Maatalous ei olekaan sellainen fosforilinko, kuin yleisesti annetaan ymmärtää.
Suomalaisten jätevedet sisältävät uskomattoman määrän fosforia, joka saadaan poistettua puhdistamoissa osittain, silti sitä jää vielä runsaasti.
Jätevesissä on moninkymmenkertainen määrä fosforia maatalouden tai turvetuotannon päästöihin verrattuna. Kun tähän lisätään jätevedenpuhdistamoiden ohijuoksutukset, iso syy fosforikuormitukseen löytyy aivan muualta, kuin ruokatuotannosta.
Maatalouden fosforipäästö on vain 0,03 prosenttia puhdistamattoman jäteveden päästöistä litrassa.
Artikkelikuvassa akrobaatti Santeri Koivisto nauttii puhtaasta merivedestä.
Ihminen on fosforilinko
Kun ihminen syö leipää, hän muuttaa sen energiaksi, virtsaksi ja lannaksi. Ihminen jalostaa ruuan fosforin jätevedeksi.
”Jätevedessä fosforin osuus on Helsingissä 10 000 – 15 000 mikrogrammaa litrassa, joka on aivan valtava määrä”, Tapio Salminen sanoo. ”Vähäisyys” johtuu siitä, että Helsingin jätevesissä on paljon sadevettä. Parhaimmillaan jätevesi saadaan puhdistettua 300 mikrogrammaan litrassa. Maatalouden fosforipäästöt ovat yleensä 100 – 200 mikrogrammaa per litra, turvetuotannon maksimipäästöt ovat vain 40 – 50 mikrogrammaa.
Jätevedet sisältävät paljon vieraita aineita, kuten huume- ja lääkejäämiä, mitä ei esimerkiksi turvevesissä eikä maatalousvesissä ole. Turvevedet ovat luonnonvesiä.
Ylijuoksutukset Helsingissä ovat olleet esillä myös Ylen uutisoinnissa. ”Jätevesi sekoittuu niin hyvin huleveteen, että palautetta vessapapereista tai pökäleistä ei ole tullut”, kertoo jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Mari Heinonen HSY:stä Ylelle.
Sekaviemäriverkot ovat Helsingissä osittain Venäjän vallan aikaisia. Viemäriverkkojen ongelmien poistoon pitäisi satsata satoja miljoonia. Sekaviemäriverkkoon sekoittuu sekä jäte- että sadevesiä.
Viemäriverkosto täyttyy varsinkin sateisina aikoina ja ylimääräinen vesi juoksutetaan puhdistamattomana mereen. Silloin ihmisjätösten fosfori joutuu mereen.
Moottoriteiden soraluiskat verhotaan erittäin fosforipitoisella puhdistamolietteellä, koska ruoho kasvaa siinä nopeasti. Samaa lietettä käytetään kaupunkien viheralueilla. ”Tämäkin lasketaan maatalouden päästöiksi”, Salminen kertoo.
Reaaliaikainen COD-mittaus paljastaa humuspitoisuuden
Tapio Salminen valmistui tie- ja vesirakennusinsinööriksi 1974. 1979 hän perusti Saloy Oy:n. Saloy on keskittynyt innovaatioiden tuottamiseen erityisesti vesistöjen suojelun, hygieenian ja työturvallisuuden alueilla.
Salminen on käytännössä koko uransa ajan ollut vesistöjen kanssa tekemisissä. Hänellä on käytössään COD-mittari, joka paljastaa samalla sekunnilla esimerkiksi veteen liuenneen humuksen määrän. Salminen kertoo, että koko järven kuormituksesta on mahdollista mitata eri lähteiden humuspitoisuus yhden päivän aikana.
”Turvetuotantoa syytetään humuspäästöistä täysin ilman minkäänlaisia perusteita”, Salminen toteaa. Väittämät ovat Salmisen mukaan Luonnonsuojeluliiton ja muiden ympäristöjärjestöjen keksimiä, tuulesta temmattuja.
”Väitteet eivät perustu minkäänlaisiin tosiasioihin.”
Toimittajalta
Miksi asialle ei tehdä mitään?
Suomessa satsataan rutkasti rahaa ilmasto- ja ympäristöongelmiin. Jokainen itseään ympäristötietoisena pitävä poliitikko soittaa etusormalla maataloutta. Samalla kolme sormea visaa syyttäjään itseensä.
Jos ympäristöongelmiin haluttaisiin puuttua oikeasti, eikä vain puoluekokouksissa, olisi aloitettava Helsingin kantakaupungista. Tsaarin ajan sekavesiviemärin uusiminen olisi valtava työ. Mutta sillä saavuttaisiin oikeita tuloksia.
Ylijuoksutuksessa viemäriveden fosforipitoisuus on 10 000 mikrogrammaa litrassa. Monenko peltohehtaarin päästöt vaaditaan kattamaan tällaiset fosforimäärät, jos pellon fosfori päästö on maksimissaan, siis maksimissaan 300 mikrogrammaa litrassa?
21 Kommenttia
Miten paljon niitä litroja tulee Helsingistä ja muista kaupungeista yhteensä ja yleensä maanviljelystä yhteensä? Se jäi epäselväksi.
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika_on_Itameren_tila/Itameren_fosforikuorma_Suomesta
Kuinka paljon fosforia tulee kaupunkien jätevesistä verrattuna maatalouden jätevesien tuomisiin. En saanut selvää artikkelusta.
Koetan selvittää, mutta yksiselitteinen vastaus voi olla haastava tehdä.
Tarkoitushakuinen juttu. Viherrakentamiseen käytetään 1000 t fosforia, maatalouteen 32 000 t fosforia. Muutosta tapahtuu vasta, kun maatalouteen saadaan muutoksia.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80670/62_Jatevesienfosforihyotykayttoon_30082017.pdf&ved=2ahUKEwico__n2sXrAhUpiIsKHen-APAQFjAEegQIAxAB&usg=AOvVaw3HUZxOXAYaWMDyttw91eBH
Maataloudessa suuri osa fosforista otetaan sadon mukana talteen. Lisäksi kotieläintuotannossa iso osa fosforista kierrätetään lannan mukana takaisin pelolle. Yhdyskunta jätteissä tätä takaisin kiertoa ei ole. Lisäksi viherrakentamisessa ”sato” niitetään poikkeuksetta maahan mistä ravinteet suurella todennäköisyydellä huuhtoutuvat lopulta vesistöihin.
Maataloudessa ravinteet otetaan käyttöön ihmisten ruuaksi. Viherrakentamisessa niitetään kasvusto maahan ja ravinteet muuttuvat maahan ja teiden luiskista suoraan vesistöön. Niiden lannoittamista en ymmärrä ollenkaan.
Ja kaupanpäälle sitten ne valtavat tonnimäärät mitä suolaa levitetän teille, nekin valuu veisitöihin ..
Suolahan otetaan merivedestä, tomppeli!
Kommentit (1)
Lukija24
08.27.2020 04:05
Pellolta pöytään ja pöydältä peltoon.
Typen osalta Helsingin puhdistamot saavat 90℅ poistettua jätevesistä. Muitakaan ravinteita ei täysin saada pois jätevedestä eikä varsinkaan lisä- ja lääkeaineita eikä hormooneita kuten estrogeenia joka vaikuttaa edelleen vesistössä.
Eli Helsingin seudun miljoonan asukkaan päivittäisistä pökäleistä typen osalta joka kymmenes kipataan sellaisenaan
Kolera-altaaseen mikäli laskupää olisi siellä.
Vuosittain 36 500 000 pökälettä.
Tampereella puhdistusteho on vain 60% ja siellä neljä kymmenestä paskoo jokeen joiden vedet päätyvät mereen.
Toisekseen jätetään kertomatta minne päätyvät jätevesistä puhdistetut ravinteet.
Viherrakentaminen ei kaikkea niele ja se minkä käyttää on verrannollista nurmiviljelyyn jota tunnutaan myös parjattavan.
Kaupunkien ruokatalouden ravinnekierto pöydästä peltoon ontuu
pahasti sillä puhdistamoliete on saastunut erilaisilla ainesosilla ja mikrobeilla eikä ilman polttoa siitä saada turvallista lannoitetta eli tuhkaa.
Ravinteet tulisi palauttaa peltoon takaisin eikä laskea niitä vesistöön.
Viljelyn osalta ympäristötukiehtojen tulisi suosia viljan sekaan kylvettyä nurmea ja kevätkyntöä.
Nurmi hillitsee satokausien välissä olevaa eroosiota ja kevätkyntöön siirtyminen pitää maaperän avoimena mahdollisimman lyhyen aikaa.
Metsien ja soiden ojituksen osalta on ratkaisevaa valuma-alueiden vesien juoksutusnopeuden hillitseminen.
Tämä onnistuu helposti muodostamalla ojastoihin ns. ”pilliputkirumpuja” tai kivettyjä sorastettuja suotorumpuja. Näiden jälkeen voidaan lisäksi muodostaa imeytysalueita ja kosteikkoja jotka viimeistään sitovat kiintoaineita.
Hyötynä on tasaisempi ja puhtaampi virtaama vesistöissä läpi kesän ja jokamiehen kuin maanomistajan omatoimisen liikkumisen helpottuminen metsissä.
Kalatalouden ja virkistyskäytön hyöty on merkittävä.
Matti Toivola Sievi.
Kiitos, kiinnostavaa ajatuksen juoksua. Nämä kommentit täydentävät tarinaa.
Voisiko vesistöjä jotenkin suojella? Kyllä voi ulkohuussit kunniaan. Mikä se yksinkertaisempi tapa säästää puhdasta vettä, ja vähentää jätevesien määriä. Käymäläjätteiden kompostointi on helppoa ja jopa hauskaa, kun on oikeat laitteet. Hieman uteliaisuutta niin kyllä oppii ja jää jopa koukkuun aiheesta. Kompotoi euroopassa on siitä mm. Hyvä esimerkki
Vapaata fosforia on peltomaassa -kiitos vuosikymmenten rajoittamattoman syytämisen- niin paljon että vielä puoli vuosisataa sitä valuu Itämereen. Sitä kun ei siepparikasveillakaan sieltä pois saada.
https://www.mtk.fi/-/itameren-ravinnekuormitus
Suomen maatalouden päästöt itämereen:
Typpi: 26000 t/vuosi Fosfori: 1500 t/vuosi
Helsingin päästöt: https://julkaisu.hsy.fi/jatevedenpuhdistus-paakaupunkiseudulla-2018.html
Typpi 1048 t/vuosi Fosfori: 20 tonnia vuosi
Hesalaisten typpipäästöt ovat 4% ja fosforipäästöt 2% maatalouden päästöistä itämereen per vuosi. Näyttäisi minun silmään siltä että maatalous on Helsinkiä pahempi ravinteiden päästölähde.
Lannoitefosfori päätyy kasveihin, ei siitä jää mitään vesistöihin
Aina osuit ytimeen. Kasveille ravinteita ohjataan, jotta ruoka olisi terveellistä.
Olipa tarkoitushakuinen juttu. Pitoisuus ei kerro ympäristöön päätyvästä kokonaismäärästä mitään, ellei samalla kerrota vesimäärää.
Miksi aina unohdetaan, tahallisesti, että lannoitteissa maahan annettava fosfori sitoutuu viljeltävään kasviin, eikä siirry vesistöihin?
Kyllä, jos maahan ei laiteta fosforia enempää, kuin kasvi sitä maasta ottaa, ja nykypäivänä fosforin käyttöä on rajoitettu niin paljon, ettei kasvatettavat kasvit edes saa sitä riittävästi kasvattaakseen kunnon sadon.. Ihmettelen vain, miten on mahdollista, että maanäytteissä maan fosforitasot on meilläkin monessa paikassa punaisella eli välttävä/huono, silti tulee mukamas valumia vesistöihin🤦♂️ Ja vaikka sitä sinne kuinka paljon lisäisi, ei tasot nouse, koska kasvatettavat kasvit imevät sen maasta..
No tavallaan han se on maatalouden syy ku ihimiset paskoo kaupungissakin. Ku ei annettas ruokaa sinne nii kyllä se loppus paskominen pikku hilijaa
Luontainen ulkoinen fosforikuormitus on nykyään jo suurempi kuin pelloilta tuleva kuormitus. Kts. K Matti Lappalaisen väitöskirja.
Ps. V. 2016 Inarin padarjärveen synty voimakas sinileväkukinta ( virallisesti fosfaatit syypää ) Voisko joku kertoa että mitenkäs tämä olikaan mahdollista?