Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Bioenergia 27

Turpeen status uusiutuva — Parlamentti hyväksyi esityksen, Suomi kaatoi

Hannu Koivisto · 24.1.2021

Europarlamentti hyväksyi Eija-Riitta Korholan esityksen marraskuussa 2000, että turpeen status on uusiutuva sen vuotuisen kasvun osalta. Määritelmä kaatui EU neuvostossa tammikuussa 2001 Suomen sitä vastustaessa.

 Turpeen status fossiilisena on maksanut esimerkiksi vuonna 2014 172 miljoonaa euroa päästömaksuina.

 Syyllistyivätkö suomalaiset poliitikot rikokseen hylätessään turpeen status uusituvaksi? Tätä mieltä oli ainakin komission energiaosaston johtaja.

Kansalaisaloite turpeen uusiutuvuuden uudelleen arvoinnista on pantu eteenpäin. 

Artikkelikuva rahkasammaleesta  Pixabay.com -palvelusta

Turve uusiutuva vuotuisen kasvun osalta

 Ajatus turpeen uusiutuvuudesta oli mahdoton, kunnes silloinen parlamentaarikko Eija-Riitta Korhola teki uuden oivaltavan ehdotuksen.

”Logiikka on yksinkertainen ja perustui silloiseen tuoreeseen tutkimukseen hiilenkierrosta turvesoilla sekä turpeen erityisluonteeseen hitaasti uusiutuvana biomassana. Jos hiilenkiertoa tarkasteltaisiin kokonaisuutena, sitä voitaisiin tulkita puun elinkaaren tavoin”, Eija-Riitta Korhola kirjoittaa väitöskirjassaan.

Korjataan korot, ei kajota pääomaan.

Esitys kaatui Suomen  johdolla

Komission energiajohtaja oli muuttanut näkemystään 2001. Energiaosaston johtaja oli sanonut, että muotoilu ratkaisi ongelmat, joita komissiolla oli ollut turpeen uusiutuvuuden suhteen.

”Olisi rikollista Suomelta olla puolustamatta tätä muotoilua”, hän oli kertonut Korholalle puhelimessa.

Korhola kirjoittaa väitöskirjassaan, että ”ajatus turpeen uusiutuvuudesta kaatui kuitenkin neuvostossa 2001 Suomen sitä vastustaessa. Yksi syy oli siinä, että ei haluta tilannetta, jossa turpeen status olisi erilainen EU- ja YK-tasolla. Toinen syy oli lieni se, että vihreillä oli ympäristöministerin salkku (Satu Hassi) tuolloisessa Lipposen hallituksessa.”

 

Parlamentaarikko Heidi Hautala oli väittänyt tietävänsä ”varmalta taholta”, että kyseessä oli Vapon masinoima esitys. Hautala oli kertonut jopa, että hän tiesi jopa firman työntekijän, jonka kynästä se oli lähtöisin.

Korhola kertoo sen tulleen omasta päästään, eikä hän ollut tiennyt tuolloin koko Vaposta mitään, edes sen harjoittamaa toimialaa.

Entisille turvealueilla voidaan kasvattaa uutta biomassaa. Ruokohelpi oli 2000-luvun alkupuolella kiinnostava kasvi. Ruokohelpi  on vapaa päästökauppamaksuista. Turpeen korvaajaksi edes osittain siitä ei ollut. Ruokohelpi oli vaikea poltettava, eikä hehtaarista tullut riittävästi tonneja polttoon. Kuiva-ainettakin tonnissa oli vain 3-4 megawattituntia. Kuva: Hannu Koivisto

Turpeen status hitaasti uusiutuvana yleisesti hyväksytty

Jopa turpeen käyttöön kielteisesti kantaa ottavat tahot myöntävät turpeen käytön apupolttoaineena vähentävän hiukkaspäästöjä merkittävästi.

Kun turvetta lisätään kolmannes biopolttoaineisiin, kuten puuhun, hiukkaspäästöt vähenevät jopa kolmanneksen.

Grill ey al.  (2000) mukaan biohajoava turve ei ole fossiilinen, mutta ei myöskään tyypillinen nopeasti uudistuva polttoaine, vaan vaatii oman kategorian hitaasti uusiutuvana biomassana.

Suomi olisi säästänyt 172 miljoonaa euroa vuodessa

Europarlamentti hyväksyi, että vuotuinen turpeen kasvu on 40 terawattituntia (40 miljoonaa megawattituntia). Näin turve ei ole fossiilinen, eikä myöskään nopeasti uusiutuva polttoaine, vaan hitaasti uusiutuva biomassa.

Jos komission esitys olisi jäänyt voimaan, päästökaupan vaikutukset turpeeseen olisivat olleet toisenlaiset.

Turpeen 23 terawatin vuosituotannolla Suomi olisi säästänyt päästöoikeuksien maksuissa 172 miljoonaa euroa (15 e/tCO2; päästöoikeusmaksujen vuoden 2014 hinnoilla). Summaa voi suhteuttaa valtionyhtiö Kemiran myynnistä saatuihin tuloihin, jotka olivat 350 miljoonaa euroa.

Suomen verotasot ovat korkeat

Komission vero-osasto julkaisi keväällä 2011 direktiiviesityksen EU:energiaverotuksen uudistamiseksi. Direktiivin ehdottamat minimiverotasot ovat erittäin pieniä verrattuna Suomen nyt käytössä oleviin verotasoihin. Direktiiviä ei sovelleta turpeeseen, koska se ei ole EU-laajuinen polttoaine ja tällöin periaatteena on jättää verotus kokonaan jäsenmaiden päätettäväksi.

 

Artikkelissa lähteet ja kursivoidut lainaukset Eija-Riitta Korholan väitöskirjasta The Rise and Fall of the Kyoto Protocol

CLIMATE CHANGE AS A POLITICAL PROCESS 2014

Eiaj-Riitta KorholaSatu HassiTurpeen status

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Bioenergia

    Fingrid: Tuontienergian lasku miljoona euroa tunnissa

  • Bioenergia

    Turveyrittäjä — turvekoneet romuksi ja Viroon

  • Bioenergia

    Suomen suojeltujen soiden pinta-ala sama kuin Tanskan koko pinta-ala

27 Kommenttia

  • Erkki Havukainen kommentoi: 24.1.2021 klo 19:07

    Oli miten oli, mutta olen nähnyt riittävästi turpeen noston pilaamia järviä, esim. Soukkajärvi Alavudella. Jos tuo ongelma poistuisi, puolestani turpeen nosto olisi ok.

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 24.1.2021 klo 19:32

      Uusien tutkimusten mukaan turvetuotannon humusvaikutus on legendaa. Se oli totta 1970 ja 1980-luvulla.

      Vastaa
    • Mikko Toppari kommentoi: 25.1.2021 klo 07:52

      Miltä turvetuotanto alueelta soukkajärveen muka vetet laskee?

      Vastaa
    • Ari Sepponen kommentoi: 25.1.2021 klo 08:58

      Kerro miltä turvenevalta Soukkajärveen vesiä laskee?

      Vastaa
      • Joni kommentoi: 25.1.2021 klo 15:09

        Eikö ne turpeenpurijat osaa googlettaa. tietoa läytyy hyvin. https://www.google.com/search?client=opera&q=turvetuotanto+alueelta+soukkajärveen&sourceid=opera&ie=UTF-8&oe=UTF-8

        Vastaa
        • Mikko Toppari kommentoi: 25.1.2021 klo 20:05

          Niin mitä tuolla linkillä pitäisi löytyä? Soukkajärveen ei laske turvetuotanto alueelta vesiä.

          Vastaa
    • Ossi Hangasluoma kommentoi: 25.1.2021 klo 14:37

      Tuo ongelma on jo poistunut. Siitähän löytyy tutkimustietoakin….

      Vastaa
    • Raimo Aatsinki kommentoi: 25.1.2021 klo 17:33

      Siinä kyllä kakkasivat omiin housuihin, olisi pitänyt olla tarkempia.
      Turve kyttä uusiutuva vuotuisen kasvun verran. 🍀

      Vastaa
  • Tommi Kukkohovi kommentoi: 24.1.2021 klo 19:52

    Se on tuo turpeen vaikutus vesistöihin kummallista. Aikanaan Mot ohjelmassakin syytettiin turvetuotantoa erään järven pilaamisesta vaikka turvetuotantoalue sijaitsi vesistöalueen alapuolisessa vesistössä. Jotain rajaa tuohon älyttömään huuteluun !

    Vastaa
  • Voi vihreet kommentoi: 25.1.2021 klo 06:26

    Vihreille kelpaa turvehoidot/turpeesta tuleva lämpö/turpeen tuottamat eurot ym ym.Kiinan päästöpitoiset kodinkoneista vaatteisiin kelpaa myös.

    Vastaa
  • Rauno Järvenpää kommentoi: 25.1.2021 klo 06:29

    Nyt saastutaan maailmaa oikeesti tuomalla haketta maailman ääristä laivoilla.Lapstyövoimalla kerätyt pähkinät/niiden kuoret päätyy polttoon Suomeen.Valtavat päästöt jo lähtömais ennenkuin tuote on satamas/rekkaralli Suomen puolella.Eikä se laivakaan purjeilla kulje.

    Vastaa
  • Todella suuttunut kommentoi: 25.1.2021 klo 07:38

    Kyllä nuo viklonmunittajat tulevat Suomelle kalliiksi!

    Vastaa
  • Pekko pommelin kommentoi: 25.1.2021 klo 08:57

    Kyllä vihreät on tullut aina kalliiksi Suomelle 172miljoonaa vuodessa jonkun vääristyneen ideologian tähden ja nyky päivänä ei riitä enää miljoonat nämä nyky vihreät maksaa aina miljardeja hölmöilyineen..

    Vastaa
    • Kauko Kaskela jne kommentoi: 25.1.2021 klo 14:43

      Jos ennen Jääkautta olisi ollut tämä nykyinen vihreitten puliveivaus, niin varmaan Salpausselän harjutkin olisi jäänyt muodostumatta.

      Vastaa
  • Rahkahammas kommentoi: 25.1.2021 klo 09:27

    Erikoista, että Suomi vähemmistönä eu parlamentissa sai tällaisen päätöksen nurin ja turpeesta tuli uusiutumaton fossiilinen polttoaine.
    Turve on uusiutuva ja koko ajan syntyy uusia turvenevoja, kun lammet kasvavat umpeen turvenevoiksi.
    Rahkasammale muuttuu tarpeeksi kasvaessaan.

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 25.1.2021 klo 11:06

      Parlamentti hyväksyi. Hallitus kaatoi.

      Vastaa
      • Merja Hellsten kommentoi: 25.1.2021 klo 11:31

        Juuri näin. Ja kansalaisille uskotellaan vieläkin että EU vaatii turpeenpolton lopettamista.

        Vastaa
  • Joni kommentoi: 25.1.2021 klo 15:02

    Kemiran myynti oli milardien myynti. Kuten kevitsankin. Turve ei ole enää uusiutuva, kun suo on ojitettu ja turpeet poltettu. Ihmeellistä saivartelua. Mutta jos kaavitaan se vuotuinen uusiutuva millin kerros turvetta sieltä sammaleen alta ja tukitaan ojat, niin sitten se on uusiutuva. Suo siellä, vetelä täällä.

    Vastaa
  • Markus Kuivas kommentoi: 25.1.2021 klo 16:54

    ”Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin”
    Lähde Wikipedia, joten,, no jos edes lähelle menee, niin ihmettelen turvelobbaajien vähäisyyttä.
    Otetaan varallisuus käyttöön, mutta huomiodaan myös vesistöt. Ilmastohysterikot ahdistuu kyllä lisää, mutta tutkikoon ensin tiedettä, ei politiikkaa. Se voisi parantaa ahdistusta.

    Vastaa
  • Pertti kommentoi: 25.1.2021 klo 20:53

    Uusiutumisen aikaperspektiivi vaikuttaa täällä kadonneen näköpiiristä. Ihan kuin nimittämällä turve uusiutuvaksi uusiutuminen tapahtuisi. Monenko sadan- tuhannen vuoden kuluttua turpeesta tyhjennetyn suon arvelette uusiutuneen taas uudelleen tyhjennettäväksi?
    Millä aikavälillä luulette luonnotilaisten kosteikkojen, lampien yms muuttuvan suoksi ja kasvattavan turvetta kerättäväksi asti ?
    Montako turpeesta kuoritttua suota olette nähneet palautetun tilaan jossa turvetta
    kvartaalikapitalismin hektisillä tuottotavoitteilla taas kehittyy? Eikä nostolla tuhottujen soiden muuttaminen puu- tai muiksi pelloiksi taida sekään riemastuttaa lyhytnäköistä pikavoittojen odottajaa
    eikä edes Suomen päästökauppaa.
    Kyllä luonnontilaisten soiden rahassa mittaamaton merkitys on aivan muussa kuin
    niiden tarpeettomassa polttamisessa.

    Vastaa
    • Tilastollista faktaa kommentoi: 26.1.2021 klo 10:02

      Ja totuus on seuraava:

      Suomessa soiden yhteenlaskettu koko 10 on miljoonaan hehtaaria. Suojeltuja soita on 20-kertainen määrä verrattuna turvetuotannossa olevaan pinta-alaan.

      Suomen soiden käyttö jakaantuu seuraavasti:

      30% ojittamattomia soita, joiden hyödyntäminen on lailla kielletty

      12% suojeltuja soita

      0,6% turvetuotannossa olevat suot

      12% turvetuontantoon soveltuvat
      suot

      45,4% muut suoalueet
      Lähteet: VTT, GTK, YM, Tilastokeskus, Vapo

      Suomessa suojeltujen soiden pinta-ala on sama kuin Tanskan pinta-ala (4,15 miljoonaa hehtaaria).

      Ja kyllä olen nähnyt miten puu kasvaa vanhalla turvesuolla: missään muualla Suomessa en ole nähnyt vastaavaa vuosikasvua (hiilinielua)

      Vastaa
    • Hannu Hirvonen kommentoi: 30.1.2021 klo 09:10

      Turve on lisäksi nykyisistä polttoaineista huonoin. Megawattitunti energiaa, joka saadaan kun turve rahdataan rekalla 70 km ja poltetaan voimalaitoksessa on kalliimpi kuin laivalla Austraaliasta Hanasaareen rahdattu hiilen poltosta saatu megawattitunti. Suot ovat lisäksi luonnon rakasmetallien ” kapseleita”. Johon rakasmetallit varastoituvat, eivätkä ole luonnon kiertokulussa. Monien soiden turvetta ei voida polttaa esim suuren rikkipitoisuuden vuoksi. Jätetään suot huoltovarmuuden takaamiseksi kriisiaikojen varalle.

      Vastaa
  • Mikko Manninen kommentoi: 25.1.2021 klo 21:13

    Hyvin mielenkiintoista.
    Minä äänestäisin heti KD:tä, jos olisin edes vähän uskonnollinen. Hyvä tämä uusi puheenjohtajakin on.

    Vastaa
  • Heikki Ojala kommentoi: 25.1.2021 klo 22:02

    Uusiutuva vai ei uusiutuva, kas siinä pulma! Olisiko paikallaan tutkia tämä asia tieteen keinoin eikä äänestämällä tai arpomalla? Jos turve ei ole uusiutuvaa, mistä sitten turvekerrokset ovat muodostuneet? On mittausten avulla todettu, että turvetta kertyy lisää noin millin kerros joka vuosi, siis noin 10 m3/ ha/ vuosi. Olisiko paikallaan istahtaa rauhassa pohtimaan turpeen uusiutumista uudelleen Eduskunnassa huomioiden uusimmat tieteen tutkimukset. Niille edustajille, joille tutkimustulokset menevät yli hilseen, voisi ehdottaa asian ratkaisemista heittämällä kolikolla uudella tavalla; jos jää lappeelleen, on uusiutuvaa ja jos jää reunalleen, ei ole uusiutuvaa. 😀

    Vastaa
  • Kotimaisuus kunniaan kommentoi: 26.1.2021 klo 14:19

    Tottahan se on että päästöjä syntyy tapahtuipa lämmitys miten tahansa. Mutta jotenki sen on tapahduttava. miksei sitten työllistäen samalla tuhansia suomalaisia

    Vastaa
  • Laitinen Jarmo kommentoi: 28.1.2021 klo 01:55

    Ruotsissa ja Balttimaissa turve on uusiutuva luonnonvara..mutta ei syy koko keskusteluun ole muu kun idealoginen..Vihreät haluaa tosiasiosta huolimatta jotain suojella ja helpointa se on kun se ei vaikuta omaan elämään. Nyt vaan käy niin että siitä joutuu maksamaan myös vihreiden kannattajat lämpölaskuissaan Entäpä kun kirjanpainaja toukkaan kuollutta kuusihaketta kuskataan pitkin Suomea..eikö se edistä k.painaja leviämistä myös tänne

    Vastaa
  • Järki päässä kommentoi: 4.2.2021 klo 16:53

    Kyllähän se turve on uusiutuvaa, ihan samanlailla voisitte väittää että raakaöljykin uusiutuu, sillä suon palautumisessa luonnon tilaansa vie lähes saman ajan kun kuolleita merenelävistä öljyn kehittyminen.

    Vastaa

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Young Village folk — Uusi dokumenttisarja nuorista farmareista

    8.11.2017
  • Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Osmo says: Sinulla on nuo termit hukassa. Terawatti ja Kilowatti ovat tehon yksiköitä, ei...
  • Ville Simola says: Ostohintahan on SPOT-hinnalla, joka ko päivänä oli pahimmillaan 29,89 snt/kWh ...
  • Maaorja says: Vihreille lasku kaikesta vahingosta. ohisalo , mikkonen ja haavisto...
  • Hannu Koivisto says: Vuonna 2018 energiaa ostettiin ulkomailta 10,7 miljardin euron verran....
  • Antti Lähteenmäki says: Suomeen sähkön nettotuonti on noin 20 terawattia, ja 5 sentin kilowattihinnall...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika Timo Äijö maatalous Sikala

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA