Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Ympäristönsuojelu 21

Vaiettu totuus — Puhdistamon puhdistetutkin jätevedet on fosforilinko, joka lasketaan maatalouden piikkiin

Hannu Koivisto · 31.8.2020

Maatalous ei olekaan sellainen fosforilinko, kuin yleisesti annetaan ymmärtää.

Suomalaisten jätevedet sisältävät uskomattoman määrän fosforia, joka saadaan poistettua puhdistamoissa osittain, silti sitä jää vielä runsaasti.

Jätevesissä on moninkymmenkertainen määrä fosforia maatalouden tai turvetuotannon päästöihin verrattuna. Kun tähän lisätään jätevedenpuhdistamoiden ohijuoksutukset, iso syy fosforikuormitukseen löytyy aivan muualta, kuin ruokatuotannosta.

Maatalouden fosforipäästö on vain 0,03 prosenttia puhdistamattoman jäteveden päästöistä litrassa.

Artikkelikuvassa akrobaatti Santeri Koivisto nauttii puhtaasta merivedestä.

Ihminen on fosforilinko

Kun ihminen syö leipää, hän muuttaa sen energiaksi, virtsaksi ja lannaksi. Ihminen jalostaa ruuan fosforin jätevedeksi.

”Jätevedessä fosforin osuus on Helsingissä 10 000 – 15 000 mikrogrammaa litrassa, joka on aivan valtava määrä”, Tapio Salminen sanoo. ”Vähäisyys” johtuu siitä, että Helsingin jätevesissä on paljon sadevettä. Parhaimmillaan jätevesi saadaan puhdistettua 300 mikrogrammaan litrassa. Maatalouden fosforipäästöt ovat yleensä 100 – 200 mikrogrammaa per litra, turvetuotannon maksimipäästöt ovat vain 40 – 50 mikrogrammaa.

Jätevedet sisältävät paljon vieraita aineita, kuten huume- ja lääkejäämiä, mitä ei esimerkiksi turvevesissä eikä maatalousvesissä ole. Turvevedet ovat luonnonvesiä.

Ylijuoksutukset Helsingissä ovat olleet esillä myös Ylen uutisoinnissa. ”Jätevesi sekoittuu niin hyvin huleveteen, että palautetta vessapapereista tai pökäleistä ei ole tullut”, kertoo jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Mari Heinonen HSY:stä Ylelle.

Sekaviemäriverkot ovat Helsingissä osittain Venäjän  vallan aikaisia. Viemäriverkkojen ongelmien poistoon pitäisi satsata satoja miljoonia. Sekaviemäriverkkoon sekoittuu sekä jäte- että sadevesiä.

Viemäriverkosto täyttyy varsinkin sateisina aikoina ja ylimääräinen vesi juoksutetaan puhdistamattomana mereen. Silloin ihmisjätösten fosfori joutuu mereen.

Moottoriteiden soraluiskat verhotaan erittäin fosforipitoisella puhdistamolietteellä, koska ruoho kasvaa siinä nopeasti. Samaa lietettä käytetään kaupunkien viheralueilla. ”Tämäkin lasketaan maatalouden päästöiksi”, Salminen kertoo.

Reaaliaikainen COD-mittaus paljastaa humuspitoisuuden

Tapio Salminen valmistui tie- ja vesirakennusinsinööriksi 1974. 1979 hän perusti Saloy Oy:n. Saloy on keskittynyt innovaatioiden tuottamiseen erityisesti vesistöjen suojelun, hygieenian ja työturvallisuuden alueilla.

Salminen on käytännössä koko uransa ajan ollut vesistöjen kanssa tekemisissä. Hänellä on käytössään COD-mittari, joka paljastaa samalla sekunnilla esimerkiksi veteen liuenneen humuksen määrän. Salminen kertoo, että koko järven kuormituksesta on mahdollista mitata eri lähteiden humuspitoisuus yhden päivän aikana.

”Turvetuotantoa syytetään humuspäästöistä täysin ilman minkäänlaisia perusteita”, Salminen toteaa. Väittämät ovat Salmisen mukaan Luonnonsuojeluliiton ja muiden ympäristöjärjestöjen keksimiä, tuulesta temmattuja.

”Väitteet eivät perustu minkäänlaisiin tosiasioihin.”


Toimittajalta

Miksi asialle ei tehdä mitään?

Suomessa satsataan rutkasti rahaa ilmasto- ja ympäristöongelmiin. Jokainen itseään ympäristötietoisena pitävä poliitikko soittaa etusormalla maataloutta. Samalla kolme sormea visaa syyttäjään itseensä.

Jos ympäristöongelmiin haluttaisiin puuttua oikeasti, eikä vain puoluekokouksissa, olisi aloitettava Helsingin kantakaupungista. Tsaarin ajan sekavesiviemärin uusiminen olisi valtava työ. Mutta sillä saavuttaisiin oikeita tuloksia.

Ylijuoksutuksessa viemäriveden fosforipitoisuus on 10 000 mikrogrammaa litrassa. Monenko peltohehtaarin päästöt vaaditaan kattamaan tällaiset fosforimäärät, jos pellon fosfori päästö on maksimissaan, siis maksimissaan 300 mikrogrammaa litrassa?

COD-mittausFosforilinkoSaloy oySanteri KoivistoTapio Salminen

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Ympäristönsuojelu

    Suomen ilmastolaki uudistuu — Vain taivas on rajana kun ilmaa ostetaan

  • Ympäristönsuojelu

    Kumpiko kuormittaa merta enemmän, ruuan tuotanto vai ruuan syönti?

  • Vieraskolumni

    Hiilidioksidilla ei ole mitään tekemistä kasvihuoneilmiö kanssa

21 Kommenttia

  • Hanu Rimpinen kommentoi: 31.8.2020 klo 17:53

    Miten paljon niitä litroja tulee Helsingistä ja muista kaupungeista yhteensä ja yleensä maanviljelystä yhteensä? Se jäi epäselväksi.

    Vastaa
    • Heikki Tanner kommentoi: 1.9.2020 klo 13:16

      https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika_on_Itameren_tila/Itameren_fosforikuorma_Suomesta

      Vastaa
  • Hannu Rimpinen kommentoi: 31.8.2020 klo 17:58

    Kuinka paljon fosforia tulee kaupunkien jätevesistä verrattuna maatalouden jätevesien tuomisiin. En saanut selvää artikkelusta.

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 31.8.2020 klo 20:20

      Koetan selvittää, mutta yksiselitteinen vastaus voi olla haastava tehdä.

      Vastaa
  • Jussi kommentoi: 31.8.2020 klo 19:11

    Tarkoitushakuinen juttu. Viherrakentamiseen käytetään 1000 t fosforia, maatalouteen 32 000 t fosforia. Muutosta tapahtuu vasta, kun maatalouteen saadaan muutoksia.

    https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80670/62_Jatevesienfosforihyotykayttoon_30082017.pdf&ved=2ahUKEwico__n2sXrAhUpiIsKHen-APAQFjAEegQIAxAB&usg=AOvVaw3HUZxOXAYaWMDyttw91eBH

    Vastaa
    • Keijo kommentoi: 31.8.2020 klo 21:27

      Maataloudessa suuri osa fosforista otetaan sadon mukana talteen. Lisäksi kotieläintuotannossa iso osa fosforista kierrätetään lannan mukana takaisin pelolle. Yhdyskunta jätteissä tätä takaisin kiertoa ei ole. Lisäksi viherrakentamisessa ”sato” niitetään poikkeuksetta maahan mistä ravinteet suurella todennäköisyydellä huuhtoutuvat lopulta vesistöihin.

      Vastaa
    • Tapio Rasi kommentoi: 6.10.2020 klo 10:47

      Maataloudessa ravinteet otetaan käyttöön ihmisten ruuaksi. Viherrakentamisessa niitetään kasvusto maahan ja ravinteet muuttuvat maahan ja teiden luiskista suoraan vesistöön. Niiden lannoittamista en ymmärrä ollenkaan.

      Vastaa
      • Jari kommentoi: 19.10.2020 klo 10:00

        Ja kaupanpäälle sitten ne valtavat tonnimäärät mitä suolaa levitetän teille, nekin valuu veisitöihin ..

        Vastaa
        • Sami kommentoi: 14.8.2021 klo 12:47

          Suolahan otetaan merivedestä, tomppeli!

          Vastaa
  • Matti Toivola kommentoi: 31.8.2020 klo 19:31

    Kommentit (1)
    Lukija24
    08.27.2020 04:05
    Pellolta pöytään ja pöydältä peltoon.

    Typen osalta Helsingin puhdistamot saavat 90℅ poistettua jätevesistä. Muitakaan ravinteita ei täysin saada pois jätevedestä eikä varsinkaan lisä- ja lääkeaineita eikä hormooneita kuten estrogeenia joka vaikuttaa edelleen vesistössä.
    Eli Helsingin seudun miljoonan asukkaan päivittäisistä pökäleistä typen osalta joka kymmenes kipataan sellaisenaan
    Kolera-altaaseen mikäli laskupää olisi siellä.
    Vuosittain 36 500 000 pökälettä.
    Tampereella puhdistusteho on vain 60% ja siellä neljä kymmenestä paskoo jokeen joiden vedet päätyvät mereen.
    Toisekseen jätetään kertomatta minne päätyvät jätevesistä puhdistetut ravinteet.
    Viherrakentaminen ei kaikkea niele ja se minkä käyttää on verrannollista nurmiviljelyyn jota tunnutaan myös parjattavan.
    Kaupunkien ruokatalouden ravinnekierto pöydästä peltoon ontuu
    pahasti sillä puhdistamoliete on saastunut erilaisilla ainesosilla ja mikrobeilla eikä ilman polttoa siitä saada turvallista lannoitetta eli tuhkaa.
    Ravinteet tulisi palauttaa peltoon takaisin eikä laskea niitä vesistöön.
    Viljelyn osalta ympäristötukiehtojen tulisi suosia viljan sekaan kylvettyä nurmea ja kevätkyntöä.
    Nurmi hillitsee satokausien välissä olevaa eroosiota ja kevätkyntöön siirtyminen pitää maaperän avoimena mahdollisimman lyhyen aikaa.
    Metsien ja soiden ojituksen osalta on ratkaisevaa valuma-alueiden vesien juoksutusnopeuden hillitseminen.
    Tämä onnistuu helposti muodostamalla ojastoihin ns. ”pilliputkirumpuja” tai kivettyjä sorastettuja suotorumpuja. Näiden jälkeen voidaan lisäksi muodostaa imeytysalueita ja kosteikkoja jotka viimeistään sitovat kiintoaineita.
    Hyötynä on tasaisempi ja puhtaampi virtaama vesistöissä läpi kesän ja jokamiehen kuin maanomistajan omatoimisen liikkumisen helpottuminen metsissä.
    Kalatalouden ja virkistyskäytön hyöty on merkittävä.
    Matti Toivola Sievi.

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 31.8.2020 klo 20:18

      Kiitos, kiinnostavaa ajatuksen juoksua. Nämä kommentit täydentävät tarinaa.

      Vastaa
  • Ari Palo kommentoi: 31.8.2020 klo 20:26

    Voisiko vesistöjä jotenkin suojella? Kyllä voi ulkohuussit kunniaan. Mikä se yksinkertaisempi tapa säästää puhdasta vettä, ja vähentää jätevesien määriä. Käymäläjätteiden kompostointi on helppoa ja jopa hauskaa, kun on oikeat laitteet. Hieman uteliaisuutta niin kyllä oppii ja jää jopa koukkuun aiheesta. Kompotoi euroopassa on siitä mm. Hyvä esimerkki

    Vastaa
  • Sanna Häkkinen kommentoi: 1.9.2020 klo 12:55

    Vapaata fosforia on peltomaassa -kiitos vuosikymmenten rajoittamattoman syytämisen- niin paljon että vielä puoli vuosisataa sitä valuu Itämereen. Sitä kun ei siepparikasveillakaan sieltä pois saada.

    Vastaa
  • Maisterismies kommentoi: 1.9.2020 klo 15:10

    https://www.mtk.fi/-/itameren-ravinnekuormitus
    Suomen maatalouden päästöt itämereen:
    Typpi: 26000 t/vuosi Fosfori: 1500 t/vuosi

    Helsingin päästöt: https://julkaisu.hsy.fi/jatevedenpuhdistus-paakaupunkiseudulla-2018.html
    Typpi 1048 t/vuosi Fosfori: 20 tonnia vuosi

    Hesalaisten typpipäästöt ovat 4% ja fosforipäästöt 2% maatalouden päästöistä itämereen per vuosi. Näyttäisi minun silmään siltä että maatalous on Helsinkiä pahempi ravinteiden päästölähde.

    Vastaa
    • Pekka Jankkuri kommentoi: 3.9.2020 klo 20:35

      Lannoitefosfori päätyy kasveihin, ei siitä jää mitään vesistöihin

      Vastaa
      • Hannu Koivisto kommentoi: 3.9.2020 klo 23:02

        Aina osuit ytimeen. Kasveille ravinteita ohjataan, jotta ruoka olisi terveellistä.

        Vastaa
  • Miia Kallio kommentoi: 3.9.2020 klo 07:35

    Olipa tarkoitushakuinen juttu. Pitoisuus ei kerro ympäristöön päätyvästä kokonaismäärästä mitään, ellei samalla kerrota vesimäärää.

    Vastaa
  • Jartsa kommentoi: 3.9.2020 klo 20:33

    Miksi aina unohdetaan, tahallisesti, että lannoitteissa maahan annettava fosfori sitoutuu viljeltävään kasviin, eikä siirry vesistöihin?

    Vastaa
    • Juhov kommentoi: 13.10.2020 klo 20:54

      Kyllä, jos maahan ei laiteta fosforia enempää, kuin kasvi sitä maasta ottaa, ja nykypäivänä fosforin käyttöä on rajoitettu niin paljon, ettei kasvatettavat kasvit edes saa sitä riittävästi kasvattaakseen kunnon sadon.. Ihmettelen vain, miten on mahdollista, että maanäytteissä maan fosforitasot on meilläkin monessa paikassa punaisella eli välttävä/huono, silti tulee mukamas valumia vesistöihin🤦‍♂️ Ja vaikka sitä sinne kuinka paljon lisäisi, ei tasot nouse, koska kasvatettavat kasvit imevät sen maasta..

      Vastaa
  • Heikki kommentoi: 9.10.2021 klo 00:01

    No tavallaan han se on maatalouden syy ku ihimiset paskoo kaupungissakin. Ku ei annettas ruokaa sinne nii kyllä se loppus paskominen pikku hilijaa

    Vastaa
  • Kari Kinnunen kommentoi: 10.10.2021 klo 04:05

    Luontainen ulkoinen fosforikuormitus on nykyään jo suurempi kuin pelloilta tuleva kuormitus. Kts. K Matti Lappalaisen väitöskirja.

    Ps. V. 2016 Inarin padarjärveen synty voimakas sinileväkukinta ( virallisesti fosfaatit syypää ) Voisko joku kertoa että mitenkäs tämä olikaan mahdollista?

    Vastaa

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Akih says: Valkoposkiganhi on ihan yhtä maukas kuin muutkin hanhet , Virossa olen tätä kä...
  • Jussi says: 100.000 euron hintaerolla saakin puida aika paljon peltoon....
  • Nuhnu says: Olisi kiva jos pystyisit perustelemaan. Ei voi hyötysuhde olla 100 prosenttia....
  • Kari Kinnunen says: Luontainen ulkoinen fosforikuormitus on nykyään jo suurempi kuin pelloilta tul...
  • Hemuli says: Jaa että pilvisyys lisääntyy kun ilmasto lämpenee?...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika SRHarvesting Seppo Ruottu

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA