Väki vähenee, paranevatko pidot?

Pidin jokin aika sitten PI-johtamiskoulun maitoforumissa esityksen annetusta aiheesta ”Väki vähenee, paranevatko pidot”. Puheenvuoron tarkoituksena oli arvioida millä edellytyksillä rakennekehitys voisi olla ratkaisu maidontuotannon kannattavuusongelmiin.

Koska puheenvuoroni uutisointi (MT 18.11.) ja siitä seurannut some-keskustelu eivät selvästikään löytäneet esitykseni ydinviestiä, avaan sitä seuraavassa.

Teksti: Timo Jaakkola 

Artikkelikuva Koskenojan pihattonavetasta Jalasjärveltä.

Tilakoko ja kannattavuus

Taloustohtorin aineiston perusteella voidaan todeta tilakoon kasvun johtavan myös parempaan kannattavuuteen. Se että kannattavuus paranee kasvun myötä, ei kuitenkaan vielä tarkoita, että kannattavuus olisi missään tilakokoluokassa riittävän hyvä, vaikka yksittäisiä hyvin ja jopa erittäin hyvin kannattavia tiloja Suomestakin löytyy.

Kasvu ei automaattisesti tuo kannattavuutta, mutta tiettyjen reunaehtojen toteutuessa se on mahdollista.

Suomessa hyvät edellytykset tuottaa maitoa kannattavasti

Kun yrityksen toimintaa suunnitellaan ja kehitetään, on ehdottoman tärkeää ymmärtää millaisessa toimintaympäristössä nyt ja tulevaisuudessa toimitaan.

Meillä maidon tuottajahinta on EU:n TOP 3:ssa, tuet sekä tuotantoon että investointeihin EU:n korkeimmat, nurmen kasvuolosuhteet ovat erinomaiset sekä pitkän päivän että veden riittävyyden osalta ja tuotantopanosten hinnat rehuista energiaan ovat eurooppalaisittain hyvin kilpailukykyiset.

Näistä lähtökohdista voidaan todeta, että Suomessa on olosuhteiden puolesta edellytykset tuottaa maitoa kannattavasti.

Maatalous on korkean riskin toimiala

Koska maatalous on sää-, politiikka-, markkina-, yrittäjä- ja eläintautiriskien seurauksena korkean riskin toimiala, joka lisäksi vaatii huomattavan paljon pääomaa, on erittäin tärkeää saada pääomalle riskiä vastaava tuotto.

Navetan takaisinmaksuaika ei, investointituki huomioiden, saisi ylittää 10 vuotta, jotta investoinnin tuotto vastaisi toimialan riskitasoa.

Viljelijöiden pitääkin vaatia rakennus- ja teknologiatoimittajiltaan kustannustehokkaampia ratkaisuja ja hakea myös aktiivisesti kumppaneita, joiden kanssa henkilöriskit, osaaminen ja pääoma ovat paremmin hallittavissa.

Maidon tuotanto mahdollista 1000 tilan voimin

Teknisesti ja toiminnallisesti Suomen nykyinen tuotanto olisi hoidettavissa 1000 maitotilalla, jotka olisivat kooltaan 230-250 lehmää.

Tämän kokoluokan ja isompiakin tuotantoyksiköitä meillä on jo nyt ja suunnilleen tähän tasoon päädytään luonnollisella kehityksellä 2040-luvulla.

Kun uuden, kannattavan kokoisen navetan, kokoluokka kiipeää kaiken aikaa ylöspäin, yksi uusi navetta korvaa helposti jopa 10 luopuvaa tilaa.

Tilaluvun laskua ei pidä liikaa dramatisoida ja toimintaansa kehittäville yrittäjille jokainen tuotannosta luopuva tuottaja tekee tilaa kasvulle.

Menestys perustuu osaamiseen

Menestys perustuu osaamiseen ja yhä enemmän erityisesti liiketoimintaosaamiseen.

Mitä suurempaan kokoluokkaan mennään, sitä kalliimpia ovat virheet ja siksi yrittäjän on jo pelkästään oman oikeusturvan kannalta viisasta hankkia tarvittava osaaminen ennen isoihin investointeihin ryhtymistä.

Henkilökohtaisten ominaisuuksien erot korostuvat liiketoiminnan kasvaessa ja on selvää, että kasvun rajat ovat eri ihmisillä eri kohdassa.

Vaatimus paremmasta osaamisesta ei myöskään rajoitu vain viljelijään, vaan koskee myös neuvontaa, koulutusta ja tutkimusta, joiden pitää pystyä parempaan.

Viljelijä on vastuussa vain omasta hyvinvoinnistaan

Kasvu ilman parempaa kannattavuutta ja lisääntyvää hyvinvointia ei ole tavoittelemisen arvoista. Viljelijä ei ole vastuussa maaseudun elävänä pitämisestä, Suomen huoltovarmuudesta, teollisuuden raaka-ainehuollosta eikä edeltävien sukupolvien perinteen jatkamisesta.

Sen sijaan viljelijä on vastuussa omasta ja perheensä hyvinvoinnista, jonka pitää kulkea kaiken edellä. Viljelijä on ansainnut arvostuksen työlleen, mutta pelkkä arvostus ei ole riittävä syy ryhtyä tai investoida riskialttiiseen ja elämänlaatua heikentävään yritystoimintaan.

Kasvu voi siis tuoda parempaa kannattavuutta, kun tilannekuva nähdään oikein, tuotantoon sidottu pääoma on oikeassa suhteessa tuotannon riskeihin ja tuotanto- ja liiketoimintaosaaminen ovat korkealla tasolla.

Silti tärkeintä on hyvinvointi ja parempi elämä, sillä miksi investoida huonompaan elämään?

---

Päätoimittajalta

MT:n uutisointi herätti kysymyksiä

Maaseudun Tulevaisuuden uutisoinnista Timo Jaakkolan esityksestä on tullut pieni somekohu.

Otimme yhteyttä Timo Jaakkolaan, koska vaikutti siltä, että hänen esityksensä oli uutisoitu oudosti Maaseudun Tulevaisuudessa. 

Timo Jaakkola on sivutoiminen farmari, entinen Nordea-pankin maatalousjohtaja, nykyinen Ahlmanin säätiön toimitusjohtaja, joka on myös palkittu Maataloustoimittajat ry:n Tiedonjyvä-palkinnolla.

Hänen esitelmänsä kaivautuvat usein syvälle agribisneksen juurille ja hän tuo usein esille rohkeasti ajatuksia, jotka kaatavat kalkkeutuneita perinneajatuksia maataloudesta.

Hänen puheitaan on helppo ymmärtää väärin jos niistä irrotetaan irrallisia ajatuksia, jotka irti asiayhteydestä. Jaakkola ei sievistele.

Voisi kysyä mitä myönteistä asioita kärjistämällä voidaan saada aikaan ja ottaako lehti vastuun siitä, että lukijat ahdistuvat näitä tarkoitushakuisen yksisilmäisesti kirjoitettuja juttuja lukiessaan.

Vastakkainasettelu ei yleensä edistä mitään hyvää ja olisiko mahdollista, että alan johtava media voisikin ottaa roolin vastakkainasettelun lieventäjänä tuomalla rakentavasti eri näkökulmia esille?