Kielenhuoltaja Marsa Luukkonen analysoi tekstiä ”Ministeriön vastaus Jarkko Kääriälälle”. Luukkosen analyysi ei juuri mairittele ministerön neuvottelevaa virkamiestä Martti Patjasta.
Muutama ajatus ministeriön vastauksesta
Ministeriön vastaus Jarkko Kääriälälle on kokonaisuudessaan hyvin vaikeaselkoinen — lievästi ilmaistuna hämmentävä, mutta vahvemmin
sanottuna jopa tyrmäävä ja kysymyksen esittäjää vähättelevä.
Vastaus on kyllä virkamiesmäisen pitkä, mutta sen laatimiseen kohteliaaksi ja kysyjää arvostavaksi ei ole nähty vaivaa. Lisäksi vastauksen saajan pitäisi osata tehdä
lopulliset tulkinnat ja päätelmät itse lukuisten esimerkkilaskelmien, väittämien ym. perusteella.
Jo aloitus eli ensimmäinen kappale on epädiplomaattinen: Ensimmäinen lause on pitkä (24 sanaa) ja vaikeaselkoinen kertalukemalla ymmärrettäväksi, ja ”ei ole ollut” -toteamus tyrmää lukijan jo heti ensimmäisellä rivillä.
Toinen tyrmäysvirke jatkaa samalla linjalla (”Huhut ja tulkinnat määrärahojen siirroista tai säästöistä muutoksen syynä eivät pidä paikkaansa.”).
Ja kieltävää jatkoa seuraa (”Nautoja ei ole laskettu — —.”) Lisänsä tähän epädoplomaattisuuteen tuo se, että kirjoittaja esittää kiellot peräkkäin sellaisinaan ilman esimerkkejä ja
perusteluja, joten ne tuntuvat lukijasta vain väittämiltä, vähätteleviltä ja epäkohteliailta. Vastaaja saa näin aloittaessaan tilanteen tuntumaan kiistalta, vaikka kyseessä pitäisi olla keskusteluun ja toisen osapuolen kuuntelemiseen perustuva tilanne tekstitse.
Vastausteksti on täynnä pitkiä kapulakielisiä (kapulakieli = vaikeaselkoinen virkakieli) lauseita ja virkkeitä, joiden lukemista, ymmärtämistä ja muistamista vaikeuttavat lisäksi runsaat aika- ja numeroilmaukset ja lyhenteet.
Lukemista ja perustelujen ymmärtämistä vaikeuttavat myös monisanaiset määritteet (tässä esim. 11 sanaa pitkä määrite ennen pääsanaa: Tuottajajärjestöjen kanssa käydyissä tukineuvotteluissa 17.12.2014 tehdyt pöytäkirjaukset vuoden 2015 kansallisen tuen ratkaisusta) sekä viittaukset neuvottelumuistioihin, liitteisiin ja verkkosivuille. Kun kysyjälle vastataan siten, että viitataan vain erilaisiin,
jossakin muualla oleviin teksteihin, ei vastaaja ole nähnyt riittävästi vaivaa selkeän ja uskottavan perustelun laatimiseen.
Kielen tyyli vaikuttaa jossain määrin jopa loukkaavalta, esim. sanavalinnat, joilla viitataan kysyjän tekstiin (huhut, tulkinnat, ei ole, ei pidä paikkaansa) sekä seuraavanlaiset toteamukset: ”Turha spekuloida tällaisilla muutoksilla sen enempää.”
Vastauksen lopun mainosmaisuus (valmistelumme on säädösten mukaista ja avointa — — päätehtävänä on kotimaisen ruuantuotannon turvaamisen tarkoituksenmukaisilla ja tasapuolisilla tukivälineillä — — tuenhakija voi aina valittaa saamistaan yksityiskohtaisista tukiperusteista — — on ilman muuta oikeus pyytää — —) on kuin suoraan jostakin esitteestä, ja tällaisia korulauseita on melko vaikea ottaa todesta muuten kovin sekavan käsityksen ja mielentilan jättävästä tekstistä, tässä tapauksessa ministeriön vastauksesta.
Marsa Luukkonen 18.2.2016
Lue tästä ministeriön Jarkko Kääriälälle lähettämä vastaus.
Otsikkoa muutettu 19.2. 7:50
4 Kommenttia
Kiitos tekstianalyysistä ja varsin värikkäästi muotoillusta palautteesta!
On ilman muuta tärkeää, että viestintä tärkeistä tukiasioista on mahdollisimman selkeää ja yksiselitteistä. Maaseutumediassa julkaistu ja analysoitu viestini on kuitenkin osa paljon pidempää viestiketjua, jossa keskustelun sävy on ollut puolin ja toisin ystävällinen ja rakentava. Sekin, että tämän yksittäisen viestin kohtelias alkutervehdys jätetään julkaisusta pois, muuttaa kuvaa virkamiehen asenteesta jo melko paljon. Kun pitkässä viestiketjussa kysytään useassa eri vaiheessa ja monesta näkökulmasta päätösten säädösperusteista ja vaikutuksista myös laskentaesimerkeillä, kysymyksiin tietysti yritetään vastata mahdollisimman tyhjentävästi. Maaseutumedia ja jokainen halukas saa suoraan minulta tai ministeriön kirjaamosta koko pitkän viestittelyn tarvittaessa arvioitavakseen, kuten asiaan kuuluu avoimessa hallintotyössä.
Itse asiaa eli pohjoisen kotieläintuen laskentamuutosta on käsitelty monipuolisesti jo runsaan vuoden ajan tuottajajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, eikä muutoksen vaikutuksista ole erimielisyyttä. Aiheesta on julkaistu useita selkeitä artikkeleita esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudessa. Jos Maaseutumedia tai kuka tahansa haluaa lisätietoa itse tukiperusteista, vastaan kysymyksiin mielelläni jatkossakin. Lyhyemmillä virkkeillä ja mahdollisimman selkeästi.
Hyvää alkukevättä toivottaen
Martti Patjas ([email protected])
Kiitos viestistäsi. Dialogi on aina parempi kuin monologi. MaaseutuMedian yksi arvo on nimenomaan vuorovaikutus, vastavuoroisuus.
Olipas rimanalitus maaseutumedialta.
Hei.
Analyysi oli varsin mielenkiintoista luettavaa. Julkisuudessa ollut ministeriön vastaus oli todellakin luettava muutamaan kertaan pysyäkseen kärryillä. Erityisesti vastaukset laskelmiin olivat todellista yliopisto tasoa. Vielä hölmömmäksi ne vastaukset tekee se, että olin jo aiemmin todennut, ettei niihin tarvitse edes vastata.
Patjas on oikeassa, että analysoitu vastaus on osa käymäämme pitempää viestiketjua. Toisaalta siihen pitempään viestiketjuun johon hän viittaa, ei ole liitetty aivan kaikkia viestejä. Epäilemättä myös ne löytyvät ministeriön arkistoista ja ainakin minulta.
Esittämäni kysymykset ovat keskittyneet lähinnä pohjoisen kotieläintuen laskentajakson siirron laillisuuteen liittyviin seikkoihin. Kyllä kirjeenvaihtoa käytiin Patjaksen kanssa hyvässä hengessä, kuten hän toteaa. Ministeriö tosin halusi lopettaa hyvässä vauhdissa olleen keskustelun. Sen päätöksen teki yksikön päällikkö, maatalousneuvos Arja—Leena Kirvesniemi sekä vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo.
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.