Vappuaaton turverekkamarssi säväytti koko valtakunnan.
”Turpeen tuottajien marssi — Voiko tämän isänmaallisempaa olla?”, Harri Sainio, Radio Rockin juontaja sanoi vappuaattona, kun turverekat nostivat paineitaan Hyvinkään lentoaseman parkissa, määränpäänään eduskuntatalo.
Autoissa oli iskulauseita, jotkut jopa nerokkaita.
Tapahtuman järjestäminen kesti kuukausia
Rekkoja tuli parkkiin Hyvinkään lentoasemalle useassa eri osassa. Ensimmäiset porukat saapuivat paikalle vapunaattoa edeltävänä iltana, viimeiset vappuaattoaamulla.
Tunnelma oli odottava ja innostunut. Väki okokoontuit pieniin ryhmiin jakamaan huoliaan turpeen alasajosta. Keskustelujen yhteinen nimittäjä oli turpeen tulevaisuus ja poliitikkojen ymmärtämättömyys maan energiahuollosta. Turveyrittäjät eivät ole huolissaan ainoastaan omasta toimeentulostaan, vaan koko Suomesta.
Marssin järjestäjillä oli poliisin kanssa viimeiset palaverit illalla. Turverekkamarssi-järjestelyt alkoivat kolme kuukautta aikaisemmin.
Kaikki sujui hyvässä hengessä poliisin kanssa, mutta vääntöäkin oli. Markus Mantela totesi, että poliisi teki ison työn rekkamarssin eteen. Poliisi on järjestänyt myös paljon väkeään suojaamaan tapahtumaa. Rekat lähtivät poliisisaattueessa liikkeelle.
Yksi pyyntö oli, että paikalle tultaisiin ilman perävaunuja. ”Niinkö luulet?”, Jouko Pahkakangas nauroi poliisille. Miika Mantela kertoi, että poliisi ehdotti kaikenlaisia reittivaihtoehtoja. ”Me ollaan vain niin kovapäistä väkeä, että saimme tahtomme läpi.”
Hotellissa järjestäjänelikko Jouko Pahkakangas, Antti Alakotila, Miika ja Markus Mantela ohjeistivat marssijoita.
”Hoidetaan marssi asiallisesti, niin voidaan päästä toisenkin kerran.”
Mahdolliset häiriöt piti myös ennakoida. Poliisin tietoon saatettiin Elokapinan facebook-sivuilta ohjeet, miten neuvottiin rakentamaan nauloista tähtiä puhkomaan autojen renkaita. Tiellä istuskelijoista nelikko ohjeisti, että annetaan poliisin hoitaa järjestyshäiriöt. Kaikkeen varauduttiin. Ovien piti olla lukittuina.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7914
Tapahtuma oli mediashow. Kuvassa kansanedustaja Mauri Peltokangas penää ministeri Lintilältä tahtotilaa pelastaa turveala.
Tarvitsemme päätöksiä nyt — huoltovarmuus on koko Suomen asia
Antti Alakotila luki elinkeinoministeri Mika Lintilälle turveyrittäjien vetoomuksen.
”Turvealan yrittäjät tarvitsevat apua nyt, emme voi odottaa päätöksiä ensi vuoteen tai sen jälkeen. Pienet muutokset, kuten laitoskohtaisen verorajan nostaminen 5000:sta 10 000 megawattituntiin ei riitä mihinkään.”
Alakotila vaati verorajan nostamisen ja lattiamekanismin kumoamista välittömästi.
”Huoltovarmuus on koko Suomen asia. Energiaturvetta korvataan tuontihakkeella ja öljyllä.”
”Turve on luokiteltava uusiutuvaksi luonnonvaraksi. On päästävä myös eroon turpeen vääristyneestä imagosta.”
Turvealoite 7914 sai näkyvyyttä eduskuntatalon edessä. Aloitteessa on 3.5. noin 45 000 allekirjoitusta.
Haluamme tehdä työtä
”Haluamme edelleen tehdä työtä”. Turveyrittäjät haluavat edelleen rakentaa uusiutuvalla energialla toimivaa yhteiskuntaa.
”Tällä viikolla tehdyillä päätöksillä ei ole mitään ei ole mitään merkitystä turvealan säilymisen kannalta.”
Puhemiehenä toiminut Antti Alakotila toi esille turpeen päästöjen uusista puhdistusmenetelmistä.
Hän puhui uusista tuotteista, kuten biodieselistä.
Reilu sata turverekkaa kerääntyi parkkiin Hyvinkäälle.
Lintilä: kansallisesti ei pysty vaikuttamaan päästökauppaan
Ministeri Mika Lintilä totesi tilanteen olevan vakava ja muutoksen olleen nopea.
Hiilineutraaliuteen pyrkiminen on Lintilän mukaan avainasemassa — ”Energialaitokset päättävät itse mitä he käyttää”.
Lintilä kertoi kehysriihen päätöksestä tukea turvealaa 70 miljoonalla.
”Minä olen pikkuisen eri mieltä siitä, että alarajan nostolla ei olisi mitään merkitystä.” Ministeri sanoo saaneensa lämpöyrittäjiltä viestiä, että he pitävät sitä hyvänä.
Hän sanoo, että JTF-rahastosta pyritään saamaan uusia tuotteita.
”Korjaan nyt sellaisen virheen, ettei se ole Ruotsissakaan uusiutuva”, Lintilä väitti.
”IPCC määrittelee turpeen hitaasti uusiutuvaksi. Sillä ei ole periaatteessa merkitystä sen hinnan kannalta. Mutta se tulkitaan, että siinä on fossiiliset päästöt ja siitä tulee se päästökauppahinta.” Lintilän mukaan kansallisesti päästökauppaan ei pysty vaikuttamaan, koska EU käyttää tätä IPCC:n määritelmää.
”Ehkä tässä on ollut jonkin verran sitä väärää käsitystä”.
Elinkeinoministeri kiittää puheensa alussa informoinnista.
”Suurin haaste on, että meidän pitää hakea mahdollisimman nopeasti se tapa, jolla me saadaan ensin se 6o miljoonaa JTF-rahastosta alan toimijoille.”
”50 000 euroa per tuottaja ei lämmitä ketään, jos on puolitoista miljoonaa velekaa”, Jouko Pahkakangas kuumotti ministeriä.
Hannu Hoskonen on keskustan ryhmän kanssa eri linjoilla turveasiassa. Hänen asemansa eduskuntaryhmässä on uhattuna poikkeavien mielipiteiden takia. Hoskonen ja Peltokangas keräsivät yrittäjien pisteet. Paikalla oli muutamia perussuomalaisia, pari keskustalaista, pari kokoomuslainen, kristillisten Sari Essayjah. Yhtäkään vasemmiston tai vihreiden edustajia ei näkynyt.
Ministeri joutui noloon tilanteeseen
Markus Mantela piti kädessään Eija-Riitta Korholan väitöskirjoja. ”Meillä on tässä Eija-Riitta Korholan väitöskirjoja, joista voitte tutkia turpeen uusiutuvaksi muuttamista ja se uusiutuvuuden muuttaminen vaikuttaa suoraan turpeen imagoon. Imago vaikuttaa taas turpeen käyttöön.”
”Sen takia turve pitää muuttaa uusiutuvaksi”, Mantela jatkoi.
Jouko Pahkakankaalla oli myös lahja, turpeesta tehty uurna. ”Siinä vaiheessa kun mietitte vaikeita päätöksiä, niin toivotaan että meidän maa ei joudu tällaiseen tilaan.”
”Annaksä sen minulle?”, Lintilä kysyi Antti Alakotilalalta ja osoitti vetoomusmateriaalia.
”Mä annan herra Peltokankaalle.” Peltokangas sai kainaloonsa vetoomuksen.
Eija-Riitta Korholan väitöskirja ja turpeesta valmistettu uurna luovutettiin kansanedustaja Hannu Hoskoselle.
”Mä halusin ettei tavarat mene roskikseen. Olen aivan varma ettei yksikään olisi mennyt perille asti, jos ne olisi annettu Lintilälle”, Antti Alakotila sanoi jälkeenpäin.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7914
Toimittajalta
Maaseutumedian isännällä, Hannu Koivistolla on pitkäaikainen farmaritausta ja 25 vuoden journalistitausta.
”Ministeri Lintilä ei tiedä missä mennään”
Toin esille Ruotsin systeemin kysyessäni ministeriltä: ”Onko mulla oikea tieto, että Ruotsin valtio maksaa puolet turpeen päästökauppamaksuista”. Koska turve on nimenomaan päästökauppamaksujen takia niin kallista, että sen käyttö ei ole kannattavaa. ”Tämä helpottaisi ilmeisesti nopeimmin turpeen alasajoa.”
”En tiedä tuosta”, sanoi ministeri.
Kun kuuntelin ministerin puheita, happi loppui ja pieretti, kuten Pulttibois-komedia asian olisi ilmaissut.
Lintilä ei ole tainnut olla tietoinen tohtori Eija-Riitta Korholan väitöskirjasta. Sitä kun arvostetun valtioneuvoston jäsen selaisi, vois miel mennä matalaksi. Uskomukset ja totuus ovat eri asioita. IPCC:n sanoma ei ole Mooseksen kirja, vaan kyseenalaisiin meteorologien väittämiin perustuva uskonkappale, dogma.
”Mika Lintilä ei tiedä missä mennään”, tapahtuman järjestäjät sanovat.
Näin ensimmäisen kerran elinkeinoministeri Mika Lintilän. Minulle tuli kuva epävarmasta lampilaisesta (Toholampi), joka oli joutunut leijonan luolaan eväät syötynä.
Suomen ilmastotiekartta vuodelta 2014.
Lue myös:
http://www.maaseutumedia.fi/turvetyoryhman-toimenpide-esitykset-laastarointia/
http://www.maaseutumedia.fi/ei-jokainen-turveyrittaja-elakkeelle-joutaisi/
http://www.maaseutumedia.fi/suomalaisprofessoreiden-tutkimusraportti-kumoaa-ipccn-raportin/
Ei kommentteja