Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Ruoka 0

”Unohtuiko jotain”, melkoisen raflaava ruokakirja ruokaprotestointia vastaan

Hannu Koivisto · 9.3.2020

”Unohtuiko Jotain” on kolmen Michelintähden keittiömestari Markus Maulavirran uusin ruokakirja.

Vaikka kirjassa on ruuanlaitto-ohjeita, varsinainen keittokirja se ei ole.

Maulavirta haluaa herätellä nirsoja pikaruuan kyllästämiä ihmisiä huomaamaan, että ruuan unohdettuja raaka-aineksia on joka puolella ympärillämme.

Maulavirta kuvaa saatesanoissaan kirjaa ”provosoivaksi iloitteluksi”.

Vai mitä sanotte oravasta, räkättirastaasta tai karhunkämmenestä ruokalautasella?

Kirjan keskeinen sanoma on: ”Kuinka nopeasti me olemme kadottaneet raaka-aineen monipuolisen kunnioittamisen”.

Oravan liha on eksoottista ruokaa, mutta ei ollut ennen.

Nyljetty orava, herkullinen munaherkuttelija

Maulavirta tuo tahallaan esiin oravan herätelläkseen ihmisiä huomaamaan, kuinka paljon meillä on ravintoa tarjolla. Miksi ei kaikenlainen riista sopisi ruuaksi?

Oravan metsästys on ollut vilkasta, miksi ei käytettäisi myös ruhoa elintarvikkeeksi?

Oravan nahka on ollut kansantaloudellisesti merkittävä tulonlähde aikoinaan parhaimmillaan yli miljoonan nahan viennillä. Oravaa metsästetään vieläkin vuosittain 10 000 kappaletta — turkin takia, mutta lihat jätetään.

Maulavirta esittelee oravareseptejä grillattuna, liemenä ja keittona.

Nyljetty orava näyttää ensikertalaisen silmiin erikoiselta, mutta kirjan esittelyn jälkeen tekee mieli kokeilla.

Harva on maistanut karhua, saati karhun kämmentä.

Karhunkämmen vihanneksilla ja yrteillä

Jos ravintolassa tilaa karhua, tuodaan helposti tuoppi porilaista mallasjuomaa eteen.

Karhun kämmen muistuttaa Markus Maulavirran mukaan ihmisen kämmentä.

Lautasella se hätkähdyttää, sen verran erikoinen peijaisissa käytetty heräte se on.

Hirvi on suosittu riistaeläin, joka on yleensä metsästäjien herkkua, mutta sitä saa joskus kaupastakin.

Hirven turpa jää yleensä hyödyntämättä, mutta Maulavirta tarjoaa siihenkin vinkit.

Tuhansien porojen käsittelijä

Markus Maulavirta on on erämies ja metsien samoilija. Hän on luontoa ja luonnon antimia kunnioittava lihamies.

Keittiömestari on myös tuttu näky poromiesten keskuudessa. Lihaan erikoistunut chef sanoo leikanneensa tuhansien porojen lihat.

Poro vaikuttaa olevan kirjoittajalle läheinen, vaikka kirjassa sitä ei mainitakaan, ilmeisesti koska hän on  tehnyt porosta oman kirjan.

Poro on ollut pohjoisen ihmiselle elintärkeä ravinnon lähde. Ilman poroa pohjoisessa selviytyminen olisi ihmiselle ollut hankalaa, jopa mahdotonta.

Munintakanaa ei löydy kaupasta. Kuvassa somerolaisen Mikko Välttilän free range kana.

Missä kana?

Kirjassa esitellään myös tavallisempia tuotantoeläimiä ruokalähteenä, sika, nauta ja kana.

Kalat ovat myös hyvin esillä. Vege-osiotassa hän hehkuttaa suomalaisten juuresten makua ja ravinnerikkautta.

Kanamuna on tehokkaasti käytetty raaka-aine. Kirjan yksinkertainen munakasresepti toimii.

Maulavirta ihmettelee, missä munintakanat ovat, kun niitä ei kaupasta saa. Itse kana on munien sivutuote, joka joutuu eläinten rehuksi tai pahimmillaan polttohautaukseen.

Maulavirran kysymykseen on olemassa vastaus: Byrokratia on tehnyt kanojen teurastamisen mahdottomaksi. Farmari joutuu maksamaan jokaisen munintakanansa hävittämisestä. Mitä tuhlausta!

Unohtuiko jotain — Maallisen hyvinvoinnin ruokaprotestointia vastaan

Markus Maulavirta on kokenut paljon ilon ja surun hetkiä ruuan parissa.

”Kuinka näköalattomasti ja suorastaan rikollisesti ruoantuottajia kohdellaan sekä lainsäädännön että valvonnankin kautta”.

”Olen suruissani seurannut tämän pohjattoman maallisen hyvinvointimme tuomaa ruokaprotestointia, jos sitä siksi voi kutsua”. 

Hän nostaa esiin ilmiön, jossa pitää olla hienompaa ja arvokkaampaa — Ei ole enää normaalia olla ”sekaani”.

Vesi tulee hanasta, sähkö töpselistä ja ruoka kaupasta.

Helppolukuinen konstailematon ruokakirjaelämys

Kirja on nettiä selailevalle nykyihmiselle helppo lukea. Ei tarvitse keskittyä liian pitkään.

Unohtuiko Jotain on konstailematon tuotos, samoin kuvat, jotka ovat elokuvaohjaaja Tuukka Kourin käsialaa.

Netti on täynnä reseptejä ja televisiossa kokkaillaan kiiltävissä keittiöissä hörhelöiset hepenet päällä.

Tässä kirjasta tulee sellainen olo, että taidanpa lähteä metsään, puukko vyöllä ja ämpäri kädessä, tulentekovehkeet taskussa.

Karhun kämmentäMarkus MaulavirtaRuokakirjaelämysUnohtuiko jotain

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Ruoka

    Vehnäturvan merkitys korostuu

  • Karjatalous

    Valion kiintiöhinnoittelu halvaannuttaa kehittyviä tiloja — jäähdyttelijät tyytyväisiä

  • Ruoka

    EU:n Ruokaturvallisuusvirasto EFSA: Elintarvikkeet eivät levitä koronavirusta

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Mariia says: Satanallista toimintaa viranomaisessa, joka on pahan tahdon alaisena ja toimii...
  • Mariia says: Ne on saatanan töitä, tuo käytös on sairasta ja hullua, ei siinä ole mitään pu...
  • Ari Tapani Kriikkula says: Onko tosiaan suomi 2021 näin perkelehen tyhymiä otuksia täynnä ku tämä elukkal...
  • Veera says: Toisten elollisten kasvattaminen (tai oikeammin tuottaminen, niin vastenmielin...
  • Ismo Halkola says: Paskaa ylivaltaa!!!...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Eläinsuojelulaki maatalous Veikko Tuominen Sika SRHarvesting

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA