitä muuta alaa on yli 30 ha, jolloin monipuolistamisesta ei vapaudu. Ja jos tilanne jää sellaiseksi, silloin rikkoo monipuolistamisen ehtoa, kun yhtä kasvia eli nurmea on yli 75 %. Ja silloin leikataan sitä viherryttämistukea.

Eli jos ei halua vapautua viljelyn monipuolistamisesta, niin nurmea (+ kesantoa) pitää olla korkeintaan 75 %. Ja se vaikuttaa siihen, että silloin voidaan maksaa talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvaus.

Suojakaista -

K 405 24.3. :

Oli sitten ilmestynyt vesistöjä vipu-kartoilla paikkoihin jossa ei ennen ole ollut kuin valtaoja. Olikos nämä vesistöksi merkatut uomat nyt niitä, joiden merkintätietoon pitää luottaa? Siinä vain tulee suojakaistojen perustamisia ojan varrella useammalle eteen. Mitkä ovat suojakaistan leveysvaatimukset / -rajoitteet, jos ei halua koko lohkoa laittaa esim . suojavyöhykenurmelle?

VASTAUS:

No, kyllä ne ovat Suomen ympäristökeskuksen uomaverkostoaineistosta peräisin ja perustuvat v. 2012 voimaan tulleen vesilain vesistömäärityksiin.

Ympäristöehtojen mukaan peruslohkon vesistön puoleisella reunalla on oltava keskimäärin vähintään kolme metriä leveä suojakaista. Maksimileveys on 10 metriä. Yli kolme metrin suojakaistaa ei todennäköisesti edelleenkään saa sisällyttää lohkon viljelykasvin pinta-alaan, vaan siitä pitää tehdä oma kasvulohkonsa.

Vna ympäristökorvauksesta:

”Jos peruslohko rajoittuu vesistöön, pellolla ja sellaisella pysyvää nurmea olevalla alalla, joka on maankäyttömuodoltaan peltoa, lohkon vesistön puoleisella reunalla on oltava keskimäärin vähintään kolme metriä leveä suojakaista. Suojakaista voi olla enintään kymmenen metriä leveä. Suojakaistan tarvetta arvioitaessa apuna käytetään Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa ja ylläpitämää uomaverkostoa, jossa on perusteena 10 km² valuma-alueen koko. Peruslohkon muille kuin vesistöihin rajoittuville reunoille voidaan perustaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi keskimäärin enintään kolme metriä leveät viljelykasvin pinta-alaan sisältyvät monimuotoisuuskaistat.

Peruslohko ei rajoitu vesistöön, jos

1) pellon ja vesistön välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata, tiealuetta, jouto- tai kitumaata tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle;

2) pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.”

Vesilaki 587/2011:

3 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan

—–

3) vesistöllä järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä;

4) joella virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä;

5) purolla jokea pienempää virtaavan veden vesistöä;

6) norolla sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista;

—-

Viherryttäminen ja ympäristökorvaus -

K 403 ja 404 24.3. :

K: Niin saako tällä alueella (C) sitä ympäristöhoitonurmien monivuotista tukea ympäristönurmista ja LHP:stä jos on nurmia yli 75% ja osan nurmista laittaa näille esim. siksi ettei tule pysyviä nurmia. Meinaa mennä kyllä lopullisesti sekaisin näistä. Kiitos etukäteen.
VASTAUS:
Kyllä saa, mutta talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvausta ei saa.
Jos tilan peltoalasta on yli 75 % nurmella (+ kesannolla), tila on silloin vapautettu viherryttämisen monipuolistamisesta, ja silloin sekä C- että AB -alueella ei makseta korvausta talviaikaisesta talvipeitteisyydestä. Mutta jos tila sijaitsee Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa ja pinta-alaa on yli 15 ha, niin tila on vapautettu myös ekologisesta alasta tuon nurmen perusteella ja silloin ei makseta korvausta monivuotisista ympäristönurmista eikä luonnonhoitopelto-nurmista.
K: Niin ja miksi oppaassa puhutaan vihantavilja ja suluissa kaura. Eihän se ole väliä jos se onkin ohraa. Ettei sitten tarkastaja sano että oppaassa luki kaura.
VASTAUS:
No, siinäkait se kaura on esimerkkinä. Hakuoppaan kasviluettelossa on kauran lisäksi erikseen vihantavilja ohra, ruis ja vehnä.

Lohko korvauskelpoiseksi -

K 402 24.3. :

B-alueen lohko on ollut ilmoitettuna EU-tukihakemuksessa edellisen kerran vuonna 2000. Lohko on viljelykunnossa edelleen. Onko tämä lohko mahdollista saada korvauskelpoiseksi ilmoittamalla se hakemuksella keväällä 2015 ja hekemalla sille erikseen korvauskelpoisuutta?

Veikon vastauksen numero 177 perusteella lohko oli mahdollista saada takaisin tukien piiriin hakemalla sille korvauskelpoisuutta vuonna 2015. Ehtona on vain, että lohko on viljelykynnossa ja ollut ilmoitettuna EU tukihakemuksessa vuoden 1995 jälkeen.

Kuitenkin Mavin hakuopasta voi tulkita niin, että lisäehtona edelliseen on, että lohkon olisi tullut olla ilmoitettuna kasvulohkolomakkeella vuonna 2013 tai 2014 jotta korvauskelpoisuuden voi saada.

Miten tämä asia pitäisi tulkita? Onko tulkinta tiukentunut vastauksen 177 jättämisen jälkeen vai luenko tätä jotenkin väärin?

VASTAUS:

Valitettavasti lopullinen asetus on tiukempi kuin asetusluonnos, johon aiempi vastaus perustui. Ilo siitä, että kaikki pudonneet lohkot saavat nyt korvauskelpoisuuden oli ennenaikaista. Hakuopas on oikeassa. Tuon viimeksi v. 2000 tukihakemuksessa olleen lohkon olisi pitänyt olla tukihakemuksessa joko 2013 tai 2014, jotta sille nyt saisi korvauskelpoisuuden.

Nurmilohkolle kaura -

K 401 24.3. :

Rondup viikko ennen suorakylvöä täyttänee ehdot ?

VASTAUS:

Kyllä vaan

Nurmilohkolle kaura -

K 400 ja jatkokysymys 24.3. :

K: Jos nurmilohkolle kylvetään suorakylvönä kauraa ja lohko ilmoitetaan vihantaviljaksi, pelastaako lohkon muuttumasta pysyväksi nurmeksi?

VASTAUS:

Lohko ei silloin ole vihantavilja eli viljakasvusto, koska siinä on vilja ja nurmikasvusto. Se luetaan nurmeksi.

K: Tuohon jatkokysymystä; entä jos kyntää nurmen ja laittaa siihen kauran suojaviljaksi ja nurmea alle (joukkoon 1-vuotista). Sitten syöttää kauran loppukesästä. Kauran korjuumenetelmää ei kai ole määrätty?

VASTAUS:

Jos kauraa se normaali määrä mitä kauranviljelyssä käytetään ja yksivuotista ei kovin paljon, silloin lohko on kauralohko. Ja jos tuota nurmea on kerääjäkasviksi tarvittava määrä, silloin lohkon voi ilmoittaa kerääjäkasvilohkoksi. Mutta lohko ei silloin voi olla nurmella 2016.

Ympäristökorvausasetus ja tukitasot -

K 398 ja 399 24.3. :

K: Asetus on kai nyt hyväksytty valtioneuvostossa. Tiedätkö, onko jotain muuttunut oleellisesti?

Tammikuussa olet tehnyt tukitaulukot, onkohan niiden summat suurin piirtein sellaiset, että sitä voisi viitteellisenä jo jakaa viljelijöille?

VASTAUS:

Ei tullut muutoksia, Mavin koulutuskalvot pitävät kutinsa ja ympäristökorvauksen tukitasot on nyt lukkoon lyöty (ainakin vuodeksi). Lopullisissa tukitaulukoissa tulevat muuttumaan perustuen, viherryttämistuen, nuoren viljelijän tuen ja peltokasvipalkkion luvut sitten kun lopulliset hehtaarit ovat pöydässä. Nuo taulukon luvut ovat MMM:n etukäteen arvioimat.

K: Monimuotoisuuspeltoja ja luonnonhoitopeltonurmia voi olla meillä yhteensä enintään 15 % tilan tukikelpoisesta peltoalasta. Jos kuitenkin monimuotoisuuspeltoa on esim. 13% ja lhp:a 13%, niin toimiikohan ohjelma siten kuin ennenkin, että parempaa korvausta maksetaan ensin ja sen jälkeen alempaa korvausta, kunnes 15 % on täynnä?

VASTAUS:

Maksuohjelma näissä tilanteissa on vielä valmistelussa. Voihan se mennä noinkin.

Mutta logiikka voi mennä niinkin, että noudatetaan sitä mitä viljelijä on ilmoittanut. Muutetaan nuo prosentit 100 ha:n tilan hehtaareiksi. Viljelijä on ilmoittanut 13 ha monimuotoisuuspeltoa ja 13 ha lhp:tä eli 26 ha:n yhteisalasta puolet kumpaakin. Mutta koska maksettava yhteisala voi olla enintään 15 ha, niin muunnetaan nuo ilmoitetut alat 15 ha:iin samassa suhteessa kuin oli ilmoitettu eli puolet kumpaakin. Eli 7,5 ha monimuotoisuutta ja 7,5 ha lhp:tä. Mutta lhp:tä voidaan maksaa vain 5 ha. Siten jää maksuvaraa monimuotoisuudelle 10 ha..

Hyvin kiharaiseksi laskenta menee, jos valvonnassa ei löydykään ilmoitettuja pinta-aloja.

Kasvipeitteisyyden kohdentamisalue -

K 397 24.3. :

Jos tilalla on peltoa sekä Alavudella että Ähtärissä ja valitsee toimenpiteeksi talviaikaisen kasvipeitteisyyden, niin miten menee korvaukset? Jos kasvipeitteistä on esim. 60%, niin saako Ähtärin pelloille 11 €/ha jja Alavuden pelloille 36€/ha. Entä jos on 80% kasvipeittteistä, niin saako Alavuden pelloille 54 €/ha? Pitääkö ne prosentit täyttyä kohdentamisalueittain, vai saako kaikki kasvipeitteinen olla Ähtärissä? Onko sillä väliä, kummalla alueella tilakeskus on?
Yösydännä miettiessä tulee kaikenlaista mieleen :-).
VASTAUS:
Ja kohta on taas uusi yösydän ja uudet mietteet..
Prosentit lasketaan erikseen kohdentamisalueen pelloista ja kohdentamisalueen ulkopuolisista pelloista.
Eli Alavus kun on kohdentamisalueella, niin Alavuden pelloista lasketaan ne prosentit ja Alavuden pelloille saa maksimikorvauksen 80 %:n mukaan. Ja niistÃ¤ Alavuden pelloista kevyesti muokattuja peltoja luetaan kasvipeitteisyyteen vain 20 %:iin asti, loppu pitää täyttyä aidosta kasvipeitteestä. Jos Ähtärin pelloista saa maksimikorvauksen, jos kasvipeitteistä on vÃ¤hintään 60 %. Ja Ähtärissä se koko 60 % saa olla kevyesti muokattua.

Viherryttämisvapautus ja suojavyöhyke -

K 395 ja 396 24.3. :

K: Ja vielä tarkennus eli jos noita LHP ja moniv.ymp.nurmille ei saa korvausta tässä tapauksessa niin saako suojavyöhykkeelle? ja tietty kasvipeitteisyydelle kun on kohdentamisalueella? tarttis kai taas sapluunaa…
VASTAUS:
Joo, sapluunaa tarvis kun näitä pyörittelee..
Siis koskee vain niitä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen tiloja, jotka on vapautettu ekologisesta alasta sen yli 75 % nurmea + kesantoa perusteella, ne eivät saa korvausta lhp-nurmille eivätkä monivuotisille ympäristönurmille.
Koko Suomea koskee, että talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvausta ei makseta, jos on vapautettu monipuolistamisesta tai ekologisesta alasta sen yli 75 % nurmea + kesantoa perusteella.
Mutta suojavyöhykekorvaus maksetaan, vaikka olisi vapautus monipuolistamisesta ja ekologisesta alasta.

K: ”Ympäristönhoitonurmien monivuotisista ympäristönurmista tai luonnonhoitopeltonurmista ei makseta, jos maatila on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että maatilan peltoalasta yli 75 % on nurmea tai kesantoa.”
Mutta jos tila sijaitsee´esim. Lapin maakunnassa ja on vapautettu sijaintinsa vuoksi niin korvaus maksetaan, vai miten on?
VASTAUS:
Joo, maksetaan, koska ei ole vapautettu sen nurmen perusteella.

Nurmilohkolle kaura -

K 393 ja 394 24.3. :

K: Mutta glyfosaattikäsittelyn jälkeen käy eikö? eli normi suorakylvö kun nurmikasvusto on tapettu.
VASTAUS:
Kyllä, näin ELYssä tulkitsemme, täyttää hyvää suorakylvötapaa

K: Jos nurmilohkolle kylvetään suorakylvönä kauraa ja lohko ilmoitetaan vihantaviljaksi, pelastaako lohkon muuttumasta pysyväksi nurmeksi?
VASTAUS:
Lohko ei silloin ole vihantavilja eli viljakasvusto, koska siinä on vilja ja nurmikasvusto. Se luetaan nurmeksi.

Viherryttämisvapautus ja ympäristökorvaus -

K 391 ja 392 24.3. :

K: Vielä puupäätarkennus…jos on se 75 % nurmea mutta on myös yli 30 ha muita kasveja (vai pitikö olla viljaa ja jos ei, niin oliko nämä muut kasvit sitten ne kaikki muut paitsi nurmeksi luettavat) niin tilahan ei halua vapautua viherryttämisestä. Tällöin saa myös LHP ja moniv.ymp.nurmien korvauksen? Pitikö tämä johonkin ruksia ettei halua vapautusta vai koskiko se ainoastaan luomua?
VASTAUS:
Joo, näinkin voi optimoida. Ei aivan puupäästä lähtöisin tämä tarkennus Ei ruksita mihinkään, vain luomutilat ruksii. Ohjelma laskee viherryttämisprosentit ja vapautukset ja jos monipuolistamisehto ei täyty, silloin ei myöskään vapautusehto täyty. Eli tämä tila ei täytä monipuolistamisehtoa eikä voi siten siitä vapautua. Ja silloin tila saa ympäristökorvauksen toimenpidekorvaukset, mutta tilan viherryttämistukea leikataan, koska monipuolistamisehto ei täyty.

Viherryttämisvapaus ja ympäristökorvaus -

K 389 ja 390 24.3. :

Jatkoa: jos tila on vapautettu viherryttämisestä 75% nurmisäännön perusteella, niin sillekö ei makseta luonnonhoitopeltonurmi, suojavyöhyke eikä ympäristönurmitukeakaan

VASTAUS:

Tässä viherryttämisessä on kaksi eri vapautusta yli 75 %:n nurmen (+kesannon), vapautus monipuolistamisesta ja vapautus ekologisesta alasta.

Jos tila on muualla kuin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ja vapautettu viherryttämisen monipuolistamisesta tuon yli 75% nurmea + kesantoa säännön perusteella, tilalle ei makseta talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä, muut toimenpiteet maksetaan. Eli jos nurmitilalla on nurmea + kesantoa korkeintaan 75 %, niin 60 %:n talviaikaisuuden kasvipeitteisyyden korvaus tulee että heilahtaa. (sikäli kun sen on rastinut ja ilmoittanut). Ja jos siihen lisää vielä 5 % jotain muuta kasvipeitteisyyttä, esim. keveästi muokattua sänkeä, niin saa kohdentamisalueella sen 80 %:n korvauksen.

Mutta mutta huom! Melkein kaikki nurmet lasketaan monipuolistamisessa yhdeksi kasviksi (vaikka kaikkia nurmia ei lasketa pysyvän kasvin nurmeksi.. ), eli suojavyöhykkeet, luonnonhoitopeltonurmet, viherlannoitusnurmet ym. nostavat sitä nurmiprosenttia.

Jos tila on Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ja nurmea + kesantoa on yli 75 %, tila on silloin monipuolistamisen lisäksi vapautettu myös ekologisesta alasta ja silloin ei makseta

-kasvipeitteisyydestä (sen monipuolistamisvapautuksen sekä ekologisen alan vapautuksen vuoksi)

-lhp-nurmesta (ekologisen vapautuksen vuoksi)

-monivuotisista ympäristönurmista (ekologisen vapautuksen vuoksi)

Eli jos tila justeeraa tuon nurmi + kesantoalan korkeintaan 75 prosenttiin, niin saa nuo kaikki (sikäli kun ko. toimenpiteitä on rastinut ja ilmoittanut). Mutta sitä ekologista alaa pitää sitten löytyä se 5 rosenttia.

Ja vielä pään vaivaa etelän tiloille: ”Peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpiteestä ei makseta maatilalle viherryttämistuen ekologisesta alasta tai sellaisesta nurmialasta, joka oikeuttaa ekologisen alan vaatimuksesta vapautumiseen”

Eli jos tila on vapautettu ekologisesta alasta yli 75 %:n nurmen +kesannon perusteella, niin viherlannoitusnurmesta ei voi saada silloin korvausta. (Koska se on peltoluonnon monimuotoisuustoimenpide, joka luetaan nurmialaan)

Mutta jos tila sijaitsee´esim. Lapin maakunnassa ja on vapautettu sijaintinsa vuoksi niin korvaus maksetaan, vai miten on?

VASTAUS:

Joo, maksetaan, koska ei ole vapautettu sen nurmen perusteella.

trev veikko t

Veikko Tuominen

Ylitarkastaja

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)

Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue

Maaseutuyksikkö

Sitoumusalan muutokset -

K 387 ja 388 24.3. :

K: Ymmärränkö ympäristösitoumusalan muutosmahdollisuudet oikein:

Voi vaihtua sitoutuneiden kesken kuinka vain = tarkoittaa, että ymppiin sitoutuneiden viljelijöiden kesken toimitaan kuten ennenkin, eli saa kasvaa ja vähentyä miten vain, kunhan lohkot menee sitoutuneelta sitoutuneelle?

VASTAUS:

Sitoumukseen voi liittää lohkoja kuinka paljon vaan, jos lohkot tulevat sitoutuneelta. Mutta lohkoja saa mennä sitoutuneelle tai sitoutumattomalle, sillä ei ole merkitystä kummalle menee. Jos sitoumusala vähenee alle 5 ha, sitoumus raukeaa. Mutta sitoumus pysyy voimassa niin kauan kuin puutarhakasvialaa on vähintään 1 ha.

K: Sitoumukseen voi liittää 5 ha sitoumusalaa v. 2016-2018

Jos yli 5ha / 1 ha uusi sitoumus (2016-2020, budjettiehto) = sitoutuneelle tulee korvauskelpoisia lohkoja sellaiselta viljelijältä, joka ei ole sitoutunut ymppiin?

VASTAUS:

Joo, näin se menee. Jos sitoutumattomalta tulee korvauskelpoista peltoa alle 5 ha, sen saa liittää sitoumukseen 2016-2018. Jos sitä tulee 2019-2020 alle 5ha, sitä ei voi liittää sitoumukseen, mutta sitä pitää viljellä ympäristöehtojen mukaan. Jos sitä tulee 2016-2020 yli 5 ha, pitää tehdä uusi sitoumus, jos uusia sitoumuksia voi tehdä. Jos uutta sitoumusta ei voi tehdä, niin peltoa on viljeltävä kuitenkin ympäristöehtojen mukaan.

Hevostuki -

K 385 ja 386 24.3. :

K: Onko tietoa että mitenkä käy ,jos hevostuet loppuvat ensi vuonna kokonaisuudessaan, pystynkö olemaan silti kotieläintila statuksessa?
VASTAUS:

Vaikka pohjoisesta loppuisi hevostuki, niin hevoset kerryttävät edelleen eläinyksiköitä luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotukseen ja ss-tukeen tämän vuoden tapaan. Luonnonhaittakorvaukseen lasketaan 1.5.-31.12. laskentapäivinä eli kuukauden 1. päivänä hallinnassa olleet yli 6 kk hevoset ja ponit. Samat hevoset käyvät myös ss-tukeen, mutta laskenta-aika on 1.1.-32.12. Ja kuukausittainen kirjanpito hevosista pitää toimittaa kuntaan tammikuussa 2016.

Pohjoisen tuen hevosilla on 100 päivän pitoaika 1.5. alkaen. Ja hevoset, joista haetaan tukea, ilmoitetaan omalla hakulomakkeellaan ja jätetään kuntaan 30.4. mennessä. Ja tukeen kelpaavat edelleen siitostammat ja –ponit, suomenhevoset ja 1-3 -vuotiaat muut hevoset ja ponit. Ja niistä itää kertyä vähintään 3 ey.

K:Poistunko pysyvä nurmi pakosta jos kyseisen nurmen ilmoitan luonnon hoitopelloksi. joka on ollut nurmella koko ajan?

VASTAUS:

Lhp-nurmi ei ole pysyvän nurmen kasvi, joten lhp-nurmelle ilmoitettu lohko ei saa pysyvän nurmen korvamerkkiä.

Korjaus allaolevaan:

Alla olevassa vastauksessa ovat AB ja C vaihtaneet paikkaa. Korjattu vastaus kuuluu:

Ensin maksetaan korkeamman tukitason eli C-alueen luonnonhaittakorvaus ja sitten AB -alueen luonnonhaittakorvaus. Eli C-alueen luonnonhaittakorvaukseen kohdistuu leikkausta vain silloin jos C-alueella on peltoa yli 150 ha.

Luonnonhaittakorvaus eri tukialueilla -

K 384 24.3. :

Tilallani on peltoa AB- ja C-alueella. Minulle on tulossa pinta-alaperusteinen leikkaus LH-korvaukseen 150ha ja 300ha ylittäviltä osin. Korvaustaso on erilainen eri tukialueella, missä järjestyksessä nuo 10% ja 20% leikkaukset tehdään?

VASTAUS:

Ensin maksetaan korkeamman tukitason eli AB-alueen luonnonhaittakorvaus ja sitten C -alueen luonnonhaittakorvaus. Eli AB-alueen luonnonhaittakorvaukseen khdistuu leikkausta vain silloin jos AB-alueella on peltoa yli 150 ha.

Nurmilohkolle kaura -

K 383 24.3. :

Jaha, jäi myöhäiseksi vastaus mutta eilisen iltapäivästä lähtien oon ollu Jyväskylän seudulla ja nyt etänä vastaillu viesteihin tulojärjestyksessä. Tää tuli vastaan nyt..tr veikko

Jos nurmilohkolle kylvetään suorakylvönä kauraa ja lohko ilmoitetaan vihantaviljaksi, pelastaako lohkon muuttumasta pysyväksi nurmeksi?

VASTAUS:

Lohko ei silloin ole vihantavilja eli viljakasvusto, koska siinä on vilja ja nurmikasvusto. Se luetaan nurmeksi.

Viherlannoitusnurmi -

K 382 24.3. :

VASTAUS:

Kasvinsuojelukoulutus -

K 381 24.3. :

Vanhan mallinen Kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutus on kohdallani voimassa 14.2.2016. Katkeaako ja pitääkö suorittaa uuden mallinen tentti jo tänä vuonna?

VASTAUS:

Jos sitoudut ympäristökorvaukseen, niin vasta 14.2.2016 jälkeen pitää suorittaa se uusi kasvinsuojelusäädösten mukainen tentti. Sitten ei tarvi suorittaa tenttiä jos täysin ulkoistat kasvinsuojelun suunnittelusta lähtien. Jos et sitoudu ympäristökorvaukseen, tentti pitää suorittaa 26.11.2015 mennessä.

Maanäyte ja valumavesien käsittely -

K 378 – 380 24.3. :

Jäi vähän epäselväksi tarvitaanko viljavuusmaanäyte suojavyöhykelohkolta?

VASTAUS:

On minullekin epäselvää kun sitoumusehtoja en ole nähnyt. Asetusluonnoksen mukaan (MMMa on vielä ilman ministerin allekirjoitusta):

” Viljelijän on tehtävä viljelysuunnittelua ja seurantaa varten viljavuustutkimukset viljelyssä olevista peltoaloista. Viljelemättömistä lohkoista ja kesannoista sekä muista viljelyyn otettavista ja viljelijän hallintaan tulevista lohkoista on otettava näytteet sen kasvukauden aikana, jona satokasvin viljely aloitetaan.”

Eli tarvitaan Mavin tulkinta mikä on viljelyssä oleva peltoala.

K: Yhdellä kurssilla kysyttiin riittääkö heinänsiemenen puinti suojavyöhykkeen korjuuksi onko puinti ylipäätänsä sallittua jos korjaa oljet ja sängen pois? Voiko käyttää kasvinsuojeluaineita suojavyöhykkeen perustamisvuonna keväällä?

VASTAUS:

Saa puida, mutta oljet korjattava pois. Ja jos on puinut vain latvoja hipoen, niin korsi on erikseen niitettävä ja korjattava pois.

K:Otetaanko sulfaattimaanäyte syvemmältä maasta kuten vuonna -95 vai mitenkä se otetaan?

VASTAUS:

Eilen hyväksytyssä ymppiasetuksessa on näin:

”Lohko sijaitsee happamalla sulfaattimaalla, jos lohkolta 0,5—1,5 metrin syvyydeltä otetusta näytteestä laboratoriossa ilman inkubaatiota määritetty pH on alle 4,5 tai korkeintaan

16 viikon inkubaation jälkeen mitattu pH on alle 4,0.”

Lanta-asiaa -

K 377 24.3. :

Lasketaanko nyt ympissä levitettäväksi lantaa/nauta saman verran, kuin uusien lantalamitoitusten mukaiset määrät tulee olemaan? Ja paljonkos ne nyt on? Vai mennäänkö vanhoilla? Ja jos tilalla on itsellä tiedossa tarkka määrä ja se poikkeaa laskennallisesta, voiko sitä (vähempää määrää) käyttää?

VASTAUS:

Nuo mitoitukset ovat nitraattiasetuksessa Vna 1250/2014 ja tulevat voimaan 1.4.2015. Tila merkkaa lohkokirjanpitoon sen lantamäärän mitä on lohkolle levittänyt. Ympäristökorvauksessa lasketaan peltoon levitetty lantamäärä lohkokohtaisen kirjanpidon perusteella, mutta tuo uuden nitraattiasetuksen laskennallinen määrä on taustalla ja jos lohkokorteille merkitty lantamäärä poikkeaa huomattavasti siitä, pitää selvittää, mistä se johtuu.

Viherryttäminen, ja kasvipeitteisyys, pysyvä nurmi ja ympin toimenpiteet -

K 371 – 376 – 24.3. :

Mun pää alkaa olla aika hyvin sekaisin….. Onko näin….

VASTAUS:

Joo, vähän sekasin se on. Mutta et ole ainoa..
1. kun tila vapautettu viherryttämisestä (nurmea ja kesantoa yli 75%) niin tila ei voi saada LHP, nurmelle tukea, paitsi luomutilat saavat???

VASTAUS:

Puoliksi väärin ja puoliksi oikein. Jos on vapautettu monipuolistamisesta sen yli 75 % nurmen (+kesannon) vuoksi, niin voi saada lhp-nurmen korvauksen. Eli näin on muualla Suomessa paitsi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Koska Uudenmaan ja Varsinais-Suomen tilat ovat samanaikaisesti vapautettu sen nurmisäännön vuoksi myös siitä ekologisesta alasta, ne eivät voi saada sitä lhp-korvausta, koska ekologisesta alasta vapautuminen estää sen. Luomutila saa lhp-nurmen korvauksen kuten arvailit. Myös Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

2. Kasvipeitteisyyden lisätoimenpidettä ei saa, jos vapautettu viherryttämisestä, paitsi ne tilat, jotka on vapautettu alle 10 ha:n perusteella?

VASTAUS:

Melkein oikein. Kasvipeitteisyyden korvausta ei saa, on vapautettu viherryttämisen monipuolistamisesta sen yli 75 % nurmen (+kesannon) vuoksi. Eli koskee koko maata. Luomutilat on vapautettu sen luomun vuoksi, niillä ei nurmirosentteja enää lasketa, siten luomutilat saavat sen kasvipeitteisyyskorvauksen. Ja oikein oli, alle 10 ha:n tiloilla ei lasketa nurmirosentteja, joten ne saavat kasvipeitteisyyden korvauksen vaikka olisi 100 % nurmella.

3. Missä sanotaan, mitä ympin lisätoimeenpiteitä ei voi valita, jos on vapautettu viherryttämisestä?

VASTAUS:

Valtioneuvoston asetuksessa ja nyt myös hakuoppaan viimeisissä ympäristökorvausta käsittelevässä kappaleessa Maksaminen ja maksun rajoitukset eri toimenpiteistä.
4. Taulukon mukaan, hakuopas s.88 (muualta en löytänyt vastausta) pysyvän nurmen statuksen saanut lohko ei voi saada ympäristöhoitonurmille eikä peltoluonnon monimuotisuuslohkoille ympin lisätoimenpiteen tukea, eikä voi niin ilmoittaa?

VASTAUS:

Jos lohko on saanut pysyvän nurmen korvamerkin 2015, niin kyllä sen voi ilmoittaa em. toimenpiteisiin 2016, mutta korvausta ei makseta, koska toimenpide on perustettu pysyvän nurmen lohkolle. Mutta jos pysyvän nurmen lohkolle kylvetään esim. kaura 2016 ja 2017 se lohko ilmoitetaan em. toimenpiteille, niin silloin korvaus maksetaan, koska toimenpidettä ei ole enää 2017 perustettu pysyvän nurmen lohkolle.

lhp-nurmi ja pysyvä nurmi -

K 370 24.3. :

Jos en sitoudu uuteen ymppiin, niin miten käsitellään LHP pellot ? Tilani on 100 % nurmitila, vaan osittain uudistamme peruslohkoja viljalla. Jos osa esim kauralla ja osa nurmella (LHP), niin saako koko peruslohko vapautuksen pysyvästä nurmesta?
VASTAUS:

Luonnonhoitopeltonurmi ei ole pysyvän nurmen kasvi. Jos osa peruslohkosta on kauralla ja osa lhp-nurmella, peruslohkosta ei tule pysyvän nurmen kasvia.

Muistettava, että pitää noudattaa lhp-nurmen ehtoja ja että koko lhp-nurmen (+ kesannon) alalle maksetaan luonnonhaittakorvaus, jos sitä on enintään 25 % korvauskelpoisesta alasta. Jos lhp-nurmen (+ kesannon) ala ylittää 25 %, niin maksettava ala pienenee siitä 25 %:sta sitä mukaan kuin lhp (+kesanto) ala kasvaa. Ja jos lhp-nurmea (+kesantoa) on 100 %, niin luonnonhaittakorvausta ei makseta enää lainkaan.

Mikään ympäristökorvauksen lohkokohtainen toimenpide ei ole pysyvän nurmen kasvi.

Eli pysyvän nurmen kasveja eivät ole nurmea vaativat toimenpiteet:

-suojavyöhykenurmi

-monivuotinen ympäristönurmi

-luonnonhoitopeltonurmi

-viherlannoitusnurmi

Eli jos peruslohko on ollut viisi vuotta nurmella ja sille ilmoittaa nyt jonkin yllä olevista toimenpiteistä, siitä ei tule pysyvän nurmen lohko.

Mutta jos vain osan lohkosta ilmoitetaan em. toimenpiteelle ja lohkolla on edelleen myös rehunurmen kasvulohko, siitä rehunurmen kasvulohkosta tulee pysyvän nurmen ala.

lhp-nurmi -

K 369 24.3. :

Jos ei sitoudu ympäristötukeen, voiko ilmoittaa lhp-nurmeksi koko tilansa?

VASTAUS:

Tämän hetken tietojen mukaan siihen ei ole estettä. Mutta ei oikein lyö leiville, jos leipä on korvauksista kiinni. Nimittäin luonnonhaittakorvausta ei makseta lainkaan. Maksetaan vain perustuki viherryttämistukineen ja mahdolliset nuoren viljelijän tuki sekä yleinen hehtaarituki ja pohjoinen nuorten viljelijöiden tuki. Ja pitää noudattaa lhp-nurmen ehtoja.

Riistapelto –
K 368 24.3. :

Oliskos tämmönen sallittua: Lohko ilmoitetaan riistapelloksi ja viljelijä korjaa sadon pyöröpaaleihin kesällä ja ne viedään sitten aikanaan metsään ruokintapaikoille. Korjuun jälkeen pelto haluttaisiin salaojittaa. Saiskos näin toimia?

VASTAUS:

Monimuotoisuus peltoja saa niittää 1. elokuuta alkaen ja niittojätteen saa viedä riistan ruokintapaikoille. Ja saa viedä paaleina, koska kärryille hankoamista ei enää ole kuin vanhoissa kotimaisissa elokuvissa. Pellon kunnostustoimenpiteet ovat todennäköisesti sallittuja, mutta pitää varmistaa sitoumusehdoista, kun ne ilmestyvät.

Kahdenkasvinsääntö -

K 367 24.3. :

Tilalla peltoa 10,41 ha ja kaikki kylvetty viime syksynä syysrukiille. Onko ainut konsti välttää kahden kasvin sanktio vuokrata naapurille 0,42ha ala, että 10 ha:ta ei ylity. Vai vaikuttaako syysrukiin kylvö, joka on tehty viime vuoden sääntöjen mukaan. Tarkoitus oli laittaaa 0,05 aaria perunalle ja ruista siis 10.36ha.

VASTAUS:

Ei auta vedota viime vuoteen, koska EU-asetus viherryttämisestä annettiin ennen syysviljan kylvöä. Jos kaikki 10,41 ha on rukiilla, niin 687 euron viherryttämistuesta maksetaan puolet eli 343 euroa. Jos naapuri tarvii sitä ruispeltoa, voihan sitä hänelle vuokrata.

Lauseke -

K 366 24.3. :

”Ympäristönhoitonurmien monivuotisista ympäristönurmista tai luonnonhoitopeltonurmista ei makseta, jos maatila on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että maatilan peltoalasta yli 75 % on nurmea tai kesantoa.”

Mutta jos tila sijaitsee esim. Lapin maakunnassa ja on vapautettu sijaintinsa vuoksi niin korvaus maksetaan, vai miten on?

VASTAUS:

Joo, maksetaan, koska ei ole vapautettu sen nurmen perusteella.

Nurmilohkolle kaura -

K 365 24.3. :

Jos nurmilohkolle kylvetään suorakylvönä kauraa ja lohko ilmoitetaan vihantaviljaksi, pelastaako lohkon muuttumasta pysyväksi nurmeksi?

VASTAUS:

Lohko ei silloin ole vihantavilja eli viljakasvusto, koska siinä on vilja ja nurmikasvusto. Se luetaan nurmeksi.

Kerääjäkasvi, suojavyöhykenurmen siemen -

K 363 ja 364 24.3. :

Jos viljan alle kylvää kerääjäkasviksi raiheinää ja saa 100 euroa/ha kerääjäkasvikorvauksen niin saako myös talviaikaisen kasvipeitteisyystuen 54 euroa/ha (80% kasvipeitteisyys kokonaispinta-alasta).Kyntö vasta keväällä.
VASTAUS:

Kyllä, jos kyntö vasta keväällä. Tai on kevytmuokattu syksyllä. (Mutta kohdentamisalueella kevytmuokattu täyttää kasvipeitteisyyttä 20 prosenttiin asti).

K: Entä voiko suojavyöhykenurmi olla kylvetty timotei nurminata siemenellä?

VASTAUS:

Kyllä.

Uutena perustettavan suojavyöhykenurmen siemenseokseen tuli se maksimi 20 %:n typensitojakasvirajoitus.

Kysymys -

K 362 24.3. :

Minulla on 4,5 hehtaarin suuruiselta alueelta turvepeltojen pitkäaikainen erityistukisopimus. Tila sijaitsee kohdentamisalueella. Olen luomuviljelijä.

1. Minulla on oikeus luopua turvepelto sopimuksesta ilman takaisinperintää

VASTAUS:

Kyllä

2. Jos luovun turvepeltosopimuksesta. Onko minun mahdollista ilmoittaa tuo 4,5 ha suojavyöhykenurmena. Tämän 4,5 hehtaarin alueen halki menee iso valtaoja.

VASTAUS:

Kyllä. Jos sinulla on ympäristösitoumus. Mutta jos ei ole, niin ilmeisesti voi silloinkin ilmoittaa, mutta pitää todennäköisesti hoitaa niin kuin suojavyöhykettä ilman korvausta (korjata sato ym.)

3. Voiko luomusitoumukseen sisällyttää lohkoja, jotka ovat suojavyöhykenurmella. Tiedän,ettei luomukorvausta makseta suojavyöhykenurmesta, mutta voiko lohko olla luomusopimuksessa vai pitääkö irrottaa.

VASTAUS:

Voi sisällyttää luomusopimukseen tai saa jättää luomusopimuksen ulkopuolelle. Luomuvalvonnassahan lohkot ovat edelleen. Ehkä parempi jättää sopimuksen ulkopuolelle, helpottaa luomusopimuksen myyntikasvivaatimuksen toteuttamista. Sitten pitää ottaa sopimukseen, jos luomusopimuksen 5ha:n ala ei muuten täyty.

4.Valitsen erääksi lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi Peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden. Edellytyksenä on että 20 % pitää täyttyä joka vuosi. Jos jonakin vuonna kasvipeitteisyyttä ei ole kuin tuo suojavyöhykenurmi ja siltä ei makseta korvausta. Viljelijöitä askarruttaa kysymys, että jos jonakin vuonna ei tuota 20 % löydy, niin MITÄ SEURAA .

VASTAUS:

Tähän ei ole vielä valvontaohjeita, valmistuvat syksyyn mennessä. Jos se kaikki 20 % on sellaista, jolle ei makseta, niin lopulle 80 %:lle maksetaan, poisluettuna sellaiset alat, jolle se korvausta ei voi maksaa (avokesanto, tilapäisesti viljelmätön ala). Mutta jos 20 % ei täyty, niin veikkaan, että toimenpidekorvausta leikataan enemmän kuin mitä prosentti jää täyttymättä. Ja jos ei lainkaan löydy kasvipeitteisyyttä, niin sitten leikataan ravinteiden tasapainoisen käytön korvauksesta. Muutenhan se 20 %:n vuosittainen vaatimus olisi kuollut kirjain.

Pysyvä nurmi -

K 361 24.3. :

Olen luomuviljelijä. Olen vuokrannut peltoja missä on ollut 5 vuotta nurmea. vuokra-aikaa on jäljellä vielä 2 vuotta. Jos pidän vielä tulevalla kesällä nurmikasvuston kyseisillä lohkolla. Muuttuvatko ne pysyviksi nurmiksi, jos minun jälkeen niitä alkaa viljelemään tavanomainen tila? tarkoitus olisi kyntää lohkot syksyllä ja 2016 kylvää härkäpapua.

VASTAUS:

Näin Mavissa tällä hetkellä tulkitaan, että luomutilalla lohkolle ei tule pysyvän nurmen korvamerkkiä, mutta nurmivuosia kuitenkin lasketaan lohkon luomuaikanakin. Ja jos lohkolla on nurmivuosia 5 tai enemmän sen siirtyessä tavanomaiselle tilalle, se saa pysyvän nurmen merkin ainoastaan silloin, jos tavanomainen tila ilmoittaa sen pysyvän nurmen kasville.

Suojakaista -

K 360 24.3. :

Miten olisi viisasta ilmoittaa tänä vuonna suojakaista 3 – 10 m. Tilalla kun ei ole heinänkorjuu koneita, niin suojavyöhyke ei tule kysymykseen. Tuntuu pahalta kaventaa se alle 3 metriin.

Olisiko LHP-nurmi hyvä vaihtoehto?

VASTAUS:

No, kyllä tuo lhp-nurmi on varmaan ok vaihtoehto. Lohkon vaan pitäisi olla koko matkalta yli 3 metriä leveä eli ylittää suojakaistan leveys. Suojakaista-kasvulohkonakin sen saa ilmoittaa, kun ylittää normaalin suojakaistan leveyden, mutta sen tukitaso on silloin sama kuin nurmen eli alempi kuin lhp-nurmen.

Viljelyn monipuolistaminen, luonnonhoitopelto -

K 359 24.3. :

Kuinka lasketaan viljelyn monipuolistamisen prosentti kun viljeltyä AB alueella 60 ha ja C alueella 20ha. Kolmen kasvin vaatimus päätilan mukaan (AB), mutta miten kasvien sijainti? / mistä pinta-alasta prosentit lasketaan? Tukialueittaan vai päätilan mukaan.

VASTAUS:

Talouskeskuksen sijainnin mukaan määräytyy monipuolistaminen. Ja prosentit lasketaan tilan koko peltoalasta. Talouskeskus kun on AB-alueella, niin tilalla on vähintään kolmen kasvin viljelyvaatimus. Jos peltoa on 80 ha, niin siitä yhtä kasvia saa olla korkeintaan 75 % eli 60 ha ja kahta kasvia 95% = 76 ha. Ja sillä ei merkitystä miten kasvit jakautuvat AB- ja C-alueelle.

Ympäristökorvauksessa on päinvastoin niiden toimenpiteiden kohdalla, joissa on kohdentamisalue. Lohkojen sijainti ratkaisee. Ja ne enimmäisprosentit lasketaan niistä lohkoista, jotka sijaitsevat samalla alueella. Jos nuo AB-pellot ovat esim. luonnonhoitopeltonurmien kohdentamisalueella, niin silloin AB-alueen pelloista voi 20 % olla lhp-nurmea, joista maksetaan korvaus, eli 12 ha, ja C-alueen pelloista 5 % eli 1 ha.

Riistapelto -

K 358 24.3. :

Saako riistapellolle jos sinne kylvää hernettä ja kauraa valkuaiskasvipalkkion herneestä ? Paljonko pitää seoksessa olla hernettä suhteessa viljaan ? Entä luetaanko riistapelto mukaan peltojen talviaikaiseen kasvipeitteisyysalaan ?

VASTAUS:

Kun ilmoitetaan monimuotoisuuspelto, riista, niin silloin pitää kylvää vähintään kahta yksivuotista riistakasvia tai vähintään yhtä yksivuotista riistakasvia ja monivuotista heinäkasvia ja apilaa. Suhteita ei ole määrätty. Eli tuo herne ja viljasekoitus käy. Monimuotoisuuspelloksi ilmoitettu lohkolle ei makseta peltokasvipalkkiota (aikaisemmin valkuais- ja öljykasvipalkkio) eikä pohjoista hehtaaritukea, mutta yleistä hehtaaritukea ja pohjoista nuorten viljelijöiden tukea maksetaan. Monimuotoisuuspelto täyttää talviaikaisen kasvipeitteisyyden prosenttia, mutta sitä kasvipeitteisyyden korvausta ei lohkolle makseta.

Peltokasvipalkkion ja pohjoisen peltokasvien tuen voi saada valkuaiskasviksi ilmoitetulle lohkolle. Siemenseoksessa saa olla vähäinen määrä viljaa tukikasvina. Valkuaiskasvin ja viljan seokselle ei saa peltokasvipalkkiota, mutta voi saada pohjoisen valkuaiskasvuston tuen, jos valkuaiskasvia on yli 50 % siemenseoksesta. Ilmoitetaan tukihakemuksessa (jos valkuaiskasvi on esim. herne) ”seos herne yli 50 % + viljaa.”

Pysyvä nurmi ja lohkomuutokset -

K 357 24.3. :

Onko sinulla tietoa, miten lohkojen jaot ja yhdistämiä seurataan pysyvän nurmen syntymisessä. Jos kahdella viime vuonna yhdistetyllä lohkolla tosiasiassa on ollut moniv.heinänurmea vuodesta 2010, näkyy yhdistetyllä lohkolla olleen nurmea vasta yksi vuosi. Sama juttu tietysti on tehtyjen lohkojakojen jälkeen. Jos viljelijä nyt tänä vuonna ilmoittaa lohkon moniv. heinänurmeksi, voiko hän luottaa siihen, ettei lohkosta tule pysyvää nurmea, vai onko odotettavissa, että lohkon historiaa aletaan jossain vaiheessa tai esim. valvonnassa tönkimään ja todetaan yhdistetty lohko pysyväksi nurmeksi.

VASTAUS:

Niin olen ymmärtänyt, että pysyvää nurmea voi muodostua 2015 alkaen kasvulohkotasolla ja sitä seurataan eteenpäin kasvulohkotasolla nyt kun kasvulohkot digitoidaan kartalle. Jos 2010 alkaen nurmena ilmoitetulle lohkolle ilmoitetaan 2015 nurmikasvulohko, siitä tulee pysyvän nurmen alaa. Sama myös 2016 alkaen pysyvän nurmen ja ei pysyvän nurmen lohkoja yhdistettäessä. Siitä yhdistetyn lohkon pysyvän nurmen lohkon osasta tulee kasvulohkotasolla seurattava pysyvän nurmen ala.

Avokesanto -

K 356 24.3. :

Avokesantohan katkaisee pysyvän nurmen laskennan. Jos avokesannolla kasvaa keväällä nurmi, niin milloin pitää viimeistään kyntää, että avokesanto on avokesanto? Tarkoitus olisi ennen kyntöä vähän myrkyttää juolaa.

VASTAUS:

Jaha. Tähän ei ole mitään päivämääriä, mutta kun lohkon pitää viimeistään 30.6. olla siinä käyttötarkoituksessa mihin se on ilmoitettu, niin katsoisin, että viimeistään 30.6. sen pitää olla avokesantona.

Täydentävien ehtojen mukaan kesanto voi olla avokesantoa, jos pellon viljelykuntoa parannetaan torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja. Muut syyt ovat lyhytaikaiset pellon kunnostustyöt tai horisontaaliasetuksen ylivoimainen este tai poikkeava olosuhde tai muu erityinen syy.

Nuori viljelijä ja varantohaku -

K 355 24.3. :

Nuori viljelijä haki ja sai viime vuonna varannosta tukioikeuksia. Onko mahdollisuus nyt käytetty, vai voiko hakea vielä toisenkin kerran?

VASTAUS:

Se nuori viljelijä oli 2014 uusi viljelijä. Ja voi hakea tänä vuonna uudelleen, sillä 2013 ja 2014 aloittaneet uudet viljelijät saivat uuden mahdollisuuden tänä vuonna säädösten muututtua.

Mutta tämä viime vuonna uusi viljelijä voi hakea tukioikeuksia kerran myös nuorena viljelijänä (jos nuoren viljelijän ehdot täyttyvät), joko tänä vuonna tai myöhemmin, niin kauan kuin on nuori viljelijä.

Jos hakee tänä vuonna, joko uutena tai nuorena viljelijänä, niin ei voi myöhemmin enää hakea. Mutta jos ei hae tänä vuonna, voi nuorena viljelijänä hakea myöhemmin

Hapan sulfaattimaa -

K 354 24.3. :

Miten tulkitaan lohkon sijainti happamalla sulfaattimaalla? Esimerkiksi omalle tilalleni Ilmajoella oli esitäytetyssä tulosteessa kaikki lohkot merkitty kuuluviksi happamiin sulfaattimaihin. Onko tämä hapan sulfaattimaa-asia sillä selvä, vai pitääkö asia vielä erikseen todistaa maanäytteellä, jonka ottamisesta ohjeistetaan esim. monivuotinen ympäristönurmi –toimenpiteen yhteydessä?

VASTAUS:

Lohkolta pitää ottaa analyysi, jos lohko ei ole aiemmin ollut erityistukisopimuksessa ja todettu happamaksi sulfaattimaaksi. Tämä kohdentamisalue menee kunnittain tai liitoskunnissa myös kunnan osittain. Jos lohko sijaitsee kunnassa tai kunnan osassa, joka on happaman sulfaattimaan kohdentamisaluetta, silloin lohkolla voi tätä toimenpidettä toteuttaa, jos lohkon analyysitulos osoittaa, että lohko on hapanta sulfaattimaata.

Säätösalaojista -

K 353 24.3. :

Hei, tuossa oli kysytty vielä siitä maalajin tutkimuksesta eli jankon pH pitää tietty olla, mutta riittääkö maalaji vanahasta viljavuustutkimuksesta todisteeksi?

VASTAUS:

Riittää kun lohko on happaman sulfaattimaan kohdentamisalueella ja jankosta otetun näytteen tai aiemmin todetun mukaan lohko on hapanta sulfaattimaata.

Sitten turve- ja multamaalohkojen maalajin toteamiseen pitää olla voimassa oleva, 2010 keväällä tai myöhemmin otettu viljavuustutkimus

Lietteensijoitamisen tuki -

K 352 24.3. :

Tilalla syntyy kuiva- ja lietelantaa. Voiko kuivalantaa luovuttaa pois, jos hakee lietteensijoittamisen tukea?

VASTAUS:

Kyllä voi, mutta torstaina varmistuu

Kuntaan toimitettavat -

K 351 24.3. :

Mitäs asiakirjoja jatkossa pitikään toimittaa kuntaan ja millä päivämäärillä ,viljelykiertosuunnitelma ainakin, mutta tuleeko myös viljelysuunnitelma toimittaa vuosittain? Entäs maanäytetulokset, lanta-analyysit jne.?

VASTAUS:

Kuntaan toimittamispäivämäärää ei ole vielä säädetty, mutta 5v. viljelysuunnitelma on laadittava ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun eli 30.4. mennessä eli keväällä 2016 pitää toimittaa kuntaan viimeistään. Vuosittaiset viljelysuunnitelmat, viljavuustutkimukset, lanta-analyysit ja lohkokirjanpito säilytetään tilalla.

Syksyllä toimitettavia papereita ovat valumavesien hoitotoimenpiteen seuraavat liitteet 30.9 mennessä:

• Jäljennös salaojasuunnitelman ojastokartasta,

• Viljavuusanalyysi (tai muu analyysitulos maalajin selvittämisestä) ja

• Happamien sulfaattimaiden analyysitulos

Syksyllä ilmoitettavien toimenpiteiden alat

koskevat toimenpiteitä

– lietelannan sijoittaminen peltoon,

– ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys.

Näiden toimenpiteiden aloja ei siis ilmoiteta kevään tukihaussa. Jos sitoudut näihin toimenpiteisiin, sinun tulee ilmoittaa alat, joilla näitä toteutat viimeistään 30.9 Mavin tätä tarkoitusta varten laatimalla lomakkeella. Voit ilmoittaa alat myös sähköisesti.

Suojavyöhyke asiaa -

K 350 24.3. :

B-C1 alueen tukioikeuksien vuokraus C-alueelle –

Tilalla (B-alueella) on n.2 ha edestä ylimääräisiä tukioikeuksia. Onnistuuko vuokraus C-alueelle ja saako ne sieltä aikanaan takaisinkin.

VASTAUS:

Jos nykyisiä B-C1 -alueen tukioikeuksia käytetään tänä vuonna C-alueella, niistä tulee C-alueen tukioikeuksia. Saat ne aikanaan kyllä takaisin hallintaasi, mutta ne kelpaavat sitten vain C-alueelle. Eli ei kannata vuokrata C-alueelle, jos on aikomus vielä itse hyödyntää.

Eli jos B-alueella oleva tila aikoo joskus itse hyödyntää pois vuokraamiaan tukioikeuksia AB-alueella, niin niitä B-C1 alueen tukioikeuksia kannattaa vuokrata vain AB-alueelle. Mutta jos niitä ei aio itse myöhemmin hyödyntää, niin niitä B-C1 alueen tukioikeuksia voi nyt myydä koko maahan, Hangosta Utsjoelle.

Päättyvän kauden suojavyöhykesopimukset -

K 349 24.3. :

Entäs 20v erityistukisopimus, pelto, sopimus päättyy 30.6.2015. Se tulisi normaaliin viljelyyn tukihakemukseen huhtikuussa 2015. Pitääkö päättää ennemmin vai raukeaako kans 30.4.2015.?

VASTAUS:

Ei raukea 30.4. Paras laittaa 30.4. päättyvä purkulappu ELYyn joko heti tai viimeistään 30.4. mennessä, jolloin voi hakea lohkolle jo tälle vuodelle perustukioikeuksia varannosta. Eikä mitään 20 v korvausta jää saamatta, koska kaikki on jo maksettu ja mitään ei peritä takaisin. Lohkon voi ilmoittaa esim. uuden ympäristökorvauksen suojavyöhykkeeksi.

Jos 20 v sopimus päättyy 30.9. , niin sitten pitää harkita. Jos sopimuksen pitää voimassa 30.9. asti, maksetaan syksyllä vielä viimeisen vuoden korvaus. Lohkolle voi hakea tukioikeuksia varannosta vasta keväällä 2016. Uuden ymp.sitoumuksen lohkokohtaisiin toimenpiteisiin ei lohkoa voi tänä vuonna ilmoittaa. Jos sopimuksen purkaa 30.4., niin silloin sopimuksen viimeisen vuoden korvausta ei syksyllä enää makseta, mutta lohkolle voi hakea tukioikeuksia varannosta jo tänä vuonna ja ilmoittaa lohkon esim. uuden ympin suojavyöhykkeeksi.

Luonnonhoitopellon prosentti; Luomu ja kasvipeitteisyys -

K 348 17.3. :

Tukikoulutuksessa kerrottiin, että luomutila jolla nurmea liki koko pinta-ala voisi saada kasvipeitteisyydestä, luonnonhoitopelloista yms korvauksen, koska saa viherryttÃ¤misestä vapautuksen luomun takia, onko näin?

VASTAUS:
Kyllä se noin menee. Jos viherryttämisen monipuolistamisesta on vapautettu sen yli 75 %:n nurmi + kesantoalan perusteella, ei voi saada kasvipeitteisyyden korvausta. Eikä myöskään korvausta ympäristönhoitonurmien monivuotisista ympäristönurmista eikä luonnonhoitopeltonurmista.

Luomutila voi saada ko. korvaukset, koska luomutilalla ei tarkastella monipuolistamista eikä ekologista

K 347 17.3. :

Kuinka luonnonhoitoprosentti lasketaan, onko se tilakohtainen vai tukialuekohtainen? Itselläni peltoa sekä B-alueella että C-alueella, eli voiko Ceellä olla 5% koko tilan alasta vai 5% C-alueella sijaitsevasta alasta?
VASTAUS:
5 % C-alueen pelloista ja 20 % AB-alueen pelloista

Suojavyöhyke ja suojakaista -

346 17.3. :

Mutta silti pitää jokirannassa olla se 3 m vähintään suojakaistaa, vaikka joutomaata on pellon ja joen välissä yli 10 m?
VASTAUS:
Ei tarvi olla suojakaistaa silloin kun vesistön ja pellon välissä on 10 metriä ja yli muuta aluetta. Paitsi silloin pitää olla suojakaista, jos tulva nousee pellolle, vaikka pellon ja vesistön välissä on se 10 metriä ja yli.
Suojavyöhykkeen voi siis perustaa lohkolle, jossa pitää olla ympäristökorvauksen mukainen suojakaista tai täydentävien ehtojen mukainen piennar.

Onko niin, että viljelijä voi sitoutua aina ympäristötuessa lohkokohtaiseen toimenpiteeseen: Suojavyöhyke, jos lohko sijaitsee järven rannassa? Siis huolimatta siitä, vaikka välissä olisi metsää 30 metriä (kuvaliitteen mukaisesti)?
VASTAUS:
Ei voi aina. Ympäristökorvausasetuksessa säädetään, että jos pellon ja vesistön väliä on keskimäärin 10 metriä tai enemmän, lohko ei ole vesistön varrella, ja silloin ei lohkolle voi suojavyöhykettä perustaa. Paitsi sitten jos vesi tulvan aikana nousee pellolle.

K 345 17.3.

Ympäristökorvausasetus(luonnos):
Suojavyöhykkeet on perustettava peltolohkoille, jotka sijaitsevat Natura-alueella, pohjavesialueella, 20 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla vesistöjen varsilla. 20§ 4.mom:
Jos peruslohko rajoittuu vesistöön, pellolla lohkon vesistön puoleisella reunalla on oltava keskimäärin vähintään kolme metriä leveä suojakaista. Suojakaistan tarvetta arvioitaessa apuna käytetään Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa ja ylläpitämää uomaverkostoa, jossa on perusteena 10 km2 valuma-alueen koko. Peruslohkon muille kuin vesistöihin rajoittuville reunoille voidaan perustaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi keskimäärin enintään kolme metriä leveät viljelykasvin pinta-alaan sisältyvät monimuotoisuuskaistat. Peruslohko ei rajoitu vesistöön, jos
1) pellon ja vesistön välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata, tiealuetta, jouto- tai kitumaata tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle;
2) pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Tukikelpoisuuden vaihto; saneerauskasvi -

K 343 ja 344 17.3. :

Tukikelpoisuuden vaihto, voiko tukikelpoisuuden poisvaihtamisen jälkeen myydä lohko tontiksi naapurille? (oma raivio jolle siirretään ollut ilmoitettuna viime vuoden hakemuksella)
VASTAUS:
Kyllä voi. Mutta jos lohkolta haetaan vielä perustukea (ja viherryttämis- ja nuoren viljelijän tukea) tälle vuodelle, sen pitää olla maatalousmaata koko kalenterivuoden riippumatta siitä kuka sitä hallitsee.
K:Saneerauskasvin kylvö, jos kylvää jo vappuna, niin voi tuhota 2 kk:n jälkeen ?
VASTAUS:
Näin ehdot näyttää sanovan. Mutta sitten lohkon saneerauskasvia kasvia ei voida laskea kasviksi viljelyn monipuolistamisessa, koska monipuolistamisen viljelyaika 30.6.-31.8 ei täyty. Jos saneerauskasvi päätetään 30.6. ja seuraava kasvi kylvetään samana päivänä, niin se seuraava kasvi voidaan laskea mukaan.

Ympäristökorvausasetus -

K 342 17.3. :

Ilmeisesti asetusta ei hyväksytty valtioneuvostossa viime viikolla?

Mikä meni pieleen?

Miten nyt edetään…. eikös porukat ole vaalilomalla? Tuleeko valmista ennen tukihaun päättymistä? Käykö niin ettei viljelijät TAASKAAN tiedä mihin ovat sitoutumassa?

VASTAUS:

Ei ollut listalla vaikka piti olla. En tiedä mistä kiikasti.

Hallitushan kyllä toimii.. Eli Vn:n asetuksia voidaan antaa vaikka eduskunta on lomalla.

Satotasokorjaus -

K 341 17.3. :

Kasvinviljelytilalla tehty SPV 1.1.2015. Voidaanko typpi- ja fosforilannoituksen satotasokorjauksiin käyttää edellisten vuosien lohkokohtaisia satotietoja?

VASTAUS:

Tässä oletetaan, että omena ei ole pudonnut kauan puusta, joten spv-tilanteissa voidaan. Muissa kokotilan hallinnan siirroissa ei voida vedota edellisen viljelijän saamiin satotasoihin

Lietteen multaus -

K 340 17.3. :

Saako lantaa vastaanottava tila multaus- ja vastaanottokorvauksen, vaikka luovuttava tila ei kuulu ympäristökorvausjärjestelmään?
VASTAUS:
Saa. Vastaanottajan pitää olla ympäristöorvauksessa mukana, jotta voi saada niitä lohkokohtaisten toimenpiteiden korvausta, luovuttajan ei tarvi olla.

Kasvinsuojelututkinto -

K 339 16.3. :

Kasvinsuojelututkinto/kauppiaat laittaneet huhuja liikkeelle…

Kotitilallaan (joka on vielä vanhempien omistuksessa) työskentelevä täysi-ikäinen tilan poika oli saanut sellaista tietoa, ettei hänen käymänsä kasvinsuojelukoulutus kelpaisikaan täyttämään ehtoja heidän tilallaan, vaikka hän vastaa yksin kaikista kasvinsuojelupuolen asioista tilalla. Poika siis määrittelee kasvinsuojelutarpeen, tekee päätöksen, hankkii aineet tilalle ja tilaa urakoitsijan suorittamaan ruiskutustyön. Paikallisesta maatalouskaupasta hän oli saanut tiedon, että tutkinto pitää olla tilan isännällä, siis omistajalla. Toisekseen kaupasta oli sanottu, että aineita ei luovuteta, ellei tutkintotodistusta esitetä tiskillä. Pitävätkö edellä kerrotut asiat paikkansa? Jälkimmäisen väitteen osalta joutuu toteamaan että jos pitää paikkansa niin taitaa ks-aineiden nettimyynti (ja kilpailu) loppua kokonaan…

VASTAUS:

Osittain pitää, osittain ei. Jos tilalla on ympäristösitoumus ja tämä poika vastaa kaikesta kasvinsuojelusta suunnittelusta alkaen, se pojan vanhan ympäristötuen mukainen kasvinsuojelukoulutus riittää. Jos vanha isäntä päättää, niin sitten vanhalla isännällä pitää olla se tutkinto suoritettuna ennen kuin kasvinsuojeluaineita käytetään, vaikka pojalla on se hyväksytty koulutus

Tuo tutkinnon tarkistaminen on kyllä tosiaan tulossa. Ammattikäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden myyjän tulee 26.11.2015 alkaen selvittää ostajalta, että hänellä on tutkinto suoritettuna.

Kohdentamisalueet -

K 338 16.3. :

Vielä kysyn, meneekö 1)luonnonhoitopeltonurmet kohdentamisalueet ja muut alueet lohkon mukaan vai 2) sen mukaan missÃ¤ talouskeskus sijaitsee?
VASTAUS:
Lohkon sijainti määrää onko lphko kohdentamisalueella vai sen ulkopuolella niin suojavyöhykkeiden, luonnonhoitopeltonurmen kuin säätösalaojien hoidonkin toimenpiteessä. Samaten ne luonnonhoitopellon prosentit ja luonnonhoitopelto + monimuotoisuuspeltoprosentit lasketaan erikseen niistä lohkoista, jotka ovat kohdentamisalueella ja kohdentamisalueen ulkopuolella.

Säätösalaojista -

K 337 16.3. :

Pitääkö vain uusista säätösalaojalohkoista tehdä analyysit ja jättää kartat vai saako vanhat säätösalaojituslohkot suoraan mukaan. Pitääkö happpaman sulfaattimaan analyysituloksen lisäksi tutkia pintamaan maalajikin?

VASTAUS:

Jos lohkolla on ollut kausien 1995- tai 2000- tai 2007- säätösalaojatoimenpide, tällä tietoa ei tarvita analyysituloksia, mutta ojastokartasto pitää toimittaa kuntaan. Ja tietysti säätökaivojen pitää olla toimivia.

Suojavyöhyke ensi vuonna -

K 336 16.3. :

Tarkennus: Jos aikoo vasta toisena tai kolmantena vuonna perustaa sen suojavyöhykkeen voiko sen lohkon jo nyt siihen ilmoittaa ,vaikka siellä kasvaa vasta kauraa koko lohkolla tänä vuonna? Eli tuleeko se liittyminen vain kasvulohkon kautta?

VASTAUS:

Lohkon voi ilmoittaa suojavyöhykkeeksi vasta sinä vuonna, kun siellä kasvaa yksinään se monivuotinen nurmi. Lohko on tänä vuonna kauralohko ja ensi vuonna sen voi ilmoittaa suojavyöhykkeeksi.

Suojavyöhykeasiaa-

K 335 16.3. :

Tila A niemi, jota kiertää 15 m leveä 20 v suojavyöhyke ja keskiosa peltoa. Tila olisi kiinnostunut laittamaan koko niemen suojavyöhykkeeksi. Pitääkö/voiko tila yhdistää peruslohkot ja hakea sitten koko uusi lohko suojavyöhykkeeksi vai katsotaanko tukiehtojen kiertämiseksi. Toisessa paikassa tilalla pelto jossa myös rannassa 15 m leveä suojavyöhyke ja yläosa jyrkkää rinnepeltoa ja rannassa suojavyöhykkeen ja järven välissä vesijättöä yli 10 m:ä. Saako uusittua vain vanhan (nehän piti saada suoraan uusiksi suojavyöhykkeiksi) vai pystyykö laajentamaan peruslohkot yhdistämällä?

Aikanaan tila haki molempia lohkoja kokonaan, mutta ympäristökeskuksen mielestä 15 m:ä oli riittävästi.

VASTAUS:

Jos tuo 20 v. erityistukisopimus puretaan 30.4. alkaen, niin lohkot voi yhdistää, ja pitääkin peruslohkosääntöjen mukaan yhdistää, eivät voi olla kaksi eri peruslohkoa, koska ole mitään peruslohkorajaa välissä ja tukikelpoisuus on sama. Ja jos tuossa toisessa paikassakin suojavyöhykesopimus päättyy 30.4., niin nekin lohkot voi yhdistää. Ja uudet peruslohkot voi ilmoittaa suojavyöhykkeeksi. Paitsi jos pellon ja vesistön välissä on yli 10 metriä ja tulva ei vuosittain nouse pellolle, niin voisi ilmoittaa vain sen vanhan suojavyöhykesopimusalan.

Vastaus sillä varauksella, että näihin ei tule uusia tulkintoja.

K 334 16.3. :

Tila B on kotieläintila, joka on miettinyt rantalohkon suojavyöhykkeeksi laittamista, mutta pellon ja järven välissä on yli 10 m:ä vesijättöä, (kuten täälläpäin niin monessa paikassa). Aiemman vastauksen perusteella ei taida onnistua, mutta jos ei käy suojavyöhykkeeksi vesijätön takia, niin voiko sitten levittää lantaa pellon reunaan saakka, kun vain jättää 1 m:n pientareen/suojakaistan muokkaamatta?

VASTAUS:

Jos sille rantapellolle ei vuosittain nouse tulva, niin sitä suojavyöhykettä ei voi perustaa, kun pellon ja vesistön välissä on yli 10metriä. Ja sitä täydentävien ehtojen mukaista piennartakaan ei tarvitse silloin jättää. (Mutta saa tietysti jättää enintään kolme metriä leveän monimuotoisuuskaistan).

Ja nitraattiasetuksessakin on lannoitus/levityskielto vain silloin, kun pellon etäisyys vesistöstä on alle 5/10 m.

Vna 1250/2014

10§

—

Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.

Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 prosenttia, lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on aina kielletty.

—

Tukioikeuksia varannosta, avokesanto -

K 333 13.3. :

Pohdintaa tilatukioikeuksien varantohausta; onko nuoren viljelijän (lisäkysymys: mikä on tässä kohtaa nuori viljelijä?) mahdollista saada tukioikeuksia vuoden 2006 jälkeen raivatulle pellolle? Onko tämä varantohaku mahdollista myös vuokramaan kohdalla vai pitääkö pellon olla nuorella omistuksessa?

VASTAUS:

Jos hakija saa EU:n nuoren viljelijän tukea (aloittanut 2010 tai sen jälkeen ja syntynyt1975 tai sen jälkeen), hän voi saada tukioikeuksia varannosta, jos ehdot muuten täyttyvät.

Ja mahdollista on saada tukioikeuksia vuoden 2006 jälkeen raivatun pellon perusteella. Pellon pitää olla hallinnassa ja tukihakemuksessa, voi siis olla vuokrattua.

Toinen kysymys: Jos lohko on perustettu vuonna 2014 ja ollut viljelykunnossa 31.12.2013 sekä kylvettynä ja ilmoitettuna viherkesannolle vuonna 2014, voidaanko lohko ilmoittaa vuonna 2015 avokesannoksi? Miten avokesantoon jatkossa yleisesti suhtaudutaan eli onko sitä mahdollista ilmoittaa tukihakemuksella?

VASTAUS:

Lohkoa voi avokesannoida, jos on perusteltu syy avokesannointiin. Ilmoitetaan kasvulohkolomakkeella avokesantona. Alla 4/2015 asetuksessa mainitut syyt, millä perusteella kesantolohko voi olla avokesantona. Toissa vuonna raivatulla ja viime kesänä ensi kertaa kasvipeitteisenä olleella lohkolla tuskin on vielä vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja (ellei sitten viherkesannon mukana niitä tullut), mutta lohkon viljelykuntoa parantavia syitä voi olla.

—

8 §

Poikkeukset hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyysvaatimuksesta

Edellä 7 §:ssä säädetystä hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyysvaatimuksesta voidaan poiketa, jos:

1) pellon viljelykuntoa parannetaan torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja;

2) tehdään lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä;

3) kyseessä on horisontaaliasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde; tai

4) poikkeamiseen on muu erityinen syy.

Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä ovat salaojitus, kalkitus, ojien kaivuu ja perkaus sekä muut vastaavat toimenpiteet. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta voidaan poiketa vain siinä laajuudessa kuin lyhytaikainen kunnostustoimenpide edellyttää.

Hoidettu viljelemätön pelto voi olla avokesantoa vain 1 momentissa tarkoitetun syynvuoksi.

Hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyysvaatimuksesta ei voida poiketa, jos kyseessä on ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettava lohko.

—

Luomu ja pysyvä nurmi -

K 332 13.3. :

Pysyvät nurmet ja luomu? Eli 2015 osa pelloista saamassa pysyvät nurmet statusta. Nyt jos teen luomusopimuksen ja alkaa siis siirtymä aika, miten käy statuksen?

VASTAUS:

Lohkoille ei tule pysyvän nurmen leimaa. Se on luomusopimuksessa kuitenkin, vaikka lohkolla olisi siirtymävaihe menossa.

Pysyvä nurmi -

K 331 13.3. :

Alla olevaan vielä täydennys, jäi kysymyksen loppu huomioimatta. Jos tuo lohko on luomutilalla ja 2015 kuudetta vuotta nurmella ja sitten 2016 kylvetään härkäpavulle, sillä päättyy nurmivuosien laskenta siihen ja jos se sitten siirtyy tavanomaiselle tilalle 2017 ja tavanomainen tila perustaa siihen nurmen, sillä on silloin taas 1. nurmivuosi.

Olen luomuviljelijä. Olen vuokrannut peltoja missä on ollut 5 vuotta nurmea. Vuokra-aikaa on jäljellä vielä 2 vuotta. Jos pidän vielä tulevalla kesällä nurmikasvuston kyseisillä lohkolla. Muuttuvatko ne pysyviksi nurmiksi, jos minun jälkeen niitä alkaa viljelemään tavanomainen tila? Tarkoitus olisi kyntää lohkot syksyllä ja 2016 kylvää härkäpapua.

VASTAUS:

Päättyvän kauden suojavyöhykesopimukset

K 330 13.3. :

Katkeaako vuosina 2011 ja 2012 tehdyt suojavuohykesopimukset nyt? Jos katkeaa niin voiko lohkot ilmoittaa suoraan uuteen lohkokohtaiseen toimenpiteeseen?

VASTAUS:

Kyllä, sopimukset raukeavat 30.4. Ja lohkot saa ilmoittaa suoraan suojavyöhyketoimenpiteeseen.

Kerääjäkasvin sadonkorjuu -

K 329 13.3. :

Viljelijä kysyy, että jos laittaa viljan juureen kerääjäkasvin, voiko tällaisen kasvuston korjata kokoviljasäilörehuksi ja onko siinä joku aikaraja, milloin sen saa ja ei saa tehdä? Jos saa tehdä kokoviljasäilörehuna, niin voiko jäljellejäävää kerääjäkasvia esim. lannoittaa ja ottaa siitä myöhemmin syksyllä vielä heinäsatoa?

VASTAUS:

Ensinnäkin, kerääjäkasvia ei saa lannoittaa missään vaiheessa. Lannoitetaan vain viljelykasvia. Toisekseen, kerääjäkasvin viljelyn tarkoituksena ei ole saada siitä satoa. Mutta viljelykasvin sadonkorjuun yhteydessä mukaan saa tulla kerääjäkasvia, siinä ei ole aikarajaa. Viljelykasvia on kylvettävä se normaali määrä mitä sitä yksinäänkin kylvettäisiin. Ja viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen kerääjäkasvi jää keräämään maahan ylijääneitä ja viljelykasvin jäänteistä hajoavia ravinteita. Kerääjäkasvin saa korjata ja siten viedä lohkolta pois sen keräämät ylimääräiset ravinteet 15.9. jälkeen, jolloin sen kasvuton voi myös päättää kemiallisesti. Muokata saa 1.10. alkaen.

Vilja-raiheinäseos, josta on tarkoitus korjata säilörehusato ja jota lannoitetaan kuin yksivuotista rehunurmea, ilmoitetaan yksivuotisena rehunurmena ja se ei voi olla kerääjäkasvilohko.

Tpv- alan varantoon vienti -

Alla oleva varantoon vienti on periaatteessa oikein, mutta välttämättä pieniä määriä ei viedä varantoon.

Tukioikeudethan ovat pääsääntöisesti 1,00 ha suuruisia, mutta sitten on myös niitä alle 1,00 ha:n oikeuksia. Niitä viimeisimpiä eli pienimpiä sitten viedään ensin varantoon, jos niitä ei käytetä eli ne eivät aktivoidu. Mutta sitten ei viedä, jos varantoon vienti koskee vain osaa tukioikeutta ja osa siitä kuitenkin jäisi käyttöön eli aktivoituu.

Esim. tilalla pienin tukioikeus on 0,25 ha:n tukioikeus ja siitä ollaan viemässä 0,06 ha varantoon. Varantoon ei viedä mitään, koska siitä 0,25 ha:n tukioikeudesta jää käyttöön 0,19 ha eli se tukioikeus aktivoituu.

K 328 :

Miten tilapäisesti viljelemätön vaikutti tukioik varantoon vientiin.jos samalla lohkolla on paaleja vaikka kolmena vuonna peräkkäin niin menikö varantoon?jäi vähä meille epäselväksi s.joella.

VASTAUS:

Vuodesta 2016 alkaen viedään varantoon se pienempi tukioikeusmäärä, mikä kahtena edellisenä vuonna on jäänyt käyttämättä.

Ilmoitettu tpv- alaa, tukioikeuksia jää käyttämättä

2015 0,06 ha 0,06 ha

2016 0,20 ha 0,20 ha

2017 0,07 ha 0,01 ha

Vuonna 2016 viedään varantoon 0,06 ha

Vuonna 2017 viedään varantoon 0,01 ha

Tässä esimerkissä, kun 2016 vietiin varantoon 0,06ha, niin käyttämättä jäi 2017 enää 0,01 ha, vaikka tpv- alaa oli 0,07 ha, koska tukioikeuksien kokonaismäärä oli 2017 0,06 ha pienempi eikä tilan tukioikeuksissa ja pinta-aloissa ei tapahtunut muita muutoksia (ostettu/vuokrattu tukioikeuksia, digialoissa ei muutoksia

Suojavyöhyke ensi vuonna -

K 327 12.3. :

Ei osunut heti silmiin vastauksista, että voiko tänä vuonna ilmoittaa yhden kasvulohkon suojavyöhykkeeksi ja sitten ensi vuonna loput?

VASTAUS:

Voi ilmoittaa. Se varaus, että joka vuosi annetaan uusi hakuasetus, ja jonakin vuonna voidaan käytettävissä olevien budjettimäärärahojen johdosta rajoittaa uusien sitoumusten antamista tai uusien lohkokohtaisten toimenpiteiden ilmoittamista.

Tpv- alan varantoon vienti -

K 327 12.3. :

VASTAUS:

Vuodesta 2016 alkaen viedään varantoon se pienempi tukioikeusmäärä, mikä kahtena edellisenä vuonna on jäänyt käyttämättä.

Ilmoitettu tpv- alaa, tukioikeuksia jää käyttämättä

2015 0,06 ha 0,06 ha

2016 0,20 ha 0,20 ha

2017 0,07 ha 0,01 ha

Vuonna 2016 viedään varantoon 0,06 ha

Vuonna 2017 viedään varantoon 0,01 ha

Talviaikainen kasvipeitteisyys -

K 326 12.3. :

Laitatko listaa niistä toimenpiteistä/kasveista jotka joista maksetaan kasvipeitteisyyden tukea. Ja niistä toimenpiteistä jotka täyttävät prosentteja mutta korvaista ei heru. Ja niistä joilla ei saa edes prosenttia täyteen. Kuinka suuren prosentin rajan seuraava esimerkki täyttää ja kuinka monelle hehtaarille maksetaan tukea?
150ha tavanomaisessa viljelyssä oleva tila. 20ha syysviljalla, 15 kuminalla, 60 kevätviljalla, 22 lhp, 4 kesannolla, 10 suojavyöhykenurmella, 15 viherlannoitusnurmella, 4 säilörehunurmella.
VASTAUS:

Tuosta listasta käyvät kaikki kasvipeitteisyyteen, jos kesanto on joko viher- tai sänkikesantoa ja kevätviljasta jätetään tarvittava määrä sängelle tai muokataan kevyesti.

Jos lohkot ovat kohdentamisalueella ja kevätviljasta jätetään sängelle tai kevytmuokataan 30 ha (20 % korvauskelpoisesta peltoalasta) ja loppu 30 ha kynnetään (tai kevytmuokataan) , niin päästään 80 %:n (120ha /150ha) kasvipeitteisyyteen. Muualla Suomessa maksimikorvaukseen eli 60 %:n tasoon (90/150) päästään vaikka koko kevätvilja-ala 60 ha kynnettäisiin.

80 %:n kasvipeitteisyystasolla maksetaan kohdentamisalueella 54 euroa/ha 20 ha syysviljalle, 15 ha kuminalle ja 30 ha kevytmuokatulle ja 30 ha kynnetylle vilja-alalle sekä 4 ha säilörehunurmelle eli yhteensä 99 hehtaarille. Kesannolle, luonnonhoitopeltonurmelle, viherlannoitusnurmelle ja suojavyöhykenurmelle ei makseta, mutta ne täyttivät sitä kasvipeitteisyyttä. Jos lohkot ovat kohdentamisalueen ulkopuolella, niin silloin maksetaan 60 %:n kasvipeitteisyystasolla 18 euroa/ha 20 ha syysviljalle, 15 ha kuminalle ja 60 ha kynnetylle vilja-alalle sekä 4 ha säilörehunurmelle eli edelleen yhteensä 99 hehtaarille.

Talvikaistakasvipeitteisyyttä täyttävät: (alla oleva kopioitu Mavin aineistosta, kopioinnin yhteydessä ään ja öön pilkut putosivat jostain syystä pois enkä jaksanut ruveta lauseita pilkuttamaan.. Pilkullinen aineisto löytyy Mavin sivulta http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ympäristökorvaus__ympäristösitoumus.pdf

Kohdentamisalueen ulkopuolella kevennetty syyssänkimuokkaus käy kaikkiin kasvipeitteisyysprosentteihin.

Kohdentamisalueella vahimmaiskasvipeitteisyyteen(20 %) kay kevennetty syyssankimuokkaus vilja-, oljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja harkapapulohkoilla, jos teet muokkauksen kultivaattorilla, lautasakeella,joustopiikkiakeella, lapiorullaakeella tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen. Sen sijaan 20 % ylittavilla kasvipeitteisyysaloilla sinulla on oltava kasvavaa kasvia tai kasvin sankea (aito kasvipeitteisyys).

Aitoon kasvipeitteisyyteen ja vahimmaiskasvipeitteisyyteen voidaan hyvaksya seuraavat lohkot (maksetaan kasvipeitteisyyskorvaus):

· monivuotiset viljellyt nurmet, talven yli sailytettavat yksivuotiset nurmet ja ruokohelpi;

· monivuotiset puutarhakasvit ja kumina;

· viljan, oljykasvien, tattarin, siemenmausteiden ja kuitupellavan seka harkapavun, herneen ja lupiinin sanki ja suorakylvo sankeen;

· keraajakasvien viljely, jos kasvusto sailytetaan seuraavaan kevaaseen asti; seka

· syysruis, ruisvehna, syysvehna, spelttivehna ja muut syyskylvoiset viljat, syysrypsi, syysrapsi ja muut syyskylvoiset oljykasvit seka muut syyskylvoiset kasvit ja kevaalla korjattava pellava ja hamppu.

Seuraavilla aloilla voit nostaa sitoumusalasi kasvipeitteisyysprosenttia, vaikka naille aloille ei maksetakaan kasvipeitteisyyskorvausta:

· kesanto, johon kasvukauden jalkeen kylvat syysviljan tai syysoljykasvin tai joka on nurmen tai sangen peittama;

· ymparistositoumuksen mukaisiin toimenpiteisiin sisaltyva suojavyohyke, monivuotinen ymparistonurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto seka monivuotisten puutarhakasvien katettu ala; seka

· alat, joilla on edellisten ohjelmakausien mukainen ymparistotuen erityistukisopimus ravinnekuormituksen tehostetusta vahentamisesta, suojavyohykkeen perustamisesta ja hoidosta tai turvepeltojen pitkaaikaisesta nurmiviljelysta, jossopimus on tehty peltoalueelle.

Kasvipeitteisyyttä täyttää ja korvaus maksetaan kerääjäkasvilohkolle, jos lohkoa ei ole syksyllä kynnetty.

Kasvipeitteisyyttä eivät täytä esim. kynnetty pelto ja kasvinsuojeluaineilla päätetty kasvusto, mutta lohkoille maksetaan kasvipeitteisyyden korvaus. Kasvinsuojeluaineilla käsitelty viljan sänki käy kasvipeitteisyyteen ja maksetaan kasvipeitteisyyden korvaus.

Suojavyöhykenurmi vuokramaalla -

K 325 12.3. :

Miten käy, jos perustaa suojavyöhykenurmen vuokramaalle, jonka vuokrasopimus katkeaa ennen sitoumuskauden loppua, eikä sopimusta saada jatkettua? Tuleeko takaisinperintää?

VASTAUS:

Jos sopimusta ei saada jatkettua, ei tule takaisinperintää.

Jatkokysymys:

Yllä olevaan, eihän suojavyöhyke sido seuraavaa viljelijää säilyttämään lohkoa suojavyöhykkeenä?

VASTAUS:

Ei sido seuraavaa viljelijää, mutta seuraava viljelijä voi jatkaa siinä suojavyöhyketoimenpidettä jos on ollut suojavyöhyketoimenpide rastitettuna omassa hakemuksessaan v. 2015.

Tai sen tilaneuvonnan kautta voi valita sen suojavyöhyketoimenpiteen uutena.

Kaltevuus ja lannanlevitys -

K 324 12.3. :

Selvennyksenä alla olevaan, että kysymyksen nitraattiasetuksen lainaus on 931/2000 asetuksesta, jonka voimassaolo päättyy 31.3.2015.

Uudessa, 1.4.2015 voimaan tulevassa asetuksessa 1250/2014 on kaltevuussäännös näin :

”Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 prosenttia, lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on aina kielletty.”

Ja alla oleva vastaus pätee tähänkin..

K: Nitraattiasetus sanoo seuraavaa:

”Karjanlannan pintalevitys on aina kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia.” Kuinka määritellään keskimääräinen kaltevuus?

VASTAUS:

Saamani tiedon mukaan ympäristöhallinnossa on paraikaa valmisteilla vastauksia näihin kysymyksiin.

Lhp; nuori viljelijä ja varantohaku -

K 323 12.3. :

Voiko viime vuotisen lhp-lohkon ilmoittaa tänä vuonna monivuotisena nurmena edellyttäen, että lohkolla kasvaa sitä nurmea?

VASTAUS:

Kyllä voi.

VASTAUS:

Jos nuori viljelijä ilmoittaa raivion tänä vuonna ensi kertaa, mutta ei hae vielä varannosta tukioikeuksia sillä oletuksella, että saattaa raivata parin-kolmen vuoden päästä lisää. Mutta käykin niin, että uutta ei raivata vaan siellä on se 2015 ilmoitettu raivio, niin voiko tämä nuori hakea varannosta vaikka vasta 2019 tukioikeuksia tälle puuttuvalle alalle?

VASTAUS:

Nuori viljelijä voi hakea sillä nuoren viljelijän mandaatillaan perustukioikeuksia varannosta yhden kerran sinä aikana kun saa nuoren viljelijän tukea. Jos hän on vielä 2019 nuori viljelijä, hän voi venyttää varannosta hakua siihen asti.

Suojavyöhyke -

K 322 12.3. :

VASTAUS:

Ei voi aina. Ympäristökorvausasetuksessa säädetään, että jos pellon ja vesistön väliä on keskimäärin 10 metriä tai enemmän, lohko ei ole vesistön varrella, ja silloin ei lohkolle voi suojavyöhykettä perustaa. Paitsi sitten jos vesi tulvan aikana nousee pellolle.

Ympäristökorvausasetus(luonnos):

Suojavyöhykkeet on perustettava peltolohkoille, jotka sijaitsevat Natura-alueella, pohjavesialueella, 20 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla vesistöjen varsilla…

20§ 4.mom:

Jos peruslohko rajoittuu vesistöön, pellolla lohkon vesistön puoleisella reunalla on oltava keskimäärin vähintään kolme metriä leveä suojakaista. Suojakaistan tarvetta arvioitaessa apuna käytetään Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa ja ylläpitämää uomaverkostoa, jossa on perusteena 10 km2 valuma-alueen koko. Peruslohkon muille kuin vesistöihin rajoittuville reunoille voidaan perustaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi keskimäärin enintään kolme metriä leveät viljelykasvin pinta-alaan sisältyvät monimuotoisuuskaistat. Peruslohko ei rajoitu vesistöön, jos

2) pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Valkuaiskasvin korjuu -

K 321 12.3. :

Onko nyt varmistunut tuo että valkuaiskasvin kanssa saa olla vähäinen määrä viljaa tukikasvina ja mikä luetaan vähäiseksi määräksi viljaa? Saako valkuaiskasvin korjata pois millä tahansa menetelmällä? Ja uuden ohjelmakauden mukaan eikö saa alle kylvää seuraavan vuoden nurmikasveja kuin vasta valkuaiskasvin keruun yhteydessä/jälkeen?
VASTAUS:
Saa olla vähäinen määrä viljaa tukikasvina, mutta vähäistä määrää ei määritetä. Kun tuota vähäistä määrää ehtoihin ehdotettiin, niin lukuja 7,5 % -10 % mainittiin.
Valkuaiskasvin saa korjata tuoreena tai tuleentuneena eli millä menetelmällä tahansa.
Valkuaiskasvin kanssa saa perustaa monivuotisen nurmen, jolloin valkuaiskasvi voi olla nurmelle suojakasvina tai nurmi perustetaan valkuaiskasvin korjuun jälkeen, mutta lohkoa ei voi tällöin ilmoittaa kerääjäkasvitoimenpiteeseen. Jos lohko ilmoitetaan kerääjäkasvitoimenpiteeseen, niin lohkoa ei voi seuraavan vuonna ilmoittaa nurmelle, viherlannoitusnurmelle, luonnonhoitopeltonurmelle tai suojavyöhykenurmelle ellei nurmea kylvetä keväällä uudelleen.

Valkuaispalkkiokasvi ja raiheinä -

K 320 12.3. :

Alla miten asia oli viime vuonna. Miten tänä vuonna menee valkuaiskasvi yli 50 % + vilja + 1 vee raiheinä? Eli tarkoitus olisi saada tuosta vielä kerääjäkasvin tuki haettua. Eli mitä tukia tämä kasvusto tulee saamaan?

VASTAUS:

Jaha. Tuo yli 50 % valkuaiskasvia + viljaa saa pohjoisen valkuaiskasvuston tuen, mutta ei peltokasvipalkkiota. Ilmoitetaan tukihakemuksessa hakuopasluonnoksen mukaan Seos herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 % + viljaa

Sitten jos on valkuaiskasvi ja tukikasvina vähäinen määrä viljaa, saa peltokasvipalkkion ja pohjoisen tuen. Ilmoitetaan tukihakemuksessa ko. valkuaiskasvina.

Nyt tilanne on muuttunut viime vuodesta. Molempien kanssa voidaan kylvää kerääjäkasviksi italian raiheinää sellainen määrä, että sillä saadaan kattava kasvusto lohkolle kun se valkuaiskasvi yli 50% + vilja tai se valkuaiskasvi on korjattu pois.

2014 Kysymys:

Valkuaiskasvi yli 50%+ vilja -seoksen kanssa on kylvetty 1 vee raiheinää rikkakasvuston estämiseksi. Sehän saa valkuaiskasvipalkkion, vai mitä?

VASTAUS:

Ei saa. Eikä silloin myöskään pohjoista tukea. Valkuaiskasvi yli 50%+vilja-seoksen mukana ei saa olla mitään muuta yksivuotista siementä. Mutta valkuaiskasvi tai valkuaiskasvi yli 50%+vilja –seos voi olla suojaviljana seuraavan vuoden nurmelle.

Lietteen multaus. Typpilannoitus nurmelle -

K 319 12.3. :

Mites se nyt olikaan tässä uudessa lietteen sijoitus toimenpiteessä kun sitä levitetään nurmelle,niin saikos siihen levittää pintalevityksenä fosforipitoisia lannotteita,jos vaan muuten on mahdollista …? Vanhassa systeemissähän se ei ollu mahdollista.

VASTAUS:

Ei ole enää tätä rajoitusta, voi levittää lisäfosforia pintalevityksenä.

K: Mikä on uuden nitraattiasetuksen mukaan suurin nurmelle sallittu kokonaistyppi? Pakkaa tulla vähän ongelmia,kun levitetään 2 krt lietettä ja sitten vielä 3krt Yaraa…

VASTAUS:

Nitraattiasetuksessa liukoisen typen enimmäismäärä nurmille kivennäismailla on 250 kg/ha/v ja eloperäisillä mailla 210 kg/ha/v, laitumelle kivennäismailla 210 ja eloperäisillä mailla 170 . Kuitenkin tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha.

Ympäristökorvauksessa vastaavat liukoisen typen maksimiluvut ovat

Nurmella korjattaessa 2 satoa sekä laitumella 200 ja 160

Nurmella korjattaessa 3 satoa 240 ja 190

Kysymys sinapista nitraattiasetuksessa -

K 318 12.3. :

Luetaanko sinappi nitraattiasetuksessa mauste- ja yrttikasveihin vai mihin? Onko typpilannoituksen raja siis 120kg kivennäismailla jos ei sitoudu ympäristötukeen?

VASTAUS:

Nitraattiasetuksen mauste- ja yrttikasveista ei ole mitään listaa, mutta sinappi luetaan siinä mauste- ja yrttikasveihin. Varmaan voidaan käyttää nitraattiasetuksessa ympäristösitoumuksen mauste- ja yrtti/lääkekasveja siihen asti kunnes Syke toisin ohjeistaa.

Ja uuden nitraattiasetuksen mukaan mauste- ja yrttikasvien liukoisen typen maksimimäärä kivennäismaalla on 120 kg/ha.

Vihelannoitusnurmi pohjavesialueella ja luomu -

K 317 12.3. :

Onko luomussakin rajoite pohjavesialueen vln:ssä 20% typensitojakasveja? Vai onko tuo viherkesannon raja? Ei pahemmin tiedotettu asiasta jos näin on.

VASTAUS:

Pohjavesialueella ainoastaan viherkesannolla on typensitojakasvirajoitus korkeintaan 20 % typensitojakasvia, oli sitten kyseessä luomu tai tavanomainen viljely.

Rehunurmilla ja viherlannoitusnurmilla ei ole typensitojakasvirajoitusta pohjavesialueella.

Kylvettäviin suojavyöhykenurmiin tulee lohkon sijainnista riippumatta typensitojakasvirajoitus, enintään 20 %, mutta se ei koske tällä hetkellä nurmella olevaa lohkoa, joka ilmoitetaan suojavyöhykkeeksi.

Sama on luonnonhoitopeltonurmilla, niilläkin on yleinen typensitojakasvirajoitus, enintään 20 %. Se koskee myös vanhoja nurmia, jotka ilmoitetaan luonnonhoitopeltonurmeksi.

Viherlannoitusnurmen ympäristökorvausta ei makseta luomusopimuksessa olevalle lohkolle.

Luomussa vaadittavan viherlannoituksen voi toteuttaa esim. tavallisella rehunurmella, jossa on riittävästi typensitojakasveja eli vähintään 20 %. Tai jollain muulla kasvilla/yhdistelmällä, millä täyttyy luomun typensitojakasvivaatimus. Silloin saa myös ympäristökorvauksen, jos on ympäristösitoumus.

Tukikoulutusta -

Kevään 2015 viljelijätukikoulutukset kunnille, EU-avustajille ja neuvojille

to 12.3. Kuortane, Urheiluhotelli, Opistotie 1

ti 17.3. Seinäjoki, AMK, terveysalan yksikön auditorio A, os. Koskenalantie 17

ke 18.3. Kauhajoki, kaupungin valtuustosali, Hallintoaukio

Ylistaro 25.3. klo 18 Ylistarotalo

Tilaisuudet alkavat klo 8.30 aamukahvilla. Koulutus 9-16. Lounas ja iltapäiväkahvi omakustanteiset.

Ilmoittautumiset viimeistään 2 päivää ennen tilaisuutta sähköpostilla [email protected] tai puh. 040 4881467.

Sikakriisituki -

K 316 12.3. :

Miten haetaan sikakriisituki, kun spv on tehty vuoden vaihteessa, jatkaja vai vanha tuenhakija?

VASTAUS:

Jatkaja, eli se, joka tällä hetkellä harjoittaa tilalla sikataloutta

Ei korvauskelpoisuutta lohkoille, joita ei ole ilmoitettu tukihakemuksissa 2014 tai 2013 -

Lohkoille, joita ei ole ilmoitettu tukihakemuksissa 2013 tai 2014, eivät voi saada korvauskelpoisuutta. Paitsi jos ovat yli 65 vuotiaan viljelyksestä tulevia lohkoja, tilusjärjestelylohkoja tai luel-viljelemättömyyssitoumuksessa olleita lohkoja.

Vuosina 2013 tai 2014 tukihakemuksissa viljeltyinä/hoidetuina viljelemättöminä peltoina ilmoitetuista lohkoista voivat korvauskelpoisuuden saada lohkot

Korvauskelpoiset lohkot vuodesta 2015 alkaen:

A. Lohkot, jotka olivat tukikelpoisia LFA- tai ympäristötuessa v. 2014

B. joilla oli LFA-, YMP- tai pohjoisten tukien tukikelpoisuus vuonna 2013

C. Tukikelpoisuutensa menettäneet lohkot

D. Lohkot, jotka on ilmoitettu jonakin vuosista 1995-2004

E. Jonolohkot

F. Pysyvät laitumet v. 2014 mukaan (vain LHK, pellolla ja pellon ulkopuolella)

G. 20-vuotisten erityistukisopimusten alat, kun sopimus päättynyt

Vuoden 2004 jälkeen raivatuille lohkoille ei luvata korvauskelpoisuutta (paitsi jos ovat yli 65 vuotiaan viljelyksestä tulevia lohkoja tai tilusjärjestelylohkoja)

Perustettavalle suojavyöhykkeelle 20 % typensitojakasvirajoitus -

Tänä vuonna kylvettäville suojavyöhykenurmille tulee 20 %:n typensitojakasvirajoitus. Jos suojavyöhykkeenä ilmoitetaan aiemmin perustettu nurmi, siinä ei ole typensitojakasvirajoitusta.

Suojavyöhyke ja tilusjärjestely -

K 315 12.3. :

Entäs jos valitsee suojavyöhykenurmen lohkoilleen ja tilusjärjestely vaihdot tehdään neljän vuoden päästä eikä saa luomanrantaa/jokivartta tilalle?
VASTAUS:
Siltä, jolta suojavyöhykelohko poistui viljelystä, ei peritä mitään takasin. Se, jolle lohko tuli, voi ilmoittaa sen edelleen suojavyöhykkeenä, jos on ympäristönhoitonurmet -toimenpiteen rastin valinnut tänä vuonna tai valitsee toimenpiteen uuden tilaneuvonnan avulla. Mutta ei ole pakko ilmoittaa suojavyöhykkeenä, vaikka olisi ko. toimenpiderasti.
Sitä en osaa sanoa, että jos saakin tilusjärjestelyissä uutta luomanrantaa tilalle, voisiko siitä saada silloin suojavyöhykekorvauksen kun ilmoittaa neljäntenä vuonna. Ainakaan luonnosasetuksissa ei ole tätä mahdollisuutta.

Pysyvä nurmi ja tilusjärjestely -

K 314 12.3. :

Miten pysyvän nurmen ”korvamerkki” lohkolla nyt sitten tilusjärjestelyssä menee?
VASTAUS:
Kyllä se tilusjärjestelyissäkin pysyy.

Suojavyöhykkeen laidunnus -

K 313 12.3 :

Saako suojavyöhykettä laiduntaa?

VASTAUS:

Saa. Mutta laidunnuksella pitää nähdäkseni saada aikaiseksi vastaava tulos kuin niitolla ja kasvuston pois kuljettamisella.

Viherkesanto/viherlannoitusnurmi -

K 312 12.3. :

Tuohon viherlannoitusnurmeen pitäis varmaan lisätä se pointti että seuraavana vuonna pitää olla satokasvi, kun viherlannoitusnurmen päättää eli kesanto ja lhp ei käy. Entäs voiko laittaa suojavyöhykenurmen? jos esim aikookin tuon suojavyöhykkeen perustaa vasta 2017?
VASTAUS:
Ei ole enää satokasvivaatimusta, on vain ehto, että ei voi enää neljäntenä vuonna ilmoittaa viherlannoitusnurmeksi. Eli kesanto käy. Ja lhp-nurmi, jos viherlannoitusnurmen siemenseoksessa on korkeintaan 20 % typensitojakasveja. Samat sanat suojavyöhykkeestä kuin lhp-nurmesta. Suojavyöhykkeeseen tulee se 20 % typensitojakasvirajoitus. Paitsi ei niillä suojavyöhykkeillä, joilla on 2014 tai aiemmin perustettu nurmi.

Viherlannoitusnurmi -

K 311 12.3. :

Eli tuohon asiaan on nyt tullut tarkennus, että viime vuoden viherlannoitusnurmen voi ilmoittaa tänäkin vuonna viherlannoitusnurmeksi. Lohkolla voi siis periaatteessa olla sama viherlannoitusnurmi neljä vuotta, mutta voiko viisi vuotta, jos on kylvetty kaksi vuotta sitten?
VASTAUS:
Voi olla viisi vuotta. Se vanhan ohjelmakauden säädös, että pitää kahden vuoden jälkeen ilmoittaa satokasvi, raukeaa 30.4.

Viherkesanto/viherlannoitusnurmi -

K 310 12..3. :

Mikä ero oikeastaan on viherlannoitusnurmella ja viherkesannolla?
Mitä kasveja saa käyttää, typensitojakasvien määrä,koska saa päättä ja millä ( kasvinsuojeluaineet?), niitto?
Luetaanko viherkesanto kesannon 25% p-alasta ja VHLnurmi omaan ryhmäänsä, jota saapi olla 50%pinta-alasta? Ilmeisesti VHL nurmi saa enemmän tukea?
VASTAUS:
Viherlannoitusnurmi on viljeltyä peltoalaa ja on yksi ympäristökorvauksen lohkokohtaisen toimenpiteen ”Peltoluonnon monimuotoisuus” toimenpiteistä.
Viherkesanto on hoidettua viljelemätöntä peltoa.
Alla olevat tiedot Mavin viimeisen koulutuksen perusteella
VIHERLANNOITUSNURMI::
– viherlannoitusnurmi ei ole pysyvän nurmen kasvi
– peltoalasta 100 % voi olla viherlannoitusnurmella
– viherlannoitusnurmi saa samat tuet/korvaukset kuin rehunurmikin (muissa lohkotoimenpiteissä on eroa)
– siemenseoksessa oltava vähintään 20 % typensitojakasvia
– voi olla samalla lohkolla kolme vuotta peräkkäin
– viime vuoden viherlannoituslohkon voi ilmoittaa viherlannoitusnurmeksi ja se voi olla edelleen kolme vuotta
– lohkolta saa korjata sadon
– voi päättää ennen syysviljan tai -öljykasvin kylvöä, muuten voi päättää 1.9. alkaen kasvinsuojeluaineilla, muokata saa 1.10 alkaen
VIHERKESANTO:
– viherkesanto on pysyvän nurmen kasvi
– kesannolle maksetaan perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki sekä luonnonhaittakorvaus
– jos kesantoalaa on yhteensä yli 25 % peltoalasta, ylimenevälle alalle ei makseta luonnonhaittakorvausta
– jos kesantoa ja luonnonhoitopeltoa on yhteensä yli 25 % peltoalasta, ylimenevälle alalle ei makseta luonnonhaittakorvausta
– ei ole rajoitusta siemenillä paitsi pohjavesialueella, jossa typensitojakasveja saa olla enintään 20 %
– saa päättää 1.9 alkaen muokkaamalla tai kasvinsuojeluaineilla tai 15.7. alkaen, jos kylvetään syyskylvöinen kasvi
– saa korjata satoa kasvukauden aikana
– vaikeissa rikkakasvitapauksissa voi käyttää kasvinsuojeluaineita kasvukauden aikana
– ei ole niittopakkoa, mutta rikkakasveja torjuttava esim. niittämällä
Jos viherkesanto ilmoitetaan viherryttämisen ekologiseksi alaksi (Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Ahvenanmaalla)
– kesannon saa päättää 15.8. alkaen jos kylvetään syyskylvöisiä kasveja
– sadon saa hyödyntää 15.8. alkaen

TPV ja se pysyvä nurmi -

K 309 12.3. :

En löytänyt edellisistä viesteistäsi vastausta joten: Riittääkö yllä oleva kasvulohko ”pelastamaan” pysyvältä nurmelta? Pyöröpaalikasa on asianmukaisesti otettu erilleen 2010. J

VASTAUS:

Koko peruslohko ei ole ollut nurmella 2010, joten vuosi 2010 ei ole lohkolla nurmivuosi. Jos koko lohko on sen jälkeen 2011-2014 ollut nurmella, sillä on nyt neljä nurmivuotta takana.

Vipupalvelussa lohkotiedoissa kerrotaan, kuinka monta vuotta lohko on yhtäjaksoisesti ollut nurmella 2010 vuodesta alkaen.

Yhteistoiminta-alueiden viljelijäkoulutukset -

KUNNAT YHTEISTOIMINTA ALUEITTAIN
pvm Klo Paikka Koulutus muuta:
005 ALAJÄRVI 9.4.2015 klo 12.00 Koulukeskus, Alajärvi EU-Tukihakukoulutus

(414 LEHTIMÄKI) 8.4.2015 klo 18.00 entinen kunnantalo, Lehtimäki EU-Tukihakukoulutus

(759 SOINI) 8.4.2015 klo 12.00 Osuuspankki, Soini EU-Tukihakukoulutus

(934 VIMPELI) 9.4.2015 klo 18.00 Nuorisotalo, Vimpeli EU-Tukihakukoulutus

010 ALAVUS 20.3.2015 klo 12.00 Huhtamäki-Sali EU-Tukihakukoulutus päivän lopussa eläintilojen osuus.kahvitauko
1.4.2015 klo 19.00 Huhtamäki-Sali EU-Tukihakukoulutus keskitytään peltotukiin.Kahvi alkaen klo 18.30

(863 TÖYSÄ) 25.3.2015 klo 19.00 Töysä-Talo EU-Tukihakukoulutus keskitytään peltotukiin.kahvi alkaen klo 18.30
8.4.2015 klo 12.00 Töysä-Talo EU-Tukihakukoulutus päivän lopussa eläintilojen osuus. Kahvitauko

989 ÄHTÄRI 30.3.2015 klo 12.00 kaupungintalo, Ähtäri EU-Tukihakukoulutus päivän lopussa eläintilojen osuus.Kahvitauko
9.4.2015 klo 19.00 kaupungintalo, Ähtäri E EU-Tukihakukoulutus keskitytään peltotukiin. Kahvi alkaen klo 18.30

164 JALASJÄRVI 23.3.2015 klo 10.00 JAKK EU-Tukihakukoulutus

301 KURIKKA 31.3.2015 klo 12.00 Paloasema EU-Tukihakukoulutus

(175 JURVA) 26.3.2015 klo 18.00 Sella EU EU-Tukihakukoulutus

232 KAUHAJOKI 14.4.2015 klo 19.00 Kaupungintalon valtuustosali EU-Tukihakukoulutus kahvi klo 18.30

846 TEUVA 30.3.2015 klo 10.00 Kinokuva,Porvarintie 28 TEUVA EU-Tukihakukoulutus kahvi klo 09.30

151 ISOJOKI 9.4.2015 klo 19.00 Virastotalon valtuustosali,Teollisuustie 1A EU-Tukihakukoulutus kahvi klo 18.30

218 KARIJOKI 8.4.2015 klo 19.00 Virastotalon valtuustosali, Kristiinantie 3 EU-Tukihakukoulutus kahvi klo 18.30

233 KAUHAVA 24.3.2015 klo18.30 Härmän Kuntokeskus, Lakeus Sali EU- Tukihakukoulutus kahvi klo 18.00
31.3.2015 klo 10-15 Kauhavan Yrittäjäopisto EU- Tukihakukoulutus kahvi klo 12.00
8.4.2015 klo18.30 Kauhavan Yrittäjäopisto, atk-luokka Sähköisen tukihaun koulutus kahvi klo 18.00. Ilmoittautuminen 02.04.2015 klo 15.00 mennessä puh 06-24129400 tai [email protected]

052 EVIJÄRVI 20.3.2015 klo 10-15 Evijärven Kunnantalo EU-Tukihakukoulutus kahvi klo 12.00

403 LAPPAJÄRVI 26.3.2015 klo 18.30 Lappajärven koulukeskus/auditorio EU-Tukihakukoulutus kahvi klo 18.00

743 SEINÄJOKI (544Nurmo) 25.3.2015 klo 18.00 Nurmo kunnantalo EU-Tukihakukoulutus kahvi klo 18.00

(589 PERÄSJK) 31.3.2015 klo 18.00 Terästalo EU-Tukikoulutus kahvi klo 18.00

(975 YLISTARO) 31.3.2015 klo 18.00 Ylistarotalo EU-Tukikoulutus kahvi klo 18.00

145 ILMAJOKI 24.3.2015 klo 18.00 Seurala/Pojanluoma EU EU-Tukihakukoulutus kahvi klo 18.00
28.3.2015 klo 10.00 Ilmajoen maatalousoppilaitos EU-Tukihakukoulutus kahvi klo 10.00

152 ISOKYRÖ 24.3.2015 klo 18.00 Isokyrön koulukeskus EU-Tukihakukoulutus kahvi klo 18.00

300 KUORTANE 30.3.2015 klo 18.00 Kuortaneen kunnantalo EU-Tukikoulutus kahvi klo 18.00

408 LAPUA 25.3.2015 klo 10.00 Lapuan Kristillinen opisto EU-Tukihakukoulutus
26.3.2015 klo 18.00 Tiistenjoen seurakuntatalo EU-Tukihakukoulutus klo klo 18.00

Kerääjäkasvi ja salaojitus -

K 308 12.3. :

Jos lohkolla on kerääjäkasvi toimenpide niin voiko sen salaojittaa vasta 1.10 jälkeen?

VASTAUS:

Voi salaojittaa aiemminkin, mutta salaojituksen yhteydessä tuhoutuneelta kerääjäkasvin alalta pitää kerääjäkasvikorvaus perua, jos tuhoutuneelle alalle ei ehdi kylvää uutta kerääjäkasvia 15.8. mennessä.

Muita tukia ja korvauksia ei salaojitetulta alalta tarvi perua, jos sillä alalla on kasvanut tai kasvaa kasvusto 30.6.

Alle 5ha tilat -

K 309 12.3. :

Tila vuokrannut pellot pois 2014 (n. 20 ha) ja jättänyt itselleen 20 v. suojavyöhykenurmet (n. 3,5 ha), joista osa loppuu tänä keväänä ja loput keväällä 2016. Ymmärsinkö alla olevan oikein, että ei voisi saada uudesta suojavyöhykenurmesta korvausta, kun tilan pinta-ala on alle 5 ha:a?

VASTAUS:

Joo, ei voi tehdä ympäristösitoumusta eikä siten voi saada lohkokohtaisen toimenpiteen korvausta. Joko tyytyy 3,5 ha:n perustukeen ja viherryttämistukeen, tai vuokraa pois tai ottaa takasin omaan viljelyyn pari hehtaaria.

Alle 5ha peltoa + pysyvää laidunta -

K 308 12.3. :

Saako luonnonhaittakorvauksen, jos on 4 ha peltoa ja 2 ha pysyvää laidunta (ei peltoa)?

Miten tämä sitten 2015 jälkeen, kun on nurmet kysymyksessä?

Eli minkä tukien osalta pysyvän laitumen ala tuo tilan tuen piiriin?

VASTAUS:

Tila saa luonnonhaittakorvauksen kuudelle hehtaarille eli 4 ha:lle peltoa ja 2 ha:lle pysyvää laidunta

Tila saa perustuen ja viherryttämistuen sekä mahdollisen nuoren viljelijän tuen kuudelle hehtaarille maatalousmaata eli pellolle ja pysyvälle laitumelle

Mutta tila ei saa ympäristökorvausta, ellei sitten tuolla 4 peltohehtaarilla viljellä vähintään 1 ha:n alalla puutarhakasveja.

Tuo kaksi hehtaaria pysyvää laidunta on 2015 jälkeen pysyvää nurmea. Sitä ei kannata poistaa siitä, koska luonnonhaittakorvauksen maksu päättyisi silloin.

Jos nuo 4 ha peltoa ovat vuonna 2015 kuudetta vuotta nurmella, niistä tulee pysyvää nurmea. Se ei vaikuta perustuen/viherryttämistuen eikä luonnonhaittakorvauksen maksuun.

Suojavyöhykenurmi -

K 307 12.3. :

Tarkennusta tuohon että suojavyöhykkeiden kokonaispinta-ala voi kasvaa toisena ja kolmantena vuonna mutta pitääkö niiden uusien lohkojen olla uusia hallintaan tulleita lohkoja vai voiko viljelijä kasvattaa alaa omilla vanhoilla lohkoillaan?
VASTAUS:
Voivat olla viljelijän omia lohkoja, jotka vasta toisena tai kolmantena vuonna ilmoitetaan suojavyöhykkeiksi.

Maatiaiskanat -

K 306 12.3. :

Tässä talvella postitetussa kirjasessa jossa käydään läpi tulevia maataloustuki muutoksia oli: perinne maatiaskanojen korvauksen kohdalle laitettu tueksi 300 euroa/ eläin. Ennen se on ollut käsittääkseni noin 300 euroa koko eläinmäärä. Pitääkö tämä paikkansa???
VASTAUS:
Joo, kirjasessa on painovirhe. Oikeasti maksetaan 300 euroa/ tila.

Lohkokohtaisesta toimenpiteestä luopuminen -

K 305 12.3. :

Mitkä kaikki muutokset tulee olemaan mahdollisia kylvöalailmoituksella. Voiko esim. peruuttaa ympäristökorvauksen tai valittuja toimenpiteitä. Meinaan jos tulee kevään valinnoissa hätiköityä…

VASTAUS:

Ympäristökorvaussitoumuksen voi perua ennen valvonnasta ilmoittamista. Valvonnasta tuskin ilmoitetaan ennen 15.6. Luonnoksissa en ole nähnyt, että toimenpiteen voisi perua. Paitsi jos peruuttaa koko tukihakemuksen ja jättää sen myöhästymisajan sisällä uudelleen.

Nähdäkseni vain tilaneuvonnan avulla voi perua ja vaihtaa sopimattomien sijaan paremmin sopivia toimenpiteitä. Jos saisi hakemuksen jättämisen jälkeen nopsasti ennen 15.6. tilattua tilaneuvonnan, jossa ympäristösitoumusta mukautetaan, silloin voisi vaihtaa toimenpiteitä 15.6. mennessä.

Sitten on kyllä myöhemmin voi luopua toimenpiteistä tai vaihtaa niitä, jos tulee spv tai aloitetaan/lopetetaan puutarhakasvien viljely ym.

Vielä suojavyöhykenurmi JA APILA -

K 304 12.3. :

Kysyisin vielä, että jos tekee suojavyÃ¶hykesopimuksen lohkolle ja pitää sen vasta ensi vuonna suojavyöhykenurmena, voiko tehdä niin, että tänä syksynä kyntäää ko. lohkon vanhan säilörehunurmen ja kylvää ensi keväänä uuden apila-timotei- nurmen ko. lohkolle, joka olisi se suojavyöhykenurmi?
VASTAUS:
Kyllä voi näin tehdä. Lohko ilmoitetaan 2016 suojavyöhykkeeksi. Mutta nyt on huhuja, että kylvämällä perustettavaan suojavyöhykenurmeen olisi tulossa 20 %:n typensitojakasvirajoitus.
Tuon vanhan säilörehunurmen voisi jo tänä keväänä ilmoittaa suoraan suojavyöhykkeeksi. Tai jos se ilmoitetaan tänä vuonna säilörehunurmeksi, niin sen voisi ilmoittaa suojavyöhykenurmeksi 2016 uudistamatta sitä.
Paitsi sitten huomattava, että jos lohko ollut jo 5 vuotta nurmella ja ilmoitetaan edelleen 2015 rehunurmeksi, niin siitä tulee pysyvän nurmen lohko. Ja sitä en osaa sanoa ennen kuin lopulliset säädökset ovat valmiit, vaikuttaako se suojavyöhykekorvauksen maksuun. Luonnoksista olen saanut sen käsityksen, että ei vaikuta.

Viljelyn monipuolistaminen -

K 303 12.3. :

Oppimateriaaleissa kerrotaan, että tila voi saada vapautuksen viljelyn monipuolistamisesta, jos nurmi- ja kesantoala on yli 75 %. Mitä kasveja/pellonkäyttömuotoja nämä nimikkeet ”nurmi” ja ”kesanto” pitävät sisällään

VASTAUS:

Hakuopasluonnoksessa yhtä nurmikasvia ovat nämä:
Viherlannoitusnurmi, Siirtonurmi, 1-vuotiset kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmet, 1-vuotiset laidunnurmet, 1-vuotiset siemennurmet, Monivuotiset kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmet, Monivuotiset laidunnurmet, Monivuotiset siemennurmet, Luonnonhoitopelto (nurmikasvit, väh. 2 v.), Suojavyöhykenurmi, Suojavyöhyke (sitoumus alkaen 2015), Suojakaista, Monivuotinen ympäristönurmi, Englannin raiheinän siemen, valvottu tuotanto, Italianraiheinän (westerw.) siemen, valv. tuotanto, Ruokonadan siemen, valvottu tuotanto, Timotein siemen, valvottu tuotanto, Nurminadan siemen, valvottu tuotanto

Ja kesantoja nämä:

Viherkesanto, Sänkikesanto, Avokesanto (Avokesantoa voi ilmoittaa vain täydentävien ehtojen mukaisissa tapauksissa)

Vapautustahan ei tule vaikka nurmea+kesantoa on yli 75 %, jos muuta kasvia kuin nurmea+kesantoa on yli 30 ha. Eli yli 120 hehtaarin tiloilla voi tämä tulla vastaan.

Suojavyöhykkeen rikkojen torjunta -

K 302 12.3. :

Saako suojavyöhykkeellä tehdä puhdistusniittoja rikkojen leviämisen ehkäisemiseksi, jos korjaa yhden sadon kesässä normaalisti.

VASTAUS:

Kyllä nähdäkseni, koska suojavyöhykettä ei perustamisen jälkeen saa käsitellä kasvinsuojeluaineilla.

SS-tuki -

K 301 12.3. :

SS-tuki, maksetaanko edelleen sellaiselle tilalle jossa ei ole sikoja eikä tipuja (tilalla on emolehmiä)

VASTAUS:

Kyllä. Jos tilalla on sellaisia kotieläimiä, jotka eläinyksikköasetuksen mukaan kerryttävät eläinyksiköitä ss-tukeen ja niistä kertyy 1.1.-31.12. välisenä aikana keskimäärin 0,35 ey/ha, ss-tuen maksulle ei ole esteitä. Eli naudat, hevoset, siat, siipikarja, lampaat ja vuohet.

Letkulevitin -

K 300 12.3 :

Oliko se niin että letkulevitin ei käy lietelannan sijoittaminen-lisätoimenpiteeseen?

VASTAUS:

Kyllä. Ei käy

Osallistumisilmoitus -

K 299 12.3. :

Tila on laittanut lypsylehmät pois joulukuulla, muutama sonnipoika jäi jotka lähtivät nyt 2.3. Pitääkö täyttää lomake 184 että sonnipojat huomioidaan eu-eläinpalkkiossa ja kansallisessa kotieläintuessa 1.1.201-2.3.2015?

VASTAUS:

Kyllä pitää, muuten ei niistä sonnipojista saa enää tältä vuodelta tukea. Tukisummahan ei nouse kovin korkealle, on noin kuudesosa siitä mitä kertyisi, jos sonnipojat olisivat vuoden loppuun asti tilalla, mutta rahaa on sekin.

Talviaikainen kasvipeitteisyys -

K 298 12.3. :

Oliko niin että talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen kelpaa jatkossa lapiorulla / joustopiikkiäkeellä ajettu sänki ? Mutta ei lautasmuokkarilla?

VASTAUS:

Jos tarkoitat lautasmuokkarilla lautasäestä, niin se kelpaa. Tässä Mavin koulutusmateriaalin tekstiä kopioituna (Ään pilkut hävis kopioitaessa): kevennetty syyssankimuokkaus vilja-, oljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja harkapapulohkoilla, jos teet muokkauksen kultivaattorilla, lautasakeella, joustopiikkiakeella, lapiorulla-akeella tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen.

Luomutila ja pysyvä nurmi -

K 297 12.3. :

Kysymyksessä luomukotieläintila, jonka tilan kaikki pellot pääsäntöisesti nurmituotannossa. Tuleeko luomutilan pelloille pysyvän nurmen-status, jos viljelty yli 5 vuotta nurmea? Mikä on peltojen status tulevaisuudessa jos sukupolvenvaihdoksen yhteydessÃ¤ tuotannonsuunta vaihtuu tai jos pellot myydään?

VASTAUS:

Kyllä se niin on tämän hetken tiedon mukaan, että lohkoille lasketaan nurmivuosia myös luomutilalla, vaikka luomutilalla ei ole pysyvän laitumen säilyttämisvelvoitetta eikä siten ennallistamisvelvoitetta. Eli jos nurmella oleva lohko siirtyy tavanomaiselle tilalle tai tila siirtyy tavanomaiseen viljelyyn, nämä nurmivuodet realisoituvat. Eli jos luomutilalla on lohkolle kertynyt jo kuusi peräkkäistä nurmivuotta ja se sitten seitsemänneksi vuodeksi siirtyy pois luomutilalta, se on pysyvän nurmen lohko.
Sitten on vielä auki miten on siinä tilanteessa, kun lohko on saavuttanut kuusi nurmivuotta luomutilalla ja sen jälkeen on lohkolla siirrytty viljan viljelyyn ja lohko sitten poistuu luomutilalta tavanomaiseen viljelyyn. Eli auki on se, että jos sen jälkeen tulee se kansallinen ennallistamisvelvoite, niin joutuuko tämä tavanomainen tila ennallistamaan sen lohkon, jolla se edellinen tila eli luomutila siirtyi kuuden vuoden jälkeen pois nurmiviljelystä.

Pysyvä nurmi 2015 jälkeen -

K 296 12.3. :

Jatkokysymys. Niin, onkos se pysyvä nurmi nyt sitten sidottu kyseiseen peruslohkoon, vai?? Aika erikoiseksi menee hallinnan muutos tapauksissa..

VASTAUS:

Kyllä se pysyvän nurmen korvamerkki on lohkolla, ei viljelijällä.

Lannoitussuunnitelmat -

K 295 12.3.

Kaivattaisiin kipeästi tietoa voiko edelliskauden ravinnemääriä käyttää kasvukaudella 2015? Jos ei, tulee neuvojalle vaikeuksia: 1.Syksyn visuasiakaskierros on aloitettava alusta. 2. Esim agrineuvokseen ei vielä edes saa uusia ravinnemääriä. luvattiin maaliskuun lopulla. 3.Yara myy tällä hetkellä huhtikuun lopun toimituksia, mahdoton tilanne, jos syksyllä ostetut väkilannat eivät käykään. 4. Viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma pitäisi olla valmis 31.12.2015.Näidenkin teko pitäisi aloittaa nyt: esim. 60 kasvulohkoa, viisi vuotta -> 300:n merkinnän pakettia ei sutaista tunnissa valmiiksi. 5. Paperilomakkeita ei tule ja jos sähköinen haku aukeaa myöhään tai takkuaa, kuten viime vuonna, ei siten ole suunnitelma B:tä. 6.koordinaatistomuutos tuo aarin-kahden heittoja ja lisää työtä. 7. Tukihakumuutokset vielä edellisten päälle. NEUVOJAN KUORMA KASVAA TÄNÄ KEVÄÄNÄ LIIAN SUUREKSI! VIRHEIDEN MAHDOLLISUUS KASVAA! Laita tämä viesti ja vastaus muillekin näkymään että miettisivät mitä on edessä.

VASTAUS:

Liitän vastaukseen mitä Mavin koulutusteksteistä asiasta löytyi. Tekstin kopioimisen yhteydessä ä-kirjaimista putosivat pilkut pois, mutta asia selviää. Viime syksyn lannasta saa käyttää viime syksyn arvoja, mutta jo tehtyjä suunnitelmia olisi mukautettava, jos tulevan kasvukauden lannoitus ylittää uusien taulukoiden maksimit.

Siirtymasaannokset lannoituksessa. Toteuta kasvukauden 2015 lannoitus uuden

ymparistositoumuksen vaatimusten ja lannoitustaulukoiden mukaisesti. Kuitenkin, syksylla

2014 levitetyn lannan ja osalta typesta huomioidaan 75 % ja kokonaisfosforista 85 % vuoden

2015 lannoituksessa. Vuonna 2015 syksylla levitettavat ravinnemaarat huomioidaan

taysimaaraisesti.

Jos fosforintasaus on kesken ohjelmakauden vaihtuessa, on siirtyvat fosforilannoituksen

ylitykset otettava lannoituksessa huomioon. Myos fosforilannoituksen alitukset voidaan

ottaa huomioon viljelijan niin halutessa. Jos lohkollasi on fosforintasaus kesken, voit aloittaa

lohkolla uuden fosforintasauksen vasta edellisen fosforintasauksen loputtua.

Suojavyöhykkeen sadonkorjuu -

K 294 12.3. :

Riittääkö suojavyöhykenurmella sadonkorjuuksi siemensadon puinti heinäkasvustosta vai pitääkö sato kuljettaa pois varsineen?

VASTAUS:

Ei riitä. Ehtojen mukaan suojavyöhyke on niitettävä ja kasvusto korjattava pois. Tarkoituksena on, että suojavyöhykkeelle ei jää kasvimassaa, josta hajoaisi ravinteita suojavyöhykettä rajoittavaan vesistöön/valtaojaan/kosteikkoon/pohjaveteen.

Kvinoan tuet -

K 293 12.3. :

Mitä tukia maksetaan kvinoalle?

VASTAUS:

Maksetaan sama tuki kuin liitteen taulukoissa rehuviljalle.

Ympäristökorvauksessa ovat kvinoalohkoille mahdollisia samat lohkokohtaiset toimenpiteet kuin rehuviljalohkoille

Lietelannan sijoittaminen peltoon 40 euroa/ha

Ravinteiden ja orgaaniseten aineiden kierrättäminen 40 euroa/ha

Säätösalaojien hoito 70 euroa/ha

Säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys 250 euroa/ha

Kerääjäkasvit 100 euroa/ha

Talviaikainen kasvipeitteisyys 4-18 euroa/ha, kohdentamisalueella 4-54 euroa/ha

Luonnonhoitopelto -

K 292 12.3.

kerroppa vielä onko niillä lhp pelloilla jokin ylä raja uudessa tukikaudessa

VASTAUS:

Ympäristönhoitourmet -toimenpiteeseen kuuluvan luonnonhoitopeltonurmen enimmäisala, jolle maksetaan se luonnonhoitopeltonurmen korvaus, on kohdentamisalueella 20 % tukikelpoisesta eli korvauskelpoisesta peltoalasta ja muualla Suomessa 5 %. Jos luonnonhoitopeltonurmea on enemmän, yli menevää alaa on hoidettava luonnonhoitopeltonurmena, mutta ympäristökorvausta ei makseta.

Luonnonhoitopeltonurmen ja kesannon enimmäisyhteisala, jolle voi saada luonnonhaittakorvauksen, on 25 % korvauskelpoisesta peltoalasta.

Luonnonhoitopeltonurmen ja monimuotoisuuspeltojen (riista, maisema, niitty ja lintu) enimmäisyhteisala, jolle maksetaan ympäristökorvaus, on luonnonhoitopeltonurmien kohdentamisalueella 20 % ja muualla Suomessa 15 %.

Suojavyöhykkeiden ja luonnonhoitopeltonurmien kohdentamisalue

Akaa , Asikkala, Askola, Aura, Espoo, Eura, Eurajoki, Forssa, Hamina, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Helsinki, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Inkoo, Janakkala, Jokioinen, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, Järvenpää, Kaarina, Kangasala, Kankaanpää, Karkkila, Kauniainen, Kemiönsaari, Kerava, Kirkkonummi, Kokemäki, Koski, Kotka, Kouvola, Kuhmoinen, Kustavi, Kärkölä, Köyliö, Lahti, Laitila, Lapinjärvi, Lappeenranta, Lavia, Lemi, Lempäälä, Lieto, Lohja, Loimaa, Loppi, Loviisa, Luumäki, Luvia, Marttila, Masku, Miehikkälä, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Mäntyharju, Mänttä-Vilppula, Naantali, Nakkila, Nastola, Nokia, Nousiainen, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Orivesi, Padasjoki, Paimio, Parainen, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Pornainen, Porvoo, Punkalaidun, Pukkila, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Pöytyä, Raasepori, Raisio, Rauma, Riihimäki, Rusko, Salo, Sastamala, Sauvo, Sipoo, Siuntio, Somero, Sysmä, Säkylä, Taivassalo,Tammela, Tampere, Tarvasjoki, Turku, Tuusula, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vantaa, Vehmaa, Vesilahti, Vihti, Virolahti, Ylöjärvi lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, Ypäjä.

Alle 5ha tilat -

K 291 12.3. :

Olikos sulla jotain valmista taulukkoa/listaa, että mitä tukia noi pikkutilat nyt saapi ja mitä jää pois?
Voisin laittaa pienemmille ja rajatapauksille menemään, niin hoksaisivat laittaa maat vuokralle

VASTAUS:

Jos alle 5 ha, niin saa euroa/ha

perustuki AB 117 euroa, C 101 euroa

viherryttämistuki AB 70 euroa, C 66 euroa

mahd. nuoren viljelijäntuki 50 euroa

peltokasvipalkkio, ruis 60 euroa, valkuais-öljykasvi 90, tärkkelysperuna 600, sokerijuurikas 70 tai AB-alueella avomaan vihannekset 180

Pinta-alaa pitää kuitenkin olla niin paljon, että tukisumma yhteensä on vähintään 200 euroa

Saamatta jää euroa/ha

luonnonhaittakorvaus AB 217 C 242

Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus 60

Ympäristökorvaus 54

mahdolliset ympäristökorvauksen lohkokohtaisten toimenpiteiden korvaus 4 � 500

mahdollinen pohjoinen ha �tuki 20-100

mahdollinen yleinen ha-tuki 14 – 70

mahdollinen pohjoinen nuorten viljelijöiden tuki 36

jos viljelyssä peltoa alle 5 ha, josta vähintään 1 ha puutarhakasvien viljelyssä, niin silloin voi saada euroa/ha

perustuki AB 117 euroa, C 101 euroa

viherryttämistuki AB 70 euroa, C 66 euroa

mahd. nuoren viljelijäntuki 50 euroa

peltokasvipalkkio, ruis 60 euroa, valkuais-öljykasvi 90, tärkkelysperuna 600, sokerijuurikas 70 tai AB-alueella avomaan vihannekset 180

ympäristökorvaus puutarhakasville 200

mahdollinen ympäristökorvauksen puutarhaksvin lohkokohtaisen toimenpiteen korvaus 300 � 500

Ympäristökorvaus peltoviljelykasveille 54

mahdolliset ympäristökorvauksen lohkokohtaisten toimenpiteiden korvaus 4 � 500

mahdollisen luomukorvauksen puutarhakasveille

pohjoinen puutarhakasvien tuki 347

Pysyvä nurmi 2015 jälkeen -

K290 12.3. :

nyt muodostetaan pysyvän nurmen ala, joka ei saa laskea yli 5%. Mites ensi vuonna, kun jollain toisella lohkolla tulee kuudes vuosi täyteen pysyvää nurmea, niin eihän se vaikuta enää mitenkään? Eikös tänä vuonna tuo kuudes vuosi ole se ala, mitä tilalta vaaditaan pysyvää nurmea tulevina vuosina? Osasinkohan selittää?
VASTAUS:

Kyllä lohko voi saada pysyvän nurmen korvamerkin myöhemminkin, kun tulee kuudes peräkkäinen nurmivuosi täyteen. Hallinnon toive onkin, että vuoden 2015 jälkeen tulisi poistuvien pysyvän nurmen lohkojen sijaan myös uusia pysyvän nurmen lohkoja, jolloin vuosittainen pysyvän nurmen ala Suomessa ei laskisi yli 5 % vuoden 2015 pysyvien nurmien alaan verrattuna eikä tarvitsisi toteuttaa sitä ennallistamista.

Mutta jos maatilalle on muodostunut vuoden 2015 jälkeen uusia pysyvän nurmen lohkoja ja vastaavasti maatilalla on otettu vuonna 2015 muodostuneita pysyvän nurmen lohkoja muuhun viljelyyn ja sitten tulee kuitenkin se kansallinen ennallistamisvelvoite, niin tila joutuu ottamaan ne vanhat lohkot tai osan niistä tai jotain uutta alaa nurmiviljelyyn, ne pysyviksi nurmiksi muuttuneet lohkot eivät siihen käy.

Ennallistamaan joutuvat ne, joilla on kahden edellisen vuoden aikana pysyvästä nurmesta poistuneita lohkoja. Niitä lohkoja, jotka jo kolme vuotta aiemmin siirtyivät pois nurmiviljelystä, eivät joudu ennallistamaan.

Hallinnan muutoksethan eivät vaikuta pysyvän nurmen muodostamiseen ja ennallistamiseen. Lohko saa pysyvän nurmen korvamerkin, jos se on ollut kuusi vuotta peräkkäin nurmella, riippumatta haltijasta. Ja hallinnan vaihdos ei poista ennallistamista. Jos esim. minulla on hallinnassani sellainen lohko, jonka edellinen haltija on kahden edellisen vuoden aikana ottanut nurmesta muuhun viljelyyn ja tulee ennallistaminen, niin minä joudun ennallistamaan, ei se edellinen viljelijä.

Korjaus: Lampaiden ey:t ja pohjoinen tuki

K280 12.3. :

Alla olevaan korjauksena, että eläinyksikkötaulukkoon asetusta annettaessa ei ollut tullut virhettä, vaan olin itse tehnyt virheellisen johtopäätöksen. Tammikuussa annetun eläinyksikköasetuksen 45/2015 sisältö oli ollut ainoa mahdollinen olemassa olevien EU-säädösten puitteissa, koska ei ollut olemassa uusittua komission pohjoisen tuen päätöstä asiassa. Päätös saataneen komissiosta aivan lähiaikoina ja kansalliset asetukset päivitetään suunnitellusti ja siten myös eläinyksikkötaulukko.
Uuhien pohjoisen tuen alaraja nousee 2,0 eläinyksikköön mutta pysyy siten 10 uuhessa kuten tähän asti.
Uusittu komission päätös aiheuttaa myös pohjoisen tuen valtioneuvoston asetuksen 44/2015 muutoksen, jonka johdosta myös siitä tullaan pyytämään lausuntoja, kuten eläinten laskenta-asetuksen muutoksesta on jo pyydetty. Tarkoituksena on siis, että kun komission uusittu päätös on voimassa, asetusmuutoksin uuhi = 0,2 ey ja pohjoisen tuen uuhien alaraja on 2 ey/tila eli 10 eläintä kuten aiemminkin.

Kysymys koskee valtioneuvoston asetusta pohj. kot. elÄintuesta ja elÄinyksikkÖkertoimista lampaille. Asetukset 44/2015 ja 45/2015. SiellÄ liitteessÄ kÄytetÄÄn lampailla kahta ey-kerrointa 0,15(siis se vanha) ja 0,20. SieltÄ lÖytyi ey alarajakerroinkin 1,5 ey . NÄinkÖs nÄmÄ jutut muuttuvat matkan varrella. Ja elÄinmÄÄrien laskentakin aiheuttaa hiusten raapimista.
VASTAUS:
Valtioneuvoston asetukseen 45/2015 eläinyksiköistä on tullut osin virheellinen taulukko, mikä on huomattu vasta sen jälkeen kun asetus on hyväksytty valtioneuvostossa. Ja protokollan mukaan sitä ei voi niin vaan korjata, vaan taulukko pitää korjata uuden asetuksen kautta, mikä tapahtunee maaliskuussa. Korjatusta taulukosta on jo julkaistu uusi asetusluonnos, jossa lampaiden eläinyksiköt ovat Uuhet 0,20 Pässit 0,20 Karitsat yli 3 kk 0,06 Pohjoiseen kotieläintukeen kertyy eläinyksiköitä vain uuhista, mutta luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotukseen, eläinten hyvinvointikorvaukseen, kotieläinluomuun ja sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettuun tukeen myös pässeistä ja karitsoista. Alkuperäisrotusopimukseen kertyy eläinyksiköitä uuhista ja pässeistä.
Joo, pohjoisessa tuessa (Vna 44/2015) säilyi edelleen se uuhien 1,5 ey:n vähimmäisvaatimus, johon siten päästään keskimäärin 7,5 uuhella. Tähän asti koulutuksissa on paasattu 20 uuhen alarajasta niin kuin se oli syksyn luonnoksissa..
AB-alueen uuhipalkkiossa alaraja on tuo keskimäärin 20 palkkiokelpoista uuhta.
Pohjoisessahan uuhipalkkiota ei enää ole.

Korjaus: Kerääjäkasvin päättäminen -

K 279 12.3. :

Alla olevaan vastaukseen korjaus. Mavin koulutuskalvoissa lukeekin nyt, että kerääjäkasvin saa päättää kemiallisesti 15.9. alkaen mutta muokata 1.10. alkaen.

Että ymmärryksesi olikin oikein..

Minä olin ymmärtänyt että roundupin saa ajaa ennen lokakuuta mutta muokata ei saa ennen 1.10 ?

VASTAUS:

Kyllä sen kerääjäkasvin pitää olla keräyskunnossa 1.10 asti.

Puutarhakasvit -

K 278 12.3. :

Muut vihannekset: sinne saa ilmoittaa tillit, persiljat, salaatit jne…joita on kutakin 0,01ha ja kokoomalla ne yhdelle kasvikoodille, tulee yli 0,05 ha:n lohko. Mitä tukia alalle maksetaan?

VASTAUS:

Perustuen, viherryttämistuen, mahdollisen nuoren viljelijän tuen, luonnonhaittakorvauksen, puutarhakasvin ympäristökorvauksen sekä mahdollisen puutarhakasvin lohkokohtaisen toimenpiteen korvauksen, C-alueella pohjoisen hehtaarituen avomaan vihanneksille, mahdollisen yleisen hehtaarituen sekä nuorten viljelijöiden tuen, AB-alueella peltokasvipalkkion avomaanvihanneksille.

Kasvinsuojelututkinto ja maanäytteet -

K 277 12.3.:

Jos tila sitoutuu ymppiin ja jos tässä vaiheessa päättää, että ei aio käyttää kasvinsuojeluaineita, niin tarviiko käydä sitten koulutustakaan??

Entä jos samainen tila aikoo myös viljellä lannoittamatta peltojaan, niin tarviiko teettää maa-analyysejä?

En kyllä ymmärrä, että mikä logiikka tässä on…ei kuitenkaan ole luomutila.

VASTAUS:

Jos ei lainkaan käytettä kasvinsuojeluaineita, ei tarvitse olla sitä viime kauden koulutuspäivää tai ei tarvi suorittaa sitä uutta tenttiä. Jos on ympäristösitoumus, maanäytteet pitää joka tapauksessa ottaa.

Asiakkaalle voi kertoa, mitä täydentävät ehdot Vna 4/2015 viljeltyjen peltojen hoidosta edellyttävät:

12 §

Viljellyn maatalousmaan hoito

Viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa

on viljeltävä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti

paikkakunnan olosuhteet huomioon

ottaen. Viljelty pelto ja pysyvien kasvien ala

on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tai

istutettava tarkoituksenmukaisella tavalla

niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen

itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien

ja -lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia.

Kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään

30 päivänä kesäkuuta.

—

Viljellyn maatalousmaan kasvinsuojelusta

on huolehdittava joko kasvinvuorotuksen

avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti.

Viljelijän on toimittava niin, että korjuu-

ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen

on mahdollista. Jos maatalousmaalta ei korjata

satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta

on tarvittaessa huolehdittava niin,

että maatalousmaalle on myös seuraavana

vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai

tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

Viherlannoitusnurmi ohjelmakauden vaihtuessa -

K 276 11.3.:

Jos tila sitoutuu ymppiin ja jos tässä vaiheessa päättää, että ei aio käyttää kasvinsuojeluaineita, niin tarviiko käydä sitten koulutustakaan??

Entä jos samainen tila aikoo myös viljellä lannoittamatta peltojaan, niin tarviiko teettää maa-analyysejä?

En kyllä ymmärrä, että mikä logiikka tässä on…ei kuitenkaan ole luomutila.

VASTAUS:

Asiakkaalle voi kertoa, mitä täydentävät ehdot Vna 4/2015 viljeltyjen peltojen hoidosta edellyttävät:

12 §

Viljellyn maatalousmaan hoito

Viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa

on viljeltävä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti

paikkakunnan olosuhteet huomioon

ottaen. Viljelty pelto ja pysyvien kasvien ala

on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tai

istutettava tarkoituksenmukaisella tavalla

niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen

itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien

ja -lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia.

Kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään

30 päivänä kesäkuuta.

—

Viljellyn maatalousmaan kasvinsuojelusta

on huolehdittava joko kasvinvuorotuksen

avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti.

Viljelijän on toimittava niin, että korjuu-

ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen

on mahdollista. Jos maatalousmaalta ei korjata

satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta

on tarvittaessa huolehdittava niin,

että maatalousmaalle on myös seuraavana

vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai

tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

Koulutukset -

K 275:

Hei koska ne tuki koulutuspäivät olivat . Kun posti niistä on kadonnut bittiavaruuteen

Kevään 2014 viljelijÃ¤tukikoulutukset kunnille ja EU-avustajille, -täyttäjille ja neuvojille
to 12.3. Kuortane, Urheiluhotelli, Opistotie 1
ti 17.3. Seinäjoki, AMK, terveysalan yksikön auditorio A, os. Koskenalantie 17
ke 18.3. Kauhajoki, kaupungin valtuustosali, Hallintoaukio
Tilaisuudet alkavat klo 8.30 aamukahvilla. Koulutus 9-16. Lounas ja iltapäiväkahvi omakustanteinen.
Ilmoittautumiset viimeistään 2 päivää ennen tilaisuutta sähköpostilla [email protected]
Ohjelma samalla sapluunalla kuin Törnävä-salin tilaisuus 11.2.

Nurmituki -

K 274: Hei, askarruttaa ruokohelpi, ei tainnut olla kysymyksiä siitä mihin se lukeutuu? Lisäksi voi olla pitkäaikainen turvepeltojen erikoissopimus voimassa vielä.

VASTAUS:

Jaha. Kun ruokohelpikasvusto ilmoitetaan ruokohelpenä, se ei ole viherryttämisessä pysyvän nurmen kasvi. Mutta sitten viherryttämisen monipuolistamisessa se on kuitenkin pysyvä kasvi (!), jolloin sen ala on pysyvien kasvien viljelyalaa ja sitä ja sen alaa ei oteta mukaan laskettaessa esim. niitä kahden tai kolmen kasvin prosentteja ja lukumääriä.

Viherryttämisessä tilan maatalousmaa jaetaan peltoalaan, pysyvien nurmien alaan ja pysyvien kasvien alaan. Monipuolistamisen kasvit ja prosentit lasketaan peltoalasta.

Esim., jos tilalla on 60 ha peltoa, josta 20 ha on ruokohelpeä ja se ala ilmoitetaan ruokohelpenä, niin tilalla on silloin 20 ha pysyvien viljelykasvien alaa ja 40 ha peltoalaa. Viljelyn monipuolistamisen prosentit lasketaan peltoalasta eli 40 hehtaarista ja ruokohelpeä ei lasketa yhtenä kasvina mukaan. Jos se kaikki 40 ha on kauraa, tilalla on viherryttämisen peltoalasta 100 % yhtä kasvia.

Turvepeltojen pitkäaikaisen nurmiviljelyn erityistukisopimuksen ala ei ole pysyvän nurmen alaa. Pitää odottaa hakuopasta miten se ilmoitetaan kasvulohkolomakkeella ja jos siinä on nurmikasvina ruokohelpi, niin luetaanko se pysyvien viljelykasvien alaksi.

Luonnohoitopelto -

Kysymys 274:

Viljelijä on ilmoittanut vuoden 2014 tukihakemuksessa luonnonhoitopellon joka pitää olla samalla lohkolla 2 vuotta, päättyyhän se nyt kun alkaa uusi ympäristösitoumus? ja tarviiko suojavyöhykkeitä piirtää kartoille?
VASTAUS:

luonnonhoitopellon kahden vuoden vaatimus raukeaa, koska nykyinen sitoumus päättyy 30.4.2015.
Suojavyöhykkeet pitää piirtää kartalle, jos ne ovat kasvulohkona eli koko peruslohko ei ole suojavyöhykettä.
Vesistöjen varsille jätettäviä kolmen metrin suojakaistoja ei tarvitse piirtää kartalle. Peruslohkon reunaviivamerkinnällä ilmoitetaan missä kohden on suojakaista.

11.3. Säätösalaojitus, talviaikainen kasvipeitteisyys:

Otsikon mukaisiin asioihin kysymyksejä:

Kysymys 273:

Hakuopasluonnoksen mukaan haettaessa säätösalaojituksen hoitotukea uudelle alueelle, pitää toimittaa sulfaattimaanäyte (tai pintamaan näyte, jos hakee maalajin perusteella) kuntaan. Eikö pelkkä alueellinen tieto sulfaattimaasta Vipun peruslohkotiedoissa riitä, vai vaaditaanko näyte joka tapauksessa?

VASTAUS:

Näyte vaaditaan, koska happamien sulfaattimaiden kohdentamisalueella kaikki lohkot eivät ole happamia sulfaattimaita.

Kysymys 272:

Saako viherlannoitusnurmi talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuen vai kerryttääkö vain prosentteja?

VASTAUS:

Ei saa. Kerryttää vain prosenttia. Kuten myös nämä muut ympäristösitoumuksen mukaisiin toimenpiteisiin sisältyvät suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, monimuotoisuuspelto sekä monivuotisten puutarhakasvien katettu ala, joille ei myöskään makseta talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvausta.

Kysymys 271:

Saako ohjelmatukikelvoton raivio perustuen lisäksi viherryttämistuen, jos tukioikeuksia on riittävästi?

VASTAUS:

Kyllä saa. Ja mahdollisen nuoren viljelijän tuen.

Kysymys 270:

Ohjelmatukikelvoton peltohan saa peltokasvipalkkion (jos siihen oikeuttava kasvi siellä kasvaa). Onko peltokasvipalkkio kytköksissä tukioikeuksien määrään?

VASTAUS:

Ei ole. Peltokasvipalkkiota voi saada vaikkei olisi yhtään tukioikeuksia. Jotta palkkio maksetaan, pitää peltokasvipalkkiosta ja mahdollisista muista suorista tuista kertyä maksettavaa yhteensä 200 euroa. Jos tukioikeuksia ei ole, silloin muita suoria tukia ovat EU-eläinpalkkiot.

Viherkesanto, lhp nurmi-

Kysymys 266 – 269:

Voiko viherkesannon ilmoittaa tänä vuonna LHP nurmeksi ja katkeaako pysyvä nurmi? LHP B-alueella 20 % ja C2-alueella 5 % ?

VASTAUS:

Jos sillä viime vuoden viherkesannolla on nurmi, sen voi ilmoittaa tänä vuonna luonnonhoitopeltonurmeksi ja se ei ole pysyvän nurmen kasvi. Luonnonhoitopeltonurmea saa olla AB-alueen kohdentamisalueella 20 % ja muualla 5 %, jolle alalle maksetaan se luonnonhoitopeltonurmen ympäristökorvaus. Ylittävää osaa pitää hoitaa luonnonhoitopeltonurmena ja sille maksetaan luonnonhaittakorvaus 25 %:iin asti. Yli 25 %:n osuus saa vain tilatuen (=perustuki+ viherrys+ mahdollinen nuoren viljelijän tuki)

Säätösalaojitus,talviaikainen kasvipeitteisyys,

viherryttämistuki raiviolla, peltokasvipalkkio ym. -

Otsikon mukaisiin asioihin kysymyksejä:

1) Hakuopasluonnoksen mukaan haettaessa säätösalaojituksen hoitotukea uudelle alueelle, pitää toimittaa sulfaattimaanäyte (tai pintamaan näyte, jos hakee maalajin perusteella) kuntaan. Eikö pelkkä alueellinen tieto sulfaattimaasta Vipun peruslohkotiedoissa riitä, vai vaaditaanko näyte joka tapauksessa?

VASTAUS:

Näyte vaaditaan, koska happamien sulfaattimaiden kohdentamisalueella kaikki lohkot eivät ole happamia sulfaattimaita.

2) Saako viherlannoitusnurmi talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuen vai kerryttääkö vain prosentteja?

VASTAUS:

3) Saako ohjelmatukikelvoton raivio perustuen lisäksi viherryttämistuen, jos tukioikeuksia on riittävästi?

VASTAUS:

Kyllä saa. Ja mahdollisen nuoren viljelijän tuen.

4) Ohjelmatukikelvoton peltohan saa peltokasvipalkkion (jos siihen oikeuttava kasvi siellä kasvaa). Onko peltokasvipalkkio kytköksissä tukioikeuksien määrään?

VASTAUS:

Luonnonhoitopelto 2014 –

Kysymys 265:

Viljelijä on ilmoittanut vuoden 2014 tukihakemuksessa luonnonhoitopellon joka pitää olla samalla lohkolla 2 vuotta, päättyyhän se nyt kun alkaa uusi ympäristösitoumus? ja tarviiko suojavyöhykkeitä piirtää kartoille?

VASTAUS:

luonnonhoitopellon kahden vuoden vaatimus raukeaa, koska nykyinen sitoumus päättyy 30.4.2015.

Suojavyöhykkeet pitää piirtää kartalle, jos ne ovat kasvulohkona eli koko peruslohko ei ole suojavyöhykettä.

Vesistöjen varsille jätettäviä kolmen metrin suojakaistoja ei tarvitse piirtää kartalle. Peruslohkon reunaviivamerkinnällä ilmoitetaan missä kohden on suojakaista.

Nurmituki –

Kysymys 264:

Hei, askarruttaa ruokohelpi, ei tainnut olla kysymyksiä siitä mihin se lukeutuu? Lisäksi voi olla pitkäaikainen turvepeltojen erikoissopimus voimassa vielä.

VASTAUS:

Viherryttämisessä tilan maatalousmaa jaetaan peltoalaan, pysyvien nurmien alaan ja pysyvien kasvien alaan. Monipuolistamisen kasvit ja prosentit lasketaan peltoalasta.

Koulutukset ? -

Kysymys 263:

Hei koska ne tuki koulutuspäivät olivat . Kun posti niistä on kadonnut bittiavaruuteen

Vastaus:

Kevään 2014 viljelijätukikoulutukset kunnille ja EU-avustajille, -täyttäjille ja neuvojille

to 12.3. Kuortane, Urheiluhotelli, Opistotie 1

ti 17.3. Seinäjoki, AMK, terveysalan yksikön auditorio A, os. Koskenalantie 17

ke 18.3. Kauhajoki, kaupungin valtuustosali, Hallintoaukio

Tilaisuudet alkavat klo 8.30 aamukahvilla. Koulutus 9-16. Lounas ja iltapäiväkahvi omakustanteinen.

Ilmoittautumiset viimeistään 2 päivää ennen tilaisuutta sähköpostilla [email protected]

Ohjelma samalla sapluunalla kuin Törnävä-salin tilaisuus 11.2.

Viherlannoitusnurmi ohjelmakauden vaihtuessa -

Kysymys 262:

Katkeaako ohjelmakauden vaihtuessa vaatimus viherlannoitusnurmen jälkeisestä korjattavasta kasvista? Eli jos on halu ilmoittaa viime vuonna 2014 perustettu lannoitusnurmi suojavyöhykkeeksi, voiko tehdä suoraan vai täytyykö ilmoittaa esim. säilörehunurmeksi (korjattava kasvi) välissä ja vasta seuraavana v. 2016 suojavyöhykkeeksi?

VASTAUS:

Viime vuoden viherlannoitusnurmen ehdot eivät enää sido tänä vuonna. Koska suojavyöhykenurmeksi voi ilmoittaa myös valmiin nurmen, niin tämän viime vuoden viherlannoituslohkon tai osan siitä voi ilmoittaa suojavyöhykkeeksi, jos suojavyöhykkeen ehdot täyttyvät (lohko rajoittuu valtaojaan tai vesistöön tai kosteikkoon tai lohko tai sen osa on pohjavesialueella).

Kasvinsuojelututkinto ja maanäytteet -

Kysymys 261:

Jos tila sitoutuu ymppiin ja jos tässä vaiheessa päättää, että ei aio käyttää kasvinsuojeluaineita, niin tarviiko käydä sitten koulutustakaan??

Entä jos samainen tila aikoo myös viljellä lannoittamatta peltojaan, niin tarviiko teettää maa-analyysejä?

En kyllä ymmärrä, että mikä logiikka tässä on…ei kuitenkaan ole luomutila.

VASTAUS:

Asiakkaalle voi kertoa, mitä täydentävät ehdot Vna 4/2015 viljeltyjen peltojen hoidosta edellyttävät:

12 §

Viljellyn maatalousmaan hoito

Viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa

on viljeltävä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti

paikkakunnan olosuhteet huomioon

ottaen. Viljelty pelto ja pysyvien kasvien ala

on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tai

istutettava tarkoituksenmukaisella tavalla

niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen

itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien

ja -lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia.

Kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään

30 päivänä kesäkuuta.

—

Viljellyn maatalousmaan kasvinsuojelusta

on huolehdittava joko kasvinvuorotuksen

avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti.

Viljelijän on toimittava niin, että korjuu-

ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen

on mahdollista. Jos maatalousmaalta ei korjata

satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta

on tarvittaessa huolehdittava niin,

että maatalousmaalle on myös seuraavana

vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai

tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

Puutarhakasvit -

Kysymys 260:

Muut vihannekset: sinne saa ilmoittaa tillit, persiljat, salaatit jne…joita on kutakin 0,01ha ja kokoomalla ne yhdelle kasvikoodille, tulee yli 0,05 ha:n lohko. Mitä tukia alalle maksetaan?

VASTAUS:

Alla olevaan vastaukseen korjaus. Mavin koulutuskalvoissa lukeekin nyt, että kerääjäkasvin saa päättää kemiallisesti 15.9. alkaen mutta muokata 1.10. alkaen.

Että ymmärryksesi olikin oikein..

Kerääjäkasvin päättäminen -

Kysymys 259:

Minä olin ymmärtänyt että roundupin saa ajaa ennen lokakuuta mutta muokata ei saa ennen 1.10 ?

VASTAUS:

Kyllä sen kerääjäkasvin pitää olla keräyskunnossa 1.10 asti.

Lampaiden ey:t ja pohjoinen tuki -

Alla olevaan korjauksena, että eläinyksikkötaulukkoon asetusta annettaessa ei ollut tullut virhettä, vaan olin itse tehnyt virheellisen johtopäätöksen. Tammikuussa annetun eläinyksikköasetuksen 45/2015 sisältö oli ollut ainoa mahdollinen olemassa olevien EU-säädösten puitteissa, koska ei ollut olemassa uusittua komission pohjoisen tuen päätöstä asiassa. Päätös saataneen komissiosta aivan lähiaikoina ja kansalliset asetukset päivitetään suunnitellusti ja siten myös eläinyksikkötaulukko.

Uuhien pohjoisen tuen alaraja nousee 2,0 eläinyksikköön mutta pysyy siten 10 uuhessa kuten tähän asti.

Uusittu komission päätös aiheuttaa myös pohjoisen tuen valtioneuvoston asetuksen 44/2015 muutoksen, jonka johdosta myös siitä tullaan pyytämään lausuntoja, kuten eläinten laskenta-asetuksen muutoksesta on jo pyydetty. Tarkoituksena on siis, että kun komission uusittu päätös on voimassa, asetusmuutoksin uuhi = 0,2 ey ja pohjoisen tuen uuhien alaraja on 2 ey/tila eli 10 eläintä kuten aiemminkin.

Pysyvä nurmi 2015 jälkeen -

Kysymys 258:

Nyt muodostetaan pysyvän nurmen ala, joka ei saa laskea yli 5%. Mites ensi vuonna, kun jollain toisella lohkolla tulee kuudes vuosi täyteen pysyvää nurmea, niin eihän se vaikuta enää mitenkään? Eikös tänä vuonna tuo kuudes vuosi ole se ala, mitä tilalta vaaditaan pysyvää nurmea tulevina vuosina? Osasinkohan selittää?

VASTAUS:

Alle 5ha tilat -

Kysymys 257 3.3.:

Olikos sulla jotain valmista taulukkoa/listaa, että mitä tukia noi pikkutilat nyt saapi ja mitä jää pois?
Voisin laittaa pienemmille ja rajatapauksille menemään, niin hoksaisivat laittaa maat vuokralle

VASTAUS:

Jos alle 5 ha, niin saa euroa/ha

perustuki AB 117 euroa, C 101 euroa

viherryttämistuki AB 70 euroa, C 66 euroa

mahd. nuoren viljelijäntuki 50 euroa

peltokasvipalkkio, ruis 60 euroa, valkuais-öljykasvi 90, tärkkelysperuna 600, sokerijuurikas 70 tai AB-alueella avomaan vihannekset 180

Pinta-alaa pitää kuitenkin olla niin paljon, että tukisumma yhteensä on vähintään 200 euroa

Saamatta jää euroa/ha

luonnonhaittakorvaus AB 217 C 242

Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus 60

Ympäristökorvaus 54

mahdolliset ympäristökorvauksen lohkokohtaisten toimenpiteiden korvaus 4 � 500

mahdollinen pohjoinen ha �tuki 20-100

mahdollinen yleinen ha-tuki 14 – 70

mahdollinen pohjoinen nuorten viljelijöiden tuki 36

jos viljelyssä peltoa alle 5 ha, josta vähintään 1 ha puutarhakasvien viljelyssä, niin silloin voi saada euroa/ha

perustuki AB 117 euroa, C 101 euroa

viherryttämistuki AB 70 euroa, C 66 euroa

mahd. nuoren viljelijäntuki 50 euroa

peltokasvipalkkio, ruis 60 euroa, valkuais-öljykasvi 90, tärkkelysperuna 600, sokerijuurikas 70 tai AB-alueella avomaan vihannekset 180

ympäristökorvaus puutarhakasville 200

mahdollinen ympäristökorvauksen puutarhaksvin lohkokohtaisen toimenpiteen korvaus 300 � 500

Ympäristökorvaus peltoviljelykasveille 54

mahdolliset ympäristökorvauksen lohkokohtaisten toimenpiteiden korvaus 4 x 500

mahdollisen luomukorvauksen puutarhakasveille

pohjoinen puutarhakasvien tuki 347

Lampaiden eläinyksikkökertoimista -

Kysymys 256 28.2.:

Kysymys koskee valtioneuvoston asetusta pohj. kot. eläintuesta ja eläinyksikkökertoimista lampaille. Asetukset 44/2015 ja 45/2015. SiellÄ liitteessä käytetään lampailla kahta ey-kerrointa 0,15(siis se vanha) ja 0,20. SieltÄ löytyi ey alarajakerroinkin 1,5 ey . Näinkös nämä jutut muuttuvat matkan varrella. Ja eläinmäärien laskentakin aiheuttaa hiusten raapimista.

VASTAUS:

Valtioneuvoston asetukseen 45/2015 eläinyksiköistä on tullut osin virheellinen taulukko, mikä on huomattu vasta sen jälkeen kun asetus on hyväksytty valtioneuvostossa. Ja protokollan mukaan sitä ei voi niin vaan korjata, vaan taulukko pitää korjata uuden asetuksen kautta, mikä tapahtunee maaliskuussa. Korjatusta taulukosta on jo julkaistu uusi asetusluonnos, jossa lampaiden eläinyksiköt ovat

Uuhet 0,20

Pässit 0,20

Karitsat yli 3 kk 0,06

Pohjoiseen kotieläintukeen kertyy eläinyksiköitä vain uuhista, mutta luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotukseen, eläinten hyvinvointikorvaukseen, kotieläinluomuun ja sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettuun tukeen myös pässeistä ja karitsoista. Alkuperäisrotusopimukseen kertyy eläinyksiköitä uuhista ja pässeistä.

Joo, pohjoisessa tuessa (Vna 44/2015) säilyi edelleen se uuhien 1,5 ey:n vähimmäisvaatimus, johon siten päästään keskimäärin 7,5 uuhella. Tähän asti koulutuksissa on paasattu 20 uuhen alarajasta niin kuin se oli syksyn luonnoksissa..

AB-alueen uuhipalkkiossa alaraja on tuo keskimäärin 20 palkkiokelpoista uuhta.

Pohjoisessahan uuhipalkkiota ei enää ole.

Kesannosta viherlannoitukseen -

Kysymys 255:

Minä olin ymmärtänyt että roundupin saa ajaa ennen lokakuuta mutta muokata ei saa ennen 1.10 ?

VASTAUS:

Kyllä sen kerääjäkasvin pitää olla keräyskunnossa 1.10 asti.

Viherlannoitusnurmi -

Kysymys 254:

Viljelijä haluaisi tietää, mitä toimenpiteitä hänen on tehtävä:

Raivio (v. 2013) perustettu heinä-apila (20%) yhdistelmä ja ilmoitettu viherkesannoksi viimeiset kaksi vuotta.

Miten saisi lohkon ilmoitettua viherlannoitusnurmeksi? Voiko ilmoittaa suoraa vai pitääkö kääntää vai voiko harrastaa täydennyskylvöä?

Jos pitää kääntää, voiko laittaa rypsiä, jossa mukana kerääjäkasvi?

VASTAUS:

Noh, luonnosten mukaan ei käy viherlannoitusnurmeksi. Viherlannoitusnurmi pitäisi perustaa joko kasvukauden alussa tai olla perustettu edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa. Eli pitäisi muokata ja kylvää uudelleen joko suoraan tai suojakasvin kanssa. Mutta odotetaan mitkä ovat lopulliset ehdot. Tuo kerääjäkasvi-idea ei kuitenkaan onnistu. Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa seuraavan vuoden nurmea.Tuo raivio ei saa ympäristökorvausta ellei sille siirretä korvauskelpoisuutta joltakin toiselta lohkolta. Jos korvauskelvottomalle lohkolle ilmoittaa viherlannoitusnurmen, niin todennäköisesti pitää noudattaa viherlannoitusnurmen ehtoja, vaikka korvausta ei makseta. Se viherlannoitusnurmi kun jää ilmoitetuksi lohkon kasviksi ja huomioidaan mm. pysyvän nurmen laskennassa. Että ei ole pysyvän nurmen kasvi.

Viherlannoitusnurmi -

Kysymys 253:

Jos ollut jo 2014 viherlannoitusnurmi, niin kauanko saa vielä olla viherlannoitusnurmena.

Tuleeko se kolme vuotta täyteen jo 2016 vaiko jääkö eka vuosi huomioitamatta jolloin sais olla vielä 2017?

VASTAUS:

Asia on vielä vaiheessa eli auki.

Kerääjäkasvi rypsin kanssa -

Kysymys 252:

Eikö kerääjäkasvi onnistu perustaa rypsinkään kanssa? eli toimiiko kerääjäkasvi vain viljan kanssa?

Vastaus:

Kyllä voi perustaa rypsin, viljan ja muiden yksivuotisten kanssa

Vihelannoitusnurmi pohjavesialueella -

Kysymys 251:

Saako pohjavesialueelle perustaa viherlannoitusnurmen?

VASTAUS:

Kyllä saa. Pohjavesialueella vain viherkesannolla on typensitojakasvirajoitus, 20 %.

Hakuoppaat ja -lomakkeet?

Tukihaku -

Kysymys 250:

Mitä tukihakuun liittyvää tulee postissa ja paperilla?

VASTAUS:

Näin on kerrottu, että viljelijät saavat maaliskuussa postissa ilmoituksen tukihaun alkamisesta, maatilan esitäytettyjen tietojen yhteenvedon ja täydentävien ehtojen muistilistan. Hakuopas on saatavilla maaliskuun 2015 puolesta välistä lähtien internetistä osoitteesta www.mavi.fi/hakuopas. Painetun oppaan voi tarvittaessa hakea kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Tukihakuun tarvittavat ajantasaiset tiedot ovat Mavin internetsivuilla osoitteessa www.mavi.fi.

Tilan esitäytetyissä tiedoissa ovat ainakin maatilalomaketta ja peruslohkolomaketta vastaavat yhteenvetotiedot. Vipu-palvelussa ovat sähköiset lomakkeet. Paperisia hakemuslomakkeita ei enää lähetetä tiloille. Paperilomakkeet ovat saatavissa suomi.fi –palvelusta tai niitä voi käydä kysymästä kunnasta.

Pysyvä nurmi, pitkäaikainen nurmiviljely, suojavyöhyke

Kysymys 249:

Onko multa- ja turvemaiden pitkäaikainen nurmiviljely -sopimuslohkon nurmi tulossa pysyväksi nurmeksi (sopimus ei katkea tänä keväänä)? Jos tulee, voiko sen välttää ilmoittamalla lohkon kasviksi tänä vuonna lhp nurmen? Tähän asti kasvi on ollut joka vuosi moniv. nurmi.

VASTAUS:

Pitkäaikaisen nurmiviljelyn -erityistukisopimuksen lohko ei saa pysyvän nurmen korvamerkkiä. Lohko ilmoitetaan edelleen monivuotiseksi nurmeksi. Sopimuksen päättymisen jälkeen lohko on mahdollista ilmoittaa uuden ympäristökorvauksen ympäristönhoitonurmet -lohkokohtaiseen toimenpiteeseen, jos on ko. toimenpide raksitettu tänä vuonna tai myöhemmin tilaneuvonnan avulla ko. toimenpide vaihdettu ja kyseisen hakuvuoden hakuasetus sen sallii.

Uuden ympäristökorvauksen lohkokohtaisessa toimenpiteessä nurmikasveilla olevat lohkot eli ympäristönhoitonurmet (suojavyöhyke, monivuotiset ympäristönurmet ja luonnonhoitopeltonurmet) eivät ole pysyvän nurmen kasveja eivätkä myöskään peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpiteen lohkot viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuspellot riista, maisema , niitty ja lintu sekä kerääjä- ja saneerauskasvilohkot eivät saa pysyvän nurmen korvamerkkiä.

Suojavyöhykenurmi -

Kysymys 248:

Pohjavesialueella on vanha nurmi, hankala uusia (lähteinen). Onko mahdollista ilmoittaa lohko tänä vuonna lhp nurmeksi ja vasta vuonna 2017 suojavyöhykenurmeksi, jotta ei tulisi pysyvän nurmen statusta? Vai jo tänä vuonna suojavyöhykenurmi ja lhp.

VASTAUS:

Voi siis ilmoittaa jo tänä vuonna suojavyöhykkeeksi tai luonnonhoitopeltonurmeksi, ei tule pysyvän nurmen korvamerkkiä. Lohkon ilmoittaminen suojavyöhykkeeksi käy myös 2017, mutta varauduttava siihen, että ilmoittamiseen voi tulla silloin muutoksia. (esim. ohjelmakauden lohkokohtaiset toimenpiteet ovat heti alussa olleet niin suosittuja, että kaudelle varatut rahat ovat huvenneet ja joitakin toimenpiteitä joudutaan viimeisinä vuosina rajoittamaan, kun taloudellisen tilanteen vuoksi ei lisärahoitusta ole löytynyt. Toisaalta, kun toimenpiteet tähtäävät ilmaston ja Itämeren suojeluun, niihin löytynee lisärahaa).

Saneerauskasvista -

Kysymys 247:

Utelias kysyy onkohan tullut selvyyttä saneerauskasvin pinta-alasta suhteessa perunaan tai muuhun juurikasviin? Piisaako 0,5 ha perunaa ja sitten 15ha jotain saneerauskasvia?

Pitääkö lohko jolle saneerauskasvituki maksetaan olla ympäristökorvauskelpoinen?

VASTAUS:

Viimeiseen ensin, että pitää olla korvauskelpoinen lohko. Mutta lohkon ei ole tarvinnut viime vuonna olla ympäristötukikelpoinen. Se voi saada tänä vuonna korvauskelpoisuuden sillä perusteella, että on aiemmin ollut tukikelpoinen joko ympissä, lfa:ssa tai kansallisissa tuissa.

Ekaan en osaa sanoa varmaa, mutta epäilen, että tilalla on pitänyt harjoittaa aiemmin perunan/sokerijuurikkaan/avomaan vihannesten viljelyä ja saneerauskasvilohkon on pitänyt olla em. kasvien viljelyssä. Että nuilla perusteilla tänä vuonna 0,5 ha perunaa ja 15 ha saneerauskasvia voisi onnistua.

Erityistukisopimuksista lähetetty maksupäätöksiä
, ei lopettamispäätöksiä.

Maataloustoimistoille ja EU-avustajille

ELY-keskus on lähettänyt päätökset ympäristötuen erityistukisopimusten maksamisesta viime vuodelta. Kun päätöksessä on mainittu loppumaksu, niin siitä jotkut ovat tehneet sen johtopäätöksen, että erityistukisopimus on nyt lopetettu. Tällä maksupäätöksellä ei kuitenkaan ilmoiteta sopimusten päättymisestä, vaan tiloille tulee myöhemmin maaliskuussa tieto siitä, päättyykö erityistukisopimus 30.4.2015 vai jatkuuko se edelleen.

IP-viljelyn valvonta -

Kysymys 146:

Moro ja lisää kysymyksiä, tämä integroitukasvinsuojelu – onko siitä jo olemassa yksiselitteiset ohjeet mitä käytännössä viljelijältä vaaditaan kun valvonta tulee? Pitääkö olla havainnot tehty ja kirjattuna – mitä kulloinkin on torjuttu?

VASTAUS:

Kysymys 245:

Valvonta perustuu todennäköisesti kirjanpitoon, mutta tarkempi menettely on vielä auki. Eli kirjaa pidettävä toimenpiteistä.

Pysyvä nurmi ja ruokohelpi

Luetaanko ruokohelpi pysyvän nurmen kasviksi?

VASTAUS:

Ei lueta. Jos ruokohelpikasvusto ilmoitetaan ruokohelpinä.

Jos ruokohelpikasvusto ilmoitetaan esim. säilörehunurmena, niin silloin se on pysyvän nurmen kasvi.

Pysyvän nurmen säilyttäminen -

Kysymys 244:

Jos ennallistaminen tulee niin tarvisiko korvaavien lohkojen olla ns.lfa ja Ymp kelpoisia vai voiko pysyvän nurmen täyttää ns. tukikelvottomalla raiviolla?

VASTAUS:

Pitää olla peltoa, mutta ei tarvi olla korvauskelpoista. Eli uusi raiviopeltokin käy, joka täyttää perustukikelpoisuuden. Eli on 1.1. viljelykelpoinen.

Pysyvä laidun/Pysyvä nurmi -

Kysymys 243:

Kirje Mavilta pysyvästä laitumesta. Kauanko joudun säilyttämään pysyvää laidunta? Vuoden 2015 vai pidempään?

VASTAUS:

Pysyvän laitumen säädökset ovat voimassa vielä tämän vuoden ja sen jälkeen lohkoja koskevat pysyvän nurmen säädökset.

Nyt vuoden 2015 se on vielä pysyvää laidunta. Jos lohkoa ei aiota poistaa pois pysyvästä laitumesta, niin kasvulohkolomakkeella pysyvän laitumen lohko pitää ilmoittaa tänä vuonna nurmeksi. Vuoden 2015 jälkeen siihen sovelletaan pysyvän nurmen säädöksiä, eli sillä saa viljellä 2016 alkaen muutakin kuin nurmea, mutta lohkolle saattaa sitten myöhemmin tulla ennallistamisvelvoite.

Viime vuonna pysyvänä laitumena ilmoitettu lohko saa tästä vuodesta alkaen luonnonhaittakorvauskelpoisuuden, jos se säilytetään v.2015 je edelleen pysyvänä laitumena/pysyvänä nurmena.

Pysyvän laitumen lohkon voi ilmoittaa tänä vuonna joksikin muuksi kuin nurmeksi, kun haettu ennakkolupaa lohkon muuttamiseksi joksikin muuksi ja sitouduttu vastaavan peltoalan muuttamiseen pysyväksi laitumeksi.

Näyttää tulevan maanantaipainoksia näistä mun vastauksista.

Alla pitäis lukea:

Luonnonhoitopeltonurmen prosenttiosuus 5 %/kohdentamisalueella 20 % lasketaan korvauskelpoisista lohkoista.

Ja tuon korvauskelvottomalla lohkolle ilmoitetun lhp-nurmen kohtelusta kesantona en olekaan varma, sen voi joutua myös hoitamaan lhp-nurmena (mutta ympäristökorvausta ei makseta).

Pysyvä nurmi ja lhp-nurmi -

Kysymys 242:

Jos pysyviä nurmia ilmoitetaan tämän kevään tukihaussa yli tarvittavan määrä, ei ole välttämätöntä kaikkia pysyviksi nurmiksi ilmoitettuja nurmia pitää jatkuvasti nurmena vaan voi välillä kasvattaa viljakasvejakin samoilla lohkoilla?

VASTAUS:

Lohkoilla, joista 2015 viljelyn perusteella tulee pysyviä nurmia, saa 2016 ja myöhemmin vapaasti viljellä muuta kuin nurmea. Mutta pitää varautua siihen, että jonakin vuonna niillä lohkoilla tai osalla niistä tai vastaavalla alalla muita lohkoja joutuu palaamaan takaisin nurmiviljelyyn, jos tulee niin sanottu ennallistaminen.

Jos valtakunnassa pysyvien nurmien kokonaismäärä laskee jonakin vuonna yli 5 % vuoden 2015 pysyvien nurmien määrästä, silloin on edessä ennallistaminen. Eli aikaisintaan 2017.

Kysymys 241:

Kuinka monta prosenttia saa tilan viljelyalasta olla luonnonhoitopeltoa vuonna 2015? Onko sitten ylimenevä prosenttiosuus kesantoa kuten tähänkin asti on ollut?

VASTAUS:

Korvauskelpoisista kohdentamisalueen pelloista 20 % ja muun alueen pelloista 5 %. Ylimenevää alaa on hakuopasluonnoksen mukaan hoidettava kuten luonnonhoitopeltonurmea, mutta sille ei makseta ympäristökorvausta. Eli siinä ei saa olla esim. typensitojakasveja yli 20 %.

Luonnonhaittakorvausta ei makseta siltä kesannoksi ja luonnonhoitopelloksi ilmoitettujen lohkojen yhteisalalta, joka ylittää 25 %.

Kysymys 240:

Jos pysyviä nurmia ilmoitetaan tämän kevään tukihaussa yli tarvittavan määrä, ei ole välttämätöntä kaikkia pysyviksi nurmiksi ilmoitettuja nurmia pitää jatkuvasti nurmena vaan voi välillä kasvattaa viljakasvejakin samoilla lohkoilla?

VASTAUS:

Jos valtakunnassa pysyvien nurmien kokonaismäärä laskee jonakin vuonna yli 5 % vuoden 2015 pysyvien nurmien määrästä, silloin on edessä ennallistaminen. Eli aikaisintaan 2017.

Lannoitus, vapautus kahden kasvin vaatimuksesta-

Kysymys 239:

Jos viljelijä välttää pysyvän nurmen vaatimusta korjaamalla nurmesta yhden sadon keväällä ja sitten kylvämällä lohkolle esim. viljaa kokoviljasäilörehuksi, niin miten se laitetaan wisuun ts. saako sitä nurmea lannoittaa sille ekalle sadolle?

VASTAUS:

Jaha. Tähän ei vielä löydy tulkintaa, mutta varminta on lannoittaa sen ilmoitetun viljelykasvin eli vilja kokoviljasäilörehuna mukaan.

Kysymys 238 15.2.:

Miten haetaan vapautus nurmitilalla kahden kasvin vaatimuksesta? Vai tuleeko se itsestään, jos nurmea on yli 75%

VASTAUS:

Lasketaan automaattisesti kasvikoodien perusteella eli tulee itsestään

Kysymys:

Jos viljelijä välttää pysyvän nurmen vaatimusta korjaamalla nurmesta yhden sadon keväällä ja sitten kylvämällä lohkolle esim. viljaa kokoviljasäilörehuksi, niin miten se laitetaan wisuun ts. saako sitä nurmea lannoittaa sille ekalle sadolle?

VASTAUS:

Jaha. Tähän ei vielä löydy tulkintaa, mutta varminta on lannoittaa sen ilmoitetun viljelykasvin eli vilja kokoviljasäilörehuna mukaan.

Black out:

Alla olevaan tuli lapsus, black out, muistihäiriö, painovirhe, ajatuskatko vai miksi sitä nimittäis.
Suojavyöhykkeellä EI OLE typensitojakasville minkäänlaista vaatimusta. Eli riittää ettÃ¤ on vaikka pelkkää timoteitä. Mutta saa olla myös pelkkää apilaa. Kiitos tarkkaavaiselle lukijalle!
Viherlannoitusnurmessa pitää olla vähintään 20 % typensitojakasvia. Ja luonnonhoitopeltonurmessa saa olla korkeintaan 20 % typensitojakasvia. Ja pohjavesialueen viherkesannossa saa olla korkeintaan 20 % typensitojakasvia.

Suojavyöhykenurmi -

Kysymys 237:

Voiko suojavyöhykenurmella olla eri lohko vuosittain? Voiko pinta-ala vaihdella vuosittain? Suojavyöhykenurmenhan voi perustaa tänä vuonna kylvettävällä apila-timotei-raiheinä seoksella, jossa apilaa on yli 20 %? Suojavyöhekenurmeltahan pitää korjata sato?
VASTAUS:

-Suojavyöhykkeenä ilmoitetun lohkon pitää olla suojavyöhykkeenä sitoumuskauden loppuun asti.
-Suojavyöhykkeiden kokonaispinta-ala voi kasvaa, jos toisena tai kolmantena vuonna ilmoitetaan uusia lohkoja suojavyöhykkeeksi.
-Pinta-ala voi vähetä, jos suojavyöhykelohkoja poistuu hallinnasta. Hallinnasta poistuneiden suojavyöhykelohkojen ympäristäkorvausta ei peritä takaisin. Uuden haltijan ei ole pakko pitää lohkoa enää suojavyöhykkeenä.
-Myös tasan 20 % apilaa (tai muuta typensitojakasvia) riittää.
-Joo, sato on korjattava pois.

Ympäristökorvaus -

LHP nurmi. Pitääkö se olla ympäristökorvauslohkoilla?

VASTAUS:

Pitää. Ympäristökorvauksen lohkokohtaisista toimenpiteistä maksetaan korvaus vain sellaisille lohkoille, joilla on korvauskelpoisuus.

Lohkoillehan tulee yleinen korvauskelpoisuus luonnonhaittakorvaukseen, ympäristökorvaukseen, luomuun ja pohjoisiin hehtaaritukiin, jos ne ovat aiemmin olleet tukikelpoisia em. tuissa tai jossakin niistä.

Samaten se luonnonhoitopeltonurmen prosenttiosuus 5 %/kohdentamisalueella 20 % lasketaan korvauskelvottomista lohkoista

Korvauskelvottomalle lohkolle ilmoitettu lhp-nurmi käsitellään ilmeisesti viherkesantona.

Pysyvän nurmen säilyttämien -

Kysymys 236:

Pysyvän nurmen säilyttäminen. Jos v. 2015 todetaan, että minulla on pysyvää nurmea (2010-2015 mv. nurmella), niin kauanko joudun sitä sellaisenaan säilyttämään. Mikä riski, jos sen laitan viljalle ohjelmakauden aikana?

VASTAUS:

Lohkolla on pysyvän nurmen korvamerkki myös tulevaisuudessa, mutta voit sillä viljellä viljaa vapaasti. Riski on siinä, että voit joutua jossain vaiheessa sen lohkon ennallistamaan eli siirtyä lohkolla takasin nurmiviljelyyn (tai vaihtoehtoisesti jollakin muulla vastaavalla peltoalalla).

Jos tulee ennallistaminen, ennallistamaan joutuvat ne, jotka kahden edellisen vuoden aikana ovat siirtyneet pysyvän nurmen lohkolla pois nurmiviljelystä.

Eli jos 2016 lohko olisi viljan viljelyssä ja 2019 alkaen tulisi ennallistaminen, sinä et joutuisi ennallistamaan, vaan ennallistamaan joutuisivat ne, jotka 2017 tai 2018 olisivat siirtyneet pysyvän nurmen lohkoilla pois nurmiviljelystä.

Kerääjäkasvien tuki -

Kysymys 235:

Sellainen lisäkysymys vielä että onko mahdollista että tuo 100� hehtaarikorvaus pienenee joss tuen hakijoita ilmaantuu paljon?

VASTAUS:

Ei tänä vuonna. Mahdollista on, että jos ohjelmakauden rahat tulevat käytetyksi etupainotteisesti ja loppukaudesta ei saada ohjelmaan lisärahaa, joitakin toimenpiteitä ei enää voisi hakea tai korvaustasoja leikataan.

Ravinteiden ja orgaanisen aineiden kierrättäminen -

Kysymys 234:

Voiko lannan luovuttajana olla osakeyhtiö ja vastaanottajana kasvinviljelytila niissä tapauksissa joissa eläintuotanto tilalla on yhtiöitetty. Meillä on paljon sika ja broisku tiloja joilla isäntä luonnollisena henkilönä toimii kasvinviljelijänä ja hänen omistamansa osakeyhtiö hoitaa eläimet. Molemmilla on omat tiltut.

VASTAUS:

Ei voi. Saadun tiedon mukaan Lopulliseen asetukseen on tulossa tähän tarkennus. Pykälään tulee lisäys: ”Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen.”

Mikä kasvi -

Kysymys 233:

Mikä kasvi kannattaa ilmoittaa tukihakemukseen jos kylvää alla olevaa kasvia.
Muokkausretikka tai öljyretikka tai valkomesikkä tai ym. jankoa syvältä muokkaava kasvi. Voiko ne olla kerääjäkasvina?

VASTAUS:

Saadun tiedon mukaan kerääjäkasviluetteloon lisätään uusia kasveja, kerääjäkasveja voisivat siten olla: italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila, muu nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai näiden seos.
Yhdessä viljelykasvin kanssa kylvettyinä tai viljelykasvin sadon korjuun jälkeen kylvettyinä ne ovat kerääjäkasveja, jolloin lohkolle maksetaan korvaus kerääjäkasvitoimenpiteestä, jos lohkolle on ilmoitettu yksivuotinen viljelykasvi ja lohko on ilmoitettu kerääjäkasvi -toimenpiteeseen.
Jos nuo kasvit kylvetään lohkolle yksinään ja ilmoitetaan kasvulohkolomakkeella ko. kasveina, silloin ne on kylvetty sadonkorjuutarkoituksessa ja niille maksetaan normaalit tuet ja korvaukset ilman mitään ekstraa.
Öljyretikka voi olla myös perunan, sokerijuurikkaan ja avomaan puutarhatuotannon viljelykierrossa saneerauskasvi. Lohkolle on mahdollista saada korvaus saneerauskasvi -toimenpiteestä jos öljyretikka kylvetään em. kasvien viljelykierrossa olevalle lohkolle keväällä ja kasvulohkolomakkeella ilmoitetaan Saneerauskasvi(öljyretikka) ja on raksittu saneerauskasvitoimenopide. Muita mahdollisia saneerauskasveja öljyretikan lisäksi ovat valkosinappia ja samettikukka ja niiden seokset.

Sikatuet -

Kysymys 232:

Tälläinen laskentatehtävä. Tilalla peltoa 119 ha. Täyttyykö tukiehdot tuotannosta irrotettuun tukeen ja tänä vuonna kotieläintilan peltotukiin?Lihasikojen pito loppuu.lihasikoja 1.1.15 352kpl,1.2.15 557kpl,1.3.15 537kpl,1.4.15 280kpl,1.5.15 500kpl,1.6.15 300kpl,1.7.15 300kpl,1.8.15 300kpl.Mikähän on sikojen kriisituki lomake numero?

VASTAUS:

Jaha. Näillä laskentapäivien sikamäärillä täyttyy sekä ss-tuen että luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen eläintiheys 0,35 ey/ha.

Eläinyksiköitä pitäisi kertyä laskentajakson laskentapäiviltä 119 hehtaarille 41,6 ey.

Kun tuotanto lopetetaan, loppuvuoden luvut ovat nollia ja kahta pienintä lukua ei vähennetä.

SS-tuen ey-laskennassa 1.1.-31.12. 12 kk:n keskiarvoksi tulee 260 sikaa eli 91 eläinyksikköä.

LHK:n kotieläinkorotuksen laskennassa 1.5.-13.12. 8 kk:n keskiarvoksi tulee 175 sikaa eli 61 eläinyksikköä.

Suojavyöhykkeen perustaminen -

Kysymys 231:

Suojavyöhykenurmi on perustettava viimeistään 3. sitoumusvuonna. Jos sen perustaa puitavan suojaviljan kanssa, pitääkö se tehdä jo toisena vuonna vai ehtiikö perustaa vasta kolmantena vuonna.

VASTAUS:

Pitää olla suojavyöhykkeenä viimeistään 3. vuonna, jos aikoo saada suojavyöhykekorvauksen. Eli suojaviljalla viimeistään toisena vuonna.

Kerääjäkasvien tuki -

Kysymys 230:

Onko tuella joku tilakohtainen yläraja? esim 100ha tila saa tukea vain 20hehtaarilta? vai saako sen koko alalta? huhuja nimittäin liikkuu tällaisista ja pitäis nyt tehdä päätöstä siitä että ruvetaanko kylvölaitetta virittämään…..

VASTAUS:

Maksetaan kaikille hehtaareille, joilla kerääjäkasviehto täyttyy. Jos 100 hehtaarilla kerääjäkasviehto täytyy, maksetaan 100 hehtaarille.

Viherlannoitusnurmen perustaminen -

Kysymys 229:

Saako hevosen päästää lannoitusnurmelle laiduntamaan (jos apila ei sekoita hevosen pakkia), vai pitääkö ilmoittaa ko. alue laitumeksi?

VASTAUS:

Viherlannoitusnurmea saa laiduntaa ja sieltä saa korjata sadon.

Suojavyöhyke ja pysyvä nurmi -

Kysymys 228:

Tänään mavin sivuille ilmestyi Heinä- ja nurmirehukasvit vuodesta 2015 eteenpäin ja se koskee ilmeisesti niitä mitkä määritellään pysyviksi nurmiksi. Lista löytyy täältä: http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/viherryttamistuki/pysyva-nurmi/Sivut/default.aspx Ratkaiseeko tämä nyt sen että LHP ja suojavyöhykenurmet EIVÄT voi joutua pysyviksi nurmiksi? Olettaen että LHP on ollut sitä jo pitkään (yli 5 vuotta) ja että suojavyöhykenurmi perustetaan 2015 ja on sopimuskauden loppuun saakka tai siitä ylikin? Voidaanko vielä kerrata mikä kohdentamisalueella Uudellamaalla kokonaistuki LHP:lle ja suojavyöhykenurmelle. Kiitos!

VASTAUS:

Kyllä se sitä merkkaa, että ympäristökorvauksen lohkokohtaiset toimenpiteet, esim. suojavyöhyke ja luonnonhoitopeltonurmi, eivät ole pysyvän nurmen kasveja. Ja lohko ei saa tänä vuonna pysyvän nurmen korvamerkkiä, vaikka olisi 2010-2014 ollut yhtäjaksoisesti nurmella, vaikka ilmoitettaisiin suojavyöhykkeesi. Ja niistä lohkoista ei tule pysyvän nurmen lohkoja tulevaisuudessakaan. Vanhat nurmet ja edellisten ohjelmakausien suojavyöhyke -erityistukisopimusalat käyvät myös sellaisenaan suojavyöhykkeiksi

Suojavyöhykkeen sadonkorjuu -

Kysymys 217:

Onko uuden ohjelmakauden lohkokohtaisella toimenpiteellä suojavyöhykenurmi jotkut päivämäärärajat, milloin sadon voi / pitää korjata?

VASTAUS:

Asetusluonnoksissa on olluttähän mennessä, että niitossa (ja siten korjuussakin) on huomioitava luonnonvarausten lintujen ja nisäkkäiden elinolot. Ei ole ollut aikarajoja

C3 -alueen peltotuet

Kysymys 216:

Menee ”vähän” ohi E-P:n alueen mutta löytyykö tietoa onko C3 alueen peltotuet samaa tasoa kuin C2 alueen

VASTAUS:

Perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuet, ympäristökorvaus ja luonnonhaittakorvaus ovat samat koko C-alueella etelästä pohjoiseen.

Pohjoisista tuista C3-alueella maksetaan vain yleistä hehtaaritukea, 30 euroa/ha sekä pohjoista ha-tukea avomaan vihanneksille, 348 euroa/ha.

C3 –alueella ei siis makseta pohjoista tukea esim. rukiille tai valkuaiskasvustoille eikä muille peltokasveille.

Leikataanko kerääjäkasvisitoumusta -

Kysymys 215:

Tuleeko korvaus viljelijälle pienenemään, jos käy niin, että paljon kerääjäkasveja kylvetään? Varmaan joku pinta-ala arvioitu ja raha korvamerkitty tuolle alalle?

VASTAUS:

MMM:stä on vakuutettu, että korvausta ei leikata, vaikka kerääjäkasvialaa ilmoitettaisiin enemmän kuin mitä on ennakoitu.

Mutta ehtoja ollaan täsmentämässä, että kerääjäkasveja voi käyttää vain yksivuotisten kasvien viljelyssä eikä sen avulla saa perustaa mitään seuraavan vuoden satokasvia.

Ympäristökorvauksen sitouttaminen -

Kysymys 214:

On ollut puhetta, että nyt keväällä tehtävää ympäristökorvaussitoumusta voitaisiin muuttaa myöhemmin tilaneuvonnan kautta.
Minkälaisia mahdollisuuksia tai rajoituksia on olemassa muutoksille? Voidaanko sitoumuksia lieventää, jos huomataankin että on luvattu vähän liikoja, esim. kasvipeitteisyyden osalta? Voidaanko myöhemmin valita lisää toimenpiteitä, esimerkkinä tästä vaikkapa lietteen sijoittaminen jos tilalle tulee mahdollisuus sijoittavan kaluston käyttöön tulevina vuosina?

VASTAUS:

Näin olen ymmärtänyt, että tämän tilaneuvonnan kautta lohkokohtaisia toimenpiteitä voidaan vaihtaa ja voidaan ottaa uusi/uusia ja voidaan joistakin luopua sikäli kuin vuosittaiset hakuasetukset sen sallivat.

Kerääjäkasvit -

Kysymys 213 23.2.:

Kuulin, että kerääjäkasveista saisi korvauksen vain 20% tilan kokonaispeltoalasta? Pitääkö paikkansa?

VASTAUS:

Ei pidä paikkaansa. Ei ole tilakohtaisia rajoituksia. Kerääjäkasvitoimenpidettä voi toteuttaa kaikilla niillä lohkoilla, joilla se on ehtojen mukaan mahdollista.

Pysyvän nurmen nurmikoodit

Mavi on julkaissut pysyvää nurmea muodostavat vuoden 2015 nurmikoodit tänään.

Lista on melkein sama kuin mitä olivat vuoden 2010-2014 nurmikoodit. Muutoksia on ainoastaan poistuvien ja uusien kasvikoodien vuoksi.

Listalla eivät siis ole uuden ympäristökorvauksen lohkokohtaiset toimenpiteet suojavyöhykenurmi, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi eikä viherlannoitusnurmi. Viherkesanto sen sijaan edelleen on.

Heinä- ja nurmirehukasvit vuodesta 2015 eteenpäin

1-vuotiset kuivaheinä-,säilörehu-,tuorerehunurmet

1-vuotiset laidunnurmet

1-vuotiset siemennurmet

Monivuot. kuivaheinä-,säilörehu-ja tuorerehunurmet

Monivuotiset laidunnurmet

Monivuotiset siemennurmet

Pysyvä kuivah.,säilör., tuorer. (väh 5, alle10 v)

Pysyvä laidunnurmi (väh 5, alle 10 v)

Luonnonlaidun ja -niitty

Englanninraiheinän siemen, valvottu tuotanto

Italianraiheinän (westerw.) siemen, valv. tuotanto

Ruokonadan siemen, valvottu tuotanto

Timotein siemen, valvottu tuotanto

Nurminadan siemen, valvottu tuotanto

Hakamaa, avoin

Viherkesanto

Erityistukisopimusala, pysyvä laidun

Ympäristösopimusala, pysyvä nurmi

Kysymys 212:

Olikos tuohon kerääjäkasvin rounduppaukseen mitään helpotusta luvassa, vai pitääkö senkin kanssa odottaa lokakuun ekaan päivään?

VASTAUS:

Pitää odottaa. Kerääjäkasvin voi päättää vasta 1.10. alkaen.

Kysymys 211:

Maksetaanhan EU:n maidon kriisituki myös niille maidontuottajille, jotka eivät ole saaneet kansallista maidon tuotantotukea korkean ikänsä vuoksi?

VASTAUS:

Maksetaan

Tuli Mavilta kirje pysyvän laitumen ennakkoluvasta. Lohko ei ole enää minulla hallinnassa. Pitääkö minun ennallistaa jokin lohko, kun pysyvää laidunta ei ole minulla enää? Vai pitääkö minun toimittaa kirje sille uudelle haltijalle. Entä sitten jos olisin kyntänyt lohkon syksyllä. Pitääkö toimittaa kuntaan jotain dokumentteja, että kynnetty ennen 8.1.2015?

VASTAUS:

Ennakkolupaa joutuu hakemaan se viljelijä, jonka tukihakemuksessa pysyvän laitumen lohko on 2015 ja aikoo muuttaa lohkon pysyvästä laitumesta tai on muuttanut 8.1.2015 jälkeen joksikin muuksi. Eli lohkon uusi haltija ei saa ottaa pysyvänä laitumena ollutta lohkoa muuhun käyttöön ilman ennakkolupaa. Kirjeen voi toki toimittaa uudelle haltijalle, tai kertoa, että suomi.fi -palvelusta se löytyy. Sehän olisi ihan reilua. Sellaista velvoitetta ei kuitenkaan ole.

Syksyllä kyntämisestä ei tarvitse palauttaa dokumentteja kuntaan, lohkokorttimerkinnät riittävät

Kysymys 209:

Hei, Maitokiintiö menee nyt yli n. 30 000 l. Paljonko häviän ?

VASTAUS:

Jaha. Tässä vaiheessa maksetaan pohjoista tuotantotukea ja kriisitukea 30 %:lle kiintiön ylittävistä litroista, mutta EU:n kriisituki (max 1,45 senttiä/litra) maksetaan kaikille kiintiön ylittäville litroille.

Mutta mikä on lopullinen prosentti, mitä ylittävistä litroista maksetaan, se päätetään myöhemmin. Vuonna 2013 kiintiön ylittäville litroille lopullinen maksu oli 70 %.

Jos se lopullinen on 70 %, niin 30 % jää tammi-maaliskuulta saamatta. Se paljonko se on euroissa riippuu tukialueesta. Tuossa alla olevassa on tammi-helmikuun litrahinnassa se kansallinen kriisituki mukana.

Jos lopullinen maksu on 70 %, niin C1-c2 alueella jää saamatta enimmillään 2,3-3 senttiä/litra. Eli kiintiöitä jos vielä hankkii helmikuun loppuun mennessä niin tuosta voi arvioida mitä kannattaa maksaa.

Vna 44/2015:

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää hakijalta vuonna 2015 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä maidosta tai maidon suoramyynnistä enintään seuraavasti:

Tukialue
1.1. 28.2. senttiä/litra
1.3. 31.112. senttiä/litra

C1
9,2
7,7

C2
9,9
8,4

C2 pohjoinen ja saaristo
10,9
9,4

C3 P1
13,9
12,4

C3 P2
15,6
14,1

C3 P3, P4
18,2
16,7

C4 P4
22,9
21,4

C4 P5
32,1
30,6

Kysymys 208:

Kuinka on laita maidolle maksettavan kansallisen kriisituen? Vaaditaanko tammi-helmikuussa tuotetuille litroille riittävä maitokiintiö, jotta tuki voidaan maksaa?

VASTAUS:

Kansallista pohjoista kriisitukea 1,5 senttiä/litra loka-helmikuulta maksetaan samoin perustein kuten tuotantotukeakin. Eli kiintiön ylittäville litroille 30 % siitä 1,5 sentistä. Ja maksetaan myös suoramyyntilitroille.

Kiintiön ylittäville litroille maksettava osuus niin tuotantotuessa kuin kriisituessakin voi vielä nousta kun tehdään lopullinen päätös.

Kysymys 207:

Hei, eikö pohjavesialueella ole enää max 20% apilaa? Täydentävissä ehdoissa tuli aiemmin vastaan.

VASTAUS:

Hyvä huomio. Mutta tämä 20 % on koskenut ja koskee täydentävien ehtojen asetuksen mukaan edelleen vain kesantoja.

3 §

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) hoidetulla viljelemättömällä pellolla

tuotantoon käyttämätöntä kesantopeltoa;

—-

Pohjavesialueilla hoidettujen viljelemättömien

peltolohkojen on oltava kasvipeitteisiä.

Pohjavesialueilla perustettavan uuden hoidetun

viljelemättömän pellon siemenseoksen

painosta enintään 20 prosenttia voi olla apilan,

virnan, sinimailasen, vuohenherneen,

mesikän tai muun vastaavan typpeä sitovan

kasvin siementä. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisesti

muistiin käytetyn siemenseoksen

sisältö.

Kysymys 206:

Eikö tuo ” Suojavyöhykkeestä maksetaan ympäristökorvausta kohdentamisalueella 500 euroa/ha ja muualla 450 euroa/ha + perustuki + viherryttämistuki + mahdollinen EU:n nuoren viljelijän tuki + luonnonhaittakorvaus.” leikkaudu kuitenkin kun jossain sanottiin että tukikatto on kuitenkin 450,-

VASTAUS:

Tukikatto koskee vain ympäristökorvausta ja tukikatto nurmilla on juuri tuo 450 euroa/ha. Mutta maaseutuohjelman hyväksyessään komissio on hyväksynyt tukikaton ylittävän ympäristökorvauksen maksamisen kohdentamisalueen suojavyöhykkeille.

Kysymys 205:

Kuinka käy kun tai jos vuokramaat esim. 20 ha saa pysyvän nurmen statuksen ja ne siirtyvät toiselle viljelijälle, siirtyykö velvoite lohkojen mukana?

VASTAUS:

Siirtyy. Pysyvän nurmen korvamerkki ei putoa lohkolta pois kun se vaihtaa haltijaa.
Myöskään 2014-2010 taaksepäin nurmivuosia laskettaessa lohkon haltijan vaihtuminen ei keskeytä laskentaa

Kysymys 204:

Spv tehty 17.11.2014 ja hallinnan muutos 31.12.2014. Kumpi hakee maidon kriisitukea luopuja vai jatkaja? Mieluummin jatkaja, mutta ettei tule kielteisenä takaisin niin kumpi on virallisesti hakija?

VASTAUS:

Mavin kanta on, että voitaisiin hyväksyä, että jatkaja hakee (jos saa suostumuksen luopujalta). Sillä perusteella, että hallinnan siirto on tapahtunut 1.9.-31.12.2014 välisenä aikana.

Alla olevaan varaus, että suojavyöhykkeelle saattaa tulla ehto, että sato korjattava kasvukauden aikana kasvista riippumatta. Eli jos haluaisi korjata suojavyöhykkeellä kasvavan ruokohelpin keväällä energiaksi, niin lohkolle pitäisi ilmoittaa ruokohelpi eikä suojavyöhyke.

Kysymys 203:

Miten sitten ns. kolmannen vuoden viherlannosnurmi, joka haluttaisiin nyt suojavyöhykenurmeksi, onko apila ongelma, kyllähän se sieltä ajanmittaan katoaa….

VASTAUS:

Apila ei ole ongelma, koska suojavyöhykkeellä ei ole typensitojakasvirajoitusta. Ja suojavyöhykkeeksi voi ilmoittaa aiemmin perustetun nurmen.

Kysymys 202:

Jos valitsee suojavyöhykenurmi- toimenpiteen nyt keväällä 2015 ja 2016 saa vuokralle sellaisia lohkoja joille suojavyöhykenurmen voisi perustaa, mutta edellinen viljelijä ei ole sitä sitoumusta tehnyt, niin saako tällaiselle alalle tehtyä uuden sitoumuksen kesken sitoumuskautta?

VASTAUS:

Edellisellä haltijan ei ole tarvinnut sitoutua ympäristökorvaukseen. Jos se lohko on 2015 saanut yleisen korvauskelpoisuuden, uusi haltija jolla on suojavyöhyketoimenpide keväällä 2015 rastitettuna ( tai saa sellaisen vaihdettua tilaneuvonnan avulla vuodeksi 2016), voi ilmoittaa sen suojavyöhykkeeksi.

Kysymys 201:

Onko valtaojat tulleet takaisin, että siis voisi hakea luomaan rajoittuvalle lohkolle suojavyöhyke-lohkokohtaista tukea?

VASTAUS:

Kyllä näin on. Koska valtaojat lukee komission hyväksymässä ohjelmatekstissä, ne tulevat myös asetukseen. Olivat kuulemma jostain syystä pudonneet luonnostekstistä pois. Eli valtaojan varrella olevalle lohkolle voi perustaa suojavyöhykkeen lohkokohtaisen toimenpiteen.

Kysymys 200:

Maidon kriisitukiko haetaan erillisellä lomakkeella? Mikähän sen numero tai nimi on? Ja saako sen tuotettujen litrojen perusteella vai miten tuo kiintiö siihen vaikuttaa? Maksetaanko ylityslitroille?

VASTAUS:

Lomakkeen numero on 300

Palautettava kuntaan 9.3. mennessä, myöhästyneet hylätään.

Maksetaan maidontuottajille 1.9.–31.12.2014 meijeriin toimitettujen maitolitrojen perusteella, ei makseta kuluttajille suoraan myydystä maidosta.

Tilakohtainen maitokiintiö ei rajoita tuen maksamista.

Tukea voi saada myös tuotannon lopettamisen jälkeen, jos tuotantoa on ollut 1.9.-31.12.

Tukitaso on enintään 1,45 snt/l.

Tuki maksetaan tuottajille viimeistään 31.5.2015.

Tuki voidaan maksaa vain yhdelle hakijalle tilaa kohti.

Jos tapahtunut hallinnan siirto 1.9.2014 jälkeen tai t on muusta syystä ollut muita maidontuottajia kuin tuenhakija, tuenhakijan tulee pyytää suostumus kyseisiltä tuottajilta

Yhtymien ja kuolinpesien tapauksessa suostumus on pyydettävä kaikilta osakkailta.

Tuki voidaan jakaa tilalla osapuolten sopimalla tavalla tuen maksun jälkeen.

Tuki rahoitetaan Euroopan unionin varoista ja se on tarkoitettu Venäjän maataloustuotteiden tuontikiellosta aiheutuneiden haittojen lieventämiseen.

Suomi voi myöntää tukea yhteensä enintään 10 729 307 euroa.

Kysymys 199:

Voiko suojavyöhykenurmi olla ruokohelpeä (perustettu jo aiemmin)? Voiko tulevana keväänä perustaa suojavyöhykenurmen ruokohelpillä?

VASTAUS:

Ruokohelpi on nurmikasvi ja voi olla suojavyöhykkeen kasvi. Voi perustaa keväällä ja hakuopasluonnoksen mukaan vanha nurmikin käy.

Satohan on korjattava siitä keväällä kylvetystäkin, mutta jos suojavyöhykkeen sato korjataan energiaksi seuraavana keväänä, niin se käy .

Kysymys 198:

Kommentti: Yli 3 metrin suojakaista lohkokohtaisena lisätoimenpiteenä. Hieman on jäänyt vielä epäselväksi, mutta saattaa toki selventyä kevään aikana, kuinka suojakaistan korvaus lasketaan.
Esim. lohko sijaitsee valtaojan varrella. On kooltaan 1 ha. Valtaojan varteen perustetaan suojakaista 4 m, kaistan pituus on 100 m. Loput lohkosta on Kauraa. Millaisen tuen lohkolta saa suojakaistan osalta?

VASTAUS:

Jos puhutaan lohkokohtaisesta toimenpiteestä, niin kyseessä on suojavyöhyke. Eli valtaojan varteen voi perustaa suojavyöhykelohkon, jonka pitää olla yli kolme metriä leveä. Suojavyöhykkeestä maksetaan ympäristökorvausta kohdentamisalueella 500 euroa/ha ja muualla 450 euroa/ha + perustuki + viherryttämistuki + mahdollinen EU:n nuoren viljelijän tuki + luonnonhaittakorvaus. Mutta tuosta 4 m leveästä ja 100 m pitkästä kasvulohkosta ei makseta mitään korvauksia ja tukia, koska sen koko on 0,04 ha ja pienin kasvulohko, jolle maksetaan korvauksia ja tukia, on 0,05 ha. Eli sitä pitäisi leventää vähintään 5 metriin. Maksimissaan koko lohkon saa ilmoittaa suojavyöhykkeeksi ja sille lohkolle maksetaan em. korvaukset, jos siellä kasvaa suojavyöhykekasveja eli nurmikasveja ja muut ehdot täyttyvät, esim. sadon pois korjuu.

Valtaojan varteen ja koko peruslohkon ympäri voi myös perustaa keskimäärin enintään 3 metriä leveän ns. monimuotoisuuskaistan (= suojakaistan), jota ei ilmoiteta omana kasvulohkonaan, jolloin se monimuotoisuuskaistan ala saa kauran tuet ja korvaukset.

Kysymys 197:

Tälläinen laskenta tehtävä Tilalla peltoa 6,03. Hän haluasi vielä tänä vuonna ss- tuen ja lfa korotuksen. Kauanko hänen pitää vielä pitää emakkoja et saa molemmat?

1.1 6 emakkoa 38 lihasikaa

1.2 6 emakkoa 68 lihasikaa

1.3 6 emakkoa 56 lihasikaa

1.4 6 emakkoa 36 lihasikaa

1.5 6 emakkoa 36 lihasikaa

1.6 6 emakkoa 30 lihasikaa

1.7 6 emakkoa 30 lihasikaa

VASTAUS:

Noh, eläinyksiköitä siis pitäis kertyä 0,35 ey/ha eli niitä pitäisi olla laskentakaudella keskimäärin 2,2 ey. Laskentakausi ss-tuessa on 1.1.-31.12. Asetuksen mukaan, kun eläinryhmän tuotanto lopetetaan, lopettamisen jälkeiset laskentapäivät otetaan mukaan ja luetaan nolliksi. Eli lasketaan 12 kuukauden laskentapäivän keskiarvo. Emakoita kertyy keskimäärin 3,5 eläintä kuukaudessa eli 1,7 ey ja lihasikoja 24,5 eli 7,4 ey, yhteensä yli 9 ey. Vierotuista porsaista saisi lisää eläinyksiköitä. Eli jos tuon yllä olevan possusuunnitelman mukaan mennään, niin siitä kertyy heittämällä tuo 2,2 ey ss-tukea varten.

Luonnonhaittakorvauksen laskentajakso on 1.5.-31.12. Silloin kahdeksan kuukauden laskentapäivien keskiarvona emakoita on keskimäärin 2,3 eli 1,1 ey. Lihasikoja keskimäärin 12 ja niistä kertyy 3,6, ey eli yhteensä 4,7 ey millä täyttyy reippassti 0,35 ey/ha.

Eli kesäkuuhun asti jos tuolla possumäärällä mennään niin ey-ehdot täyttyvät sekä ss-tuessa että luonnonhaittakorvauksessa.

Kysymys 196:

Nurmea 80% SyysrypsiÄ 20% ja peltoa yli 30 ha. KyseessÄ on luomukotielÄintila, haetaan vapautusta viherryttÄmistoimenpiteistÄ, saako talviaikaisesta kasvipeitteisyydestÄ mitÄÄn?

VASTAUS:

Luomutilalle, joka on saanut vapautuksen viherryttämisestä, maksetaan talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteen korvausta, vaikka tilalla olisi nurmea yli 75 %.

Tavanomaiselle tilalle, jolla on nurmea + kesantoa yli 75 % (ja sen lisäksi muuta alaa enintään 30 ha) ja joka siten vapautuu viherryttämisen monipuolistamisen ja ekologisen alan vaatimuksista, ei makseta talviaikainen kasvipeitteisyys –toimenpiteen korvausta.

Kysymys 195:

Tämä pysyvä nurmi aiheuttaa kysymyksiä, vaikkei asiat ole vielä lopullisesti edes ratkenneet, vai ovatko? Vieläkö neuvotellan.

Minua mietityttää tuo aikaraja. Puhutaan vähintään viisi vuotta nurmena olleista aloista, joille muodostuu pysyvän nurmen status. Tarkoittaako ”vähintään viisi vuotta” tasan viittä vuotta vai yli viittä vuotta? Kuudes vuosiko vasta ratkaisee? Jos on 2010 ollut vaikka vilja ja sen jälkeen putkeen nurmena 2011-2015 ja taas vuonna 2016 esim. vilja. Eikö saa pysyvän nurmen statusta?

VASTAUS:

Kuudes vuosi vasta ratkaisee. Esimerkissäsi lohkolle ei tule pysyvän nurmen korvamerkkiä.

Kysymys 194:

Lohkon maankäyttölaji on 2 niitty ja tilatukioiminaisuus on B pysyvä laidun. Mitä tukia lohkolle maksetaan?

VASTAUS:

Lohkolle maksetaan perustukea, viherryttämistukea ja nuoren viljelijän tukea. Tästä vuodesta alkaen lohkolle maksetaan myös luonnonhaittakorvaus. Ja maksetaan myös tulevaisuudessa niin kauan kuin lohko on pysyvää laidunta eli pysyvää nurmea.

Kysymys 193:

jos kyseinen lohko muutetaan pelloksi eli haetaan nyt lupaa niin pitääkö tässä vaiheessa korvata jollain toisella lohkolla?

VASTAUS:

Jep. Lupaa ei saa ellei sitoudu ilmoittamaan jotakin muuta vastaavaa pysyvän laitumen ehdot täyttävää alaa pysyväksi laitumeksi. Sille vastaavalle alalle ei makseta luonnonhaittakorvausta, koska se viime vuonna ei ollut pysyvää laidunta.

Kysymys 192 19.2.:

Jos on ollut yhtymässä jo vuosia, mutta tehnyt vuonna 2012 spv:n, ollaanko sitä silloin nuori ja aloittamistukeen oikeutettu? Eikö tässä mennyttä historiaa ja tartuntaa enää huomioidakaan nuoruuden arvioinnissa tukeen oikeuttavana? Kuitenkin yhtymässä ollut osakkaana vuosia… Alle 40 vuotinen kuitenkin…

VASTAUS:

Jahas. Jos on ollut vanhempien kanssa yhtymässä ja sitten on tehty spv v. 2012, silloin on aloittanut vastuullisena viljelijänä v. 2012 ja viiden vuoden laskenta alkaa seuraavasta vuodesta eli vuodesta 2013. Kun tänä vuonna haetaan nuoren/nuorten tukea, niin meneillään on kolmas vuosi. , Ja tämän jälkeen on vielä kaksi vuotta jäljellä nuorena viljelijänä. Kyse on siis EU:n nuoren viljelijän tuesta ja pohjoisesta nuorten viljelijöiden tuesta. Edellytyshän on, että on tänä vuonna alle 40 v eli on syntynyt v. 1975 tai myöhemmin.

Investointitukiin liittyvät aloittamisavustukset ovat eri juttu.

Kysymys 191:

Tilalla on kuminaa, joka perustettu 2014 ja ennen. Kumina ala n 90 % koko tilan peltoalasta. Mitä tukia saa, ja mitä jää saamatta ?

VASTAUS:

Jaha. Jos tilan pinta-ala on yli 10 ha, niin viherryttämistuesta (joka on n. 66/74 euroa/ha) jää osa saamatta, koska 75 % yhtä kasvia ylittyy. Jos tuo kumina-ala pidetään 90 %:ssa, niin alustavien arvioiden mukaan tilan viherryttämistuen leikkaus olisi n. 30-40 %. Taskulaskimella pitää kalkuloida, tuleeko sillä 90 %:lla parempi kokonaistulos verrattuna siihen, että vähentää kumina-alaa 75 %:iin.
Ympäristökorvausta kumina saa 200 euroa/ha, ja jos valitsee talviaikaisen kasvipeitteisyyden lohkokohtaisen toimenpiteen, talven yli säilytetyt kuminalohkot täyttävät talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja saavat talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvauksen.
Kuminalle maksetaan euroa/ha
AB/C
Perustuki 117/101
viherryttÃ¤mistuki 74/66
EU:n nuoren viljelijÃ¤n tuki 50/50
Luonnonhaittakorvaus 217/242
Luonnonhaittakorvaus, kotielÃ¤inkorotus 60/60
YmpÃ¤ristÃ¶korvaus 200/200
YmpÃ¤ristÃ¶korvauksen talviaikainen kasvipeitteisyys
kohdentamisalue 4-54
muu Suomi 4-18
Pohjoinen nuorten viljelijÃ¶iden tuki -/36
Yleinen ha-tuki C2-C4 -/14

Kysymys 190:

onko se niin että saneerauskasvit on vaan porkkanan tms. viljelijöiden yksin oikeus. jos näin on niin sehän on ihan hölmöläisten touhua.

VASTAUS:

Asetusluonnoksen mukaan se on viljelijöiden, joilla on viljelykierrossa peruna-, sokerijuurikas- tai avomaan puutarhakasveja, oikeus.

Ja em. kasvien viljelyoikeuttahan ei ole rajoitettu..

Kysymys 189:

Pysyyköpohjoisen nuoren viljelijÃ¤n tuen ehdot samana? Vai tuleeko siihenkin, ettÃ¤ saa vain eka 5 vuotta tilanpidon aloittamisesta?

VASTAUS:

Tulee samat ehdot kuin EU:n nuoren viljelijÃ¤n tukeen. EttÃ¤ korkeintaan 5 vuotta tilanpidon aloittamisesta. Eli jos on aloittanut 2009 tai aiemmin, ei enÃ¤Ã¤ saa pohjoista nuoren viljelijän tukea, vaikka olisi vielä alta 40 vee. Samaten, että molempien puolisoiden pitää täyttää ikävaatimus. Eli enää ei nuorempi puoliso auta. Mutta sitä 90 ha:n ylÃ¤rajaa ei ole pohjoisessa nuorten viljelijöiden tuessa.

Kysymys 188:

Miten tuo vn-asetuksen kohta 24§, ympäristönhoitonurmet, tulkitaan ”Ympäristönhoitonurmea ei voi perustaa pysyvän nurmen alalle”?

VASTAUS:

Tarkoittaa, että ei voi perustaa luonnonniityn ja laitumen pysyvälle nurmelle, mutta pellolle voi. Ympäristöasetuksessa tarkoitetaan pysyvällä nurmella sellaista pysyvää nurmea, joka ei ole peltoa.

Kysymys 187:

Pitääkö lohkojen vai tilan olla kohdentamisalueella tuossa toimenpiteessä? Kasvipeitteisyystmp:ssä kai vain tila piti olla kohdentamisalueella.

VASTAUS:

Jos lohko on kohdentamisalueella, sille maksetaan kohdentamisalueen korvaus. Jos tilalla on peltoja sekä kohdentamisalueella ja sen ulkopuolella, molemmilta alueilta lasketaan omat kasvipeitteisyysprosenttinsa. Samaten lasketaan omat prosenttinsa kohdentamisalueen ja sen ulkopuolisen alueen luonnonhoitopeltonurmista ja monimuotoisuuspelloista (riista, maisema ,niitty)

Kysymys 186:

Kuinka monta lohkokohtaista tmp voi valita?

VASTAUS:

Lukumäärässä ei ole rajoituksia. On kuitenkin muutamia toimenpiteitä, joita tila ei voi valita yhtaikaa, sitten on toimenpiteitä, joita ei voi toteuttaa samalle lohkolle samanaikaisesti.

Asetusluonnoksen mukaan:

Ei voi valita toimenpidettä lietelannan sijoittaminen peltoon, jos on valinnut toimenpiteen ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen (tai päinvastoin).

Ei voi valita toimenpidettä puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu, jos tekee sitoumuksen luonnonmukaisesta tuotannosta.

Ei voi valita samalle lohkolle yhtä aikaa ympäristönhoitonurmi -toimenpiteen suojavyöhykettä ja valumavesien hallinta �toimenpidettä .

Kysymys 185:

Tiedätkö alla olevan sikakriisituen hakumenettelystä yms. kriteereistä, koska ja millä perusteilla jne

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150212_sikakriisituki.html

VASTAUS:

En tiedä vielä tuon enempää kuin mitä tuossa tiedotteessa on kerrottu.

Kysymys 184 17.2.:

Voiko ympäristötuen erityistuesta Maisema 10v. irtautua nyt kevään 2015 tukihaussa ilman seuraamuksia? Ensimmäinen tuenmaksuvuosi on ollut v. 2006 ja tukisitoumus päättyisi automaattisesti tänä syksynä.

VASTAUS:

Jos lopettaa sopimuksen keväällä, niin tulee takaisinperintä. Mutta jos lopettaa keväällä myös viljelyn kokonaan ja samalla sopimuksen, niin ei peritä takaisin. Sopimuksesta on vielä viimeinen maksu maksamatta. Sopimus on voimassa 30.9. asti. Sen jälkeen voi tehdä mitä lystää. Jos sopimus koskee peltoa, niin nyt keväällä pitää miettiä valitseeko jonkun ympäristökorvauksen lohkokohtaisen toimenpiteen, jota voi lohkoilla toteuttaa 2016 alkaen. Jos sopimuksessa on pellon ulkopuolista alaa, niin pitää harkita hakeeko niihin jatkoksi uutta ympäristösopimusta, esim. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito (perinnebiotoopit, luonnonlaitumet)

Kysymys 183:

Hei. Miten on, C2 alueen lypsykarjatila. Nurmi ja vihantarehukasveja 95% pinta alasta, muutamat huonot lohkot viherkesantona. Olenko ymmärtänyt oikein etten pysty ilmoittamaan yhtään lohkoa luonnonhoitopelloksi v 2015. Edelleen viherkesantona pienehköt heikohkot viljelemättömät alat?

VASTAUS:

Mutta jos tila on Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Ahvenanmaalla ja on vapautettu ekologisesta alasta sen perusteella että nurmea +/tai kesantoa on yli 75 %, niin siellä luonnonhoitopeltonurmen korvausta ei makseta.

Jos nurmea +/tai kesantoa on yli 75 % peltoalasta ja muuta kuin nurmea +/tai kesantoa on alle 30 ha, tila on vapautettu viljelyn monipuolistamisesta ja ekologisesta alasta ( Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla). Eli yli 120 hehtaarin tiloilla muu ala kuin nurmi- +/tai kesantoala saattaa mennä yli 30 ha:n ja tila ei silloin ole vapautettu viherryttämisen viljelyn monipuolistamisesta eikä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ekologisesta alasta vaikka nurmea + kesantoa on yli 75 %.

Kysymys 182:

Onkos nuorella aloittavalla viljelijällä mahd. saada viljelyssä ja omistuksessa olevat uudemmat raiviot tukien piiriin? Entäs vuokratut vastaavat raiviot?

VASTAUS:

Vuoden 2004 jälkeen raivatuille pelloille ei ole luvassa tukikelpoisuutta eli korvauskelpoisuutta (=tukikelpoisuutta luonnonhaittakorvaukseen, ympäristökorvaukseen, luomuun ja pohjoiseen tukeen).

Mutta nuoren viljelijän ja uuden viljelijän on mahdollista hakea tukioikeuksia raivatun pellon tai muun pellon perusteella kansallisesta varannosta, jos ko.pinta-alalle ei ole tukioikeuksia. Tukioikeuksia haetaan lomakkeella mavi 289 ja lomake on toimitettava ELY-keskukseen 30.4.2015 mennessä. Uusi viljelijä/nuori viljelijä voi saada varannosta tukioikeudet, jos sille, joka on luovuttanut pellon nuorelle/uudelle viljelijälle, ei ole pellon perusteella myönnetty tukioikeuksia. Nuori viljelijä on viljelijä, joka saa EU:n nuoren viljelijän tukea ja uusi viljelijä on viljelijä, joka ei viiden edellisen kalenterivuoden aikana ole toiminut viljelijänä tai ollut osakkaana esim. perikunnassa, joka on viljellyt.

Pelto on tukikelpoinen perustukeen ja viherryttämistukeen ja nuoren viljelijän tukeen, jos se on viljelykelpoinen 1.1. eli voidaan keväällä normaalein muokkausvälinein muokata kylvökuntoon. Pellon pitää olla nuoren/uuden viljelijän hallinnassa viimeistään 30.4.2015 ja se voi olla omaa tai vuokrattua.

Nuori viljelijä voi hakea tukioikeuksia vain yhden kerran niiden vuosien aikana, kun hän on oikeutettu EU:n nuoren viljelijän tukeen. Eli hakemusta ei pakko jättää vielä tänä vuonna. Uusi viljelijä voi hakea tukioikeuksia ainoastaan ensimmäisessä mahdollisessa haussa siitä kun hän aloitti viljelyn. Poikkeuksena ovat 2013 ja 2014 keväällä aloittaneet. He voivat hakea tukioikeuksia varannosta vielä keväällä 2015.

Kysymys 181:

Asiakas kyseli hevosten tuesta uudella ohjelmakaudella. Mikähän tämän hetken tilanne on? En muista onko koulutuksissa puhuttu vai oonko nukkunut…

VASTAUS:

Tilanne on se, että oot nukkunu..

C-alueella kansallista hevostukea, koko maassa luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotusta sekä sika-siipikarjan tuotannosta irrotettua tukea, jos eläinyksiköitä on 0,35 ey/ha. SS-tuki edellyttää sika-siipikarjatuen vittemäärää.

AB-alueella ei ole enää kansallista hevostukea, C-alueella hevostuki jatkuu ainakin tämän vuoden, tuki on 90 euroa/ey. Ehdot samat kuin viime vuonna eli hevosia vähintään 3 ey ja niillä 100 päivän pitoaika.

Koko maassa hevosista kertyy eläinyksiköitä luonnonhaittakorvauksen ja sika-siipikarjatuen eläinyksikkölaskentaan. Enää ei ole kytköstä kansalliseen tukeen. Hevosista on pidettävä kuukausittaista kirjanpitoa. Kirjanpito pitää toimittaa kuntaan tammikuussa 2016. Laskentajakso luonnonhaittakorvaukseen on tänä vuonna 1.5.-31.12.2015 (ensi vuonna koko vuosi) ja ss-tuen eläinyksikkölaskennan jakso on heti koko vuosi eli 1.1.-31.12.2015, laskentapäivä on kuukauden 1. päivä. Yli 6 kk:n hevonen on 1 ey. Jaksolta lasketaan keskimääräinen yli 6 kk:n hevosten määrä, mikä kerrotaan ey-kertoimella 1,0, jolloin saadaan hevosista laskentajaksolta kertyvät eläinyksiköt.

Kysymys 180:

Härkäpapu säilörehuksi. Onko sitoutumattomalla nitraattiasetuksen kohta ’Muut viljat, niiden seokset ja muut peltokasvit’ 160, 120 oikea typpirajaus vai onko se ’Nurmet’ 250, 210. Muussa tapauksessahan se on tuo palkokasvit 60, 40.

VASTAUS:

Härkäpapu/herne on palkokasvi riippumatta miten korjataan eli se palkokasvit on oikea.

Kysymys 179:

Olen ymmärtänyt, että en voisi karjanlantaa vastaanottavana kasvinviljelytilana käyttää enää karjanlantapokkeusta. Tämä johtaa siihen, että en pysty enää ottamaan karjanlantaa vastaan fosforin takia. Onko asia jo varma? Voisiko asiasta päättäviin vielä yrittää ottaa yhteyttä vaikuttaakseen asiaan, koska tiedän, että monilla on vastaava tilanne ja tämä aiheuttaa valtavan ongelman sekä lantaa luovuttaville tiloille, että lantaa vastaanottaville tiloille, koska lannan luovutuksesta tehdään käytännössä melkein mahdotonta.

VASTAUS:

Näin on MMM:n asetusluonnoksessa. Luonnos on MMM:n nettisivulla. Asetusta ei ole vielä annettu, jotta siihen voi vielä koittaa lausua vaikka määräaika on mennyt ohi. http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla2.html

Kysymys 178:

Jostain kuulin huhua, että broilerinuorikoille olisi vahvistettu eläinyksikkökertoimet. Pitääkö paikkansa ?

VASTAUS:

Jos se broilerinuorikko menee Valtioneuvoston asetuksen 45/2015 eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa broilerimääritelmään, niin sitten on.

20) broilerilla lihantuotantoa varten jalostettua

noin 40 vuorokauden iässä teurastettavaa

kananpoikaa tai luonnonmukaisesta tuotannosta

ja luonnonmukaisesti tuotettujen

tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen

(ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta annetun

neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 mukaisesti

harjoitettavassa tuotannossa myös yli

81 vuorokauden iässä teurastettavaa kananpoikaa.

Korjattu luonnos on nähtävillä MMM:n sivulla http://www.mmm.fi/attachments/mmm/lausuntopyynnot/n0qHM8QL5/260115_asetusluonnos.pdf

mutta luonnos on siipikarjan osalta entisen kaltainen.

Kysymys 177:

Tuo korvauskelpoisuusko tulee siis kaikille joskus järjestelmässä olleille pelloille riippumatta siitä, ovatko ne kenenkään tukihakemuksessa tänä vuonna? Minä jotenkin olen olettanut, että niiden pitää tänä vuonna olla jonkun tukihakemuksessa. Tai että ainakin kannattaa olla, että jatkovuosina olisi korvauskelpoisuuden saaminen epävarmempaa.

VASTAUS:

Ei välttämättä tarvi olla kenenkään tukihakemuksessa tänä vuonna. Osalle lohkoista pystytään muodostamaan korvauskelpoisuus automaattisesti, osalle pitää korvauskelpoisuutta hakea erikseen. Jos lohko on ollut viime vuonna jonkun hakemuksessa tukikelpoisena lfa:ssa tai ympäristötuessa tai pohjoisessa tuessa, sille muodostuu korvauskelpoisuus automaattisesti ja tämä korvauskelpoisuus näkyy jo sen jonkun VIPU-palvelussa, jonka hakemuksessa lohko viime vuonna oli. Ja lohkolla säilyy se korvauskelpoisuus, vaikka sille ei haettaisi tänä vuonna tukea.

Siinä olet oikeassa, että tätä ainutlaatuista mahdollisutta saada lohkoja takasin tukien piiriin ja korvauskelpoiseksi ei ehkä ensi vuonna enää ole. Eli jos lohkolle ei automaattisesti ole muodostunut korvauskelpoisuutta ja se ei ole kenenkään hakemuksessa tänä vuonna tai on hakemuksessa mutta sille ei sitä korvauskelpoisuutta haeta tänä vuonna, ei ole varmaa, myönnetäänkö sitä korvauskelpoisutta enää tulevina vuosina.

Kysymys 176:

siis mitkä lohkot saavat? Raiviotkin??

VASTAUS:

Vuoden 2004 jälkeen raivatuille ei tule korvauskelpoisuutta eli tukikelpoisuutta.

Eikä myöskään niille, mitkä eivät koskaan ole olleet tukihakemuksissa

(paitsi mahdollisesti jos ovat tilusjärjestely-, luel viljelemättömyyssitoumus- ja yli 65 v sitoutumattoman lohkoja)

Muilla tukihakemuksissa mukana olleilla lohkoilla on mahdollisuus päästä korvauskelpoisuuden piiriin.

Kysymys 175:

Minulla on A-alueella vuokrattuna peltoja, ja sieltä katosi 10 aaria pinta-alaa, joten käyttämättä jää 10 aarin tilatukioikeudet.
Miten menee tilatukioikeusleikkaus A-alueella? Omaa peltoa ei ole A-alueella. C-alueella on 30 peruslohkoa, melkein jokaisella lisäystä tai vähennystä aarin verran, lopputulos 10 aaria lisää, johon minulla ei ole tilatukioikeuksia. Pitääkö 10 aarista muodostaa oma tueton lohko jollekin peruslohkolle vai miten pitää toimia?

VASTAUS:

A-alueella on siis hallinnassa ylimääräisiä tukioikeuksia eli tukioikeuksia on 10 aaria enemmän kuin maatalousmaata. Nämä ylimääräiset 10 aarin tukioikeudet mitätöidään. (Kyse ei siis ole käyttämättömien vaan ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinnistä). C-alueella ei tarvi muodostaa jollekin lohkolle 10 aarin kasvulohkoa. Perustukea ja viherryttämistukea (ja mahdollista nuoren viljelijän tukea) maksetaan niin pitkälle kuin tukioikeuksia riittää, eli tässä tapauksessa ei riitä aivan kaikelle pellolle, 10 aarin verran jää vajaaksi.

A-alueelta olisi mahdollista siirtää 10 aarin edestä tukioikeuksia 15.6. mennessä jollekin A tai B-alueen viljelijälle, jolla on niille käyttöä. Tällöin ei olisi mitään mitätöitävää. Niitä ei voi siirtää C-alueelle eikä niitä voi lukea C-alueen hyväksi. C-alueelle voisi vastaavasti ostaa/vuokrata 10 aarin edestä C2 tai B-C1 alueen tukioikeuksia.

Tämä C-alueen peruslohkojen yhteensä 10 aarilla digikorjausten vuoksi kasvanut ala on tukikelpoista alaa, joten tänä vuonna voi saada 10 aarin edestä enemmän luonnonhaittakorvausta/ympäristökorvausta kuin aiemmin.

Yksi näkökulma: Hallinnon kannalta olisi parempi, että tukioikeuksia olisi aari liian vähän kuin aari ylimääräisiä. Ei tulisi sitä mitätöintiprosessia..

Jos puuttuvan aarin tukioikeuksien ostamisella/vuokraamisellakin on työllistävä vaikutus..

Kysymys 174:

Minulla on A-alueella vuokrattuna peltoja, ja sieltä katosi 10 aaria pinta-alaa, joten käyttämättä jää 10 aarin tilatukioikeudet.
Miten menee tilatukioikeusleikkaus A-alueella? Omaa peltoa ei ole A-alueella. C-alueella on 30 peruslohkoa, melkein jokaisella lisäystä tai vähennystä aarin verran, lopputulos 10 aaria lisää, johon minulla ei ole tilatukioikeuksia. Pitääkö 10 aarista muodostaa oma tueton lohko jollekin peruslohkolle vai miten pitää toimia?

VASTAUS:

Yksi näkökulma: Hallinnon kannalta olisi parempi, että tukioikeuksia olisi aari liian vähän kuin aari ylimääräisiä. Ei tulisi sitä mitätöintiprosessia..

Jos puuttuvan aarin tukioikeuksien ostamisella/vuokraamisellakin on työllistävä vaikutus..

Kysymys 173:

Olen taas seuraillut tiedottamistasi. Tuleepa mieleeni yksi kysymys:

-kerro lyhyesti, mitä tässä tukijärjestelmässä on mielestäsi kokonaisuutena yksinkertaistettu tälle vuodelle?

VASTAUS:

Jahas.

Tuo että lohkot saavat pysyvän korvauskelpoisuuden kaikkiin tukiin riippumatta siitä haenko tukia tai ymppisitoumusta tai että hakeeko joku niille vastaisuudessa tukia.

Tämä on kansallinen päätös ja kerrankin järkevä.

Nyt minulla on todellinen valinnan vapaus sitoudunko esim. ymppiin. Aiemmin se oli vain nimellinen. Jos en esim. v. 2000 sitoutunut ymppiin tai lfa:han, lohkot jäivät tukikelvottomiksi hamaan tulevaisuuteen.. Eli vuoteen 2015..

Kysymys 172:

Olisi pari kysymystä: Ensimmäinen koskee vehnän tukea uudessa järjestelmässä, onko tuet samat kuin muillakin viljoilla (paitsi ruishan saa peltokasvipalkkion)?
Toinen kysymys viisivuotisesta viljelysuunnitelmasta; Kuinka tarkka suunnitelman on oltava? Onko kyseessä ns. viljelykiertotyyppinen ratkaisu, vai pitääkö lannoituksetkin suunnitella viiden vuoden ajalle? Milloin viisivuotinen suunnitelma on oltava olemassa?

VASTAUS:

Vehnä saa C1 ja C2 sekä C2 pohjoinen ja saaristo -alueilla pohjoisen tuen 20 euroa/ha

Viisivuotisen viljelysuunnitelma on aiesuunnitelma mitä lohkoilla aiotaan vuosittain viljellä sitoumuskauden aikana. Ei tarkoita, että lohkoilla pitää viljelyä kierrättää vuosittain.

Kysymys 171:

Lisäkysymys: Tuleeko alla oleva korvaus 20 %/60%/80% siis tilan koko pinta-alalle vai ainoastaan kasvipeitteisille lohkoille? Alkujaan on annettu ymmärtää että ympäristökorvaukset ovat lohkokohtaisia, josta johtaen on ajateltu, että korvaus maksettaisiin vain niille lohkoille, joilla kasvipeite talven yli on

VASTAUS:

Maksetaan koko pinta-alalle.

Poisluettuna kuitenkin lohkot, joille on ilmoitettu uuteen ympäristökorvaussitoumukseen sisältyvä

-suojavyöhyke,

-monivuotinen ympäristönurmi,

-luonnonhoitopeltonurmi,

-viherlannoitusnurmi,

-monimuotoisuuspelto –riista/maisema/niitty/lintu tai

-orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla

tai joille on ilmoitettu kesanto

tai jotka on ilmoitettu viherryttämistuen ekologiseksi alaksi

tai joita koskee edelleen voimaan jäävä nykyisen ympäristötuen erityistukisopimus ravinnekuormituksen tehostetusta vähentämisestä, suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta tai turvepeltojen pitkäaikaisesta nurmiviljelystä.

Edellä mainitut lohkot kyllä täyttävät kasvipeitteisyyttä paitsi ei avokesanto eikä ekologinen ala eikä orgaanisen katteen käyttö yskivuotisilla puutarhakasveilla eikä siemenperunalla.

Kysymys 170:

Onko se 90 hehtaarin katto vain eu:n nuoren viljelijän tuessa vai myös kansallisessa?

VASTAUS:

Pohjoisessa nuorten viljelijöiden tuessa ei ole hehtaarikattoja.

Mutta muuten on samat ehdot kuin siinä EU:n nuoren viljelijän tuessa.

Tilanpidon aloittaminen vastuullisena viljelijänä aikaisintaan 1.1.2010.

Aviopuolisoista molemmat syntyneet v. 1975 tai myöhemmin.

Kysymys 169 16.2.:

Kuinka jatkossa tulkitaan sellaista tilannetta, että nyt viljelijällä on kolmen vuoden vuokrasopimus lohkosta ja neljäntenä vuotena lohko vaihtaa haltijaa ja neljännen vuoden päätteeksi lohko menee tontiksi, peritäänkö haettu ympäristötuki takaisin molemmilta viljelijöiltä vai vain jälkimmäiseltä ?

VASTAUS:

Tällä hetkellä tulkinnat ovat näin:
Edellinen pellon haltija ei ole vastuussa seuraavan haltijan tekemisistä.
Mutta jos lohkon haltija poistaa pellon maataloustuotannosta ja lohkon haltijalla on ympäristösitoumus, niin silloin peritään lohkolle maksettu ympäristökorvaus takaisin. Myös kyseisen korvausvuoden luonnonhaittakorvaus peritään takaisin, jos lohkon haltija poistaa lohkon maataloustuotannosta ennen korvausvuoden päättymistä eli 31.12. mennessä ja lohkon haltija on hakenut lohkolle luonnonhaittakorvausta. Mutta sitten ei peritä, jos lohko poistetaan maataloustuotannosta 31.12. jälkeen.
Ja myöskin on näin, että lohkojen, joista on haettu luonnonhaittakorvausta pitää olla hakijan hallinnassa korvausvuoden loppuun eli 31.12. saakka.
Summa summarum: Takaisinperintöjä ympäristökorvauksesta ja luonnonhaittakorvauksesta ei tule edelliselle haltijalle, jos lohkon hallinta luovutetaan 31.12. jälkeen ja uusi haltija poistaa lohkon maatalouskäytöstä.
Eli kysymykseen
Siltä ensimmäiseltä viljelijältä ei peritä mitään takaisin.
Sitten jos se toinen eli neljännen vuoden viljelijä muuttaa sen lohkon tontiksi, niin häneltä peritään lohkolle maksetut ympäristökorvaukset takaisin, jos hänellä on ympäristösitoumus.
Kyseisen korvausvuoden luonnonhaittakorvaus peritään takaisin siltä toiselta viljelijältä, jos se toinen viljelijä muuttaa lohkon tontiksi ennen sen neljännen vuoden päättymistä 31.12. ja on hakenut luonnonhaittakorvausta. Mutta luonnonhaittakorvausta ei peritä takaisin, jos se viljelijä muuttaa sen lohkon tontiksi neljännen vuoden päättymisen jälkeen seuraavan vuoden puolella eli 31.12. jälkeen.
Jos se neljännen vuoden viljelijä luovuttaa pellon hallinnan kolmannelle 31.12. jälkeen ja se kolmas muuttaa pellon tontiksi, niin mitään ei peritä tältä neljännen vuoden viljelijältä takaisin.

Kysymys 168:

Voiko vihantaviljalohkon laiduntaa?? Tai jos ilmottaa pelkkää kauraa? Onko estettä?

VASTAUS:

Viljalohkoja voi laiduntaa.

Kysymys 167:

Onkohan tähän tullut jo vastausta. Karjatila kylväisi esim.kauran, jonka alle laittaa raiheinää, muuta heinäkasvia jne….eli kasveja, jotka käyvät kerääjäkasviksi. Voiko lohkon ilmoittaa nurmena seuraavana vuonna? Tänä vuonnahan lohko olis kaura/kerääjäkasvit, eikö?

VASTAUS:

Mavin koulutusmateriaalissa kerrotaan, että kerääjäkasvilla ei voi perustaa seuraavan vuoden nurmea. Mutta jos ei hae lohkolle kerääjäkasvi –toimenpiteen korvausta, silloin voi.

Kysymys 166:

Tilalla on lähes kaikki hyvinvointituen lisätoimenpiteet mm. kytkettyjen nautojen pito-olosuhteiden parantaminen ja nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu kasvukauden ulkopuolella, tilalle on valmistumassa pihatto ja kytkettyjä nautoja ei enää kohta ole. peritäänkö maksetut tuet takaisin (kun ei ole mahdollista vaihtaa toiseen toimenpiteeseen) vai voiko mitenkään välttää takaisin perintää?

VASTAUS:

Kaikki nykyiset hyvinvointisitoumukset raukeavat 30.4. 2015 eli parin kuukauden päästä. Jos pystyy sitkuttelemaan ehtojen kanssa huhtikuuhun, ei tule mitään takaisinperintöjä.

Huhtikuussa voi hakea uutta hyvinvointikorvausta puhtaalta pöydältä eli voi valita sellaisia toimenpiteitä, jotka soveltuvat siihen pihattoon. (Uuden sitoumuksen saa jättää hakemattakin).

Kysymys 165:

Voiko luomutila ilmoittaa suojavyöhykenurmia C-tukialueella ja saada ympäristökorvauksen? 30% myyntikasvivaatimus on luomutilalla, mutta voisiko suojavyöhykkeet olla tämän ulkopuolella?

VASTAUS:

Eviran luomutuotantojärjestelmä: Suojavyöhykettä voi olla, mutta esim. luomuviljelykierron 30 % myyntikasvivaatimuksen sekä viljelykiertovaatimuksen maatilalla on täytyttävä. Eli tietty pinta-ala pitää olla myyntikasveilla ja viljelykierrossa. Sitä, mitä maksimissaan suojavyöhykettä voisi luomutilalla olla jos esim. tilalla on kotieläimiä tai kirjallinen yhteistyösopimus luomukotieläintilan kanssa, en osaa sanoa. Luomusitoumus: Suojavyöhykelohko saa suojavyöhykekorvauksen, mutta ei luomukorvausta.

Kysymys 164:

Olemme koulutuksissa kertoneet, että ympäristökorvauksen tasapainoinen käyttö osioon kuuluu viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma, jota täydennetään vuosittain. Tähän olemme saaneet tarkennusta Mavilta, että vuotuinen täydennys tarkoittaa vuosittaisen viljelysuunnitelman tekoa.

Ympäristöehtojen tämän hetken valmisteluluonnosten mukaan:

1.Ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä on laadittava koko sitoumuskautta koskeva viisivuotinen viljelykiertosuunnitelma lohkojen käytöstä. Viljelykiertosuunnitelma on aiesuunnitelma sitoumuskauden aikana lohkoilla viljeltävistä kasveista tai muusta pellonkäytöstä. Viljelykiertosuunnitelma koskee ensimmäisenä sitoumusvuonna hallinnassa olevia lohkoja. Viljelykiertosuunnitelma on palautettava maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

2. Ennen jokaisen kasvukauden alkua on laadittava vuosittainen viljelysuunnitelma, joka säilytetään tilalla. Tämä vuosittain laadittava viljelysuunnitelma tarkentaa viisivuotista viljelykiertosuunnitelmaa ja voi poiketa siitä. Vuosittaisessa viljelysuunnitelmassa on esitettävä peruslohkon eri kasvulohkoilla viljeltäviksi suunnitellut kasvilajit ja suunniteltu lannoitus lannoitemäärien ja –lajien osalta. Viljelysuunnitelma on aiesuunnitelma ja sen sisältöä on tarkennettava kylvöjen yhteydessä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna viljelysuunnitelma on laadittava viimeistään 15 päivänä toukokuuta.

Kysymys 163:

nyt iski yht´äkkiä epätietoisuus siitä, että mennäänkös tämä kevät vielä vanhoilla ehdoilla lannoittamisen suhteen…? Niin olen ainakin ymmärtänyt…

VASTAUS:

Jaha. Mavin sivuilta eikä syksyn kalvoista ei löydy vahvistusta. Pitää odottaa Mavin kantaa miten menetellään, kun lannoitussuunnitelma tehty tekohetkellä voimassa olevien ympäristöehtojen mukaan. Nyt keväällä joka tapauksessa on huomioitava 1.4.2015 voimaan tulevan uuden nitraattiasetuksen tiukennukset, joita noudatettava lannoituksessa 1.4. alkaen.

Viime syksyn syyslannoitukset saattoi kyllä tehdä v.2014 ympäristöehtojen mukaan, kun oli vielä vanha nitraattiasetuskin voimassa.

Kysymys 162:

Kun 7 han peruslohkosta pohjoisnurkka on pohjavesialueella, n 20 aaria. Kylvääkö Otto ohranviljelijä 2metrin jukolla siihen kahden vedon eli 4m suojakaistan vain sille pohjavesialueen osalle lohkosta,

vai ympäri koko peruslohkon vai ympäri pohjavesialueen?

VASTAUS:

Näin on asetusluonnoksissa kerrottu, että jos osa lohkosta on pohjavesialueella, koko lohkon voi perustaa suojavyöhykkeeksi. Jos perustetaan kasvulohkona, suojavyöhykkeen pitää olla yli 3 metriä leveä. Sitoumusehdoista sitten selvinnee, pitääkö peruslohkon koko pohjavesiala olla suojavyöhykkeenä vai voiko vain osa siitä olla. Ja sitoumusehdoista selvinnee, että voiko perustaa niin, että peruslohkon reunat ympäriinsä olisivat suojavyöhykelohkoa ja keskellä olisi viljelty kasvulohko.

Kysymys 161:

Entä sitten kun tuo lohko on yhteiskäyttölohko. Keskelle Ville vihannesviljelijä istuttaa rapeakeräsalaattia kantti xkantti lohkon ja Pekka perunanviljelijä toisen lohkonsa perunaa, loppu eli ympärystöt jää Otto ohranviljelijälle. Hakeeko nyt Otto suojavyöhykekorvauksen kun se on hänen kasvulohkollaan. Entä pitäiskö Pekan ja Villen ymmärtää hakea sitä, kun koko peruslohkolle on luvattu maksaa tuo tuki? Vai jos he hakee, rangaistaanko heitä siitä että ovat hakeneet vaikka se ei ole heidän kasvulohkollaan?

VASTAUS:

Jaha. Nähdäkseni vain Otto Ohranviljelijä voi perustaa suojavyöhykelohkon, jos muiden hallinnassa olevalla alalla ei ole pohjavesialuetta. Ja voiko se suojavyöhykelohkon sisään jäädä muiden hallitsemia kasvulohkoja, riippuu sitoumusehdoista. Mutta sen suojavyöhykekasvulohkon on oltava suojavyöhykkeenä perustamisesta lähtien koko sitoumuskauden loppuun. Jos se kasvulohko on koko ajan sen Ohranviljelijän hallinnassa, ei ole ongelmia. Sitten jos se suojavyöhykelohko siirtyisi sitoumuskauden aikana Pekan tai Villen hallintaan, niin pitää odottaa sitoumusehtoja mitä ne siitä sanovat.

Kysymys 160:

Ymmärränkö oikein noista ympin asetusluonnoksista, että meidän alueella Ilmajoki, Isokyrö, Laihia ym. (kohdentamisalue III) saa kasvipeitteisyydessä kevyt muokata pinta-alasta vain tuon 20% täyttävän alan? Jos jättää pinta-alasta esim 40% kasvipeitteiseksi niin 20 % saa kevyt muokata ja 20% pitää pitää sängellä tai vihreenä?
VASTAUS:

Saa kevytmuokata isommankin alan, mutta vain 20 % hyväksytään kasvipeitteisyyteen kohdentamisalueella. Eli jos on esim. 40 % kevytmuokattua ja 30 % sängellä sekä loppu kynnettyä, niin kasvipeitteisyyteen hyväksytään kohdentamisalueelle 20 % kevytmuokattua ja 30 % sänkeä eli yhteensä 50 %. Korvaus tulee 40 %:n tason mukaan eli 18 euroa/ha koko pinta-alalle.

Kohdentamisalueen ulkopuolella hyväksytään koko 40 % kevytmuokattua kasvipeitteisyyteen sekä se 30 % sänkeä eli yhteensä 70 %. Korvaus tulee 60 %:n tason mukaan eli 11 euroa/ha koko pinta-alalle.

Kysymys 159:

Lohko n. viisi hehtaaria on ollut nurmella vuosina 2010-2014. Katsotaanko lohko pysyväksi nurmeksi tänä vuonna , jos lohkolle kylvetään keväällä 0,05 ha kauraa ja loppu on nurmella edelleen?
VASTAUS:

Näin on kerrottu, että muun kuin nurmikasvin kasvulohko ei enää v. 2015 pelasta, koska kasvulohkot piirretään kartalle. Se v. 2015 kasvulohkona oleva nurmiala jää pysyvän nurmen alaksi.

Kysymys 158:

Viljelijä perustaisi vihantaviljan, jotta pysyvä nurmi saataisiin katki. Onko sanottu, paljonko pitää kylvää kauran siementä, kun alle laitetaan heinänsiemen, ettei lohkoa katsota nurmeksi tänä vuonna vaan vihantaviljaksi.

VASTAUS:

Jaha. Vihantavilja on vilja, joka korjataan tuleentumattomana. Kaura on siinä silloin viljelykasvi. Täydentävien ehtojen mukaan on viljeltävä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen. Hyvän maatalouskäytännön mukaiset siemenmäärät kauralle suojaviljana löytyvät esim. viljelyoppaista

Kysymys 157:

Hei. Miten on, C2 alueen lypsykarjatila. Nurmi ja vihantarehukasveja 95% pinta alasta, muutamat huonot lohkot viherkesantona. Olenko ymmärtänyt oikein etten pysty ilmoittamaan yhtään lohkoa luonnonhoitopelloksi v 2015. Edelleen viherkesantona pienehköt heikohkot viljelemättömät alat?

VASTAUS:

Luonnonhoitopeltonurmea voi ilmoittaa sen maksimi 5 % (kohdentamisalueella 20 %)korvauskelpoisesta alasta, vaikka tila on nurmi- +/tai kesantoalan perusteella vapautettu viljelyn monipuolistamisesta. Mutta talviaikaisen kasvipeitteisyyden toimenpiteestÃ¤ ei makseta korvausta, jos on vapautettu viljelyn monipuolistamisesta em. perusteella.
Mutta jos tila on Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Ahvenanmaalla ja on vapautettu ekologisesta alasta sen perusteella ettÃ¤ nurmea +/tai kesantoa on yli 75 %, niin siellä luonnonhoitopeltonurmen korvausta ei makseta.
Jos nurmea +/tai kesantoa on yli 75 % peltoalasta ja muuta kuin nurmea +/tai kesantoa on alle 30 ha, tila on vapautettu viljelyn monipuolistamisesta ja ekologisesta alasta ( Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla). Eli yli 120 hehtaarin tiloilla muu ala kuin nurmi- +/tai kesantoala saattaa mennä yli 30 ha:n ja tila ei silloin ole vapautettu viherryttÃ¤misen viljelyn monipuolistamisesta eikä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ekologisesta alasta vaikka nurmea + kesantoa on yli 75 %.

Kysymys 156:

Miten määritellään oikeus nuoren viljelijän tukeen? Riittääkö siis edelleen, että puoliso täyttää ehdot (alle 40v ja tilan pidon aloittamisesta 5 vuotta) vai tuleeko kummankin puolisoista täyttää ehto? Entä miten määritellään tilanpidon aloittaminen? Katsotaanko tilan pito aloitetuksi, kun on tullut esim. maatalousyhtymän osakkaaksi (omistus vanhempien kanssa, oma osuus 50%), vaikkei tällöin ole ollut vielä oikeutettu nuoren viljelijän tukeen? Vai onko tilanpito aloitettu silloin, kun tila on siirtynyt kokonaan nuoren nimiin.

VASTAUS:

Ei riitä että toinen alle 40 v. Aviopuolisoista molempien pitää olla tänä vuonna korkeintaan 40 v. eikä kummallakaan saa olla tilanpidon aloittamisesta kulunut yli viittä vuotta.

Tässä maatalousyhtymän fifty-fifty -tilanteessa nuori ei ole vielä aloittanut tilanpitoa. Maatalousyhtymässä tilanpidon aloittaminen alkaa siitä kun nuori aloittaa vastuullisena eli saa yli 50 %:n osuuden yhtymästä. Mutta tuen saamiseksi kaikkien yhtymän jäsenten on täytettävä ikävaatimus. Eli kannattaa vanhukset heivata yhtymästä kerralla eikä jättää heille alle 50 %:n osuutta, ettei sitä viiden vuoden nuoren viljelijän aikaa kulu hukkaan.

Kysymys 155:

Maitotilalla on 80 % alasta nurmella ja viherryttämistuki täyttyy näin ollen poikkeuksella. Onko nyt niin että jää kuitenkin talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ulos tämän viherryttämispykälän vuoksi.

VASTAUS:

Kyllä ohjelmatekstin ja asetusluonnosten mukaan näin on. Ettei tila saa talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvausta, jos on vapautettu monipuolistamisen tai ekologisen alan vaatimuksesta tämän nurmialan perusteella. Eli jos tila justeeraisi nurmialan alle 75 %:n, niin tila saisi 60 %:n kasvipeitteisyyden korvauksen, kohdentamisalueella 36 euroa/ha ja muulla alueella 11 euroa/ha.
Tuosta viherryttämisestä. Tuo maitotila on vapaa viherryttämisen monipuolistamisehdosta, jos tilalla muuta alaa kuin nurmea + kesantoa on enintään 30 ha. Jos sitä muuta alaa on yli 30 ha, tila ei täytä viherryttämisen ehtoa, vaikka nurmea on yli 75 %.

Sama juttu ekologisen alan suhteen Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Tuo maitotila on vapaa viherryttämisen ekologisesta alasta, jos tilalla muuta alaa kuin nurmea + kesantoa + palkokasveja on enintään 30 ha. Jos sitä muuta alaa on yli 30 ha, tila ei täytä viherryttämisen ehtoa ekologisen alan suhteen, vaikka nurmea on yli 75 %.

Eli yli 120 ha:n tiloilla ei yli 75 % nurmea automaattisesti vapauta viherryttämisestä.

Kysymys 154:

Isä joka on aktiiviviljelijä, aikoo poikansa kanssa tehdä maatalousyhtymän kevään aikana.

Poika ei aktiiviviljelijä. Tuo yhtymään vuokrapeltoja, joita ei vielä nimissään, vuokraus kuitenkin ennen tukihakuja.

Meneekö näin, muuttuuko jokin asia uuden sopimuskauden alkaessa?

VASTAUS:

Voivat tällä tavalla perustaa yhtymän. Pojastakin tulee aktiiviviljelijä kun yhtymä hakee tukia. Mutta pojalla ei vielä ala viiden vuoden nuoren viljelijän laskenta-aika, jos osuus on 50 % tai alle.

Kysymys 153:

Tarkastellessa lohkon historiaa taaksepäin pysyviä nurmia määritellessä, huomioidaanko vuodet edellisellä haltijalla? Jos esim. lohko tullut viljelijän haltuun vaikka 2013, niin katsotaanko silloinkin 2010 alkaen?

VASTAUS:

Näin tällä hetkellä eletään, että lohkon hallinnan siirto ei keskeytä pysyvän nurmen 2010-2014 tarkastelua eikä myöskään 2015 ja siitä eteenpäin.

Kysymys 152:

Miten on jos tekee sopimuksen vesistöön rajoittuvan suojavyöhykkeen toimenpiteestä, meneekö pelto sopimuksen[5v]jälkeen pysyväksi nurmeksi, eikä näin ollen ole viljakasvien suhteen enää tukikelpoinen. Entä voiko peruslohkon[3ha]laittaa kokonaan sopimukseen,vai voiko tietty metrimäärä vain joen suuntaisesti.Entä voiko lohkon jakaa esim. joen suuntaisesti kahtia ja takimmainen lohko olla esim. LHPtä.Voiko suojavyöhykkeen korjausvelvoitteen sadon korjata samalla kuin lHPn. Onko vielä mahdollista hakea tälle peruslohkolle tukea säätösalaojituksen tukea, kaivot on jo.

VASTAUS:

Aluksi tarkennus, että pysyvässä nurmessa kuudes nurmivuosi vasta ratkaisee. Ja vaikka lohko saisi pysyvän nurmen korvamerkin, se on tukikelpoinen vilja- ym. kasveille, mitään tukea/korvausta ei jää pois. Mutta jos valtakunnassa tulee ns. ennallistaminen (aikaisintaan vuonna. 2017), niin pysyvän nurmen lohkolla, jossa on alettu viljellä muuta kuin nurmea, on aloitettava s taas nurmiviljely (tai vastaavalla alalla jollain muulla lohkolla).

Vielä ei ole julkaistu luetteloa, jossa ovat 2015 alkaen pysyvän nurmen kasvit/pellon käyttömuodot. Että en osaa vielä sanoa, onko suojavyöhyke pysyvän nurmen kasvi. Arvaukseni on että on.

Suojavyöhyketoimenpiteessä on ei ole kyse sopimuksesta, vaan ympäristökorvauksen lohkokohtaisesta toimenpiteestä, jonka toteuttamisesta sitoumuskaudella ilmoitetaan sitoumusvuonna. Toimenpidettä ei tarvitse ensimmäisenä vuonna kohdentaa millekään lohkolle, mutta jos aikoo saada suojavyöhykekorvausta, niin viimeistään kolmantena vuonna pitää ilmoittaa jokin lohko suojavyöhykkeeksi ja pitää se sitoumuskauden loppuun suojavyöhykkeen,. Asetusluonnoksissa ei kerrota tuleeko jokin seuraamus, vaikka suojavyöhykelohkoa ei sitoumusaikana perustaisikaan.

Suojavyöhyke-toimenpiteessä ei ole enimmäispinta-alarajoitusta eikä enimmäismetrimäärää tällä hetkellä, koko lohkon voi ilmoittaa suojavyöhyke-toimenpiteeseen. Asetusluonnoksissa on kuitenkin vähimmäismetrimäärä, suojavyöhykkeen on oltava yli kolme metriä leveä. Peruslohkon voi jakaa suojavyöhyke -kasvulohkoon ja luonnonhoitopeltonurmi –kasvulohkoon. Suojavyöhykkeen sadon voi korjata samaan aikaan kuin luonnonhoitopeltonurmenkin, jos niitossa ja korjuussa on otettu huomioon luonnonvaraiset eläimet.

Säätösalaojitus -toimenpiteen voi vvalita keväällä ja vuosittain ilmoitetaan se ala, joka täyttää säätösalaojitus hoitotoimenpiteen ehdot. Alla asetusluonnostekstiä:

Toimenpidettä voidaan toteuttaa Vna-luonnoksen mukaan ” turve- ja multamailla sekä peltolohkoilla, joilla on ollut voimassa maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen, luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen erityistukisopimus valumavesien käsittelystä tai joille on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Toimenpide voidaan valita peltolohkolle, jos lohkosta suurin osa on maalajiltaan turve- tai multamaata tai hapanta sulfaattimaata.”

Tässä vielä happamien sulfaattimaiden kunnat:

Alajärvi lukuun ottamatta entisen Lehtimäen kunnan aluetta, Alavieska, Eura, Eurajoki, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Hämeenkyrö, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Kalajoki, Kankaanpää, Kannus, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kempele, Kokemäki, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Kärsämäki, Köyliö, Laihia, Laitila, Lappajärvi, Lapua, Lavia, Liminka, Lumijoki, Luoto, Luvia, Maalahti, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Mustasaari, Mynämäki, Nakkila, Nivala, Nokia, Närpiö, Oulainen, Oulu lukuun ottamatta entisten Haukiputaan, Kiimingin ja Ylikiimingin kuntien alueita, Pietarsaari, Pedersöre, Pomarkku, Pori, Pyhäjoki, Pyhäranta, Pöytyän kunnasta entisen Yläneen kunnan alue, Raahe, Rauma, Sastamala, Seinäjoki, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Säkylä, Teuva, Toholampi, Tyrnävä, Ulvila, Uusikaarlepyy, Uusikaupunki, Vaasa, Veteli, Vimpeli, Vöyri, Ylivieska.

Kysymys 151 11.2.:

Miten maidon pohjoinen tuki näiltä 3 kk:lta tänä vuonna; maksetaanko 70-vuotiaalle ?

VASTAUS:

Maksetaan. Kiintiökausi ei vaikuta siihen. Lakimuutos on tullut voimaan 1.1.2015.

Kysymys 150:

Mitä tapahtuu tukioikeuksille vuokrasopimuksen päättyessä, mikäli ei ole tehty tukioikeuksien siirtoa pellon omistajalle missään vaiheessa eli ne ovat yhä pellon vuokraajalla. Omistaja on perikunta, jolla ei ole tilatunnusta. Vuokrasopimuksessa on maininta tukioikeuksien palauttamisesta omistajalle.

VASTAUS:

Noh, ne jäävät vuokralaiselle, jos ei tehdä mitään. Mutta ne voidaan siirtää seuraavalle pellon viljelijälle, jos perikunta niin tahtonaan ilmaisee vuokralaiselle ja pelto vaihtaa viljelijää. Tai voidaan siirtää perikunnalle/osakkaalle, jos perikunta/osakas ryhtyy aktiiviviljelijäksi. Perikunnan ei tarvi alkaa viljellä kaikkia peltoja. Riittää, että vuokrasopimuksen päättyessä perikunta jättää hallintaansa pienen palan peltoa (vähimmillään 5 aaria) ja jättää siitä tukihakemuksen. Sitten perikunta voi esim. vuokrata loput pellot joko nykyiselle tai toiselle viljelijälle. Nykyinen viljelijä siirtää tukioikeuksien omistuksen perikunnalle ja hallinta joko jää nykyiselle vuokralaiselle tai perikunta siirtää hallinnan uudelle viljelijälle. Jos ja kun se pieni ala on alle 5 ha , niin perikunta ei saa luonnonhaittakorvausta ja ympäristökorvausta, mutta ala säilyy kuitenkin korvauskelpoisena, jos se on ollut aiemmin tukikelpoinen.

Tämän voi tehdä myös kesken vuokrasopimuksen. Perikunta ja vuokralainen sopivat, että joku ala siirtyy takaisin perikunnan hallintaan ja perikunta jättää siitä tukihakemuksen ja sitten siirretään tukioikeuksien omistus perikunnalle ja hallinta jää vuokralaiselle. Perikunta voi seuraavana vuonna luovuttaa sen hallinnassaan olevan alan takaisin vuokralaiselle.

Kysymys 149 4.2.:

Minkälainen liite tukioikeuden siirtoon nyt vaaditaan tapauksessa jossa maanomistajan tukioikeuden omistus on jäänyt entiselle vuokralaiselle ja nyt sitten se siirretään uudelle vuokralaiselle. Perusteena Myynti/lahja mutta pitääkö näistä laatia jonkinlainen siirtokirja ja jos niin mitä siinä pitää minimissään mainita.

VASTAUS:

Hallinto ei tarvi liitteitä. Tukioikeuksien siirtolomake, jossa on tukioikeuksien luovuttajan/luovuttajien ja vastaanottajan/vastaanottajien allekirjoitukset, riittää. Maanomistaja ja vuokralainen ovat voineet kirjallisesti sopia tukioikeuksista kenelle vanha vuokralainen siirtää ja vuokralaisen pitää näitä yksityisoikeudellisia sopimuksia noudattaa, mutta sopimukset on heidän kahdenvälisiä sopimuksiaan ja hallinto ei niitä tarvi siirtolomakkeiden liitteiksi.

Kysymys 148:

Muutama kysymys, onko kerääjäkasvitukeen varattu jokin tietyn kokoinen europotti, joka sitten jaetaan kylvetyille hehtaareille, vai onko 100 � / ha tulossa rahaa pinta-alasta riippumatta?

VASTAUS:

Noh, toistaiseksi on vain tämä tieto, että 100 euroa/ha maksetaan eikä hehtaareja ole rajoitettu. Maaseutuohjelmassahan tavoiteala koko luonnon monimuotoisuus -toimenpiteelle (kerääjäkasvit, saneerauskasvit,, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspellot riista, maisema, niitty, lintu) 76 000 ha. Näkisin näin, että kun nämä ympäristökorvauksen toimenpiteet ovat osa Itämeren ja ilmaston pelastamisohjelmaa, niin rahat kyllä löytyy jostakin, jos näiden toimenpiteiden suosio ylittää odotukset.

Kysymys 147:

Entä jatkossa; katsotaanko nurmi pysyväksi myös tulevina vuosina, mikäli tulee 6. vuosi viljelyyn esimerkiksi vaikka 2017?

VASTAUS:

Jos muutosta ei pysyvä nurmi –tulkintoihin ei tule, niin näin katsotaan. Ja vaikka haltija vaihtuisi

Kysymys 146:

ITUA lehden mukaan HÄrkÄpapu+vilja seoskasvusto (papua yli 50%) pinta-alatuki 2014 oli C1-alueella viljatilalla 745e. Samainen sekoitus ilmeisesti vuonna 2015 kuuluu ryhmÄÄn ”valkuaiskasvustot” ja korvausta tÄlle 508e.Onkohan nÄin?

VASTAUS:

On näin. Valkuaiskasvin ja viljan seoskasvustot eli valkuaiskasvustot eivät saa peltokasvipalkkiota, mutta saavat pohjoisen tuen.

Pari kysymystä kerääjäkasveista ja 100 eurosta per hehtaari.

Kysymys 143, 144 ja 145:

Saako kerääjäkasvilohkon päättää kemiallisesti 1.10 alkaen? Vai vain kyntämällä ja kevytmuokkarilla.

VASTAUS:

Tähän kemialliseen päättämiseen odotetaan Mavilta vastausta viimeistään sitoumusehtoihin tai hakuohjeisiin.

K: Onko kerääjäkasvilohko muokattava/kynnettävä syksyllä?

VASTAUS:

Ei ole pakko. Voi jättää talven yli ja lohko täyttää talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja saa silloin kasvipeitteisyyden korvauksen.

K: Kerääjäkasvia ei saa lannoittaa. Jos levitetään lietelantaa syyskuun lopulla peltoon multaamalla, niin onko se lannoittamista vai karjanlannan syyslevitystä? Ja koska sijoittamalla voi lietelantaa alkaa levittämään, ettei sitä katsota lannoittamiseksi?

VASTAUS:

Tämäkin varmaan kerrotaan viimeistään sitoumusehdoissa tai hakuohjeissa.

Kysymys 142 2.2.:

Jos perustaa säilörehunurmen siten, että kylvää apilaa, timoteita ja rikkaruohoja vastaan raiheinää, niin tässä tapauksessako raiheinäei voi olla kerääjäkasvi?

Veikko vastaa

Ei voi. Kerääjäkasvi on tarkoitettu keräämään kasvien sadonkorjuun jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä maahan vapautuvia ravinteita. Säilörehunurmi jatkaa kasvuaan sadonkorjuun jälkeen ja kerää itse ravinteet.

Fosforitaulukon kanssa on vähän linkitysongelmia. Tulee kunhan saan Veikolta oikean tiedostomuodon. //Hannu

Kysymys 140:

Tarkastellessa lohkon historiaa taaksepäin pysyviä nurmia määritellessä, huomioidaanko vuodet edellisellä haltijalla? Jos esim. lohko tullut viljelijän haltuun vaikka 2013, niin katsotaanko silloinkin 2010 alkaen?

Veikko vastaa

Kyllä huomioidaan eli tarkastellaan 2010 alkaen huolimatta siitä kenellä lohko on ollut 2010-2014.

Kysymys 139:

Laitatko vielä tiedon ympäristötuen kohdentamis alueista kunnittain e-p:n alueella ? Kuuluiko siihen kaikki kunnat ?

Veikko vastaa

Etelä-Pohjanmaalta kuuluvat talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisalueeseen kaikki muut kunnat paitsi ei Ähtäri.

Tässä C-alueen kaikki talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamiskunnat:

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Kalajoki lukuun ottamatta entisen Himangan kunnan aluetta, Kannus, Karijoki, Karvia, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kokkolan kaupungista entisen Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntien alueet, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Maalahti, Merikarvia, Mustasaari, Mänttä-Vilppulan kaupungista entisen Vilppulan kunnan alue, Nivala, Närpiö, Oulainen, Pietarsaari, Pedersöre, Pyhäjoki, Reisjärvi, Seinäjoki, Sievi, Siikainen, Soini, Teuva, Toholampi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli, Vöyri, Ylivieska, Ylöjärven kaupungista entisen Kurun kunnan alue.

Valumavesien hallinnan lohkokohtaisen toimenpiteen ( säätösalaojituksen sekä säätökastelun tai valumavesien kierrätyksen hoitotoimenpide) happamien sulfaattimaiden Sirppujoen ja Liminganlahden väliseen kohdentamisalueeseen kuuluvat Eepeeltä muut kunnat paitsi ei Alavus eikä Soini eikä Ähtäri eikä entisen Lehtimäen kunnan alue. Mutta näissäkin kunnissa voidaan toimenpidettä toteuttaa Vna-luonnoksen mukaan ” turve- ja multamailla sekä peltolohkoilla, joilla on ollut voimassa maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen, luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen erityistukisopimus valumavesien käsittelystä tai joille on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Toimenpide voidaan valita peltolohkolle, jos lohkosta suurin osa on maalajiltaan turve- tai multamaata tai hapanta sulfaattimaata.”

Tässä vielä happamien sulfaattimaiden kunnat:

Kysymys 138:

Tila, joka kasvattaa teurashiehoja on ostanut lihakarjavasikan (tytön) ja sen käyttötapa on syntymätilalla emo ja tässä vaiheessa kun elukka on nyt 10 kk:n ikäinen ja halutaan laittaa se teuraaksi huomataan että käyttötapa vie siltä teurastuspalkkion.

- ehtiikö käyttötavan muuttaa vielä tässä vaiheessa kun eläimestä ei ole maksettu palkkiota vaikka se on kerryttänyt emohiehona yksiköitä (mutta elukoitahan ei ole siirretty tukihakemukselle? vai onko peli jo menetetty?

- eikös käyttötavan vaihtamisen tee syntymätila?

Veikko vastaa

Ehtii muuttaa. Sille ei vielä 2014 maksettu tukea. Ja syntymätilan pitää tehdä se muutos.

Kysymys 137:

Onko tällainen kauhuskenaario mahdollinen?

lfa-eläintiheys on oltava kotieläintilalla 0,35 ey/ha, olenko ymmärtänyt oikein?

Pysyviä nurmia ei lueta eläintiheyteen pinta-alaksi olenko ymmärtänyt oikein?

Lypsykarjatila on viljellyt vain nurmea nurmen perään viimeiset 10 vuotta, ostanut viljat muualta, kaikki pellot menevät siis pysyväksi nurmeksi 2015. Eläintiheyslaskelmaan ei siis ole yhtään hehtaaria v.2015 ja 23 LL + nuorkarjan tila putoaa kasvitilaksi.

Veikko vastaa

Kauhuskenaario ei ole mahdollinen. Luonnonhaittakorvauksen eläintiheyslaskennassa käytetään jakajana tilan koko korvauskelpoista peltoalaa riippumatta siitä onko sillä tai osalla siitä pysyvän nurmen korvamerkki.

Sikäli olet oikeassa, että maankäyttölajiltaan luonnonlaidunta/-niittyä (ei siis peltoa) olevat pysyvät laitumet, jotka saavat luonnonhaittakorvauskelpoisuuden, ei kuitenkaan oteta mukaan eläintiheyslaskentaan. Sikäli se on hyvä, sillä jos jakaja on pienempi, niin silloin saavutetaan 0,35 ey/ha eläintiheys ja kotieläinkorotus myös pienemmällä eläinmäärällä.

Pysyvän nurmen korvamerkki ei vaikuta korvauksiin/tukiin. Paitsi jos aikanaan tulee ennallistaminen ja sitä ei noudateta. Silloin tulee leikkausta viherryttämistukeen.

Kysymys 136:

Mitäs, jos ja kun ei osallistu ollenkaan tulevaan ympäristökorvaukseen, menettääkö käytännössä muuta kuin 54,-/ha.

Viljatila +60 ha, ottaa vastaan broilerinlantaa, ehkä kevytmuokattuna osa ja muutama hassu hehtaari ollut luonnonhoitonurmena ennemmin.

Eli käytännössä voisi saada ehkä 58,-/ha.

Veikko vastaa

Joo, sen 54 euroa tai 58 euroa/ha menettää, jos sitten kerääjäkasvi ei innosta. Lohkot pysyy korvauskelpoisina myös ympissä.

Noh, viljelyähän pitää ajatella kokonaisvaltaisesti eli tuottoja ja kustannuksia, ja sen vuoksi kait viljelyä suunnitellaan, että viivan päälle jäisi mahdollisimman paljon, nyt ja tulevaisuudessa. Silloin tietysti sekin vaihtoehto lasketaan, kuinka paljon jäisi viivan päälle, jos ei olla ympäristökorvauksessa mukana.

Mutta muistettava myös uuden ”nitraattiasetuksen” ehdot ja määräykset ja muut ns. täydentävät ehdot, joita noudatettava, vaikka ei sitouduttaisi ympäristökorvaukseen.

Kysymys 135:

Onko missään lueteltu viherlannoituskasviksi hyväksyttäviä nurmi- ja heinäkasveja?

Veikko vastaa

Ei varsinaisesti kasvikohtaisesti. MMMa-luonnoksessa on näin: ”Viherlannoitusnurmi on perustettava kylvämällä nurmi- tai heinäkasvien ja typensitojakasvien siemeniä. Viherlannoitusnurmen perustamiseen käytettävän siemenen painosta vähintään 20 prosenttia on oltava typensitojakasvien siemeniä.”

Kysymys 134:

Onko missään lueteltu viherlannoituskasviksi hyväksyttäviä nurmi- ja heinäkasveja?

Veikko vastaa

Kysymys 133:

Olen etsinyt viitemäärätietoa Vipusta mutta en ole löytänyt. Mistä se löytyy?

Veikko vastaa

Ainakin edellisvuosien maatilalomakkeen 101A etusivulta. Vipusta ei nyt näytä saavan ulos 2014 lomakkeita, mutta 2013 lomakkeet saa.

Kysymys 131:

Voiko viherryttämistuen vain jättää hakematta ellei kahden kasvin vaatimus täyty. Esimerkiksi perunatiloilla tuntuu olevan kuuma kysymys. Mitä tukia saa esim. tila jolla on 90 % alasta tärkkiperunaa ja loppu vaikka viljaa.

Veikko vastaa:

Jaha. Että on kuuma peruna..

Viherryttämistukea ei voi jättää hakematta, sillä suunnitelmien mukaan perustuki ja viherryttämistuki haetaan yhdellä ja samalla rastilla.

Ja viherryttämistukea ei kannatakaan jättää hakematta, sillä ainakin tänä vuonna maksetaan viherryttämistukea, tosin leikattuna, vaikka tilalla olisi vain yksi kasvi.

Alustavan tiedon mukaan C-alueella viherryttämistukea leikataan noin 2x se ala mitä enemmistökasvia on yli 75 %. AB-alueella leikkaus lisääntyy, jos enemmistökasvia on yli 75 % ja kahta enemmistökasvia on yli 95 %.

Eli jos C-alueella hakee viherryttämistukea ja olisi vain yhtä kasvia eli 100% pinta-alasta, niin silloin ei kuitenkaan menetä koko viherryttämistukea. Silloin maksettaisiin viherryttämistukea 50 %:lle pinta-alasta. Tietysti lopulliseen tukeen vaikuttaa paljonko on tilapäisesti viljelemätöntä ja pysyvien kasvien alaa, tuleeko mahdollisessa valvonnassa pinta-alaleikkauksia ym.

Eli arvion mukaan tuo tila, jolla on 90 % tärkkiperunalla, menettäisi 30 % viherryttämistuestaan.

Eli alustavan arvion mukaan esim. C-alueella 50 ha:n tilalla, jolla olisi 50 ha perustukioikeuksia, viherryttämistuki olisi yhteensä 3300 euroa.

Jos sitten 90 % eli 45 ha pinta-alasta olisi tärkkiperunalla, viherryttämistukea maksettaisiin 35 hehtaarille eli 2310 euroa.

(Tietysti lopulliseen tukeen vaikuttaa paljonko on tilapäisesti viljelemätöntä, pysyvien kasvien alaa, tuleeko mahdollisessa valvonnassa pinta-alaleikkauksia ym.)

Tähän viherryttämistuen laskentaan on tiettävästi valmisteilla laskentataulukko avuksi.

Viherryttämistuen leikkaus ei vaikuta muihin tukiin. Eli tilalle maksettaisiin perustuki ainakin tänä vuonna täytenä, mahdollinen nuoren viljelijän tuki, luonnonhaittakorvaus ja ympäristökorvaus ja kansalliset tuet täytenä sikäli kuin niiden tukiehdot täyttyvät.

Kysymys 130 31.1: Sikatuet 2015. Miten eläinlaskennassa huomioidaan lihasikalan pesutauot. Jos viimeinen erä lähtee kuun alussa, riittääkö että sikalassa on taas tarvittava määrä eläimiä seuraavan kuun ensimmäinen päivä. Mitä jos tarkistus tulee juuri silloin kun eläimmiä ei ole riittävästi tai sikala on tyhjillään pesutauon ajan? Eikö keskiarvo lasketa joka kuun ensimmäisen päivän mukaan?
Otetaanko tänä vuonna pienin ja suurin arvo laskennassa pois vai lasketaanko kaikki 8 kuukautta mukaan?

Veikko vastaa:

Kansallisen tukilain muutoksen mukaan sika-siipikarjatuen laskentakausi on 1.1.-31.12.2015. Viime viikolla eläinyksiköistö annetussa asetuksessa säädetään, ettäsikojen keskimääräisten elänyksikköjen laskennassa jätetään kaksi pienintä eläinmärää pois. Eli 12 kuukauden laskentapäivien eläinmäärien yhteenlaskussa jätetän kaksi pienintä lukua pois ja keskiarvo saadaan siten jakamalla summa kymmenellä. Sitten tämä keskiarvo kerrotaan eläinyksikkökertoimella eli lihasioilla 0,3:lla ja saadaan eläinyksiköt. Eläinyksikkömääräsitten jaetaan hehtaareilla, jolloin saadaan eläintiheys ey/ha.
Koska kaksi pienintä lukua jää pois, niin ei haittaa, vaikka jonakin laskentapäivänä olisi pesutauko.

Siipikarjalla keskiarvolaskennasta vähennetään 4 pienintä lukua.
Mahdollisessa tarkastuksessa tarkistetaan osto/myynti/rahtikuiteista, että laskentapäivinä tilalla on ollut ilmoitettu määrä eläimiä.
Mutta sitten luonnonhaittakorvauksen kotielÃ¤inkorotuksen osalta on huomattava, että edellä mainitun eläinyksikköasetuksen mukaan luonnonhaittakorvauksen eläinyksiköden laskentakausi tänä vuonna on 1.5.-31.12. Asetusteksti ei kiellä myös tällä ajanjaksolla vähentämästä sikaluvuista 2 pienintä ja siipikarjaluvuista 4 pienintä.

Myös eläinten hyvinvointikorvauksen ja luomukotieläntuotannon eläinmäärien ja eläinyksiköiden laskentakausi alkaa tänä vuonna 1.5.

Kysymys 129:

Tilalla on 0,32 ha enemmÃ¤n tukioikeuksia kuin on peltoa. Peltojen uudelleen digitoinnissa on ala vähentynyt useaan kertaan. Entäs sitten jos vielä digitoidaan ja pinta-ala alkaisikin lisääntymään. Käytettäisiinkö leikattuja tukioikeuksia takaisin?

Veikko vastaa

Ei kyllä ole Vna-luonnoksen varantohakuperusteissa tuota perustetta. Mutta luonnokseen voi vielä vaikuttaa.

Kysymys 128:

Onko tämä viime kevään ilmoitus vai tarkoitatko tätä kevättä.

Ainakin viikonpäivät sopii tämän vuoden kalenteriin.

Veikko vastaa

Joo, tämä oli pieni arvausleikki näin alkuviikkoon.

Tätä vuotta tarkoitetaan. Aattelin päästä helpolla ja muuttaa viime vuoden viestiin vain päivät. Mutta tuo vuosiluku sitten unohtu vaihtaa..

Kysymys 127:

Sikatuet 2015. Miten eläinlaskennassa huomioidaan lihasikalan pesutauot. Jos viimeinen erä lähtee kuun alussa, riittääkö, että sikalassa on taas tarvittava määrä eläimiä seuraavan kuun ensimmäinen päivä. Mitä jos tarkistus tulee juuri silloin kun eläimiä ei ole riittävästi tai sikala on tyhjillään pesutauon ajan? Eikö keskiarvo lasketa joka kuun ensimmÃ¤isen päivän mukaan?
Otetaanko tänävuonna pienin ja suurin arvo laskennassa pois vai lasketaanko kaikki 8 kuukautta mukaan?

Veikko vastaa:

Jos ja kun laskentakausi tänä vuonna on 1.5.-31.12., silloin lasketaan kahdeksan kuukauden keskiarvo, mitään ei vähennetä pois. Vain laskentapäivien luvut huomioidaan. Lasketaan siis yhteen kahdeksan laskentapäivän luvut ja jaetaan kahdeksalla. Sitten tää keskiarvo kerrotaan eläinyksikkökertoimella eli 0,3:lla ja saadaan eläinyksiköt. Eläinyksikkömäärä sitten jaetaan hehtaareilla, jolloin saadaan eläintiheys ey/ha.
Mahdollisessa tarkastuksessa tarkistetaan osto/myyntikuiteista, että laskentapäivinä on ollut ilmoitettu määrä eläimiä.

Lihasioilla ei ole aiemminkaan vähennetty suurinta/pienintä lukua pois keskiarvolaskennasta, mutta emakoilla on vähennetty. Tästävuodesta alkaen ei emakoillakaan vähennetä.

Alla olevaan vastaukseen korjaus.

Kun 2015 mitätöidään ylimääräisiä tukioikeuksia, silloin mitätöidään sekä omistetuista että vuokratuista. Eli alla oleva vastauksen kolmannen kappaleen esimerkki koskee vain mitätöintiä, ei leikkausta. Eli leikkauksen

Kun 2016 tai myöhemmin leikataan käyttämättömiä tukioikeuksia, niin silloin leikataan omistetuista tukioikeuksista ennen vuokrattuja. Eli jos omistetut eivät riitä leikkaukseen, vasta sitten leikataan vuokratuista. Käytännössä varmaan harvoin omistetut eivät riitä, eli vuokrattuja leikataan hyvin harvoin.

Siten vastauksen neljäs kappale on virheellinen, ja sen saa deletoida pois. Korjataanpa vaikka näin: Vaikka vuokralaiselta leikattaisiin tukioikeuksia, niin vuokranantajalle palaa se määrä tukioikeuksia mitä on vuokrattukin, koska leikkaus kohdistuu vuokralaisen omiin tukioikeuksiin. Ja vaikka vuokranantajan lohko olisi pinta-alan tarkistuksessa pienentynyt, niin vuokranantajalle palaa se määrä tukioikeuksia mitä on vuokrattukin.

Kysymys 126:

Kysymys tukioikeuksista: Isäntä on vuokrannut 2,00 ha lohkon viljelyynsä naapurilta. Tukioikeuksien (2,00 ha) hallinta on asianmukaisesti siirretty vuokrasopimuksen ajaksi viljelijälle. Yhtenä vuonna tulee tarkastus ja lohkon pinta-alaksi todetaankin 1,80 ha. Viljelijälle jää käyttämättä tukioikeuksia 0,20 ha ja nämä leikataan häneltä pois. Millä määrällä toteutuu tukioikeuksien hallinnan palautuminen vuokranantajalle sopimuksen päätyttyä?

Veikko vastaa:

Jaha. Ei se aivan noin mene. Vain vuonna 2015 mitätöidään ylimääräiset tukioikeudet kerralla. (=tukikelpoista peltoa enemmän kuin tukioikeuksia). Sitten 2016 alkaen leikataan kahtena peräkkäisenä vuonna käyttämättä oleva tukioikeusmäärä. Jos esim. v. 2015 on peltoa yhtä paljon kuin tukioikeuksia, mutta tilapäisesti viljelemätöntä alaa 0,50 ha, niin ei mitätöidä mitään, mutta tukioikeutta jää käyttämättä 0,50 ha. Jos sitten v. 2016 sitä tpv-alaa on vielä 0,20 ha tai joku lohko pienenee 0,20 ha, jolloin tukioikeutta jää käyttämättä 0,20 ha, niin silloin v. 2016 leikataan se 0,20 ha perustukioikeuksia varantoon.

Jos lohko jonakin vuonna pienenee ja edellisenä vuonna ei ole ollut käyttämättömiä tukioikeuksia, niin sen lohkon pienenemisvuonna ei leikata mitään. Eikä seuraavanakaan vuonna, jos silloin on löydetty se 20 aaria lisää peltoa jostakin tai on vuokrattu jollekin tarvitsevalle se 20 aaria ylimääräiseksi jääneitä tukioikeuksia. Sitten, ettei olisi aivan yksinkertaista, on tietty mahdollista, että pinta-alan tarkistusvuonna heti leikataan, jos se lohko jo tukioikeuksien muodostamisvuonna 2006 on ilmakuvien perusteella ilmoitettu 0,20 aaria liian suureksi..

Jos sitten tulee lohkon pienenemisen vuoksi tukioikeuksien leikkaus varantoon, ei ole merkitystä, onko kyseessä ollut vuokralohko tai oma lohko. Tukioikeuksia mitätöidään 2015 ja myöhemmin 2016 alkaen leikataan sekä omista että vuokratuista samassa suhteessa. Jos leikataan 0,20 ha tukioikeuksia ja vuokralaisella on esim. tuo 2,00 ha vuokrattuja ja 18,00 ha omia tukioikeuksia, yhteensä 20 ha, silloin mitätöidään omista 18/20*0,20= 0,18 aaria ja vuokratuista 2/20*0,20=0,02 aaria. Eli vuokrattuja tukioikeuksia jää 1,98 ha, jotka aikanaan palaavat maanomistajalle kun sen pellon vuokrasopimus päättyy. (Ellei sitten maanomistajalle tule myöhemmin lisää leikkauksia enne vuokrasopimuksen päättymistä).

Jos vuokranantajan lohko on pienentynyt o,20 aaria, vuokranantajalle palaa silloin 1,80 ha peltoa ja 1,98 ha tukioikeuksia. Jos se 0,20 ha on vähentynyt viljelijän lohkosta, vuokranantajalle palaa silloin 2,00 ha peltoa ja 1,98 ha tukioikeuksia.

Kysymys 125 28.1.:

Pitääkö puutarhakasveilla ja siemenmausteilla ottaa viljavuusnäyte kuinka usein nyt tällä uudella ohjelmakaudella? Ennen oli kolmen vuoden välein ja monivuotisilla puutarhakasveilla perustamisvaiheen lannoitusta suunniteltaessa ei saanut käyttää yli kahta vuotta vanhempaa näytettä.

Veikko vastaa:

Asetusluonnoksissa ei näytä enää olevan puutarhakasveille tiheämpiä näytteenottovälejä kuin peltokasveilla. Eli puutarhakasveillakin olisi vastaisuudessa näytteenottoväli viisi vuotta.

Linjanäytteenotossa näytteenottoväli on kolme vuotta. Linjanäytteenotossa peltoalueelle kuvitellaan nimensä mukaisesti merkityksi näytteenottolinja. Näytteitä ei siis oteta peruslohkoittain, vaan linjoittain. Eduksi on, jos linjalla on merkityt tai mitattavissa olevat kiintopisteet. Näin määritellyltä linjalta otettaan vähintään yksi näyte 10 hehtaaria kohden. Osanäytteitä kootaan noin 10-15 kpl.

Kysymys 124:

Sanotaanko siis jossain, että nurmille saa lantapoikkeusta käyttää vain, jos satotaso ylittää 7500 kg ka /ha? Mutta viljoilla ym. saa käyttää satotasosta riippumatta?

VASTAUS:

Taulukko tarkoittaa näin rehunurmien osalta:

Normsato 40 32 24 14 5

lantapoikkeus 40 32 30 30 20

7500 kg sato 46 38 30 20 11

lantapoikkeus 46 38 30 30 20

Kysymys 123:

Mitenkä ne uudet fosfori määritteet menee lähinnä kasveilla vehnä, ohra, kaura, rapsi, ja tavallinen heinänurmi?

VASTAUS:

Alla Vna-luonnoksen taulukot. Rehunurmien lantapoikkeus tarkoittaa 7500 kg ka/ha/v satotasolla, että fosforia saa antaaa luokassa huono 46 kiloa, luokassa huononlainen 38 kiloa, luokassa välttävä 30 kiloa, luokassa tyydyttävä 30 kiloa ja luokassa hyvä 20 kiloa.

Taulukot liitetään myöhemmin.

Kysymys 122 26.1.:

Voiko vuokralainen tehdä vuonna 2008 passivoiduille lohkoille ymp lfa sitoumuksia ja saada korvaukset(tuet) vuonna 2015? Osaa passivoidusita lohkoista viljelty (vilja 2014) ja osaa lohkoista ei viljelty, mutta ovat vielä pellon näköisiä.. Se viljelemätön osa passivoiduista lohkoista on ollut yli 5v nurmella. – menevätkö ne pysyviksi nurmiksi, jos ei ilmoita niitä muulle kuin nurmelle kylvöilmoituksella?

VASTAUS:

Noh, varmaa vastausta ei voi antaa mutta asetusluonnoksen mukaan, jos lohkolle on jonakin vuonna 1995-2013 maksettu luonnonhaittakorvausta tai ympäristötukea ja peltolohko on viljeltyä tai se on hoidettua viljelemätöntä peltoa, niin sille voitaisiin myöntää korvauskelpoisuus. Riippumatta onko lohko oma tai vuokrattu. Kysymyksessä mainituille heinää kasvaville lohkoille voitaisiin siis myöntää korvauskelpoisuus vain, jos ne ovat hoidettua viljelemätöntä peltoa.

Mutta jos passivoiduilta lohkoilta on tukikelpoisuus siirretty pois toiselle lohkolle/toisille lohkoille, niin luonnoksen mukaan niille ei voitaisi enää myöntää tukikelpoisuutta, jos ala, jolle tukikelpoisuus on siirretty, on esimerkiksi raivattu vuoden 2004 jälkeen.

Jos lohko ei ole ollut tukihakemuksissa 2010-2014, se ei ole mukana mahdollisessa pysyvien nurmien laskennassa.

Kysymys 121:

Maatalouskauppana yritämme varautua siementen määrässä. Huhuja liikenteessä kerääjäkasvien tuen laajuuteen liittyen. Onko tässä joku hehtaari yläraja mihin tuki maksetaan täytenä 100 e/ha ja sen ylitettyä tuki pienentyy, jonka jälkeen kenellekään ei makseta täyttä korvausta?

VASTAUS:

Tällä hetkellä maaseutuohjelmassa ja asetusluonnoksissa ei ole mitään rajoja. Jos tilan kaikki lohkot ovat esim. ohralla ja kauralla, niin kaikkiin lohkoihin saa kylvää kerääjäkasvin ja ilmoittaa lohkot ko. kerääjäkasvitoimenpiteelle.

Tietysti on ennakkolaskelmat montako hehtaaria näitä kerääjäkasveja on arvioitu tulevaksi. Sitten en osaa sanoa, että mitä tapahtuu, jos ympäristökorvauksen lohkokohtaisten toimenpiteiden suosio ylittääkin kaikki ennakkolaskelmat ja ohjelmaan varatut rahat uhkaavat loppua heti kättelyssä.

Kysymys 120 25.1.:

Toimiiko tulevassa ympissä koko tilan ha-määrä jakajana tukikatossa? Määritteletkö vielä tukirajat (450/600/900).

VASTAUS:

Tukikatto on kasvulohkokohtainen. Ympäristökorvausta voidaan maksaa tietty enimmäismäärä/ha, joten toimenpiteiden maksua tulee osittain rajoittaa. Yksivuotisilla kasveilla raja on 600 e/ha, monivuotisillla peltokasveilla 450 e /ha ja monivuotisilla puutarhakassveilla 900 e /ha.

Nurmella tuo tukikatto voi tulla vastaan. Monivuotisella nurmella tukikatto on siis 450 euroa/ha. Esimerkiksi suojavyöhykenurmella täällä C-alueella korvaus on juuri tuo 450 euro/ha. Sen vuoksi suojavyöhykenurmilohkolle ei enää makseta korvausta muista mahdollisista lohkokohtaisista toimenpiteistä (esim. säätösalaojitus) eikä myöskään sitä rtk:n eli ravinteiden tasapainoisen käytön korvausta 54 euroa/ha. Komissio on kuitenkin hyväksynyt maaseutuohjelman erityisperustelut maksaa AB-alueen kohdentamisalueella suojavyöhykenurmesta yli tukikaton eli 500 euroa/ha.

Yksivuotisilla kasveilla tuo 600 euroa ei helposti tule vastaan.

Teoriassa voi tulla vastaan esim. saneerauskasvilohkolla, jossa on myös valumavesien kierrätys toimenpide.. Korvaukset ovat silloin 300 +250. Kun siihen päälle tulee se rtk-korvaus 54 euroa/ha, niin silloin menee jo 4 euroa yli..

Kysymys 119:

Jatkossa luonnonhaittakorvausta maksetaan myös pysyville laitumimille jotka ovat tilatukiominaisuudelta pysyvä laidun ja maankäyttölajiltaan luonnonlaidun ja niitty, olenko oikeassa? Jos näin on niin lasketaanko nämä hehtaarit mukaan eläintilan Lfan:n eläintiheysvaatimukseen? Eli jos peltoa on 100 ja lisäksi pysyvää laidunta 30ha niin katsotaanko eläintiheys 100ha peltoa vai 130ha kokonaisalasta? Toinen kysymys on Eli saako jatkossa pysyvä laidun (maankäyttölaji luonnonlaidun ja niitty) perustuen ja viherrytystuen sekä Lfa-tuen?

VASTAUS:

Olet oikeassa. Pysyvä laidun saa luonnonhaittakorvauksen, jos maankäyttölaji on luonnonniittyä –laidunta. Mutta eläintiheyslaskennassa se ei ole mukana. Siihen mukaan lasketaan vain pellot. Esimerkissäsi siis eläintiheys lasketaan 100 ha:lle. Vähimmäispinta-alan eli 5 ha:n laskennassa on kaikki luonnonhaittakorvausala mukana.

Luonnonniityllä ja –laitumella oleva pysyvä laidun saa luonnonhaittakorvauksen lisäksi tilatuen eli perustuen ja viherryttämistuen sekä mahdollisen nuoren viljelijän tuen.

Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä saa nykyään listan lukitussa varastossa säilytettävistä kasvinsuojeluaineista.

Listan saa laittamalla hakusanaksi P405.

Huomioikaa, että uudet luokitukset ovat muuttaneet valmisteiden varastointivaatimuksia. Tällä hetkellä lukitussa varastossa säilytettäviä kasvinsuojeluaineita on jo yhteensä 66. Huomioikaa lisäksi, että esimerkiksi valmisteita Vertimec 018EC ja Agrimec ei enää tarvitse säilyttää lukitussa tilassa.

Tarkastuskohteissa on varmasti vielä paljon purkkeja, joissa on vanhojen myyntipäällysten mukaiset säilytysohjeet. Tarkastuksilla ohjeistakaa toimijoita jatkossa noudattamaan uusia myyntipäällyksiä. Myyntipäällykset löytyvät esimerkiksi kasvinsuojeluainerekisteristä. Alla ote täydentävien ehtojen valvontaohjeesta, jossa toimintatavasta kerrotaan tarkemmin (kuitenkin sillä erolla, että Tukesin valvonnasta ei tule tukien menetyksiä missään tilanteessa).

”Kasvinsuojeluaineen hyväksytyissä käyttökohteissa, käytön ehdoissa ja rajoituksissa voi tapahtua muutoksia valmisteen ostamisen jälkeen. Jos viljelijä on valmisteen käyttöehdoissa tapahtuneista muutoksista huolimatta noudattanut varastossa olevan valmisteen painettua myyntipakkauksen tekstiä, hänelle ei aiheudu tukien menetystä ensimmäisellä tarkastuskäynnillä. Tässä yhteydessä tiedota viljelijälle myyntipakkauksen muutoksista ja neuvo häntä käyttämään valmistetta uusien ehtojen mukaisesti. Kirjoita viljelijän tiedottamisesta asiasta havaintopöytäkirjan lisätietoihin. Kun viljelijä on saanut tiedon valmisteen käytön ehtojen muutoksista, hänen on otettava se huomioon käyttäessään kyseistä kasvinsuojeluainevalmistetta seuraavan kerran.”

Rekisterin osoite https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/

Kysymys 118:

Tukikoulutuksissa muistelin, että viherlannoitusnurmen ympäristökorvaus oli 54 euroa ja luin tästä itua-lehden tukitaulukosta, että se olisi 100 euroa. Eli onko siihen tullut korotus vielä viimeisimmissä luonnoksissa?

VASTAUS:

Tuo 100 euroa on nyt Vna-luonnoksessa, mutta siihen pitää kyllä suhtautua varauksella, koska luonnoksessa on kuulemma virheitä. Kaikkia maaseutuohjelmaan viime metreillä tehtyjä muutoksia näy luonnoksessa. Maaseutuohjelmassa on edelleen viherlannoitusnurmella 54 euroa, joten hyvinkin lopullinen korvaustaso saattaa olla se 54 euroa

Kysymys 117:

Onko kuminalla ympäristötuessa tulossa jotain erityisvaatimuksia vai millä perusteella sen ympäristötuki on korkeampi?

VASTAUS:

Ei mitään erityisvaatimuksia, se vaan luetaan puutarhakasveihin, joilla ympäristökorvaus 200 euroa/ha.

Kuminalle ei kuitenkaan voi käyttää puutarhakasvien lohkokohtaisia toimenpiteitä.

Peltopuolelta kuminalohkolla voivat olla seuraavat lohkokohtaiset toimenpiteet:

– talviaikainen kasvipeitteisyys

– säätösalaojitus tai kuivatusvesien kierrätys (jos lohkon maalaji ym. ehdot sallivat)

– lietelannan sijoittaminen peltoon (perustettaessa)

– ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen (perustettaessa)

Kysymys 116:

Jatkossa luonnonhaittakorvausta maksetaan myös pysyville laitumimille jotka ovat tilatukiominaisuudelta pysyvä laidun ja maankäyttölajiltaan luonnonlaidun ja niitty, olenko oikeassa? Jos näin on niin lasketaanko nämä hehtaarit mukaan eläintilan Lfan:n eläintiheysvaatimukseen? Eli jos peltoa on 100 ja lisäksi pysyvää laidunta 30ha niin katsotaanko eläintiheys 100ha peltoa vai 130ha kokonaisalasta? Toinen kysymys on Eli saako jatkossa pysyvä laidun (maankäyttölaji luonnonlaidun ja niitty) perustuen ja viherrytystuen sekä Lfa-tuen?

VASTAUS:

Olet oikeassa. Pysyvä laidun saa luonnonhaittakorvauksen, jos maankäyttölaji on luonnonniittyä laidunta. Muttta eläintiheyslaskennassa se ei ole mukana. Siihen mukaan lasketaan vain pellot. Esimerkissäsi siis eläintiheys lasketaan 100 ha:lle. Vähimmäispinta-alan eli 5 ha:n laskennassa on kaikki luonnonhaittakorvausala mukana.

Luonnonniityllä ja laitumella oleva pysyvvä laidun saa luonnonhaittakorvauksen lisäksi tilatuen eli perustuen ja viherryttämistuen sekä mahdollisen nuoren viljelijän tuen.

Kysymys 115:

Voiko vuonna 2015 Etelä-Suomessa hakea nautapalkkioista ennakkoa? Jos voi, niin mihin ajankohtaan ko. ennakko ja loppumaksu ajoittuvat? Entinen E-S eläintukiennakkohan tuli huhtikuun aikana.

VASTAUS:

Vna -luonnoksen perusteella ennakkoa ei makseta, mutta lypsylehmäpalkkio ja nautapalkkio (lukuun ottamatta teurashiehopalkkiota) maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisessä erässä palkkio maksetaan 1.1.-30.6. eläinmäärien perusteella eli varmaankin elokuulla. Toinen erä maksetaan vuoden 2016 puolella.

Tarkennusta: Alla olevaan tarkennusta, että EU-asetusten mukaan EU-nautapalkkion 2015 1. erä (1.1.-30.6.) voidaan maksaa vasta 1. joulukuuta alkaen. Toinen erä maksetaan kesäkuussa 2016.

Kysymys 114:

Jos viljelee 1 ha peltoa ja hakee perustukea, jota ei makseta, niin tuleeko tukioikeus käytetyksi vai ei? Eli viedäänkö varantoon 15.6. jo tänä vuonna??

VASTAUS:

Tulee käytetyksi. Ei mitätöidä.

Kysymys 113:

Onko kerääjäkasville annettu siemenen minimi kilomäärä hehtaaria kohti? Vai riittääkö että kasvia on kauttaaltaan lohkolla?

VASTAUS:

MMMa -luonnoksessa ei ole kilomääriä, mutta on vaatimus että kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla.

Kysymys 112:

Tarkennetaan vielä kasvipeitteisyyttä.
Eli jos AB alueella tavoitellaan 80% tukea, niin meneekö se silloin kummalla tavalla: 80% syysviljoja/öljykasveja, nurmia, sänkeä, kerääjäkasvia ja 20% jolle saa tehdä mitä haluaa esim. kyntää/kultivoida.

Vai täyttyykö se myös näin: 20% kultivoitua, 60% syysviljoja/öljykasveja, nurmia, sänkeä, kerääjäkasvia ja 20% jolle saa tehdä mitä haluaa esim. kyntää/kultivoida.

Eli täyttääkö kultivointi kaikissa eri tukiportaissa ensimmäiset 20% kasvipeitteisyydestä, vaiko ainoastaan matalimman tason?

VASTAUS:

Kultivointi eli kevennetty muokkaus täyttää kasvipeitteisyyden kohdentamisalueella sen ensimmäisen 20 % kaikissa portaissa. Eli toinen esimerkki on oikein.

Muualla Suomessa kuin kohdentamisalueella pelkkä kevennetty muokkaus käy kaikkiin prosentteihin asti.

Kysymys 111:

maksetaanko ravinteiden tasapainoisen käytön korvaus 54 kerääjäkasvien 100 lisäksi?

VASTAUS:

Maksetaan, eli yhteensä 154 euroa/ha lohkoille, joille ilmoitetaan kerääjäkasvi.

(Edellyttäen, että lohko on korvauskelpoinen)

Kysymys 110:

Mavin koulutuksessa oli puhetta että jatkossa olisi herneelle mahdollista laittaa tukikasvia hieman ja saada peltokasvipalkkio. Onko tuo jousto jäänyt toteutumatta nyt kuitenkin että herne täytyisi kylvää pelkkänä herneenä? Ja pohjalleko ei saanut enää kylvää mitään heinäkasvia?

VASTAUS:

Tuosta tukikasvista en osaa sanoa. Vna-luonnoksessa ei siitä mainita. Pohjalle saa kyllä kylvää heinäkasvia kerääjäkasviksi.

Kysymys 109 23.1.:

Kelpaako syysöljykasvit kerääjäkasveiksi jos kylvää keväällä viljan sekaan, ja voiko jättää puitavaksi seuraavaksi vuodeksi jos talvehtiminen onnistuu.

VASTAUS:

Asetusluonnoksessa mainitaan kerääjäkasveina pelkästään heinä/nurmikasvit. Eli tällä tietoa syysöljykasvi ei voi olla kerääjäkasvi, josta maksetaan ympäristökorvausta.

Kysymys 108:

Ja eikös se ole vielä niinkin, että myös luomutilat saa tämän kerääjäkasvipalkkion.

Veikko vastaa

Kyllä se niin on, mutta ei palkkiota vaan korvauksen..

Kysymys 108:

Vaikuttaako maitokiintiö maidon kriisitukeen?

Veikko vastaa

Kiintiöt vaikuttaa/vaikutti siihen mitä maksetaan/maksettiin 2,5 sentillä korotettua tuotantotukea C-alueella 1.10-31.12.2014 ja 12,5 sentin lisätukea AB-alueella 1.12-31.12.2014.

Paraikaa on lausunnolla luonnos valtioneuvoston asetuksesta väliaikaisesta poikkeuksellisesta tuesta maidontuottajille ja siihen ei käsittääkseni kiintiöt enää vaikuta.

Kysymys 107:

Mitä nämä kerääjäkasvit voivat olla? Käykö tähän esim. valkoapila keväällä kylvettynä viljan juureen? Ajatuksena että valkoapila kasvina haittaisi mahdollisimman vähän viljan puintia.

Veikko vastaa

Pitäisi käydä. MMM asetusluonnos ympäristökorvauksesta sanoopi näin:

Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15 päivänä elokuuta. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä, muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai näiden seos. Kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla.

Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista nurmea.

Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta. Kerääjäkasvia ei saa lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta.

Kysymys 106:

Entä voiko saada peltokasvipalkkion omaaville kasveille myös peltokasvien monimuotoisuustuen kerääjäkasveilla. Eli esimerkiksi herneelle kerääjäkasviksi kylvetään italianraiheinä, niin mitä tukia voi saada.

Veikko vastaa

Käsittääkseni kerääjäkasveja voi käyttää muilla peltokasvipalkkiolohkoilla paitsi ei sokerijuurikas- ja tärkkelysperuna-lohkoilla. (Kerääjäkasvin kun pitäisi jäädä peltoon sadonkorjuun jälkeen keräämään ylimääräisiä ravinteita ja jos kerääjäkasvi kylvetään sadonkorjuun jälkeen, se pitäisi kylvää 15.8. mennessä)
Jos hernelohkolle kylvetään italianraiheinää kerääjäkasviksi, niin lohkolle voi saada sen kerääjäkasvin lohkokohtaisen toimenpiteen tuen. Silloin hernelohkolle maksetaan seuraavat tuet ja korvaukset, jos kaikki tukiedellytykset täyttyvät:
Herne-kasvulohkon tuki euroa/ha
jos lohkokohtaisena toimenpiteenä on kerääjäkasvien viljely
C1-alue
Perustuki 101
Viherryttämistuki 66
Peltokasvipalkkio 90
Luonnonhaittakorvaus 242
Luonnonhaittakorv.
kotieläinkorotus 60
Ymp.korvaus,
-ravint. tasap. käyttö 54
-Kerääjäkasvi-toim.p. 100
Pohjoinen tuki 80
yht. kasvitila 733
yht. kotieläintila 793
EU:n nuor. vilj. tuki 50
Pohj. nuoren vilj. tuki 36

C2-alue
Perustuki 101
Viherryttämistuki 66
Peltokasvipalkkio 90
Luonnonhaittakorvaus 242
Luonnonhaittakorvaus,
kotieläinkorotus 60
Ymp.korvaus,
-rav. tasap. käyttö 54
-kerääjäkasvi-toim.p 100
Pohjoinen tuki 45
Yleinen ha-tuki 14
yht. kasvitila 712
yht. kotieläintila 772
EU:n nuor. vilj. tuki 50
Pohj. nuoren vilj. tuki 36
Asetusluonnosten mukaan, jos kerääjäkasvia ei muokata syksyllä, lohko täyttää myös talviaikaisen kasvipeitteisyyden toimenpidettä ja lohkolle voidaan silloin maksaa myös talviaikaisen kasvipeitteisyys-prosentin mukainen korvaus.
Talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvaus euroa/ha
Kasvip.-% kohd.alue muu alue
20 4 4
40 18 9
60 36 11
80 54 11

Kysymys 105:

Onko vielä tietoa, kun huhuja liikkuu, että herne-viljaseokselle voisi olla saamassa peltokasvipalkkion. Ja jos voisi saada, niin millaisella kylvöseoksella?

Veikko vastaa

Peltokasvipalkkion Vna-luonnoksen mukaan peltokasvipalkkiota ei makseta seoskasvustoille. Mutta huhut eivät ole aivan vailla pohjaa. Nimittäin pohjoisen tuen neuvotteluissa on sovittu maksettavaksi pohjoista hehtaaritukea 45 euroa/ha valkuaiskasvustolle, joka on valkuaiskasvin ja viljan seos ja jossa valkuaiskasvia on yli 50 %.

Kysymys 104:

Onko uudella kaudella väliä onko emolehmähieho nautarekisterissä käyttötarkoitukseltaan emolehmätuotantoon vai lihantuotantoon. Nautapalkkiossa ei kai ole väliä, mutta mites kansallisessa ym ?

Veikko vastaa

Joo, nautapalkkio menee pelkästään rodun mukaan mutta pohjoisessa tuessa on käyttötarkoituksella edelleen väliä. Jos emolehmiksi aiotut hiehovasikat menevät teuraskasvatukseen, pitäisi niiden käyttötarkoitus muuttaa jo syntymätilalla pois emolehmätuotannosta. Samaten sitten emolehmiksi aiottujen hiehojen käyttötarkoitus pitäisi muuttaa emolehmätuotantoon mielellään ennen kuin ne täyttävät 8 kuukautta.

Korjaus edelliseen: Vuoden 2015 nautapalkkion asetusluonnoksen mukaan myös emolehmähieholla pitää olla nautarekisterissä käyttötapana emolehmä, pelkkä rotu ei enää riitä nautapalkkion saamiseen.

Kysymys 103:

Ympin ehdoista kysymys eli sitoumusehdoissa vuodelta 2014 lukee: Viljelijän on tehtävä kartoitus maatilan luonnon monimuotoisuuskohteista toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä (viimeistään 30.4.2016). Nyt, kun tulee uusi ohjelmakausi, niin pitääkö kartoitus olla tehtynä joka tapauksessa?? Tsekataanko se valvonnassa vielä tänä ja ensi vuonna?

Veikko vastaa

Noh, tuo vaatimus raukeaa kun nykyiset ymppisitoumukset päättyvät 30.4.2015. Pääsääntöisesti vanhoja ympin ehtoja ei enää ensi kesänä valvota, mutta esim. lannoitusvalvonnassa fosforin tasaustilanteissa tarkistetaan aikaisempien vuosien lohkokirjanpito. Asetusluonnoksen mukaan nykyiset fosforintasaukset on saatettava loppuun, jos tasaus on tällä hetkellä fosforin ylityksellä.

Nyt päättyvän ymppisitoumuskauden asiakirjat on säilytettävä neljä vuotta päättymisen jälkeen eli vuoteen 2019.

Kysymys 102:

Voiko pellon omistaja (passiivitila 2014) ottaa nyt 2015 pellot ittelle ja hakea niistä tuet, sitoutua lfa:han ja ymppiin. Vajaa 6 hehtaaria peltoa, kaikki nurmella, joku tekee sadon (ainakin yhden), sen jälkeen pellot salaojitetaan syksyllä. Sitten 2016 pellot taas vuokrattais pois. Onko ihan sallittua?

Veikko vastaa

On ihan sallittua. Hyvä vaan jos maanomistaja omasta pussistaan kustantaa salaojituksen J. Ympin ehdot kannattaa kuitenkin tarkistaa, mitä ne sanovat sitoumuksesta luopumisesta, mutta käsittääkseni ei tule seuraamuksia.

Kysymys 101:

Voiko pellon omistaja (passiivitila 2014) ottaa nyt 2015 pellot ittelle ja hakea niistä tuet, sitoutua lfa:han ja ymppiin. Vajaa 6 hehtaaria peltoa, kaikki nurmella, joku tekee sadon (ainakin yhden), sen jälkeen pellot salaojitetaan syksyllä. Sitten 2016 pellot taas vuokrattais pois. Onko ihan sallittua?

Veikko vastaa

Kysymys 100 19.1. :

Onko uudella kaudella väliä onko emolehmähieho nautarekisterissä käyttötarkoitukseltaan emolehmätuotantoon vai lihantuotantoon. Nautapalkkiossa ei kai ole väliä, mutta mites kansallisessa ym ?

Veiko vastaus

Kysymys 99:

Maksetaanko c alueelle ennakkoja kotieläintuesta keväällä 2015? vai siirretäänkö?

Veikko vastaa

Maksetaan entiseen tapaan. Haku maaliskuussa, maksu huhti/toukokuulla. Ennakko on 75 % paitsi hevosilla 60 %.

Kysymys 98:

Sitten olen miettinyt sitä viherlannoitusnurmea. Ajattelin, että kylväisin tänä vuonna sen niin, että se olisi tänä kesänä riistapelto eli puna-apilaa, timoteitä ja nurminataa ja vieläkö tarvitsee jotain muuta vaikka kauraa sekaan? Ja ensi vuonna se sitten jatkaisi viherlannoitusnurmena, käykö?

Veikon vastaus

Jos on kauraa seassa, niin tuo seos kyllä käy riistalle tarkoitetun monimuotoisuuspellon perustamiseen.

Viherlannoituslohko voidaan perustaa joko kasvukauden alussa suoraan viherlannoitusnurmeksi tai sitten edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa sanoopi asetusluonnos. Periaatteessa tuo nurmiseos, jos apilaa on yli 20 % painosta, kävisi viherlannoitukseenkin seuraavana vuonna. Riistaseoksen kaura olisi tänä vuonna se suojavilja. Eli lohko ehkä pitäisi ilmoittaakin kauraksi tänä vuonna..

Kysymys 97:

Kylväisin auringonkukkaa ja sillehän saa tukea, mitä tukea? Miten auringonkukkaa lannoitetaan?

Veikon vastaus

Perustuki, viherryttämistuki, EU:n nuoren viljelijän tuki, peltokasvipalkkio, luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus, ja C-alueella vielä pohjoinen ha-tuki, yleinen hehtaarituki, pohjoinen nuoren viljelijän tuki

Auringonkukalle on yhdessä mm. pellavan ja öljyhampun kanssa rivi lannoitustaulukoissa

Kysymys 96:

Mitä tarkoittaa käytännössä lanta-auman peittäminen ”tiiviillä peitteellä”?

Veikko vastaa

Kait se sitä tarkoittaa sitä että vesi valuu pois kuin hanhen selästä.. Tulkitsisin että esim. pressu.

Kysymys 95:

Valtioneuvoston asetuksen liitteessä (…päästöjen rajoittamisesta liite 2) on annettu ravinteista taulukkoarvot erilaisille lantalajeille. Siinä ei kuitenkaan ole annettu arvoja sellaiselle lannalle, missä myös virtsa on imeytetty kuivikkeen avulla kuivalannan joukkoon. Mitä taulukkoarvoja uskaltaisi käyttää sellaiselle lannalle viljelyn suunnittelussa ja taseiden laskennassa. Sellaistakin lantaa tulee muutama silloin tällöin vastaan

Veikko vastaa

Tulkitsisin niin, että silloin pitäisi käyttää lanta-analyysin arvoja, jos taulukosta ei löydy.

Uuteen nitraattiasetukseen ilmestynee ympäristöhallinnolta kuten aikaisempaankin selitysteos ”nitraattiasetuksen tulkintoja”, jossa myös näihin kysymyksiin saataneen viralliset tulkinnat. Tämä uusi selitysteos on todennäköisesti ohuempi kuin edellinen, mutta varmaan paksumpi kuin tähän mennessä maailman ohuin kirja, ”Italialaisten uroteot toisessa maailmansodassa”..

Kommentti 94:

Veikon kommentti pysyvän nurmen ennallistamisesta:

Pysyvän nurmen ominaisuuden saaville peltolohkoille maksetaan tulevaisuudessa kaikki tuet ja korvaukset kuin mitkä muillekin peltolohkoille, siis myös ympäristökorvaus. Niittyä ja luonnonlaidunta oleville pysyvän nurmen lohkoille maksetaan vain tilatuki ja luonnonhaittakorvaus.

Pysyvän nurmen peltolohkoilla voi viljellä vuosittain mitä kasveja tahansa. Jos koko Suomen tasolla viljelyssä ei tapahdu suuria muutoksia, niin näin voi jatkua vuodesta toiseen. Mutta jos jonakin vuonna pysyvän nurmen lohkoja siirtyy runsaasti muuhun kuin nurmiviljelyyn, voi tulla eteen ennallistaminen. EU-säädösten mukaan, jos pysyvien nurmien lohkojen nurmiala vähenee jonakin vuonna valtakunnan tasolla vertailuvuoteen 2015 verrattuna yli 5 %, niin nämä muiden kasvien viljelyssä olleet lohkot pitää ennallistaa. Mikä tarkoittaa, että näillä lohkoilla pitää siirtyä takaisin nurmiviljelyyn.

Jos tilanne on se, että poistuvien pysyvän nurmen lohkojen tilalle muodostuu vuosittain uusia pysyvän nurmen lohkoja, joissa nurmiviljely on jatkunut yhtäjaksoisesti yli viisi vuotta, silloin ei ennallistamista ole tulossa. Mutta jos vuodesta 2016 alkaen aletaan varoa uusien pysyvien nurmien lohkojen syntymistä, niin väistämättömästi kyllä käy niin, että ennallistaminen on jonakin vuonna edessä, kun riittävästi pysyvän nurmen lohkoja on siirtynyt muuhun kuin nurmiviljelyyn.

Kysymys 93:

Onko näin?

Lohkokohtaiset toimenpiteet

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys

Vähimmäisalla vuosittain 20 % kasvipeitteistä alaa Kohdentamissalueella kasvipeitteisyyttä voi täyttää kevennetyllä muokkauksella 20 %, muu osa oltava aitoa kasvipeitettä
Tarkoittaako tuo meidän alueella (kohdentamisalueella) esim. 100ha tilalla tätä:

- 20ha kultivoitua riittää ehtojen täyttämiseksi

- kaikki sen yli menevä oltava esim. kesantoa (käykö sänki?)

Veikko vastaa

Näin on. Ja sänkikesanto käy. Tarkoittaa, että lohko ilmoitettu keväällä sänkikesannoksi ja säilytetään seuraavaan kevääseen. Ja sitä sänkikesantoa oltava toiset 20 ha, jotta se seuraava taso 40 % täyttyy.

Sänkikesannon sijaan voi tietysti olla myös viljan sänkeä.

Kysymys 92:

Jatkoajatusta..
Eli jos nyt tulevana keväänä uhkaa mennä pysyvien laidunten alaan 5.vuotta nurmella oleva laidunlohko, niin saisiko sen sillä pois, että muodostaa sinne n viiden aarin tilapäisesti viljelemättömän tai perusoikeuksien käytön takia vaikka 6 aarin viherkesantolohkon?

Veikko vastaa

Näin olen ymmärtänyt, että v. 2015 alkaen ei se muun kasvin kasvulohko pelasta, koska kasvulohkojen sijainti piirretään kartalle ja se nurmen sijainti pystytään määrittämään. Toisin on aiempien vuosien osalta. Aiemmilta vuosilta ei pystytä selvittämään, missä kohden se muun kasvin ja nurmikasvin kasvulohko on sijainnut, kun kasvulohkoja ei ole tarvinnut piirtää kartalle.

Kysysmys 91:

Voidaanko kuluvalla ohjelmakaudella perustetut monimuotoisuuspellot (perustettu 2009, niittykasvien siemenseos) ilmoittaa edelleen monimuotoisuuspeltona vuonna 2015? Vai pitääkö kyntää ja laittaa tilalle muuta kasvia?

Veikko vastaa

Tähän saadaan vastaus kun ympäristökorvauksen sitoumusehdot valmistuvat.

Kysymys 90:

Miten sitten käy jos yhdistää ensi keväänä peltoja ja tässä yhdistämisessä siirtyy pieni lohko tähän isoon kokonaisuuteen, joka katkaisisi pysyvän nurmen. Miten näissä pysyvä nurmi määritetään?

Veikon vastaus

Eli tämä pieni lohko on ollut jotain muuta kuin nurmea. Menee arvailuksi, mutta arvaan, että ei katkaise pysyvän nurmen laskentajaksoa tämän isomman lohkon osalta.

Kysymys 89:

Katsotaanko kahdeksan vuotta viherkesantona ilmoitettu lohko pysyväksi nurmeksi vuonna 2015?

Veikko vastaa

Helmikuussa tuokin selvinnee. Jos minulta kysytään, niin viherkesanto ei ole mitään pysyvää nurmea..

Kysymys 88:

Pysyvän nurmen määritelmästä näyttää saavan vapautuksen luomutilat. Kuinka menetellään sellaisessa tapauksessa, että tila on siirtynyt tavanomaiseen viljelyyn luomutuotannosta? Jos lohko on luomuaikana ollut nurmella, ja käytännön toimenpiteiden (raha), takia ei ole pystytty vielä kääntämään nurmea. Tämä lohko on ollut nyt tavanomaisena nurmena alle viisi vuotta. Tuleeko luomutuotannon takia liian suureksi paisuneesta nurmesta nyt pakkonurmea uuden pysyvän nurmen määritelmän mukaan, vai sovelletaanko luomuaikaan luomutilan vapautusta pysyvästä nurmesta?

Veikko vastaa

Menee arvailuksi jos arvaan, että luomusopimuksessa ollutta aikaa ei lasketa pysyvään nurmeen. Pitää odottaa MMM:stä/Mavista asiaan tulkintaa

Kysymys:

Voiko koko peruslohkon ilmoittaa suojavyÖhykenurmeksi, mikÄli vain osa lohkosta sijaitsee pohjavesialueella? Vai muodostetaanko suojavyÖhykenurmea varten oma kasvulohko, joka rajataan pohjavesialueeseen? Pitääkö suojavyöhykenurmelta korjata sato uusien säädösten mukaan?

Veikko vastaa

Ympäristönhoitonurmet -lohkokohtaiseen toimenpiteeseen kuuluvat suojavyöhykenurmet, monivuotiset ympäristönurmet sekä luonnonhoitopeltonurmet.
Suojavyöhykenurmen voi ilmoittaa vesistön tai valtaojan varrella olevalle lohkolle.
Monivuotisen ympäristönhoitonurmen voi ilmoittaa pohjavesialueella tai turve- tai multamaalla ja happamalla sulfaattimaalla olevalle lohkolle.
Molempien osalta maaseutuohjelmaan on kirjattu, että kasvusto on korjattava pois lohkolta. Siitä poiskuljettamisesta maksetaan korvausta. Sitten se, voiko monivuotista ympäristönhoitonurmea ilmoittaa yli pohjavesialueen, ei Mavin koulutusmateriaalista selviä, mutta se selvinnee ympäristökorvauksen sitoumusehdoista, jotka tässä lähikuukautena varmaan julkaistaan.
Määrä eli pinta-alarajoitteita ei suojavyöhykkeille eikä monivuotisille ympäristönurmille ole esitetty.
Luonnonhoitopeltonurmen ilmoittamiselle ei ole sijainnin puolesta rajoituksia, mutta määrälle on. Sitä voi ilmoittaa enintään 5 % korvauskelpoisesta pinta-alasta paitsi kohdentamisalueella voi ilmoittaa enintään 15 %.

Kysymys 87:

Eräs viljelijä kysyi minulta seuraavanlaista asiaa, johon lupasin kysellä vastausta. Hänellä on karjaa ja näin ollen ollut paljon pitkäaikaisia nurmia. Jos hän tulevana keväänä kyntää ja kylvää nurmena olleille maille kauran. Entä paljonko vaaditaan kylvösiementä, että kauranurmisiemenseoksella kylvetty lohko luetaan kauralohkoksi? Ja onko hänellä syksyllä sadonkorjuuvelvoitetta, entä niittovelvoitetta?

Veikko vastaa

Jaha. Karjalleko ei olis tarvis korjata kauraa edes vihantarehuna?..

Ei ole sadonkorjuuvelvoitetta eikä niittovelvoitetta, mutta täydentävien ehtojen mukaan, jos satoa ei korjata, niin kasvustosta pitää huolehtia siten, että pellolle on mahdollista perustaa seuraavana vuonna uusi kasvusto.

Kauralohkoksi luetaan vain kauralla kylvetyt lohkot tai lohkot, jossa kaura on suojaviljana perustettaessa monivuotista nurmea. Jos sitten kylvetään yksivuotista nurmea ja kauraa yhdessä, niin kyse on (viime vuoden) hakuoppaan mukaan muut viljat seoskasvustosta ja hakuoppaassa ei ole ollut mitään siementen prosentti- tai kilomääriä. Tämän pysyvän nurmen vuoksi saattaa tulla ohjeistusta näissä seoksissa olevan viljan vähimmäismääristä

Kysymys 86:

Eikö tuosta tekstistä nimenomaan käy ilmi että monimuotoisuuspelloille, joihin saneerauskasvi kuuluu, ole rajoitus 15 tai 20 %.

Veikko vastaa

Tätä olen Maville viestittänyt, että peltoluonnon monimuotoisuus ja monimuotoisuuspellot menevät sekaasin..

Ohjelmatekstissä on peltoluonnon monimuotoisuus –otsikon alla omat kappaleensa viherlannoitusnurmille, saneerauskasveille, kerääjäkasveille ja monimuotoisuuspelloille.

Monimuotoisuuspeltoihin luetaan riista-, maisema-, niitty-, ja lintukasveilla kylvetyt pellot ja ainoastaan tässä monimuotoisuuspeltokappaleessa kerrotaan pinta-alarajoituksista.

Ja korjataan alla olevaa siten, että kohdentamisalueella myös monimuotoisuuspeltoja yksinään saa olla enintään 20 %. tr veikko t

Kysymys 86:

Saako uudetkin lohkot säätösalaojituksen piiriin, vaatiiko suunnitelmia vai vai riittääkö pelkän säätökaivon teko?

Veikko vastaa

Kyllä saa. Kunhan lohkon maalaji on sellainen (=turve- tai multamaa) tai lohko sijaitsee sellaisella alueella, jolla voidaan toteuttaa kyseistä toimenpidettä eli happamalla sulfaattimaalla Sirppu-joen ja Limingan lahden välisellä valuma-alueella.

Tarkemmat ehdot selviävät myöhemmin.

Kysymys 85:

Onko saneerauskasvien pinta-alalle rajoituksia, tahi viljelykierrossa kohdentamisessa jotakin vaatimuksia (onko rajatut lohkot, joille voi kylvää, esim huonot mettälohkot)?

Veikko vastaa

Saneerauskasveille ei ole pinta-alarajoituksia. Pinta-alarajoitus tulee sitä kautta, että saneerauskasveja voi käyttää vain perunan, sokerijuurikkaan ja avomaan vihannesten viljelykierrossa. Eli voi käyttää mettälohkoillakin, jos siellä on viljelty em. kasveja.

Saneerauskasvit kuuluvat Peltoluonnon monimuotoisuus lohkokohtaisen toimenpiteen allee. Siinä voi toteuttaa seuraavia juttuja:

-viherlannoitusnurmet

-kerääjäkasvit

-saneerauskasvit

-monimuotoisuuspellot

Ohjelmatekstissä on ainoastaan monimuotoisuuspelloille pintaalarajoituksia. Monimuotoisuuspeltoja voi olla korkeintaan 15 %. Luonnonhoitopeltonurmia ja monimuotoisuuspeltoja voi yhteensä olla korkeintaan 15 %, paitsi AB-alueen kohdentamisalueella voi olla yhteensä 20 %

Kysymys 84:

Minulla on vajaan 4 hehtaarin peruslohko monivuotisena laidunnurmena, jota uhkaa pysyvän nurmen status. Peruslohkolla on kuitenkin joka vuonna ollut pieni ala tilapäisesti viljelemättömänä. Katkaiseekohan tämäkin mielestäsi tuon uhan?

Veikon vastaus

Kyllä samalla tavalla kuin jokin viljelykasvi, koko peruslohko ei silloin ole ollut nurmella.

Kysymys 83:

Montako eläinyksikköä tilalla on oltava jotta voi käyttää lantapoikkeusta. Riittääkö ettÄ eläinyksiköitä on enemmän kuin 0 vai pitääkö olla kotieläintalous (väh 0,35 ey/ha).

Veikko vastaa

Ei ole mitään eläinmäärien alarajoja ja ylärajoja. Lannan pitää olla vain omalta maatilalta peräisin. Mavin koulutuskalvoissa kerrotaan näin. ” Lantapoikkeuksessa mainittuja fosforimääriä on sallittua käyttää silloin, kun fosforilannoituksessa käytetään pelkästään omalta maatilalta peräisin olevaa kotieläinten lantaa.”

Kysymys 82:

67 v viljelijä aikoo jatkaa v:sta 1995 alkanutta luomuviljelyä vielä uudella sitoumuksella. Ruistakin tuli kylvettyä menneenä syksynä joten osa kylvöistä on jo tehty. Kuinka on, jos terveys, halukkuus tai muu syy lopettaisi viljelyn, pääseekö ennen 5 vuotisen sitoumuksen päättymistä ilman tukien takaisin perintää sitoumuksesta eroon? Esim. vuokraamalla tai myymällä pellot pois joko luomu- tai tavanomaiselle viljelijälle. Tällä iällä ei oikein tulevaisuutta voi ennustaa viideksi vuodeksikaan.

Veikko vastaa

Sitoumusehtoja ei ole vielä julkaistu, mutta ohjelmatekstin mukaan ainakin ylivoimaisen esteen eli sairauden vuoksi pystyy sitoumuksista luopumaan. Ja sitoumuksen pystyy siirtämään koko maatilan hallinnan siirron yhteydessä. Koko maatilan hallinnan siirron yhteydessä sitoumus voi myös raueta, jos uusi haltija ei halua tai ei voi jatkaa sitoumusta, ja silloin jo maksettua korvausta ei peritä takasin.

Kysymys 81:

Tärkkitila viljelee koko alallaan perunaa. Voiko hakea tilatuen perustukea ja peltokasvipalkkiota vaikka ei voi saada viherryttämistukea.

Veikko vastaa

Voi hakea. Jossain vaiheessa tulee perustukeen sanktio jos ei viherrytä eli ei täytä viljelyn monipuolistamista, mutta ei ilmeisesti vielä tänä vuonna. Peltokasvipalkkioon ei viherryttämättömyys vaikuta.

Kysymys 80:

Viljelijällä on aikomus jäädä vanhuuseläkkeelle huhtikuussa 2016. Nyt omistuksessa ja hallinnassa olevia noin 75 ha peltoja viljelee jatkossa jotkut muut viljelijät, ehkä pieni osa jää viljelyksestä pois kokonaan (1-2 ha). Jos viljelijä tekee vuonna 2015 uuden ympäristösitoumuksen, pääseekö hän siitä ”irti” eläkkeelle jäännin takia ja onko siitä esim. tukiperintäseuraamuksia? Vai kannattaako sitoumusta tehdä ollenkaan yhden vuoden takia?

Veikko vastaa

Noh, sitoumusehtoja ei ole vielä julkaistu. Todennäköisesti sitoumuksesta voi luopua eläkkeelle jäämisen vuoksi ja voisi jättää peltoa kotitarveviljelyä varten alle 1 hehtaaria. Ja silloin ei tulisi takaisinperintää.

Kysymys 79:

Onko Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista 26.4.2007/503 jo muutettu tai onko sitä vastaava asetus tulossa?

Veiko vastaa
Uusi asetus on tulossa, asetusluonnos ei ole vielä lausunnolla. Kun lähtee lausunnolle, löytyy MMM:n sivulta:
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla2.html

Kysymys 78:

Miten on uudella tukikaudella kuminalla tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö eli en ainakaan huomannut sitä uusissa tukimahdollisuuksissa. Eli onko tämä mahdollisuus vielä uudella tukikaudella?

Veikko vastaa

Kuminalle ei uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä ole enää omaa lohkokohtaista toimenpidettä. Kuminalohkoille voi lohkokohtaisista toimenpiteistä saada talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvausta.

Kysymys 77:

Tilalla 60 ha peltoa A-alueella ja viitemäärä lihasioista. Miten monta lihasikaa pitää v. 2015 aikana olla ja pitääkö tuotannon olla jatkuvaa, vai riittääkö esim. jos määrä täynnä kolmen kuukauden aikana. Miten kotieläinten peltopuolen tuet, mikä vähimmäismäärä ??

Veikko vastaa

Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen (60 euroa/ha) ja ss-tuen ehtona on, että eläintiheyden pitää olla keskimäärin vähintään 0,35 ey/ha. Sioista (paitsi emakoista ja vierotetuista porsaista 0-3kk) kertyy 0,3 ey. Ei vaadita jatkuvaa tuotantoa. Hehtaarit lasketaan hakuvuodelta ja eläinyksiköt lasketaan hakuvuoden kalenterivuoden keskiarvoeläinmäärien mukaan eli lasketaan 12 kk:n keskiarvo. Paitsi vuonna 2015 laskentakausi on asetusluonnoksen mukaan 1.5.-31.12.2015 eli lasketaan 8 kk:n keskiarvo.
Eläinyksiköitä pitää kertyä keskimäärin 60*0,35=21 ey, mikä tekee 21/0,3 = 70 lihasikaa. Laskentapäivien keskiarvon pitää siten olla vähintään 70 sikaa. Eli 8 kuukauden ajalta pitää laskentapäiviltä kertyä 560 lihasikaa, jotta keskiarvoksi tulee 70 sikaa. Tuo 560 sikaa voi kertyä pelkästään kolmen kuukauden ajaltakin. Silloin pitäisi olla keskimäärin 187 sikaa kolmena kuukautena.
Jos ja kun laskentajakso v. 2015 on poikkeuksellisesti 1.5-31.12.2015, niin silloin 1.1.-30.4.2015 olleet (tai olemattomat) eläimet eivät vaikuta mitenkään eläintiheyteen.
Ylläoleva perustuu osin asetusluonnoksiin. Eduskunnan ennen joulua hyväksymässä laissa eräistä viljelijäkorvauksista luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen edellytyksenä on, että tilan eläinyksikkötiheys on keskimäärin 0,35 ey/ha korvauskelpoista peltoa. Kansallisen tukilain mukaan ss-tuotannosta irrotetun tuen edellytyksenä on täyttää vastaava eläintiheysehto kuin luonnonhaittakorvauksessa mutta ei edellytetä luonnonhaittakorvauksen hakemista. Tarkemmat säädökset luonnonhaittakorvauksesta, ss-tuesta ja eläinyksiköiden laskennasta annetaan Valtioneuvoston ja MMM:n asetuksilla, jotka siis ovat vielä luonnosvaiheessa.

Kysymys 76:

Tilalla peltoa 3,9ha viljelty säiliörehuna. On tukikelp ja ymp tuen piirissä 2014. Ei kotieläimiä. Ymmärsinkö oikein jot 2015 ainoastaan perustuki maksetaan alle 5ha tilalle? (paitsi jos viljelee yli 1ha puutarhakasveja). Mikäli vuokraa tai ostaa tukikelp peltoa niin paljon että 5ha tulee täyteen pääsee taas tukien piiriin?

Veikko vastaa

Vuonna 2015 maksetaan tilatuen perustuki, viherryttämistuki ja mahdollinen nuoren viljelijän tuki.

Myöskin peltokasvipalkkio maksetaan sille alalle, jossa viljellään ko. palkkiokasveja.

Sitten koko alalle voidaan maksaa ympäristökorvaus, jos viljellään puutarhakasveja vähintään yhden hehtaarin alalla.

Ja jos tila on C-alueella, niin pohjoista hehtaaritukea puutarhakasveille maksetaan, jos puutarhakasveja on vähintään 1 ha. Luonnonhaittakorvaus maksetaan, jos tila on saaristossa, siellä peltovaatimus on 3 ha.

Sitten jos ostaa/vuokraa peltoa niin että peltoa on vähintään 5 ha, niin täyttyy Manner-Suomen pinta-alavaatimukset luonnonhaitta- ja ympäristökorvaukseen sekä pohjoisiin hehtaaritukiin. LHK-asetusluonnoksen mukaan 5 ha pitää olla hallinnassa viimeistään 15.6.2015.

Kysymys 75:

Pysyville nurmille ei kait uudella kaudella makseta ympäristötukea, mutta kuinka luomutilojen nurmet, joita ei luomuvalvonnassa ollessaan
lasketa pysyviksi nurmiksi, niin maksetaanko niille ympäristötukea? Toinen kysymys liittyy riistapeltoon, maksetaanko riistapellolle tukea
tilalle jolla nurmea yli 75 prosenttia?

Veikko vastaa

Kyllä maankäyttölajiltaan peltoa oleville pysyville nurmille maksetaan ympäristökorvaus, näin MMM:stä on tänäänkin kerrottu. Luomutilan rehunurmille maksetaan ympäristökorvaus, mutta viherlannoitusnurmena ilmoitetulle lohkoille ei maksettane ympäristökorvausta.
Miten lohkon pysyvä nurmi -ominaisuuus lopulta määräytyy, on vielä auki.
Ympäristökorvauksen luonnon monimuotoisuuspeltojen korvaus ei ole riippuvainen tilan nurmen kokonaismäärästä. Monimuotoisuuspeltoja (riista, maisema, lintu, niitty) voi koko maassa olla 15 % korvauskelpoisesta pinta-alasta. Paitsi jos tilalla on myös lhp-nurmia, niin lhp-nurmea + monimuotoisuuspeltoa voi edelleen olla se 15 %, paitsi vielä paitsi, AB-alueen lhp-nurmen kohdentamisalueella voi olla yhteensä 20 %.
Ja lhp-nurmeahan sai olla muualla maassa 5 % paitsi kohdentamisalueella 15 %..

Kysymys 74:

Tuleeko v 2015 rajoitus että peltoalan ollessa alle 5 ha viljelijä saa vain tilatuen? Muut tuet jää pois.
Jos alle 5 ha peltoala on tukien piirissä niin mikä vaikutus on jos koko ala on nurmella tai vain puolet on nurmella ?
Vaikuttaako viljelijän 67 vuoden ikätukiin? Jos lopetan viljelyn kokonaan saanko pellot myöhemmin tukien piiriin?

Veikko vastaa

Kyllä. Viisi hehtaaria peltoa on alarajana pääsääntöisesti muissa tuissa paitsi tilatuessa ja peltokasvipalkkiossa (jota maksetaan rukiille, valkuais- ja öljykasveille, tärkkelysperunalle, sokerijuurikkaalle sekä AB-alueella avomaan vihanneksille). Niissä ei ole pellon osalta alarajaa. Jos peltoa on alle 5 ha, mutta viljellään puutarhakasveja, niin ympäristökorvauksessa ja kansallisessa tuessa sekä luomussa riittää 1 ha puutarhakasvialaa em. tukiin ja sitoumuksiin. Luonnonhaittakorvauksen 5 hehtaariin lasketaan mukaan myös luonnonhaittakorvauskelpoiset pysyvät laitumet. Saaristossa luonnonhaittakorvaukseen riittää 3 hehtaaria.

Tuon alle 5 ha:n viljelyn osalta tilatuen maksuun ei vaikuta onko koko ala v. 2015 nurmella vai osa siitÃ¤. Sitten se varaus, että keväällä pitää tarkistaa, onko lohkon tulevien vuosien viljelyn osalta jotain huomioitava, jos pysyvän nurmen määritelmä muuttuu.
Viljelijän iällä ei ole enää missään tuissa ylärajaa.
Jos pellot ovat olleet tähän asti viljeltynä ja tukien piirissä, ne saavat v. 2015 uuden ohjelmakauden mukaisen pysyvÃ¤n korvauskelpoisuuden niin kauan kuin ne säilyvät maatalousmaana. Jos aloitat viljelyn myöhemmin uudelleen, niin ne ovat silloin korvauskelpoisia, jos olet säilyttänyt ne viljelykunnossa. Ja vaikka viljelisit niitä ja saisit vain tilatukea ja olisit ilman luonnonhaitta- ja ympäristökorvausta, ne säilyvät myös luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksessa ja kansallisessa tuessa tukikelpoisina eli korvauskelpoisina.

Kysymys 73:

Pellon vuokrasopimus tehty kymmeneksi vuodeksi, päättyy 31.12.2015. Vuokralainen viljellyt joitakin pieniä lohkoja koko ajan lhp-nurmi ja viherkesanto. Uudistanut aina välillä, kyntänyt ja kylvänyt monivuotisilla heinäkasveilla, viimeksi keväällä 2014. Tuleeko näille pelloille nyt status pysyvä nurmi? Ja koskeeko se omistajaa tulevaisuudessa, jos alkaa viljellä omia peltojaan vai jääkö pysyvä nurmi vuokralaiselle, vaikkei ole enää vuokralaisena?

Veikko Vastaa

Nämä asiat on nyt vielä niin pahasti kesken, että tuohon en pysty sanomaan mitään varmaa.

Voi olla, että lohkolle tulee pysyvän nurmen ominaisuus samaan tapaan kuin lohkolla nyt on tilatukikelpoisuus A ja B, jotka eivät riipu siitä kuka viljelee, vaan miten on viljelty. Mutta voi olla, että se kytketään jotenkin myös siihen viljelijään.

Kysymys 72:

Miten porrastuu ja miten pitkään jatkuu timoteinsiementuotannon lisäosa?

Veikko vastaa

Maksetaan viisi vuotta eli 2012-2016, ensimmäiset neljä vuotta 2012-2015 se on 100 %, viimeisenä vuonna 2016 se on 50 %.

Kysymys 71:

Miten on uudella ympäristötuen sopimuskaudella typen enimmäiskäyttö. Edellisellä kaudella jaoteltiin etelä- ja pohjoisSuomen alueilla maalajien mukaan typen enimmäiskäyttö. Koulutusmateriaalissa on jaottelu maan multavuuden mukaan, meneekö se tuolla tavalla?

Veikko vastaa

Kyllä se niin menee. Multavuus ratkaisee koko maassa, ei ole maantieteellistä aluejakoa. Tässä Mavin materiaalissa ovat uudet lannoitustaulukot. Nehän siirtyivät ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimuksiksi. Niitä pitää noudattaa, mutta ympäristökorvauksessa siitä ei korvata.

http://www.mavi.fi/fi/Documents/Työpaja%203,%20Ympäristösitoumukset.pdf

Kysymys 70:

Tila 40 ha AB-alue v.2014 kauraa yli 50 % LHP 15% loput viherkesantoa toimenpide tehost.talviaik.kasvipeitteisyys. Onko LHP ja viherkesanto eri kasvia v.2015 ? Käykö rehuohran kolmanneksi kasviksi. Ts. Onko otettava toinen viljakasvi, ettÃ¤ saa kolmannen kasvin vaatimuksen täytettyä ettei tukitaso olennaisesti alene ? Viherlannoitusnurmi ?

Veikko vastaa

Lhp-nurmi ja viherkesanto ovat eri kasvia. Sen sijaan lhp-nurmi ja viherlannoitusnurmi ovat samaa kasvia,

Vuoden 2015 viljelyn monipuolistamista ajatellen vuoden 2014 kasvilajit ja viljelyalat ovat ok, on kolme eri kasvia eli kaura, lhp-nurmi ja viherkesanto, joista enemmistökasvia on alle 75 % ja kahta enemmistökasvia alle 95 %.

Jotta koko pinta-alalle saisi v. 2015 luonnonhaittakorvauksen, pitäisi viherkesannon osuutta vähentää niin, että lhp-nurmen ja viherkesannon ala yhteensä olisi korkeintaan 25 %. Lhp-nurmen osuus voi pysyä ennallaan koska AB-alueen kohdentamisalueella lhp-nurmea voi olla 15 % (muualla Suomessa 5 %) Viherkesannon tilalle kÃ¤y viherlannoitusnurmi, joka on viljelyn monipuolistamisessa samaa heinä- ja nurmirehukasvia lhp-nurmen kanssa.
Jos kauraa on 50 %, lhp-nurmea 15 %, viherkesantoa 10 % ja viherlannoitusnurmea 25 %, niin silloin on kolme kasvia, joista enemmistökasvia kauraa on 50 % ja kahta enemmistökasvia eli kauraa ja nurmea (=lhp-nurmi + viherlannoitusnurmi) 90 %. Eli monipuolistamisehdot täyttyvät.

Kysymys 69:

Mites se nyt menee, voiko yhteiskäyttölohkoja ilmoittaa vai ei? Neuvoja sanoi lukeneensa, että voi ilmoittaa.

Veikko vastaa

On tullut muutos. Yhteiskäyttölohkoja voi ilmoittaa, mutta vain paperikartalla. Vipussa kasvulohkoja piirtävän pitää jättää yhteiskäyttölohkon kasvulohkostaan/-lohkoistaan paperikartta kuntaan, muut kasvulohkot voi piirtää ja lähettää sähköisesti.

Kysymys 68:

Onko lomakkeen tiedot julkisia luovutettavaksi kenelle tahansa? Mielestäni tiedot on verrattavissa mihin tahansa osake ym sijoituksiin. Vastaisitko kaverille, paljonko sinulla on Nokiaa tai Talvivaaraa?

Veikko vastaa

Noh, en ehkä kehtaisi vastata. Mutta 103A-lomake on osa EU:n maatalouspolitiikan toimeenpanoa, joka on julkista. Eli 103A lomakkeen tiedot ovat julkisia, se ei sisällä mitään sellaista tietoa, joka olisi salassa pidettävää. Paitsi osoitetietoja. Eli osoitetiedot on peitettävä.

Kysymys 67:

Lainaus Mavin koulutusmateriaalista Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6. 31.8. Tänä aiikana viljelykasvien on oltava tarkastettavissa. Jokainen hehtaari otetaan viljelykasvien osuuden laskemisessa huomioon vain kerran vuodessa.
Entä tilanne jossa nurmi päätetään vaikka heinäkuun puolessavälissä ja tilalle kylvetään syysrypsiä tai -rapsia

Veikko vastaa

Tuolta alalta kumpaakaan kasvia ei voisi laskea mukaan monipuolistamisen prosenttiosuuksiin, koska kumpikaan kasvi ei ole ollut lohkolla täyttä aikaa 30.6.-31.8.
Mutta MMM:stä on tähän liittyen lähetetty nippu kysymyksiä komissiolle, joihin odotetaan vastausta.

Kysymys 67:

Tila 40 ha AB-alue v.2014 kauraa yli 50 % LHP 15% loput viherkesantoa toimenpide tehost.talviaik.kasvipeitteisyys. Onko LHP ja viherkesanto eri kasvia v.2015 ? Käykö rehuohran kolmanneksi kasviksi. Ts. Onko otettava toinen viljakasvi, että saa kolmannen kasvin vaatimuksen täytettyä ettei tukitaso olennaisesti alene ? Viherlannoitusnurmi ?

Veikko vastaa

Lhp-nurmi ja viherkesanto ovat eri kasvia. Sen sijaan lhp-nurmi ja viherlannoitusnurmi ovat samaa kasvia,

Jos kauraa on 50 %, lhp-nurmea 15 %, viherkesantoa 10 % ja viherlannoitusnurmea 25 %, niin silloin on kolme kasvia, joista enemmistökasvia kauraa on 50 % ja kahta enemmistökasvia eli kauraa ja nurmea (=lhp-nurmi + viherlannoitusnurmi) 90 %. Eli monipuolistamisehdot täyttyvät.

Kysymys 66:

Minkä moiseksi herne -viljan ( kaura tai vehnä ) tukitasot muodostuu ensi vuodeksi .

Peltokasvien tuotantopalkkiota ei saa , jääkö jotain muutakin vielä pois

Veikko vastaa

Muuta ei jää pois. Sama tukitaso kuin nurmella tai rehuviljalla.

Kysymys 65:

Tukiuudistuksessa en löydä mainintaa käyttötarkoituksesta ”Hunajantuotantoon tarkoitettu kasvusto”. Myöskään en löydä viljelykasvia ”Hunajakukka”. Onko tietoa siitä, voiko peltolohkon jatkossa ilmoittaa käyttötarkoitukseen ”Hunajantuotantoon tarkoitettu kasvusto”?

VASTAUS:

Hunajakukka (= aitohunajakukka) tulee kasviluetteloon. Hunajan tuotantoon tarkoitettu kasvusto on ollut poikkeuksena sadonkorjuuvaatimukseen. Kun sadonkorjuuvaatimus poistuu, niin sitä tarvetta ei enää ole. Hunajan tuotantokasvien lohkoille ilmoitetaan se kasvi, mikä siellä kasvaa, esim. puna-apila, aitohunajakukka ym.

Kysymys 63:

Mikä on rahoituskurileikkurin %-osuus, onko se sama kuin vuonna 2013 (2,453658%)?

Veikko vastaa

Laskee prosenttiyksiköllä. Vuonna 2014 haettujen suorien tukien yli 2 000 euron summaa leikataan 1,302214 prosenttia.

Suoria tukia ovat tilatuki, valkuais- ja öljykasvipalkkio, tärkkelysperunapalkkio, EU-nautatuet, EU:n uuhipalkkio ja teuraskaritsapalkkio.

Sitä yli 5000 euron suorien tukien 10 %:n modulaatioleikkausta ei enää tänä vuonna ole. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tilatuki laski tälle vuodelle, niin yli 40 ha:n tiloilla suorien tukien summa on saman suuruinen tai suurempi kuin 2013. Paitsi tietysti niillä, joilla on maito/sonni/tärkkelysperunalisäosia. Lisäosathan puolittuivat tälle vuodelle ja ensi vuodelle viimevuotisesta.

Kysymys 62:

Luomutilojen peltoja ei oteta huomioon pysyvän nurmen viite-alaa laskettaessa 2015, mutta miten on jatkossa jos pitkään nurmella olleita luomutilan peltoja siirtyy tavanomaiseen tuotantoon luomusopimuksen loputtua tai yksittäisten peltolohkojen siirryttyä tavanomaiselle viljelijälle? Alkaa nurmilaskenta alusta silloin? Entä tuleeko luomutukiin takaisinperintä, jos luomutilan peltoja siirtyy tavanomaiselle tilalle ennen kevättä 2020?

Veikko vastaa

Näin ymmärtäisin, että myös luomutilan lohko voivat saada pysyvän nurmen ”statuksen” 2015, mutta luomutilalla on vapautus mahdollisesta ennallistamisesta niin kauan kuin lohko on luomuvalvonnassa. Jos lohko siirtyy tavanomaiseen viljelyyn, silloin lohkon viljely on mahdollisen ennallistamisen piirissä.

Tämän hetken asetusluonnosten mukaan luomutilalle ei tulisi takaisinperintää, jos lohko siirtyy tavanomaiseen viljelyyn.

Kysymys 61:

Lainaus viimeisimmästä komissioon lähetetystä ohjelmaluonnoksesta
”Luonnonhaittakorvauksissa, ympäristökorvauksiin kuuluvassa ympäristösitoumuksessa ja luonnonmukaista tuotantoa koskevassa sitoumuksessa korvauskelpoiseksi katsotaan maatalousmaa, joka on ollut vuonna 2013 tukikelpoinen luonnonhaittakorvauksessa tai ympäristötuessa ja on asetuksen (EY) N:o 1307/2013 artiklan 4 mukaista maatalousmaata vuonna 2015.

Lisäksi korvauskelpoiseksi alaksi katsotaan vuodesta 2015 alkaen eräät erikseen määriteltävät vuonna 2014 maatalousmaana olleet alat.

Korvauskelpoisuus määritellään näille aloille pysyväksi ominaisuudeksi edellyttäen, että alat säilytetään maatalousmaana. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei vuoden 2004 jälkeen raivattuja tukikelvottomia peltoja hyväksytä korvauskelpoisiksi.”

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että kaikki vuonna 2015 tukikelvottomaksi jäävät vuoden 2004 jälkeen käyttöönotetut alat jäävät korvauskelvottomiksi koko seuraavan ohjelmakauden ajaksi?

Veikko vastaa

Kyllä se sitä tarkoittaa. Ellei sitten erikseen voida hyväksyä korvauskelpoiseksi joissakin tilanteissa, esim. jos tilusjärjestelyssä on luovuttanut korvauskelpoista peltoa ja saa tilalle korvauskelvotonta v. 2004 jälkeen raivattua peltoa.

Kysymys 60:

Onko kerääjäkasvit näitä normaalia: timotei, raiheinät, apila ym.

ja yllä olevaan jatkoa, a.o. tarkoittanee, että esim. rehurapsi tai öljyretikka eivät käy kerääjäkasviksi? (Saneerauskasvina öljyretikka on hyvin esillä, mutta sokerijuurikas ym. tiloilla.)

Veikko vastaa

Mainitsemasi kasvit käyvät. Mavin opetusmateriaalissa lukee, että ”Peltoluonnon monimuotoisuus” -toimenpiteen kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä, muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai näiden seos.

Joo, tarkoittaa että eivät käy, elleivät kerääjäkasvit sitten muutu hovissa.. Kerääjäkasveja nimittäin ei ole nimetty komissiolle 18.11. menneessä ohjelmaluonnosversiossa, joten ne voidaan määrittää Vna:lla tai MMM:n asetuksella.

Saneerauskasvit sen sijaan on nimitetty ohjelmaluonnokseen, joten niiden muuttaminen vaatisi uutta ohjelmaversiota.
Ohjelmaluonnos kertoo näin: Saneerauskasvina on käytettävä öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia.
Eli tuo mainitsemasi rehurapsi ei näillä näkymin käy kumpaankaan.

Kysymys 59:

Eihän ole miään estettä, jos vastaan ottaa lantaa ja levittää vähemmän kuin se 15 kuutiota/ha, kun ei hae siihen mitään tukia.

Veikko vastaa

Ei ole estettä pienenkin määrän kuivalannan vastaanottamiseen, mutta lohkokohtaisen ”Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen” -toimenpiteen korvausta voi hakea vain siltä alalta, jolle sitä on levitetty vähintään 15 kuutiota hehtaaria kohden.

Kysymys 58:

Riittääkö jos ilmoitan ennen vuotta 2010 kylvetyn nurmen ensivuonna lhp:ksi. Meillä kun yritetty jatkaa nurmien ikää ja vaan tankattu uutta heinänsiementä tai sitten uusittu suoraan heinästä heinään??

Veikko vastaa

Tällä tietoa nykyisen ohjelmakauden ympäristötuen lhp-nurmi katkaisee sen 5 v taaksepäin tarkastelujakson, mutta uuden ohjelmakauden ympäristökorvauksen luonnonhoitopeltonurmi katsotaan nurmeksi v. 2015 ja siitä eteenpäin.

Eli vuodesta 2010 nurmena ollut lohko, joka v. 2015 ilmoitetaan lhp-nurmeksi, olisi pysyvä nurmi –lohko.

Kysymys 57:

Lasketaanko ensi vuonna uusien säännösten mukaan lannan arvot, jotka on levitetty nyt syksyllä? Vai vanhojen( 85% otetaan huomioon jne).

Veikko vastaa

Jos/kun tehdään viljelysuunnitelmaa ensi vuodelle, syksyllä levitetyn lannan ravinteet lasketaan nykyisten vielä voimassa olevien ehtojen mukaan.

Kysymys 57:

Onko kerääjäkasvit näitä normaalia: timotei, raiheinät, apila ym.

Veikko vastaa

Kysymys 56:

Sikatila, joka ei ole luomussa eikä hae eläinten hyvinvointitukea, pitääkö olla ruokintasuunnitelma? En löytänyt että täydentävissäkään olis mainintaa moisesta.

Veikko vastaa

Minun tietääkseni mikään tukiehto ei sitä vaadi. Täydentävät ehdot edellyttävät rehukirjanpitoa.

Kysymys 55:

Eikös lhp:n säilyttämisvaatimus nyt katkea? Eli tänä vuonna ekaa kertaa lhp nurmena tai niittynä ilmoitetun lohkon voi ottaa ens vuonna muuhun käyttöön?

Veikko vastaa

Kyllä katkeaa, voi ottaa muuhun käyttöön. Toisaalta on vielä auki, että voidaanko tänä vuonna lhp-nurmena ollut lohko lukea ensi vuonna toisen vuoden lhp-nurmeksi tai lhp-niittynä ollut lohko toisen vuoden monimuotoisuuspelto-niityksi.

Kysymys 54:

AB-alueella peltoalaa 19,51 ja C-alueella 38,69 ha. Jos tilalla on yli 30 ha peltoalaa, tilalla on viljeltävä vähintään kolmea eri viljelykasvia. Pitääkö kummallakin alueella viljellä 3 eri viljelykasvia, vai miten?

Veikko vastaa

Tila noudattaa kaikilla peltohehtaareillaan sen alueen sääntöjä, millä alueella sen talouskeskus sijaitsee. Jos talouskeskus on C-alueella, tilalla on kahden kasvin vaatimus. Jos talouskeskus on AB-alueella, silloin pitää olla vähintään kolme kasvia, koska kokonaispinta-ala on yli 30 ha. Ne suurimman ja kahden suurimman kasvin prosentit 75/95 lasketaan tilan koko peltoalasta. Sillä ei ole merkitystä millä tukialueella kasveja viljellään. Molemmissa tapauksissa voivat esim. kaikki AB-alueen pellot olla vaikka yhdellä kasvilla.

Sama ekologisen alan kanssa. Jos tilan talouskeskus sijaitsee Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Ahvenanmaalla ja peltoala on yli 15 ha, silloin tilan pitää jättää ekologista alaa.

Loppuvuoden tukimaksuaikataulu:

Marraskuu:
-kansallisten kotieläintukien loppumaksu (ei teurastuet), maksussa
-eläinten hyvinvoinnintuen 1.erä, maksussa
Joulukuu
-tilatuki (C1/C2 194/170 euroa/ha, + mahdolliset lisäosat) 1.12.alkaen
-valkuais- ja öljykasvipalkkio (89 euroa/ha) 1.12. alkaen
-luonnonhaittakorvauksen 2. erä (25 %, n. 55 euroa/ha) 1.12. alkaen
-EU:n uuhipalkkio joulukuun puoliväli
-EU:n nautapalkkio ja lypsylehmäpalkkio (AB) joulukuun puolen välin jälkeen
-erityisympäristötukisopimusten 2. erä joulukuun puolen välin jälkeen
Rahoituskurileikkaus yli 2000 euron menevästä suorien tukien yhteissummasta on tänä vuonna 1,302214 prosenttia. (10 %:n modulaatioleikkausta yli 5000 % euron summasta ei enää ole). Suoria tukia ovat tilatuki, valkuais- ja öljykasvipalkkio, tärkkelysperunapalkkio sekä EU-eläintuet

Kysymys 53:

Hei, tässä olisi muutama kysymys lihasikojen eläinyksiköistä ja laskentatavoista vuodelta 2015.
Onko se nyt niin, että jos eläinyksiköt lasketaan normaalisti kalenterivuodelta, mutta 2015 poikkeuksellisesti ajalta 1.5-31.12.2015. Eli mitä tämä käytännössä tarkoittaa ? Eikö 1.1.2015- 30.4.2015 välisen ajanjakson eläinmäärä vaikuta tilan eläintiheyteen millään tavalla ? Siinähän voi jäädä vajausta jos on pieni sikala ja iso hehtaarimäärä. Mikäs se laskentakaava nyt olikaan, millä tilan eläintiheys lasketaan.

Veikko vastaa

Luonnonhaittakorvauksessa eläinyksiköiden laskentakausi vuonna 2015 on tämän hetken luonnoksissa 1.5.-31.12.2015. Kun virallista asetusta ei ole annettu, niin varmasti ei voi luvata. Alkuvuoden eläimiä ei siten huomioitaisi, vaan keskiarvo laskettaisiin 1.5. alkavalta 8 kk:n jaksolta, ei koko vuoden jaksolta.

Esimerkkilaskenta sikatilalle.
Peltoa 150 ha. Jotta saisi kotieläinkorotuksen, eläintiheyden pitäisi olla vähintään 0,35 ey/ha. Eli eläinyksiköitä pitäisi olla keskimäärin vähintään 150×0,35 = 52,5 eläinyksikköä. Lihasioiksi laskettuna se tekee 52,5/0,3 = 175 lihasikaa. Eli laskentajaksolta pitäisi kertyä keskimäärin 175 sikaa. Keskiarvolaskentaan otettaneen mukaan joka kuukauden eläinmäärät. Jos laskentajakso on kalenterivuosi, niin silloin tuo 175 on 12 kuukauden keskiarvo. Jos laskentajakso on 1.5.-31.12., silloin se on 8 kuukauden keskiarvo. Eli yhteenlaskettu sikamäärä tuolta ajalta pitäisi olla 1400 sikaa, jotta keskiarvoksi tulisi 175. Jos sikoja olisikin vain neljänä kuukautena, niin silloin pitäisi parttiassa olla 350 sikaa, jotta keskimääräinen sikaluku olisi 175 sikaa. (4×350/8).

Kysymys 52:

Kuuluuko pitkään olleet lhp nurmet myös pysyviin nurmiin?

Veikko vastaa

Ei kuulu viiden vuoden jaksoa laskettaessa. MMM:n tiedotteen mukaan lohkolla ollut ympäristötuen lhp-nurmi katkaisee pysyvän nurmen viiden vuoden tarkastelujakson.

Mavista saadun tiedon mukaan viiden vuoden jaksoa taaksepäin voidaan tarkastella vain peruslohkotasolla. Jos peruslohkolla on ollut jokin muu kasvulohko kuin nurmikasvulohko, se katkaisee peruslohkon viiden vuoden tarkastelujakson, vaikka peruslohkolla olisi ollut myös nurmikasvulohko.

Kysymys 52:

Maitokiintiö poistuu ensi vuonna, mutta huhuja kuuluu vanhan kiintiön tarpeellisuudesta joidenkin tukien määrittelyyn myös ensi vuonna. Pitääkö paikkansa ja jos pitää, niin mihin tukiin?

Veikko vastaa

Vuoden 2015 pohjoisen tuen Vna-luonnoksen mukaan kiintiö vaikuttaa maitopalkkion maksamiseen 31.3.2015 asti, mutta sen jälkeen kiintiöllä ei ole merkitystä pohjoiseen maitopalkkion maksamiseen, vaan kaikki tuotetut litrat ovat samalla viivalla. Myöskään investointitukien myöntämisessä ei kiintiöllä ole enää merkitystä, mutta joillakin aiemmin investointitukipäätöksen saaneilla on vielä hankintapakko päällä.

Kysymys 51:

Pelto on raivattu joskus 80-luvulla. Sillä ei ole tukioikeuksia ikinä ollutkaan. Tilalla tulee SPV vuonna 2017 ja nuori isäntä ottaa tuon pellon vuokralle. Saako sitä LFA:n ja ympin piiriin mikäli isäntä hankkii saman verran tukioikeuksia?

Veikko vastaa

Jos pelto ei ole koskaan ollut tukihakemuksissa lfa/ymptukikelpoisena, eikä sitä myöskään ole ilmoitettu syksyllä 2004 jonolohkoksi lomakkeella 175, niin huonolta näyttää sen saaminen luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksessa tukikelpoiseksi v. 2015 tai sen jälkeen. Pieni mahdollisuus on silloin, jos sitä tänä vuonna on viljellyt yli 65 v ympäristötukeen ja luonnonhaittakorvaukseen sitoutumaton viljelijä ja viljelee siihen asti kunnes sitä haetaan korvauskelpoiseksi (=tukikelpoiseksi). Lopulliset tukiehdot korvauskelpoisuudesta varmistuvat ensi vuoden puolella.

Mutta vaikka v. 2017 olisi ehtojen puolesta mahdollista hakea pellolle korvauskelpoisuutta, niin saattaa olla, että budjetissa ei ole silloin enää varoja ottaa korvauskelpoisuuden piiriin lisää pinta-alaa.

Tilatuen (perustuki, viherryttäminen ja nuoren viljelijän tuki) saanti näyttää todennäköisemmältä. Nuori viljelijä tai uusi viljelijä voi hakea puuttuvia tukioikeuksia varannosta tukikelpoiselle pinta-alalle. Pelto on tilatuessa tukihakuvuonna tukikelpoinen, kun se on 1.1. viljelykunnossa ja viljellään täydentävien ehtojen mukaisesti. Varannosta saannin ehtona todennäköisesti tulee olemaan, että sille, joka on luovuttanut pellot nuoren viljelijän tai uuden viljelijän hallintaan, ei ole myönnetty ko. peltojen perusteella tukioikeuksia.

Kysymys 50:

Miten maksetaan ensi vuonna LHK (luonnonhaittakorvaus) seuraavissa esimerkkitapauksissa:
– viljaa 50 % peltoalasta, LHP-nurmi + KESANTO 25 % ja VLN (viherlannoitusnurmi) 25%
– viljaa 25 %, lhp-nurmi + kesanto 25 % ja VLN 50 %
– lhp-nurmi + kesanto 25 %, VLN 75 %
– VLN 100 %, LHK mille osuudelle peltoalasta. Neljäntenä vuonna tietenkin satokasvi koko alalle.

Veikko vastaa

Jos kaikki pellot korvauskelpoisia (=tukikelpoisia), niin kaikissa neljässä tapauksessa maksetaan luonnonhaittakorvaus koko pinta-alalle.
Ympäristökorvaus maksetaan muulle kuin kesantoalalle, jos LHP-nurmen osuus kohdentamisalueella on korkeintaan 15 % ja muualla Suomessa korkeintaan 5 %.

Luonnonhaittakorvauksessa viherlannoitusalan maksimi on 100% pinta-alasta sekä LHP-nurmen + kesannon maksimi 25 % pinta-alasta.
LHP-nurmen + kesannon maksimi tuskin nousee ensi vuodeksi 50 %:iin, koska se 18.11. komissiolle toimitetussa korjatussa ohjelmaluonnoksessa on edelleen 25 % ja jos tämä luonnos hyväksytään, niin se 25 % jää siihen eikä sitä voida valtioneuvoston asetuksella muuttaa edes yhdeksi vuodeksi.

Kysymys 49:

Viljelijä vuokraa toisen tilan pellot ensi vuoden alusta alkaen. Peltoja on viljelllyt tähän asti maanomistaja. Maanäytteet ovat menneet vanhaksi tämän vuoden syksyllä. Miten uudet säännöt tulevat menemään? Miten monta näytettä miltäkin lohkolta täytyy ottaa ???? ja riittääkö edelleen se, että uusi vuokraviljelijä ottaa maanäytteet ensi vuoden loppuun mennessä?

Veikko vastaa

Mavin marraskuun koulutusten taustamateriaalissa kerrotaan, että myös uudessa ympäristökorvauksessa jatkuu nykyinen käytäntö. Uusista hallintaan tulleista lohkoista sekä viljelyyn kesannon/lhp:n ym. jälkeen otettavista lohkoista maanäyte on otettava kasvukauden aikana. Viljelijän, joka ei aiemmin ollut sitoutuneena ympäristötukeen, on tehtävä viljavuustutkimukset ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Yli 0,5 ha:n peruslohkoista on otettava yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohden.

Helpotusta tulisi alle 0,5 ha:n lohkojen kohdalla. Alle 0,5 ha:n lohkolla voisi käyttää viereisen lohkon viljavuustutkimusta. Erillisiltä alle 0,5 ha:n lohkoilta pitää ottaa oma näyte, paitsi silloin ei tarvi, jos käyttää lannoituksessa lohkolle typen osalta runsasmultaisen maan ja fosforin osalta hyvän viljavuusluokan taulukkoarvoja.

Kymysyksen jatkomietintä…
Eli erillinen alta 0,5 ha:n lohko ja tätä ei lannoita laisinkaan, niin tästä ei tarvita viljavuusnäytettä. Jos näin niin järkevä suunta?
VASTAUS:
Mavin aineiston mukaan, jos pelto on viljelyssä, niin pitää ottaa. Mitä on viljelyssä oleva pelto, siihen varmaan tulee tarkentavaa selitystä jossain vaiheessa.
” Viljelijän on tehtävä viljelysuunnittelua ja seurantaa varten viljavuustutkimukset viljelyssä olevista pelloista. Viljelemättömistä pelloista ja kesantopelloista sekä muista viljelyyn otettavista pelloista on otettava näytteet sen kasvukauden aikana, jona viljely aloitetaan.”

Kysymys 48:

Toinen asia mistä en pääse kärryille on nämä eri monimuotoisuuspeltojen ja esimerkiksi saneerauskasvien yhteismäärä ja vaikuttaako suojavyöhykealat näihin. Eli esimerkki omalta tilalta; peltoa 40 ha, suojavyöhykelohkoiksi esim. 2 ha (voiko olla kuinka paljon). Saneerauskasville kylvettäisiin vaikka 8 ha (siemenperunakierto) voiko vielä olla esim. riistapeltoa.

Veikko vastaa

Näin voi olla ja vielä riistapeltoa 6 ha. Tämän hetken valmistelutilanteen mukaan:
Suojavyöhykkeitä saa olla 100 %
Saneerauskasveja saa olla 100 %
Kerääjäkasveja saa olla 100 %
Viherlannoitusnurmea saa olla 100 %
Monimuotoisuuspeltoja (riista-, maisema-, niitty- ja lintukasvimonimuotoisuuspeltoja) saa olla yhteensä enintään 15 %.
LHP-nurmea voi AB:n kohdentamisalueella olla 15 % ja muualla 5 %.
Monimuotoisuuspeltoja + lhp-nurmea yhteensä saa AB:n kohdentamisalueella olla 20 %ja muualla 15 %.

Kysymys 47:

Maitotilalla on 80 % alasta nurmella ja viherryttämistuki täyttyy näin ollen poikkeuksella. Onko nyt niin että jää kuitenkin talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ulos tämän viherryttämispykälän vuoksi.

Veikko vastaa

Kyllä ohjelmaluonnoksen mukaan näin on. Ettei saa talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvausta.
Huomattava, että yli 120 ha:n tiloilla voi tulla vastaan, että on yli 75 % nurmea, mutta muuta alaa kuin nurmea + kesantoa on yli 30 ha, jolloin viherryttämisestä ei ole vapautusta. Jos näin on tilanne 15.6. jälkeenkin, niin menettää viherryttämistuen (kun pääkasvia on yli 75 %), mutta saa talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvauksen (jos on ko. toimenpiteeseen sitoutunut)..

Nurmitilojen kannattaa joka tapauksessa ottaa se kasvipeitteisyys, vaikka näyttäisi siltä, että siitä ei ehkä saisi korvausta. Se vähimmäisala 20 % täyttyy joka tapauksessa että heilahtaa, ja sinä vuonna kun nurmiala laskee 75 prosenttiin tai alle, saa sen kasvipeitteisyyskorvauksen.

Kysymys 46:

Viljelijä vuokraa toisen tilan pellot ensi vuoden alusta alkaen. Peltoja on viljelllyt tähän asti maanomistaja. Maanäytteet ovat menneet vanhaksi tämän vuoden syksyllä. Miten uudet säännöt tulevat menemään? Miten monta näytettä miltäkin lohkolta täytyy ottaa ???? ja riittääkö edelleen se, että uusi vuokraviljelijä ottaa maanäytteet ensi vuoden loppuun mennessä?

Veikko vastaa

Kysymys 45:

Nyt on kahta tietoa liikkeellä LFA-tuesta. Jos 100 ha:n tilalla on 40ha luonnonhoitopeltoa, niin maksettaisiin vain 25ha:n lfa-tuet ensi vuonna luononhoitopellosta (15 ha jäisi ulkopuolelle) tai sitten vasta tulisi voimaan v. 2016 tämä rajoitus. Miten olisi tieto nyt? (b-alue)

Veikko vastaa

Tarkoitus on että ensi vuonna prosentti on 50, mutta asia on vielä vaiheessa. Lhp-nurmen ja kesannon maksimimäärä luonnonhaittakorvauksessa oli tarkoitus vuodeksi 2015 nostaa 50 prosenttiin valtioneuvoston asetuksella, mutta kun ohjelmaluonnoksessa on edelleen se 25 %, niin se ohjelmaluonnos pitää ensin saada korjattua siltä osin.
Maksimiala luonnonhoitopeltonurmea, jolle maksetaan ympäristökorvaus, on kohdentamisalueella (= pää osin AB-alue)15 % ja muualla Suomessa (= pääosin C-alue) 5 %. Yli ilmoitetulle luonnonhoitopeltonurmelle ei makseta ympäristökorvausta. Ja jos lhp-nurmen ala ylittää 50/25 %, niin yli menevälle osalle ei makseta luonnonhaittakorvausta.

Kysymys 45:

Kysymys… Onko kaura ja ohra eri kasvia. Vai lasketaanko ne yhteen kun tarkkaillaa 75 % velvoitteen täyttymistä

Veikko vastaa

Ovat eri kasvia. Täältä löytyy kasviluettelon luonnos: http://www.mavi.fi/fi/Documents/Työpaja%206,%20Viherryttäminen.pdf

Kysymys 44:

Minkä ikäisenä tai painoisena porsas muuttuu lihasiaksi ? Jatkuuko v.2015 ja eteenpäin tämä pohjoinen kotieläintuki sioille ? Pieni sikala yrittää pysyä vielä kotieläintilana.

Veikko vastaa

Porsas on porsas kolmeen kuukauteen asti ja sitten siitä tulee muu sika. Sika-siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki jatkuu ainakin vuoteen 2020. Silloin se on katkolla Etelä-Suomessa, mutta pohjoisessa se on pysyvää, ellei sitten kansallisesti päätetä luopua siitä.

Ss-tukeahan maksetaan, niille, jotka saivat ss-viitemäärän vuoden 2007 sika/siipikarjatuotannon perusteella tai joille viitemäärä on voitu siirtää ja jotka täyttävät luonnonhaittakorvauksen kotieläintilan ehdot. V. 2015 alkaen ehtona on 0,35 ey/ha. Eläinyksiköt lasketaan kalenterivuodelta, mutta v. 2015 poikkeuksellisesti ajalta 1.5.-31.12.2015.

Kysymys 43:

LHP-nurmen ja kesannon ala voi korkeintaan ensi vuonna sen 25 % viljelykasveista. Mites muut LHP, riista,niitty ja maisema, mihin ne lasketaan?

Veikko vastaa

Ensi vuonna on vain yhdenlaista luonnonhoitopeltoa, eli on vain luonnonhoitopeltonurmea. Lhp-nurmi kuuluu lohkokohtaisissa toimenpiteissä kategoriaan Ympäristönhoitonurmet. Lhp-nurmen lisäksi muita ympäristönhoitonurmia ovat suojavyöhykenurmet ja monivuotiset ympäristönurmet.
Niitty-, riista- maisema- ja lintukasvipellot ovat monimuotoisuuspeltoja. Ne kuuluvat lohkokohtaisissa toimenpiteissä kategoriaan Peltoluonnon monimuotoisuus. Monimuotoisuuspeltojen lisäksi tähän kuuluvat viherlannoitusnurmi, kerääjäkasvit ja saneerauskasvit. Monimuotoisuuspeltoja ei lasketa yhteen kesannon kanssa.
Monimuotoisuuspeltoja (niitty-, riista-, maisema- ja lintukasvi) voi olla enintään yhteensä 15 % (kohdentamisalueella 20%).
Monimuotoisuuspeltoja + lhp-nurmea voi olla enintään yhteensä 15 % (kohdentamisalueella 20 %).

Kysymys 42:

Luin Maaseudun tulevaisuus -lehdestä 21.11.2014, että yhteiskäytössä olevalta peruslohkolta saa hakea tukia vain yksi viljelijä eli peruslohkot voivat olla vain yhden viljelijän hallinnassa ensi vuoden tukihakemuksessa.

Mitä nyt pitäisi tehdä, että minä ja vuokralaiseni saisimme molemmat omille kasvulohkoillemme kuuluvat tuet myös vuonna 2015 ? Olen vuokrannut naapurille mansikan viljelyyn peruslohkostani toisen kasvulohkon, toisella kasvulohkolla viljelen itse ohraa tai vehnää. Peruslohko on ollut yhteiskäytössä 2013 alkaen.Voiko kasvulohkot muuttaa peruslohkoiksi ? ?

Veikko vastaa

Voi muuttaa eli se peruslohko pitääkin jakaa.

Vaikka olet vuokrannut naapurille osan peruslohkosta, tuon yhteiskäyttömahdollisuuden vuoksi peruslohkoa ei ole tarvinnut jakaa. Nyt kun tuo yhteiskäyttömahdollisuus poistuu, niin se peruslohko pitää jakaa. Lohkot voi taas yhdistää, kun lohko palaa viljelyysi.

Kysymys 41:

Tila sijaitsee Varsinais-Suomessa. Tilan pinta-ala n. 26 ha ja viljeltäviä kasvilajeja 5. Voiko ekologisen alan vaatimuksen täyttämiseksi varhaiskaalin jälkeen kylvää kerääjäkasviksi rehuöljyretikkaa?

Veikko vastaa:

Valitettavasti ei voi.
Ekologisena alana voi ilmoittaa kesantoa, typpeä sitovien kasvien aloja, tÃ¤ydentävien ehtojen mukaisia maisemapiirteitä ja lyhytkiertoisen energiapuun aloja.

Ekologiseksi alaksi ilmoitettava kesanto on sijaittava tilan peltoalalla ja se on säilytettävä 1.1. 15.8. vÃ¤lisen ajan. Tuona aikana efa-kesannolla (= ekologisen alan kesanto) ei saa olla maataloustuotantoa. 15.8. jälkeen efa-kesantoa on mahdollista laiduntaa tai sadon voi korjata. Kesannon painokerroin on 1.

Typpeä sitoviksi kasveiksi hyväksytään tilan peltoalalla olevat herneet, pavut, lupiinit (ei Alaskan eikä komealupiini), virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien seokset.
Typpeäsitovaa kasvia on oltava peltolohkolla 30.6. – 31.8. Jos typpeä sitova kasvi korjataan ennen edellä mainitun ajanjakson päättymistä, peltolohkon voi muokata vasta 1. 9. alkaen. Kasvuston tai sen sÃ¤ngen voi päättää kemiallisesti aikaisintaan 1.9. Jos alalle kylveään syyskylvöisiä kasveja, peltolohkon kasvuston tai sen sängen voi päättää kemiallisesti sekä lohkon voi muokata ja kylvää edellisestä poiketen aikaisintaan 15. 7. Typpeä sitovien kasvien painokerroin on 0,7. Tämä tarkoittaa sittä, että jos viljelijä ilmoittaa yhden hehtaarin hernettä, se lasketaan 0,7 hehtaariksi ekologista alaa.

Kysymys 40:

Onko näin, kuten alla olevan kopioin näistä kerääjäkasveista, että ei ole hehtaari- tai prosenttirajoitusta?
Siis, saako esim. viljatila laittaa jokaiselle viljahehtaarilleen kerääjäkasvia kasvamaan ja saa joka hehtaarille tukea 100 €/ha näistä kerääjäkasveista?
Kerääjäkasvien ja viherlannoitusnurmien tuet ovat alustavan tiedon mukaan 100 euroa hehtaarilta.

(Vielä huomautuksena, että toimenpiteellä ei ole mitään hehtaari- eikä prosenttirajaa, sitä voi toteuttaa vaikka tilan kaikilla hehtaareilla.

Lisäksiksi kerääjäkasvien viljely täyttää talviaikaista kasvipeitteisyyttää, jos kasvusto säilytettävä seuraavaan kevääseen asti.
Kasvipeitteisyyden korvausta ei enää kerääjäkasvilohkoille makseta. Veikko)

Veikko vastaa

Näin on, kerääjäkasveilla, samoin kuin viherlannoitusnurmellakaan, ei ole luonnoksissa hehtaari- eikä prosenttirajaa. Viimeisissä luonnoksissa viherlannoitusnurmen korvaus on 54 euroa/ha, kerääjäkasvien edelleen 100 euroa/ha.
Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita. Kasvusto myös suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen.
Kerääjäkasvi voidaan kylvää:
– viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai
– viimeistään viljan orasvaiheessa esimerkiksi rikkakasviäestyksen yhteydessä.
– viljelykasvin (varhaisperuna, varhaisvihannekset) korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta, kuitenkin viimeistään 15.8.
Kerrääjäkasvi voi olla italianraiheinä, muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai näiden seos. Kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1. päivänä lokakuuta.

Kysymys, talviaikainen kasvipeitteisyys 39:

Meidän alueella (talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisalueella) voisi vaadittavaa 20% vähimmäisalaa täyttää esim. LHP-pelloilla. Luonnoksessa mainitaan lisäksi, että vaadittavaa 20% vähimmäisalaa voi täyttää myös kevennetyllä muokkauksella. Pitääkö tuo kohta tulkita niin, että jos tilalla on 15 % LHP-peltoja ja 20% kevennetysti muokattua sänkeä, niin tilalla ei tällöin olisi kasvipeitteisyyttä 35 % vaan vain 20 %?

Ja vielä tarkennusta: Eikö kesanto, esim. sänki- tai vihersellainen täytä kasvipeitteisyysalaa. Tukeahan se ei saa, mutta eikö täytä ko. alaakaan, kun ei luonnostekstissä sitä mainita kasvipeitteisenä?

Veikko vastaa

Tuohon viimeiseen ensin. Luonnosten mukaan viher- ja sänkikesanto eivät täytä talviaikaista kasvipeitteisyyttä.

Sitten tuo eka. Oikein tulkittu. (paitsi että 15 % LHP:tä voi olla vain AB-alueen LHP:n kohdentamisalueella, C-alueella LHP:n maksimi on 5%).

Jos kasvipeitteisyyden kohdentamisalueella, jossa siis maksetaan korkeampi korvaus ( ja johon melkein kaikki AB-alueen ja osa C-alueenkin kunnista kuuluu), tavoittelee korkeampia tasoja (40 %, 60 % tai 80 %), niin 20 %:sta ylöspäin olevan alan on oltava jotakin seuraavista:

Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen voidaan hyväksyä seuraavat lohkot:

1) monivuotiset viljellyt nurmet, talven yli säilytettävät yksivuotiset nurmet ja ruokohelpi;

2) monivuotiset puutarhakasvit ja kumina;

3) viljan, öljykasvien, tattarin, siemenmausteiden ja kuitupellavan sekä härkäpavun, herneen ja lupiinin sänki ja suorakylvö sänkeen;

4) kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti;

5) syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä ja muut syyskylvöiset viljat, syysrypsi, syysrap-si ja muut syyskylvöiset öljykasvit sekä muut syyskylvöiset kasvit ja keväällä korjattava pellava ja hamppu.

Korjaus:

Mavista juuri saadun tiedon mukaan viher- ja sänkikesannot tulevat täyttämään kaikkia talviaikaisen kasvipeitteisyyden prosentteja, mutta sille kesantoalalle ei tulla maksamaan sitä kasvipeitteisyyden korvausta.

Kysymys 38:

Onko jossain vaiheessa tulossa rajoite lhp:n, kesannon ja viherlannoitusnurmen yhteismäärälle?

Veikko vastaa

Tämän hetken valmistelutilanteen mukaan LHP-nurmen ja kesannon maksimiala, jolle saa luonnonhaittakorvauksen, on 50 % korvauskelpoisesta peltoalasta vuonna 2015 ja vuonna 2016 se putoaa 25 prosenttiin. Loppu 50/75 % pitää olla viljelykasvilla.

Viherlannoitusnurmi luetaan viljelykasviksi, joten sillä ei ole prosenttirajaa. Viherlannoitusnurmea voi olla vaikka 100 % pinta-alasta.

Kysymys 37:

Miten nämä tilat, jotka ensi vuonna pinta-alan puolesta jäävät ulkopuolelle lfasta ja ympistä eli alle 5 ha, niin voiko he jatkossa ruiskutella itse tai naapuri? Vai onko heidänkin käytävä koulutus?

Veikko vastaa

Jaha. Kaikkien, jotka käsittelevät kasvinsuojeluaineita tai tekevät päätöksiä niiden käyttämisestä, pitää noudattaa kasvinsuojelulainsäädäntöä. Jos sillä pienelläkin tilalla käytetään kasvinsuojeluaineita, niin vaikka naapuri ruiskuttaisi, viljelijällä itsellään pitää olla alle 5 v vanha nykyisen ympäristötuen mukainen kasvinsuojelukoulutus tai sitten uusi kasvinsuojelututkinto 26.11. 2015 mennessä. Ja tietysti koulutus/tutkinto pitää olla naapurillakin.

Tarkasti ottaen viljelijä, jolla ei ole ympäristösitoumusta, pärjää ilman koulutusta tai tutkintoa 26.11.2015 asti.

Sitten ei viljelijällä tarvi olla, jos se naapuri hoitaa asiat alusta loppuun eli huolehtii kasvuston tarkkailusta ja arvioi kasvinsuojelutarpeet ja tekee päätökset aineiden hankinnasta ja ostaa ne aineet ja sitten lopuksi ruiskuttaa lohkot ja hoitaa tiedot tilan kasvinsuojelukirjanpitoon ja huolehtii tyhjien pönttöjen asianmukaisesta hävittämisestä.

Suomi on 18.11. iltapäivällä klo 15:42 lähettänyt korjatun ohjelmaluonnoksen ja vastaukset komission maaseutuohjelmasta tekemiin 170 kysymykseen. Liuta kysymyksiä koski ympäristöohjelmaa ja sitä tarjotaan nyt komissiolle hieman muutettuna. Muutoksista kuullaan varmaan lähiaikoina.

Kysymys 37:

Tuleeko viherryttämisehto täytettyä jos varhaiskaalin jälkeen kylvää kerääjäkasviksi rehuöljyretikkaa?

Veikko vastaa

Jos tilan pinta-ala on alle 10 ha, niin tila on vapautettu viherryttämisen viljelyn monipuolistamisesta eli vähintään kahden kasvin vaatimuksesta. Jos pinta-ala on 10 ha tai enemmän, niin kahden kasvin vaatimus ei täyty. Peräkkäin samalla alalla viljellyistä kasveista otetaan huomioon vain toinen kasveista se, joka on kylvetty ja kasvaa lohkolla 30.6. mennessä.

Lainaus Mavin koulutusmateriaalista ”Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6. – 31.8. Tänä aikana viljelykasvien on oltava tarkastettavissa. Jokainen hehtaari otetaan viljelykasvien osuuden laskemisessa huomioon vain kerran vuodessa.”

Kysymys 36:

Jos jatkossa teettää ruiskutukset ulkopuolisella urakoitsijalla, tarviiko nykyisen ympäristötuen ruiskuttajakoulutus/v. 2015 vaadittava kasvinsuojeluaineiden käyttäjäutkinto olla myös viljelijällä?

Veikko vastaa

Jos urakoitsija tekee 100-prosenttisesti kaikki vaiheet, myös kasvustojen tarkkailut ja ruiskutuspäätökset, niin viljelijällä ei tarvi olla ruiskuttajantutkintoa tai kasvinsuojeluaineiden käyttötutkintoa.
Tässä Tukesista kevÃ¤Ã¤llÃ¤ saatu vastaus kenellä pitää olla kasvinsuojeluaineiden käyttäjätutkinto alkaen 26.11.2015
—–
Päätksentekijän ja ruiskuttajan tutkintovaatimus on herättänyt todella paljon kysymyksiä, ja varmasti herättää jatkossakin. Linjasimme Tukesissa niin, ettäruiskutuspäätöksen tekevän henkilön tulee suorittaa myös tutkinto, koska hänellä tulee olla tietoa torjuttavista tuhoojista, mahdollisista torjuntakynnyksistä sekä hyväksytyistä valmisteista. Tämän linjauksen esittely on nostanut esille toinen toistaan erikoisempia tilanteita, joissa halutaan tarkentaa, kenellä tutkintovelvoite oikein onkaan.
Nousseen keskustelun pohjalta olemme edelleen linjanneet, että jos urakoitsija, työntekijä(-t) tai esimerkiksi tilayhtymän yksi osakas tekee kasvinsuojelutoimet 100% (suunnittelu, tarkkailu, osto, ruiskutus), ei tilan omistajan tai tilayhtymÃ¤n muiden osakkaiden tarvitssuorittaa tutkintoa. Tällöin tilalla pitää olla kopio ruiskuttajan tutkintotodistuksesta (ympäristötuen koulutukseen osallistumistodistuksesta), ja suosittelemme lisäksi selkeää kirjallista sopimusta viljelijÃ¤n ja urakoitsijan kesken, jossa kuvataan urakoitsijan/ruiskuttajan vastuu. Kirjallinen sopimus selkeyttää tilannetta myös mahdollisissa vahinkotapauksissa, jossa urakoitsija ruiskuttaa vahingossa esimerkiksi pohjavesialueelle valmistetta, jota ei siellä saisi käyttää.
Em. tilanne ei koske suurinta osaa tavallisista tiloista, joilla viljelijä itse hoitaa ruiskutukset ja tarvittaessa käyttää lisäksi urakoitsijaa. Sen sijaan se koskee ehkä eniten a) pieniä tiloja, joiden omistaja on ulkoistanut kasvinsuojelun täysin esimerkiksi naapuriviljelijälle, b) isoja tiloja, joiden omistajalla ei ole hajuakaan maanviljelystä ja tilanhoitaja tekee kaikki viljelyyn liittyvät päätökset, c) tilayhtymiä, joissa yksi osakas hoitaa koko kasvinsuojelun.

Kysymys 35:

Luetaanko esim. vuodesta 2007 asti lhp-nurmena olleet lohkot pysyviksi nurmiksi, jos ne ilmoitetaan vielä 2015 tukihakemuksella jonkin sortin nurmena?

Veikko vastaa

No, ainakin silloin, jos hakija ensi kevään hakemuksessa ilmoittaa lohkolle kasviksi pysyvä nurmi.

Tuo pysyvä nurmiasia on auki. MMM neuvottelee komission kanssa tästä pysyvän nurmen tulkinnasta, mitkä alat lopulta joudutaan määrittämään pysyväksi nurmeksi

Kysymys 34:

Selvennätkö vähän tätä tulevan kauden kasvipeitteisyystukea?

Esim. 100ha tila jättää sängelle/kultivoi kohdentamisalueella 20% pinta-alasta ja kyntää kaikki loput, niin saako hän tukea 4×100 e vaiko 4×20 e?

Veikko vastaa

Tässä tapauksessa korvaus on 100 ha x 4 euroa. (sikäli kuin korvaus on 4 euroa kun ohjelma lopulta hyväksytään..)

Tämän hetken luonnosten mukaan talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvausta ei makseta lohkolle, jolle on ilmoitettu esim. suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto tai katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla, mutta niillä voi täyttää sitä kasvipeitteisyyttä 20 prosenttiin asti.

Jos tuossa 100 ha:ssa olisi vaikka 5 ha luonnonhoitopeltonurmea ja 2 ha suojavyöhykettä ja 10 ha viherlannoitusnurmea, eli yhteensä 17 ha, niin silloin pitää jättää 3 ha sängelle/kevennetysti muokatuksi, jolloin täyttyy se 20 %, ja loput 80 ha voi kyntää. Kasvipeitteisyyden korvausta maksetaan silloin 83 ha x 4 euroa.

Kysymys 33:

Mitenkä se jatkossa meneekään; rajoitteena C-alueen kiintiö ja jokainen voi tuottaa vapaasti siihen asti? Mikä on tukitaso ja onko maksatus kuukausittain vai harvemmin?

Veikko vastaa

Näin on, ei ole tilakohtaisia viitemääriä, on vain C-alueen kiintiö. Jos se ylittyy, silloin todennäköisesti tukeen varattu määräraha ei riitä ja kaikilta tuottajilta leikataan joka litralta muutama sentin kymmenys. Tuen maksu edelleen kuukausittain.

Tarkasti ottaen kiintiöthän poistuvat 1.4.2015, en tiedä huomioidaanko ne kiintiöt vielä alkuvuonna pohjoisessa tuessa.

Pohjoisessa tuessa on säilymässä edelleen hakijakohtainen enimmäislitrarajoite, jolle tukea maksetaan. Tänä vuonna se on ollut C1-C2-alueella 3,5 milj. litraa. Rajoitteen laskenta siirtynee kalenterivuodelle.

Kysymys 32:

Millä ajanjaksolla kotieläintilalla, jossa on nautoja, on oltava sille vaadittava eläinyksikkömäärä. Onko oltava koko vuoden vai jonkin tietyn ajanjakson ?

Veikko vastaa

Ensi vuoden ehdot ovat osin vielä valmistelussa. Mutta koko kalenterivuodelta eläinyksiköt kuitenkin lasketaan. Paitsi että v. 2015 laskentakausi on luonnonhaittakorvauksessa, eläinten hyvinvointikorvauksessa ja kotieläinluomussa poikkeuksellisesti 1.5.-31.12.2015.

Kansallinen(=pohjoinen) nautojen ey-tuki ei edellytä mitään pitoaikoja, eläinryhmistä kertyvät yksiköt lasketaan ruokintapäivien mukaan 1.1.-31.12.2015. Koska laskentakausi tähän asti on ollut 1.7.- 30.6., niin 1.7.-31.12.2014 jakso ei enää vaikuta laskentaan.

Luonnonhaittakorvauksessakaan ei ehtojen luonnoksen mukaan vaadita mitään tiettyä ajanjaksoa eikä myöskään luomuehtojen luonnoksessa, riittää kun ruokintapäivien mukaan laskettuna kertyy luonnonhaittakorvauksessa vähintään 0,35 ey/ha kalenterivuoden ajalta ja luomukotieläintuotannossa 0,3 ey/ha kalenterivuodelta. (vuonna 2015 siis ajalta 1.5.-31.12.)

Eläinten hyvinvointikorvauksessa on oltava hallinnassa koko sitoumusvuoden ajan vähintään tietty määrä eläimiä eli nautojen osalta 15 eläinyksikköä. Tuo koko sitoumusvuoden ajan tarkoittanee, että tuo 15 ey pitää täyttyä jatkuvasti.

EU-nautapalkkiossa ei ole pitoaikoja, palkkioon oikeuttavista eläimistä tuki maksetaan 1.1.-31.12.2015 ruokintapäivien mukaan.

Kysymys 31:

Pitääkö aktiiviviljelijän ilmoittaa tukihakemuksellaan min 5 ha peltoa vai riittääkö että hänelle maksetaan tilatukea se minimi, onko ensi vuonna vielä 200 euroa, eli sen verran peltoa.

Veikko vastaa

Minimipeltoalaa ei ole. Riittää, että hakija hakee ja on oikeutettu suoriin tukiin (tilatuki, EU-peltokasvipalkkio, EU-eläinpalkkiot). Suorien tukien määrä voi jäädä alle sen 200 euron rajan, jolloin ei makseta, mutta tuenhakija on silloin aktiiviviljelijä.

Kysymys 30:

Jos maanomistaja vuokraa pellot viljelijä A:lle vaikka 10 vuodeksi ja muutaman vuoden kuluttua A muodostaa yhtymän poikansa kanssa, niin tarviiko sopimus uusia? Vai riittääkö, että sopimus on voimassa toisen osakkaan kanssa?

Veikko vastaa

Vuokrasopimukselle ei tarvi tehdä mitään niin kauan kuin viljelijä A on yhtymässä mukana. Jos hän luopuu yhtymästä/viljelystä ennen kuin 10 vuotta on kulunut, niin silloin pitää sopia maanomistajan kanssa vuokrasopimuksen purkamisesta. Määräaikainen vuokrasopimus sitoo yhtälailla vuokralaista kuin vuokranantajaakin. Hän ei voi siirtää vuokrasopimusta esim. pojalleen ellei siitä ole erikseen vuokrasopimuksessa mainittu.

Kysymys 29:

SPV huomenna tai 31.12.2014. Pitääkö täyttää lomake 160? Tässä mietitään,koska toisaalta pitäisi -sitoumus voimassa 30.4 asti. Mutta toisaalta kaikki menee ensi keväänä uusiksi. Minusta pitäisi, miten sinusta?

Veikko vastaa

Kyllä pitää, ellei luopuja halua, että hänelle tulee takasinperintöjä. Jos kesken sitoumuskauden/sopimuskauden hallinta vaihtuu niin sitoumukset ja sopimusten siirtolomake 160 pitää täyttää ja sitoumukset siirtää, vaikka ensi keväänä jatkaja tekee uudet. Jos sitoumuksia ei siirretä, silloin luovutuksensaajalla ei ole sitoumuksia. Pellot on silloin luovutettu sitoumusten ulkopuolelle. Siitä pitää langettaa seuraamuksia luopujalle, jonka sitoumus on ollut voimassa alle kolme vuotta. Ja suurella osalla viljelijöistä lfa-sitoumus on tehty 2012 eli ollut voimassa alle kolme vuotta.

Jos erityistukisopimusta ei siirretä ja sopimus on ollut voimassa yli kolme vuotta, niin silloin ei sopimuksesta tule takaisinperintöjä, kun sopimuksen tekijä lopettaa viljelyn.

Tarkennuksena alla olevan vastauksen viimeiseen kappaleeseen: Jos erityistukisopimusta ei siirretä, ja 5 v sopimus on ollut voimassa yli kolme vuotta tai 10 v sopimus yli kuusi vuotta, niin silloin ei sopimuksesta tule takaisinperintöjä, kun sopimuksen tekijä lopettaa viljelyn.

Kysymys 28:

Minkälaiset keinot on käytettävissä, jos ei siirrä tänä vuonna tukioikeuksien omistuksia pellon omistajalle?
Voiko tukioikeuden palauttaa pellon mukana vastikkeetta seuraavalle vuokraajalle/ omistajalle jos myynti kyseessä ja nykyinen omistaja ei ole aktiiviviljelijä ( vai luettiinko se perunamaa aktiiviviljelyksi) ?
Vuokrasopimuksissa lisälausekkeita( mtk pohja) tai vanha automaattisesti satokausittain jatkuva v. 1980-1990 luvulta lähtien, onko merkitystä ?

Veikko vastaa

Jaha. Kyllä tämä siirto on mahdollista 2015 ja sen jälkeenkin. Jos vuokrasopimuksessa on ehto, että vuokralainen sitoutuu siirtämään tukioikeudet maanomistajalle tai hänen osoittamalleen aktiiviviljelijälle vastikkeetta tilanteessa, kun vuokrasopimusta ei enää jatketa, niin se sitoo vuokralaista.

Jos maanomistaja vuokrasopimuksen päättyessä jättää tukihakemuksen, niin hän on silloin aktiiviviljelijä ja tukioikeudet voidaan siirtää hänelle. Mahdollinen lahjavero voi tulla kyseeseen, jos siirretään muulle kuin maanomistajalle tai v. 2016 jälkeen maanomistajalle. Toisaalta kun perustukioikeuden arvo on n. 100 euroa, niin lahjaverokynnys tuskin laukeaa. Tilatukilain mukaan maanomistajalle siirrossa ei tarkastella verotuskysymyksiä, jos kyseessä on vuoden 2006 vuokrasopimus ja siirto tehdään viimeistään v. 2016.
Perunamaa ei tee maanomistajasta aktiiviviljelijää 2015, mutta vielä 2014 hänet voidaan sen perunamaan ansiosta katsoa viljelijäksi (= peltoa hallinnassa), jolloin tukioikeudet voidaan hänelle siirtää eikä vuokrasopimusta tarvi välillä katkaista siirtoa varten.

Kysymys 27:

Tilalla on tukioikeudettomia peltoja 6ha, onko mahdollista saada tuen piiriin? Ja koska? Saako pelloille mitään tukea, vaikkei lfa ja ymppiä olekaan?

Veikko vastaa

Peltokasvipalkkion saa. Luonnonhaitta-/ympäristökorvauksen ainoastaan, jos pellot ovat olleet jossain vaiheessa lfa:n/ymp.tuen piirissä. Tilatuen ostamalla tai vuokraamalla tukioikeuksia. Jos peltojen haltija vuonna 2015 on uusi tai nuori viljelijä, hän voi saada tilatukioikeudet varannosta.

Ensi vuonna peltokasvipalkkiota maksetaan valkuais- ja öljykasvien ja tärkkelysperunan lisäksi myös rukiille ja sokerijuurikkaalle ja AB-alueella avomaan vihanneksille. Valkuais- ja öljykasvien 10 %:n vähimmäisvaatimus pinta-alasta poistuu.

Jos pellot ovat olleet 1995 tai sen jälkeen lfa:n/ympäristötuen piirissä, ne todennäköisesti voivat saada luonnonhaitta- ja ympäristökorvauskelpoisuuden v. 2015. Jos pellot ovat C-alueella ja ovat olleet 1995 tai sen jälkeen lfa:n/ympäristötuen piirissä, niillä pitäisi olla pohjoisen tuen tukikelpoisuus jäljellä.

Jos pellot on raivattu 2004 jälkeen, niin on melko varmaa, että niille ei saa luonnonhaitta- ja ympäristökorvauskelpoisuutta tulevaisuudessakaan eikä myöskään pohjoisen tuen tukikelpoisuutta.

Tilatukioikeuksia pelloille voi käyttää. Ensi keväänä on varmaan tarjolla tilatukioikeuksia ostettavaksi tai vuokrattavaksi, koska tiloilla olevat ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään. Vuonna 2015 voi myös vuokrata pelkkiä tukioikeuksia. Jos peltojen viljelijä on nuori viljelijä (= ensi vuonna korkeintaan 40 vee ja tilanpidon aloittamisesta on kulunut alle 5 vuotta) tai uusi viljelijä (= ei ole viljellyt viiteen vuoteen), hän voi hakea perustukioikeuksia varannosta.

Kysymys 26:

Kysyisin vielä tarkennuksena, että miten käy raivioiden, joilla on ostettu tukioikeus. Onko näille mahdollista saada lfa- ja ympäristötuki vuodesta 2015? Raivio on ollut viljelykelpoinen jo ennen tilatuen ostoa.

Veikko vastaa

Noh, kyllä valitettavasti on niin, että Valtioneuvoston hyväksymässä maaseutuohjelmassa ei luvata lfa/ymp-kelpoisuutta eikä myöskään luomutukikelpoisuutta vuoden 2004 jälkeen raivatuille pelloille.

Tilatuen (eli perustuen, viherryttämistuen ja nuorten viljelijöiden tuen) lisäksi on mahdollista saada raiviolle peltokasvipalkkio. Peltokasvipalkkiota maksetaan ensi vuonna valkuais- ja öljykasvien sekä tärkkelysperunan lisäksi myös rukiille ja sokerijuurikkaalle sekä AB-alueella avomaan vihanneksille. Peltokasvipalkkio ei edellytä tilatukioikeuksia.

Kysymys 25:

Kun vanhempien ja nuoren viljelijän maatalousyhtymä puretaan 31.12.14 ja nuori viljelijä jatkaa 1.1.15, niin kuinka viljelysuunnitelmassa otetaan huomioon esim. fosforintasaus? Voidaanko aloittaa puhtaalta pöydältä?

Veikko vastaa

Todennäköisesti ei. Tässä tulkinta on niin, että kun se nuori viljelijä on jo ollut yhtymän osakkaana ja ollut allekirjoittamassa ympäristötukisitoumuksen siirtohakemusta yhtymälle, häntä sitoo edelleen kaikki sitoumuksen ehdot, vaikka hän jatkaa nyt yksin viljelyä.
Tuo todennäköisesti ei tarkoittaa sitä, että siirryttäessä ympäristötuesta uuteen ympäristökorvaukseen niin todennäköisesti käytäntö on sama kuin 2007 eli kesken oleva fosorintasausjakso pitää viedä loppuun ennen kuin voi uuden aloittaa (eli ei voi jättää tasetta plussalle.)

Kysymys 24:

Mitenkä / kuka sen käytännössä toteaa että pelto on tilatukikelpoisessa kunnossa 1.1.2015?

Veikko vastaa

Viljelijä itse. Jos lohko on tilatukikelpoisessa kunnossa 1.1.2015, viljelijä voi kevään tukihakemuksessa ilmoittaa lohkon tilatukiominaisuudeksi A eli pelto. Jos kyseessä on ensimmäistä kertaa viljelyyn otettava lohko, sen on oltava kesällä kasvipeitteinen. Mahdollisessa kevään/kesän valvonnassa arvioidaan, onko lohko voinut olla viljelykunnossa 1.1.2015.

Kysymys 23:

Mitenkä / kuka sen käytännössä toteaa että pelto on tilatukikelpoisessa kunnossa 1.1.2015?

Veikko vastaa

Kysymys 22:

Vuokranantaja riitautui vuokralaisen kanssa ja lopetti vuokrasopimuksen 2013 keväällä. Pelto on ollut pois tukihausta 2 vuotta. Vuokralainen pyysi vuokraamaan muille, mutta viesti ei mennyt perille.
Vuokralaisella on edelleen tuki-oikeudet, kun vuokranantaja/tämän suku ei ole tehnyt asialle mitään. Milloin tuki-oikeudet katoaa varantoon, vuodenvaihteessa vai keväällä 2015?

Saako maata enää tukien ( Lfa ja ymppi) piiriin)?

Veikko vastaa

Tukioikeuksien kierrätyssysteemi on säilyttänyt tukioikeudet, jos vuokralaisella on tukioikeuksia korkeintaan kaksi kertaa niin paljon kuin peltoa.

Vuonna 2015 kierrätystä ei enää ole. Jos viljelijällä on 15.6.2015 eli tukihaun viimeisenä muutospäivänä enemmän tukioikeuksia kuin tilatukikelpoista peltoa, ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään.

Vuonna 2015 lohkot saavat todennäköisesti lfa/ymp/-kelpoisuuden, koska lohkot, jotka ovat olleet lfa/ymp-tuen piirissä ja pudonneet siitä pois, ovat saamassa tukikelpoisuuden takaisin.

Kysymys 21:

Onkohan miniaura jäämässä pois kasvipeitteisyystuesta ensi vuodesta lähtien? Ainakaan siitä ei enää mainintaa ole luonnos nelosessa…

Veikko vastaa

Oikein olet lukenut, luonnoksessa miniaura ei ole enää muokkausvälineenä kevennetyssä muokkauksessa. Muokkausasiantuntijat eivät ole puoltaneet miniauraa.

Ohjelmaluonnoksessahan peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys –toimenpidelohkojen prosenttiosuus tilan tukikelpoisesta pinta-alasta voi ns. kohdentamisalueella eli Etelä- ja Länsi-Suomessa Oulun alapuolelle asti vaihdella 20-80 %:n välillä sekä muualla Suomessa 20-60 %:n välillä. Kohdentamisalueella vain tuota 20 %:n vähimmäiskasvipeitettä voidaan täyttää kevennetyllä syyssänkimuokkauksella vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä tai lapiorullaäkeellä yhteen kertaan ajaen. 20 %:sta ylöspäin on alan oltava kasvipeitteistä. Muulla alueella kevennetty syyssänkimuokkaus kelpaa täyttämään talviaikaisen kasvipeitteisyyden ehtoa kaikkiin prosenttirajoihin asti.

Kysymys 20:

Onko aktiivitilan määritelmä sidottu v 2015 hakuun?

Jos hankkii riittävästi peltoa ja hakee tukia v 2016, eikö silloin saa tukioikeuksia omistukseensa?

Veikko vastaa

Joo, aktiiviviljelijää ei ole sidottu vuoden 2015 tukien hakemiseen. Aktiiviviljelijäksi pääsee myöhemminkin, eli sinä vuonna kun ensi kertaa hakee tukia.

Jos henkilö, joka aiemmin ei ole hakenut tukia, ostaa/vuokraa peltoa ja jättää tukihakemuksen esimerkiksi v. 2016, hän on silloin aktiiviviljelijä (poisluettuna lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita hallinnoiva tuenhakija) ja tukioikeudet voidaan hänelle siirtää. Mutta vasta sen jälkeen kun hän on hakenut tukia. Eli tukihakemuksen jättämisen jälkeen (tai sitten 1.5. alkaen, ohjeet tästä ovat vielä hienosäädössä)

MaaseutuMedia kysyy 19:

Fosforin pintalevitys tarkoittaa lietteen pintalevitystä. Loppuuko multaustuki?

Veikko vastaa

Ei lopu. ELY-keskuksen kanssa tehdyt lietelannan sijoittaminen peltoon -erityistukisopimukset päättyvät, mutta uudessa ympäristökorvauksessa lietelannan sijoittamisesta peltoon tulee lohkokohtainen toimenpide. Lohkot ilmoitetaan tukihakemuksen yhteydessä ja syksyllä vielä tarkennetaan, onko niille sijoitettu se tarvittava määrä. Luonnosten mukaan korvausta maksetaan 40 euroa/ha, kun sijoitetaan vähintään 20 kuutiota/ha lietelantaa, virtsaa tai nestemäisiä orgaanisia lannoitevalmisteita.
Fosforin pintalevityksellä tässä yhteydessä on tarkoitettu fosforia sisältävien lannoitteiden levittämistä lohkon pinnalle esim. lautaslevittimellä. Näissä lietelannan sijoittamissopimuksissa on ollut kiellettyä levittää fosforia sisältäviä lannoitteita lohkon pintaan. Nyt tätä kieltoa ei ole enää tulossa ympäristökorvauksen lietelannan sijoittaminen -toimenpiteeseen.

Kysymys 18:

Miten on, jatkuuko fosforin pintalevityskielto lietelannan sijoittamislohkoilla myös 2015 eteenpäin?

Veikko vastaa

Saamani tiedon mukaan ei jatku. Uudessa ympäristökorvauksessa lietelannan sijoittaminen muuttuu lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi, ja siinä ei ole

enää fosforin pintalevityskieltoa.

Kysymys 17:

Jos joku ostaa peltoa ensi vuonna eikä ala viljellä, vaan vuokraa pellon sitten edelleen, kenelle jää tukioikeudet?

Veikko vastaa

Jos se joku ei ole hakenut tukia v. 2014 eikä hae tukia v. 2015, niin hän ei voi saada/ostaa tukioikeuksia pellon mukana, koska hän ei ole aktiiviviljelijä ja tukioikeuksia ei voida hänelle siirtää. Peltokaupan yhteydessä voidaan tehdä sopimus, että myyjä siirtää tukioikeudet ostajan osoittamalle aktiiviviljelijälle.

Kysymys 16:

Kuinkas ohje/tulkinta menee, jos tehdään 5 vuoden lannanluovutussopimus. Voiko vastaanottava tila käyttää myös vuokraamiensa maiden peltohehtaareja sopimusalana? Vai pitääkö vuokranantajien tehdä sopimus suoraan lantaa luovuttavan tilan kanssa?

Veikko vastaa

Lannan luovutus/vastaanottosopimukseen voidaan liittää myös vastaanottajan vuokralohkoja, jos niissä riittää vuokra-aikaa sen 5 vuotta. Ellei sitten maanomistaja ole kieltänyt vuokrasopimuksessa lannan levittämistä lohkoilleen. Maanomistajan kanssa, joka on vuokrannut peltonsa pois eikä viljele, ei voi tehdä lannan luovutussopimuksia.

Kotieläinrakennuksen ympäristölupa vaatii lannanlevitysala. Jos omat pellot eivät riitä, niin pitää olla lannan luovutus/vastaanottosopimus/sopimuksia. Ne yleensä ovat vähintään 5-vuotisia, ne on tehty tietylle pinta-alalle ja niissä pitää eritellä sopimukseen kuuluvat lohkot. Jos vastaanottavalla viljelijällä on hallinnassaan enemmän pinta-alaa ja lohkoja kuin mitä luovutussopimuksessa on mainittu, esim. uusia vuokralohkoja, hän voi levittää sopimuslantaa myös näille muille lohkoille.

ELY-keskuksen kanssa tehty lietelannan sijoittamissopimus ei välttämättä vaadi luovutus/vastaanottosopimuksia. Lietelannan sijoittamissopimuksessa on eritelty sopimuslohkot ja viljelijän pitää ilmoittaa syksyisin, kuinka paljon lohkoille on lantaa sijoitettu ja mistä/keneltä sijoitettu lanta on peräisin.

Kysymys 15:

Hätääntynyt isäntä soitti, kun kertoi kuulleensa että patterointi on kielletty vuoden 2015 alusta. Onko asia näin? Eihän uusi nitraattiasetus ole vielä voimassa, eikä luonnoskaan tainnut sitä noin jyrkästi kieltää?

Veikko vastaa

Uusi nitraattiasetus on vielä luonnoksena, tullee voimaan ensi vuoden alkupuoliskolla. Siihen asti voi perustaa työteknisiä pattereita, kunhan ilmoittaa asiasta etukäteen kunnan ympäristönsuojelusihteerille. Asetusluonnoksen mukaan näitä työteknisiä pattereita ei voisi perustaa 16.10.-31.1. välisenä aikana.

Nitraattiasetusluonnos:

( Lue myös 7 § )
Varastointia koskevat rakenteelliset vaati-mukset
Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilojen, lantakourujen ja muiden lannan johtami-seen sekä kompostointiin ja mädätykseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesi-tiiviitä.
Lietelantalat ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilat tulee kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteella ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen vä-hentämiseksi. Kuivalannan ja kuiva-ainepitoisuudelta sitä vastaavan orgaanisen sivujakeen ja orgaanisen lannoitevalmis-teen varastointitila tulee kattaa tai varastoi-tava aine peittää siten, että sadevesien pää-sy varastointitilaan estetään.
Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sel-laisia, ettei lannan tai orgaanisten lannoite-valmisteiden siirron, käsittelyn ja varas-tointitilan tyhjennyksen aikana tapahdu vuotoja. Kuormaaminen tulee tehdä tiivis-pohjaisella alustalla.
Pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen tu-lee olla katettuja ja tiivispohjaisia ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein.

Kysymys 14:

Ootko nyt sitä mieltä, että tilan pitää hakea tämän 20 v -sopimuksen purkamista 30.4.2015 ettei hallinto sitä teekkään?

Veikko vastaa

Kyllä. Hallinto ei voi sitä sopimusta purkaa, sen sijaan viljelijä voi sen purkaa ja lopettaa. Jos viljelijä ei halua sopimusta lopettaa, sopimus on voimassa 30.6.2015 asti (jos se on alkanut 1.7.1995). Lohkolle ei makseta enää v. 2015 sitä sopimuskorvausta, koska viimeinen eli 20. korvaus maksetaan tänä vuonna. Ja tällä tietoa lohkolle ei makseta muitakaan tukia.

Sittenhän on myös joitakin 1.10.1995 alkaneita 20 v -sopimuksia, jotka ovat voimassa 30.9.2015 asti. Jos ne pidetään voimassa, niille maksetaan se 20. korvaus syksyllä 2015, koska ne saivat 1. korvauksensa vasta syksyllä 1996.
Kaikki vuosina 1995-98 tehdyt 20 v -sopimukset voi nyt lopettaa ilman takaisinperintää. 2000-luvulla tehdyt erityistukisopimukset voi sopimusehtojen mukaan lopettaa ilman takaisinperintää kolmen vuoden jälkeen, jos samalla lopettaa viljelyn. Kaikissa v. 2011 tai sen jälkeen tehdyissä erityistukisopimuksissa on ns. klausuuli, että hallinto voi niitä tarpeen vaatiessa mukauttaa.

MMM/Mavin valmisteluluonnoksen mukaan kaikki v. 2011 ja jälkeen tehdyt erityistukisopimukset päättyvät keväällä 2015. Viljelijä voisi tehdä mahdollisen uuden korvaavan sopimuksen tai sitoumuksen tai ilmoittaa sopimuksen lohkot mahdolliseen lohkokohtaiseen toimenpiteeseen.

Päättyneestä sopimuksesta ei tulisi takaisinperintää, vaikka ei tekisi korvaavaa sopimusta/sitoumusta tai ei ottaisi lohkokohtaista toimenpidettä.

Samaten on luonnosteltu, että v. 2010 tai aiemmin tehdyistä erityistukisopimuksista, jotka jatkuvat vielä v. 2015, ei voisi luopua kuin ko. sopimuksen ehtojen mukaisesti. Eli niitä ei voisi noin vain lopettaa ja vaihtaa mahdolliseen uuteen sopimukseen tai toimenpiteeseen. Poikkeuksena olisivat 1.6.2005 alkaneet 10 v -sopimukset, jotka päättyvät 31.5.2015. Niiden osalta sopimusehtoja (esim. viljelyrajoituksia) ei tarvinne noudattaa enää toukokuussa 2015.

Kysymys 13:

Löytyykö jotain lomakepohjaa, johon näitä piosiriä, elikkäs rotan myrkkyjä vois kirjata??

Veikko vastaa

Eviran sivulla täydentävien ehtojen oppaassa on mallilomake rehukirjanpitoon, jota myös rehuntuottajan eli kasvinviljelytilan täytyy pitää.

Lomakkeessa on oma laatikko :Lisätietoja: esim. rehujen turvallisuutta varmistavien biosidien nimet, määrät ja käyttöajat

Opas löytyy Eviran sivulta.

Kysymys 12:

Onko mitään arviota siitä, pitääkö C1- ja C2-alueiden nykyiset maantieteelliset (kunta)rajat mitenkä paikkansa ensi vuonna?

Veikko vastaa

Tilatuessa tulee olemaan vain yksi ja sama c-alue aina Utsjoelle asti, samoin luonnonhaittakorvauksessa, mutta kansallisessa tuessa säilyvät edelleen vanhat C-alueet C1-C4 ja niiden rajat. Kotieläintuissahan tällä aluejaolla on suurempi merkitys kuin pinta-alatuissa. Ainoastaan yleisessä hehtaarituessa on porrastus C4:ään asti.

Kysymys 11:

Viljelyn monipuolistamisessa voi olla 10-30 ha tiloilla yhtä kasvia enintään 75% pinta-alasta. Tämä on selvä asia, mutta voiko loppu 25 % olla esim. jotain 5% + 5% + 15%. Onko pakko olla sitä yhtä ja samaa se 25 %. Tuntuisi monipuolisemmalta, kun kasveja on enemmän. Sama juttu tietysti yli 30 ha tiloilla. Riittääkö, että se 25 % muodostuu vähintään kahdesta kasvista niin, että yhtä on vähintään 5 %?

Veikko vastaa:

Joo, niin se menee, C-alueella yli 10 ha:n tiloilla ja AB-alueella 10-30 ha:n tiloilla, että se vähintään 25 % voi koostua yhdestä tai useammasta kasvista ja keskinäisiä suhteita ei ole määritetty. Eli voi olla se 5+5+15 tai vaikka 1+1+23.

Eli yhtä kasvia korkeintaan 75 %, loppu ala saa jakaantua toisen tai useamman kasvin kanssa miten hyväksi näkee.

Sitten AB-alueella yli 30 ha:n tilat. Kyllä, sen vähintään 25 % pitää koostua vähintään kahdesta kasvista, joista toista pitää olla vähintään 5 %. Jos tilalla on useampia kasveja, niin tuossa 5 %:ssa saa olla kolmatta ja useampaa kasvia missä suhteessa tahansa.

Eli ensimmäistä kasvia korkeintaan 75 %, kolmatta tai useampaa kasvia vähintään 5 %, jolloin loppu ala jää sille toiselle kasville.

Tai ehkä selkeämmin näin sanoen: Kahta kasvia enintään 95 %, joista enemmistökasvia korkeintaan 75 %. Kolmatta tai useampaa kasvia pitää olla vähintään 5 % alasta.

Alle 10 ha:n tilat ja luomutilat on vapautettu em. vaatimuksista ja samaten tilat, joilla on nurmea tai/ja kesantoa yli 75 % ja joilla muulla kasvilla kuin nurmella ja/tai kesantona oleva ala on korkeintaan 30 hehtaaria.

Kysymys 10:

Tilalla suunnitellaan ensi vuoden viljelyä.
20-vuotinen suojavyöhykesopimus päättyy 30.6.-15, sopimuspinta-alaa 4,64 ha.

Voidaanko koko ala ilmoittaa suojavyöhykenurmeksi,(lohko rajoittuu jokeen ja on tulvaherkällä alueella), vai rajataanko suojavyöhykenurmeksi vain jokin metrimäärä ranta-alueesta (tukitaso on melko korkea, mikä sekin kiinnostaa).

Tänä vuonna viljelyksessä oli 20-vuotisen lisäksi n. 4 ha mv. nurmea ja 3,37 ha kesantoa ja 0,60 lhp-nurmea.

Voisiko ensi vuoden kasvilajit periaatteessa mennä näillä kasvilajeilla (kesantoa pikkuisen liikaa, mutta varmaan rukattavissa kohdalleen)

Olikos niin, että kunta päättää näistä suojavyöhykealueista, tuleeko ympäristöviranomaisen lausunto pohjaksi tms.

Veikko vastaa:

Mitään siirtymis/toimeenpanosäädöksiä ei vielä ole, mutta hyvin todennäköistä on, että ne peruslohkot, jotka nykyisessä tai aiemmissa ympäristöohjelmissa on hyväksytty suojavyöhykkeesi, käyvät sellaisenaan uuden ohjelman suojavyöhyketoimenpiteeseen.

Todennäköistä on, että 30.6. päättyvän suojavyöhykesopimuksen voi vaihtaa lohkokohtaiseen toimenpiteeseen. Se 20-vee sopimuksista on huomattava, että niillähän oli se köyhdyttämissadonkorjuuvelvoite ensimmäiset kaksi-kolme vuotta, mutta sen jälkeen ei ole tarvinnut korjata satoa.

Lohkokohtaisen toimenpiteen suojavyöhykelohkolta pitää korjata sato pois vuosittain, mikä huomioidaan tukitasossa.

Tällä tilalla tämän vuoden kasvilajit voisivat käydä ensi vuonnakin, kesantoa kyllä joutuu justeeraamaan ja lhp:a ei voi lisätä jos haluaa täydet tuet. Koska tila ei sijaitse lhp-nurmen kohdetamisalueella, lhp-nurmen osuutta ei voi lisätä, koska se jo nyt on sen 5 %. Ohjelmaluonnoksessa kesannon ja luonnonhoitopellon yhteismäärä saa olla enintään 25 % eli tuolla pinta-alalla reilut 3 ha.
Lohkokohtaisista toimenpiteistä tulee kunnan päätös. Saattaa olla, että aivan uusien lohkojen suojavyöhyketoimenpiteeseen hyväksymiseksi pitää apuna käyttää konsulttia.

Vuonna 2006 ei 20-v suojavyöhykkeiden aloille muodostettu tukioikeuksia. Niinpä tukioikeuksia on tähän asti voinut hakea varannosta sinä vuonna, kun suojavyöhyke on otettu viljelyyn.
Ensi kevään varantohakuluonnoksen mukaan se on edelleen mahdollista. Eli jos 20-v. suojavyöhykesopimus päätetään 30.4. mennessä, sille alalle voisi hakea tilatukioikeuksia varannosta. (mutta korkeintaan sen määrän, mikä on tilan tilatukikelpoisen peltoalan 15.6. ja tukioikeuksien erotus). Jos 20-v suojavyöhykesopimus pidetään voimassa 30.6.2015 asti, silloin varannosta voisi hakea tukioikeuksia vasta keväällä 2016.

(Päivitetty 18:01):

Tilatuen käsittely edelliseen kysmykseen liittyen.

Jos 20-v suojavyöhykesopimus pidetään voimassa 30.6.2015 asti, silloin varannosta voisi hakea tukioikeuksia vasta keväällä 2016.

Nyt alkavassa artikkelisarjassa selvitellään tukimuutoksia vuodelle 2015. Veikko Tuominen, ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoo, että tuleva tukiuudistus on merkittävin vuoden 1995 jälkeen.

Kysymys 9:

Viljelyn monipuolistamisessa voi olla 10-30 ha tiloilla yhtä kasvia enintään 75% pinta-alasta. Tämä on selvä asia, mutta voiko loppu 25 % olla esim. jotain 5% + 5% + 15%. Onko pakko olla sitä yhtä ja samaa se 25 %. Tuntuisi monipuolisemmalta, kun kasveja on enemmän. Sama juttu tietysti yli 30 ha tiloilla. Riittääkö, että se 25 % muodostuu vähintään kahdesta kasvista niin, että yhtä on vähintään 5 %?

Veikko vastaa:

Eli yhtä kasvia korkeintaan 75 %, loppu ala saa jakaantua toisen tai useamman kasvin kanssa miten hyväksi näkee.

Eli ensimmäistä kasvia korkeintaan 75 %, kolmatta tai useampaa kasvia vähintään 5 %, jolloin loppu ala jää sille toiselle kasville.

Tai ehkä selkeämmin näin sanoen: Kahta kasvia enintään 95 %, joista enemmistökasvia korkeintaan 75 %. Kolmatta tai useampaa kasvia pitää olla vähintään 5 % alasta.

Alle 10 ha:n tilat ja luomutilat on vapautettu em. vaatimuksista ja samaten tilat, joilla on nurmea tai/ja kesantoa yli 75 % ja joilla muulla kasvi

Artikkelisarjassa selvitellään tukimuutoksia vuodelle 2015. Veikko Tuominen, ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoo, että tuleva tukiuudistus on merkittävin vuoden 1995 jälkeen.

Voitte lähettää kysymyksiä myös MaaseutuMedian palautelomakkeella.

Kysymys 8:

Jos joku ostaa peltoa ensi vuonna eikä ala viljellä, vaan vuokraa pellon sitten edelleen, kenelle jää tukioikeudet?

Veikko vastaa

Kysymys 7:

Kuinkas ohje/tulkinta menee, jos tehdään 5 vuoden lannanluovutussopimus. Voiko vastaanottava tila käyttää myös vuokraamiensa maiden peltohehtaareja sopimusalana? Vai pitääkö vuokranantajien tehdä sopimus suoraan lantaa luovuttavan tilan kanssa?

Veikko vastaa

Kysymys 6:

Hätääntynyt isäntä soitti, kun kertoi kuulleensa että patterointi on kielletty vuoden 2015 alusta. Onko asia näin? Eihän uusi nitraattiasetus ole vielä voimassa, eikä luonnoskaan tainnut sitä noin jyrkästi kieltää?

Veikko vastaa

Nitraattiasetus:

Kysymys 5:

Ootko nyt sitä mieltä, että tilan pitää hakea tämän 20 v -sopimuksen purkamista 30.4.2015 ettei hallinto sitä teekkään?

Veikko vastaa

Päättyneestä sopimuksesta ei tulisi takaisinperintää, vaikka ei tekisi korvaavaa sopimusta/sitoumusta tai ei ottaisi lohkokohtaista toimenpidettä.

Kysymys 4:

Löytyykö jotain lomakepohjaa, johon näitä piosiriä, elikkäs rotan myrkkyjä vois kirjata??

Veikko vastaa

Eviran sivulla täydentävien ehtojen oppaassa on mallilomake rehukirjanpitoon, jota myös rehuntuottajan eli kasvinviljelytilan täytyy pitää.

Lomakkeessa on oma laatikko :Lisätietoja: esim. rehujen turvallisuutta varmistavien biosidien nimet, määrät ja käyttöajat

Opas löytyy Eviran sivulta.

Kysymys 4:

Onko mitään arviota siitä, pitääkö C1- ja C2-alueiden nykyiset maantieteelliset (kunta)rajat mitenkä paikkansa ensi vuonna?

Veikko vastaa

Kysymys 3:

Viljelyn monipuolistamisessa voi olla 10-30 ha tiloilla yhtä kasvia enintään 75% pinta-alasta. Tämä on selvä asia, mutta voiko loppu 25 % olla esim. jotain 5% + 5% + 15%. Onko pakko olla sitä yhtä ja samaa se 25 %. Tuntuisi monipuolisemmalta, kun kasveja on enemmän. Sama juttu tietysti yli 30 ha tiloilla. Riittääkö, että se 25 % muodostuu vähintään kahdesta kasvista niin, että yhtä on vähintään 5 %?

Veikko vastaa:

Eli yhtä kasvia korkeintaan 75 %, loppu ala saa jakaantua toisen tai useamman kasvin kanssa miten hyväksi näkee.

Eli ensimmäistä kasvia korkeintaan 75 %, kolmatta tai useampaa kasvia vähintään 5 %, jolloin loppu ala jää sille toiselle kasville.

Tai ehkä selkeämmin näin sanoen: Kahta kasvia enintään 95 %, joista enemmistökasvia korkeintaan 75 %. Kolmatta tai useampaa kasvia pitää olla vähintään 5 % alasta.

Kysymys 2:

Tilalla suunnitellaan ensi vuoden viljelyä.
20-vuotinen suojavyöhykesopimus päättyy 30.6.-15, sopimuspinta-alaa 4,64 ha.

Voidaanko koko ala ilmoittaa suojavyöhykenurmeksi,(lohko rajoittuu jokeen ja on tulvaherkällä alueella), vai rajataanko suojavyöhykenurmeksi vain jokin metrimäärä ranta-alueesta (tukitaso on melko korkea, mikä sekin kiinnostaa).

Tänä vuonna viljelyksessä oli 20-vuotisen lisäksi n. 4 ha mv. nurmea ja 3,37 ha kesantoa ja 0,60 lhp-nurmea.

Voisiko ensi vuoden kasvilajit periaatteessa mennä näillä kasvilajeilla (kesantoa pikkuisen liikaa, mutta varmaan rukattavissa kohdalleen)

Olikos niin, että kunta päättää näistä suojavyöhykealueista, tuleeko ympäristöviranomaisen lausunto pohjaksi tms.

Veikko vastaa:

Lohkokohtaisen toimenpiteen suojavyöhykelohkolta pitää korjata sato pois vuosittain, mikä huomioidaan tukitasossa.

(Päivitetty 18:01):

Tilatuen käsittely edelliseen kysmykseen liittyen.

Jos 20-v suojavyöhykesopimus pidetään voimassa 30.6.2015 asti, silloin varannosta voisi hakea tukioikeuksia vasta keväällä 2016.

Kysymys 1:

Viljelyn monipuolistamisessa voi olla 10-30 ha tiloilla yhtä kasvia enintään 75% pinta-alasta. Tämä on selvä asia, mutta voiko loppu 25 % olla esim. jotain 5% + 5% + 15%. Onko pakko olla sitä yhtä ja samaa se 25 %. Tuntuisi monipuolisemmalta, kun kasveja on enemmän. Sama juttu tietysti yli 30 ha tiloilla. Riittääkö, että se 25 % muodostuu vähintään kahdesta kasvista niin, että yhtä on vähintään 5 %?

Veikko vastaa:

Eli yhtä kasvia korkeintaan 75 %, loppu ala saa jakaantua toisen tai useamman kasvin kanssa miten hyväksi näkee.

Eli ensimmäistä kasvia korkeintaan 75 %, kolmatta tai useampaa kasvia vähintään 5 %, jolloin loppu ala jää sille toiselle kasville.

Tai ehkä selkeämmin näin sanoen: Kahta kasvia enintään 95 %, joista enemmistökasvia korkeintaan 75 %. Kolmatta tai useampaa kasvia pitää olla vähintään 5 % alasta.

Alle 10 ha:n tilat ja luomutilat on vapautettu em. vaatimuksista ja samaten tilat, joilla on nurmea tai/ja kesantoa yli 75 % ja joilla muulla kasvikasvilla kuin nurmella ja/tai kesantona oleva ala on korkeintaan 30 ha.

Hannu Koivisto

30 Kommenttia

Simo Mäki kommentoi: 24.11.2014 klo 13:27

Kysymys:
Nyt on kahta tietoa liikkeellä LFA-tuesta. Jos 100 ha:n tilalla on 40ha luonnonhoitopeltoa, niin maksettaisiin vain 25ha:n lfa-tuet ensi vuonna luononhoitopellosta (15 ha jäisi ulkopuolelle) tai sitten vasta tulisi voimaan v. 2016 tämä rajoitus. Miten olisi tieto nyt? (b-alue)

Vastaa

Hannu Koivisto kommentoi: 24.11.2014 klo 14:04

Pannaanpa Veikolle kysely.

Vastaa

Markku Kesäniemi kommentoi: 26.11.2014 klo 19:47

Miten maksetaan ensi vuonna luonnonhaittakorvaus seuraavissa esimerkkitapauksissa:

– viljaa 50 % peltoalasta(tukikelp.), LHP+KESANTO 25 % ja viherlannoitusnurmi 25%, LHK ?? hehtaarille

– viljaa 25 %, lhp ja kesanto 25 % ja VLN 50 %, LHK tulee ?? hehtaarille.

– lhp+kesanto 25 %, VLN 75 %, LKH ?? hehtaarille

– VLN 100 %, LHK mille osuudelle peltoalasta. Neljäntenä vuonna tietenkin satokasvi koko alalle.

t.MK

Vastaa

Hannu Koivisto kommentoi: 26.11.2014 klo 22:20

Hyvä kysymys. Veikko vastaa heti kun kerkiää. Kiitos kysymyksestä.

Vastaa

Simo M kommentoi: 28.11.2014 klo 15:41

Joopa joo, ei muutakuin viherlannoitusnurmiksi sitten vaan. Jo on piipertäjät saaneet helpon asian monimutkaiseksi. LHP:n ja kesanto-ehtojen ”pykälät” taitaa sekoittaa televana keväänä myös ammattilaiset, ainakin osittain. Ei muutaa kuin hyvää Joulun ja kevään odotusta.

Vastaa
H E kommentoi: 29.11.2014 klo 20:53

AB-alueella peltoalaa 19,51 ja C-alueella 38,69 ha. Jos tilalla on yli 30 ha peltoalaa, tilalla on viljeltävä vähintään kolmea eri viljelykasvia. Pitääkö kummallakin alueella viljellä 3 eri viljelykasvia, vai miten?

Vastaa
Ossi S. kommentoi: 1.12.2014 klo 21:33

Pelto on raivattu joskus 80-luvulla. Sillä ei ole tukioikeuksia ikinä ollutkaan. Tilalla tulee SPV vuonna 2017 ja nuori isäntä ottaa tuon pellon vuokralle. Saako sitä LFA:n ja ympin piiriin mikäli isäntä hankkii saman verran tukioikeuksia?

Vastaa
Ossi S. kommentoi: 3.12.2014 klo 00:03

Mitenkäs kun pelto on ollut viimeisen 12v viherkesannolla ja jokirannat suojavyöhykenurmella ilman mitään viljakasvia välissä. Meneekö nämä nyt ensi vuonna pysyviksi nurmiksi? Mikäli keväällä kynnän kyseiset kappaleet ja ne pannaan joko viljalle tai vilja ja nurmikasvi niin sitten ne eivät mene pysyviksi?

Vastaa
Pasi kommentoi: 4.12.2014 klo 10:46

Kun tuolla aikaisemmissa vastauksissa sanottiin, että ”Mavista saadun tiedon mukaan viiden vuoden jaksoa taaksepäin voidaan tarkastella vain peruslohkotasolla. Jos peruslohkolla on ollut jokin muu kasvulohko kuin nurmikasvulohko, se katkaisee peruslohkon viiden vuoden tarkastelujakson, vaikka peruslohkolla olisi ollut myös nurmikasvulohko” niin onko nyt näin, että jos on sellaisia ongelmallisia peruslohkoja joiden ei halua päätyvän pysyväksi nurmeksi, riittää että keväällä kyntää lohkosta 5 aaria ja kylvää siihen viljaa ?

Vastaa
Erkki Puonti kommentoi: 7.12.2014 klo 21:30

Luomutilojen peltoja ei oteta huomioon pysyvän nurmen viite-alaa laskettaessa 2015, mutta miten näiden peltojen suhteen on jatkossa jos siirrytään tavanomaiseen viljelyyn tai pellot siirtyvät tavanomaiselle viljelijälle pitkän nurmijakson jälkeen?

Vastaa
Erkki Puonti kommentoi: 7.12.2014 klo 21:53

Luomutilojen peltoja ei oteta huomioon pysyvän nurmen viite-alaa laskettaessa 2015, mutta miten on jatkossa jos pitkään nurmella olleita luomutilan peltoja siirtyy tavanomaiseen tuotantoon luomusopimuksen loputtua tai yksittäisten peltolohkojen siirryttyä tavanomaiselle viljelijälle? Alkaa nurmilaskenta alusta silloin? Entä tuleeko luomutukiin takaisinperintä, jos luomutilan peltoja siirtyy tavanomaiselle tilalle ennen kevättä 2020?

Vastaa
PK:n jäsen kommentoi: 11.12.2014 klo 11:10

Pellon vuokrasopimus tehty kymmeneksi vuodeksi, päättyy 31.12.2015. Vuokralainen viljellyt joitakin pieniä lohkoja koko ajan lhp-nurmi ja viherkesanto. Uudistanut aina välillä, kyntänyt ja kylvänyt monivuotisilla heinäkasveilla, viimeksi keväällä 2014. Tuleeko näille pelloille nyt status pysyvä nurmi? Ja koskeeko se omistajaa tulevaisuudessa, jos alkaa viljellä omia peltojaan vai jääkö pysyvä nurmi vuokralaiselle, vaikkei ole enää vuokralaisena?

Vastaa

Hannu Koivisto kommentoi: 11.12.2014 klo 11:26

Laitoin Veikolle.

Vastaa

Erkki Puonti kommentoi: 15.12.2014 klo 21:42

Pysyville nurmille ei kait uudella kaudella makseta ympäristötukea, mutta kuinka luomutilojen nurmet, joita ei luomuvalvonnassa ollessaan lasketa pysyviksi nurmiksi, niin maksetaanko niille ympäristötukea? Toinen kysymys liittyy riistapeltoon, maksetaanko riistapellolle tukea tilalle jolla nurmea yli 75 prosenttia?

Vastaa
näpsä kommentoi: 17.12.2014 klo 15:27

Tilalla peltoa 3,9ha viljelty säiliörehuna. On tukikelp ja ymp tuen piirissä 2014. Ei kotieläimiä.
Ymmärsinkö oikein jot 2015 ainoastaan perustuki maksetaan alle 5ha tilalle? (paitsi jos viljelee yli 1ha puutarhakasveja)
Mikäli vuokraa tai ostaa tukikelp peltoa niin paljon että 5ha tulee täyteen pääsee taas tukien piiriin?

Vastaa
Amppari kommentoi: 18.12.2014 klo 10:47

Mitenkäs tämä homma menee, jos keväälä 2015 maatila A ei tee ympäristösitoumusta ja maatila B tekee. Vuonna 2016 maatila A vuokraa maatila B:n pellot, niin tuleeko maatila A:n viljellä näitä B:n peltoja ympäristösitoumuksen ehtojen mukaisesti vai kuinka?

Vastaa
RJ kommentoi: 18.12.2014 klo 23:54

Jos tarhaherneelle kylvää tukikasviksi kauraa tai vehnää 10-20 % siemenseoksesta, niin ilmoitetaanko lohko silloin tarhaherneenä ja saako silloin avomaavihanneksen tuen, vai tuleeko tästä jonkinlainen herne + vilja seoskasvusto? Pitääkö kasvimassa kerätä pellolta pois poimintojen jälkeen vai voiko sen niittää maahan.

Vastaa

Hannu Koivisto kommentoi: 18.12.2014 klo 23:57

Kaikki kysymykset välitetty Veikolle.

Vastaa

Matti Räihä kommentoi: 23.12.2014 klo 08:04

Mistä löytyy lannoitustasot jos EI sitoudu ympäristökorvaukseen? Nitraattiasetushan antaa tuohonkin reunaehdot mutta fosforin kohdalla lannoitelaki on hyvin suurpiirteinen.

Vastaa

Hannu Koivisto kommentoi: 23.12.2014 klo 17:35

Pannaan kysymys Veikolle.

Vastaa

AP kommentoi: 23.12.2014 klo 13:04

Voiko koko peruslohkon ilmoittaa suojavyöhykenurmeksi, mikäli vain osa lohkosta sijaitsee pohjavesialueella? Vai muodostetaanko suojavyöhykenurmea varten oma kasvulohko, joka rajataan pohjavesialueeseen? Pitääkö suojavyöhykenurmelta korjata sato uusien säädösten mukaan?

Toiseksi, katsotaanko kahdeksan vuotta viherkesantona ilmoitettu lohko pysyväksi nurmeksi vuonna 2015?

Ja kolmanneksi, voidaanko kuluvalla ohjelmakaudella perustetut monimuotoisuuspellot (perustettu 2009, niittykasvien siemenseos) ilmoittaa edelleen monimuotoisuuspeltona vuonna 2015? Vai pitääkö kyntää ja laittaa tilalle muuta kasvia?

Vastaa

Hannu Koivisto kommentoi: 23.12.2014 klo 16:36

Laitan viestisi Veikolle. Vastaus tulee pyhien jälkeen, kun Veikko on levännyt kinkun sulattanut. Jos kysmykseesi ei tule vastausta, muistuta.

Vastaa

Matti Räihä kommentoi: 30.12.2014 klo 08:30

Onko Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista 26.4.2007/503 jo muutettu tai onko sitä vastaava asetus tulossa?

Vastaa

Hannu Koivisto kommentoi: 30.12.2014 klo 20:01

Kuka ottaa haasteen vastaan?

Vastaa

Matti Räihä kommentoi: 28.1.2015 klo 11:42

Fosforilannoitus. Nurmesta otetaan keväällä sato ja kynnetään ja perustetaan uusi nurmi. Meneekö koko kasvukauden fosforilannoitus esim viljavuusluokassa Huono liitteen 6 kohdan Nurmen perustaminen kesällä…nurmi keväällä ennen kesäperustamista säännöllä 20 kg + 20 kg = 40 kg vai onko se vain 20 kg (eli huomioi molemmat lannoituskerrat).

Vastaa
Simo kommentoi: 13.2.2015 klo 09:47

Huom. Uudet mahdollisesti muuttuneet pinta-alat eivät ole päivittyneet Vipu-palvelussa tilan kokonaisalaan, vaikka lohkokohtaisesti ovat muuttuneet, vaan on viime vuotinen pinta-ala.

Vastaa
Simo kommentoi: 4.3.2015 klo 18:42

Itämeren käyttö risteilyalusten jätevesien kaatopaikkana jatkuu – Venäjä vastustaa yhteistä jätevesikieltoa
Oli pakko tännekin kirjoittaa aiheesta. Melkoinen ristiriita mielestäni. Jokainen maajussi on varmaan täynnä tätä ymp.suojelua, mutta samaan aikaan toiset saa tehdä mitä lystää. Melkoinen määrä paskaa tulee tuhansista risteilyaluksista Itämereen, vielä suoraan avomerelle. Aika huvittava juttu vaan on, pitää todeta.
http://www.tekniikkatalous.fi/Liikenne/itameren+kaytto+risteilyalusten+jatevesien+kaatopaikkana+jatkuu++venaja+vastustaa+yhteista+jatevesikieltoa/a1051839

Vastaa

Hannu Koivisto kommentoi: 5.3.2015 klo 08:31

Menneinä vuosina 7 milj matkustajaa päästi laivasta mereen. Moraalisesti väärin.

Vastaa

Simo kommentoi: 10.3.2015 klo 18:01

Sen voi kertoa vielä 1,5, koska laivoilla tuppaa olemaan aineenvaihdunta hieman vilkkaampaa monesti. Ts. 10 miljoonaa matkustajaa.

Vastaa

Simo kommentoi: 26.3.2015 klo 09:21

”Mielenkiintoinen” kevät, kuinka loppujen lopuksi tukihaku onnistuu. Ainakin maatalousohjelmien tekijät ovat ihmeessä, kun ei päätöksiä ole virallisesti lyöty lukkoon tai ainakaan kunnolla julkistettu jokaisen tietoon. Ohjelmia ei kannata päivittää keskeneräisinä.

Vastaa

Viljelytuet– Veikko vastaa

Hevoset luonnonhaittakorvauksessa ja ss-tuessa -

K 463 4.4. :

Uutta peltoalaa tänä vuonna, suojavyöhyke 2017 -

K 462 4.4. :

EHK:n ehdon toteuttaminen -

K 461 4.4. :

Ympäristökorvaus pohjoisessa -

K 460 4.4. :

Lantaa luovuttava tila ei ympissä -

K 459 3.4. :

Riistapellon lannoitus -

K 458 3.4 :

Suojavyöhykenurmi -

K 457 3.4. :

Ympäristökorvaus pohjoisessa -

K 456 3.4. :

Tieto lisää tuskaa…

K 445 28.3. :

Pysyvät nurmet ja Vna 235/2015, 49 § -

K 444 28.3. :

Lisätoimenpiteet -

K 443 28.3. :

Suojavyöhykenurmi -

K 442 28.3. :

Nurmen perustamisen fosforilannoitus -

K 441 28.3. :

Kerääjäkasvi -

K 440 28.3. :

Tukikoulusta EU-avustajille -

Maissin tuet -

K 439 28.3. :

Saneerauskasvi -

K 438 28.3. :

Viherryttämisen nurmet ja kesannot -

K 437 28.3. :

Saneerauskasvi -

K 436 28:3. :

Nurmen perustamisen fosforilannoitus -

K 435 28.3. :

Lohkolle korvauskelpoisuus -

K 434 28.3. :

Uusi viljelijä -

K 433 28.3. :

K 432 28.3.:

Neuvo2020 -

K 431 28.3. :

20-vuotinen sopimus -

K 430 28.3. :

Kysymys lannan käytöstä -

K 429 28.3. :

Lietelannan sijoitus -

K 428 28.3.

Kerääjäkasvi viljelypelloilla -

K 427 28.3. :

Sokea kana…ja useampikin, missä maksuaikataulut?

K 426 24.3. :

Viljelijätukia voi hakea tänä keväänä 12.5. saakka -

K 425 23.3. :

Uudet hyväksytyt asetukset -

K 434 23.3. :

-VNa perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta (234/2015)

-VNa ympäristökorvauksesta (235/2015)

-VNa luonnonhaittakorvauksesta (236/2015)

-VNa luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta (237/2015)

-VNa ei-tuotannollisia investointeja koskevasta korvauksesta (238/2015)

-VNa ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen, eläinten hyvinvointikorvauksen ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta vuonna 2015 (239/2015)

Tiedotteita asetuksista:

Kansallinen nuorenviljelijän tuki ja sen maksu -

K 433 24.3. :

Suojavyöhyke ensi vuonna -

K 432 24.3. :

Suojavyöhykenurmi ja apila -

K 431 24.3. :

Viherlannoitusnurmi -

K 430 24.3. :

Kasvipeitteisyydestä -

K 429 24.3. :

Lietteensijoitamisen tuki ja kuivalanta -

K 428 24.3. :

Lohkojen korvauskelpoisuus valtaojien putkituksessa/pellon
reunojen raivauksessa -