Valio on ilmoittanut maidontuottajilleen, että maitohinnoittelu muuttuu. Valio muuttaa maidon sopimusmääriä kiintiöpohjaiseksi kausihinnoitteluksi.
Maidontuottajat ovat huolissaan muutoksesta. Toteuutuko tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus?
Kiintiön ylittävästä maidosta maksetaan noin 10 prosenttia normihinnasta.
Maidontuottajien mukaan kyse ei ole oikeasta sopimuksesta, koska tuottajille ei ole annettu mahdollisuutta neuvotteluvaraan. Jopa sosiaalisessa mediassa kaikki julkaisut aiheeseen liittyen on poistettu.
”Venäläistä touhua”, sanoo maidontuottaja.
Haastatellut viljelijät eivät halua nimiään julkisuuteen.
Valiolla on yli 5000 maidontuottajaa. Julkaisemme Valion ajatuksia myöhemmin.
Artikkelikuvassa Eva Ylelä Räyringistä. Hän ei liity artikkeliin.
Lehmät märehtivät, makoilevat, hengailevat ja käyvät lypsyllä murheita vailla.
Takaisin monimutkaiseen kausihinnoitteluun
Tiloille tuli uudesta maitohinnoittelujärjestelmästä tieto toukokuun lopulla. Valio ottaa edelleen vastaan kaiken tuotetun maidon, mutta maksaa täyttä hintaa vain 95 %:lle tuotantosopimusmäärästä ja loput 5 % B-hintaisena, joka on noin puolet täydestä hinnasta. Tuotantosopimusmäärän ylimenevistä vastaanottamistaan tuotantolitroista meijeri maksaa tuottajille reilusti alle tuotantokustannusten, viisi senttiä.
Sopimuksen ylittävistä maitolitroista maksetaan viisi senttiä litralta.
Maidon keskimääräinen hinta lisineen on vähän alle 40 eurosenttiä.
Maidon tuotantosopimusmäärä on laskettu tilakohtaisesti kolmen edeltävän vuoden (2017-2019) perusteella, parhaimman tuloksen mukaan.
Maitohinnoittelu: laskentaperusteet pelottavat
Jos tilalla on ollut äkillisiä tuotannonmenetyksiä esimerkiksi sairauden takia, luvut joihin tuotantorajoitukset perustuvat, saattavat olla vääriä.
Jos tila on investoinut tuona aikana uuteen robottinavettaan, robotin takia usein lehmien karsinta on suurta eikä maitomäärä ole vakiintunut, ennen kuin tilanne vakiintuu.
Tilakohtaisesta, meijerin sopimustuotantoon siirtymisestä ilmoitettiin maaliskuun lopulla. Toukokuussa tuottajat saivat kuulla tilakohtaisista sopimusmääristä ja määrän korjausanomuksesta. (Päivitetty 17:40)
Sen jälkeen julkaistiin tuotantosopimusmäärän oikaisun hakuperusteet ja avattiin sähköinen hakulomake ohjeineen.
Oikaisun haku piti tehdä 29.6. 2020 mennessä, eikä sitä tällä tietoa voi hakea myöhemmin, vuoden kiireisimmän rehusesongin aikana.
Sopimusmääränoikaisua hakevien tilojen hakemukset käy läpi meijerikohtainen alueraati, joka käy anonyymit hakemukset läpi ja päättää hakemuskohtaisista määristä.
Ylijäämämaitoa tullaan syöttämään vasikoille jatkossa. Kuvassa hereford -pihvikarjavasikka Pauli Talvitien artikkelista.
”Tilanne ei saa jämähtää”
Pohjalainen maidontuottaja on närkästynyt maitohinnoittelusta. Hän näkee monimutkaisia ongelmia hinnoittelun muutoksessa.
”Sopimusmääriä pitää saada myöhemmin nostettua. Emme voi jämähtää tähän.”
”Investoivien tilojen pitää saada sopimusmääriin korotuksia”.
Menemällä takaisin kausihinnoitteluun jolloin vuosituotos jaetaan 365 päivällä. Keväällä lehmät lypsävät luontaisesti paremmin, kuin syksyllä. Tämä sopimusmalli leikkaa myös kevään tuotannosta. Aiemmin syksyn hinta oli korkeampi kuin kevään, nyt tämä korotus poistuu.
”Saa myös epäillä, onko joku pystynyt varautumaan”, sanoo eräs maatilan emäntä. Heidän tilallaan ei ehditty tekemään hakemusta. ”Eikä olisi jaksettukaan sellaiseen kuluttaa aikaa, kiivaimpana rehuntekoaikana”.
”Johonkin tämä johtaa. Riitaa tämä aiheuttaa. Tarvitaan tilaisuuksia, jossa päästellään höyryjä ulos”.
Maidontuotannosta poistuu vuosittain 7 – 8 prosenttia tiloista.
Maidontuottaja: ”tulevaisuus vaakalaudalla”
Maidontuottaja Keski-Suomesta otti yhteyttä Maaseutumediaan sähköpostilla. Heillä on suuri pelko tulevaisuudesta. Leikkaus saattaa olla niin suuri ja yllättävä, että he eivät tiedä pystyvätkö he jatkamaan toimintaansa.
Olemme Valion tuottajina sulatelleet uutista Valion asettamasta tilakohtaisesta maidon tuotantosopimusmäärästä v. 2021 alkaen. Meistä on omituista, että ensinnäkin tuottajia keskenään estetään keskustelemasta asiasta tuottajien yhteisillä foorumeilla (esim. Facebookissa); kaikki julkaisut aiheeseen liittyen poistetaan, eikä asiasta ole kerrottu toistaiseksi myöskään medioissa millään tasolla mitään.
Tuotantosopimusmäärän rajoittaminen on ymmärrettävää, ja sillä pyritään turvaamaan maidon tuottajahinnan pysyminen kohtuullisella tasolla tulevaisuudessakin.
Oikaisun hakuperusteissa on kolme mahdollista vaihtoehtoa hakea muutosta meijerin määrittelemään tuotantosopimusmäärään:
- sopimusmäärän oikaisu lypsylehmäpaikkojen lisäämisen perusteella 1.1.2017 jälkeen
- sopimusmäärän oikaisu 1.1.2017 jälkeen toteutetun sukupolvenvaihdoksen tai tulevan tila-/kiinteistökaupan perusteella
- sopimusmäärän oikaisu tilan 1.1.2017-26.3.2020 force majoure -tilanteisiin (vakavaan eläintautiin, yrittäjän sairastumiseen, tms. perustuen)
Vaihtoehdot 1. ja 2. ovat ns. ”läpihuutojuttuja” hakea ja saada tuotantosopimusmäärän täysimääräinen oikaisupyyntö läpi, sillä yrittäjä saa uutta lypsylehmäpaikkaa kohden suoraan 10 000 litran tuotantosopimusmäärän (10 000 L / lypsylehmäpaikka).
Vaihtoehto 3. taas asettaa hakijat varsin epävarmaan ja eriarvoiseen tilanteeseen, sillä oikaisun hakuperusteet voivat olla hyvin kirjavia. Esimerkiksi;
- tilalla on ollut vakavia eläin- ja/tai eläintautiongelmia, joitten takia meijerin laskema tuotantosopimusmäärä tilaa kohden on ollut huomioon otettuina vuosina hyvin alhainen
- tilan yrittäjän tai yrittäjien pitkäaikainen sairastuminen, joka on vaikuttanut työkykyyn ja täten karjan tuottavuuden ylläpitoon.
Suurin huoli meissä tilallisena heräsi oikaistavasta tuotantosopimusmäärästä sen suhteen, että saammeko vaihtoehto 3:een vedotessamme suhteessa kahteen ensimmäiseen vaihtoehtoon vetoaviin tiloihin saman määrän sopimustuotantolitroja.
Esimerkki tilanne: Tila on kärsinyt tuotantovaikeuksista vuosina 2017-2019, mutta karjan tilanne ja tuotantomäärät ovat vaikeuksien jälkeen kääntyneet kasvuun sinnikkään ja kovan työn tuloksena. Tila hakee oikaisua kohdan 3. perusteella vedoten eläintautien myötä alentuneeseen tilan maitomäärätuotokseen.
Saako tila tuotantosopimusmäärään oikaisua hakiessaan kohdan 3. perusteella lypsylehmäpaikkaa kohden samansuuruisen, 10 000 litran tuotantosopimusmäärän yhtä lailla, jonka kohtaan 1. tai 2. vedonneet tilat saavat?
On myös huomioitava, että kohdan 3. perusteella oikaisua hakeva yrittäjä voi olla tilanteessa, jossa joutuu nyt ilmoitetun, lyhyen hakuajan puitteissa punnitsemaan tilansa kannattavuutta ja erilaisia vaihtoehtoja (huomioiden esimerkiksi tilan velkataakka), myös tilan myymistä, mikäli ei saisi tilakohtaisesti riittävän suurta tuotantosopimusmäärää, jotta tilanpito pysyisi kannattavana.
Mikäli tilallinen päätyisi tällaisessa tilanteessa, taloudellisessa ahdingossaan ja henkisessä ahdistuksessaan, ratkaisuun myydä tilansa (tässä vaiheessa esikauppakirja riittää ennen hakuajan päättymistä lähetetyn maidon tuotantosopimusmäärän oikaisuhakemuksen liitteeksi), ja sen ostaisi toinen tuottaja, joka hakee oikaisua tuotantosopimusmäärään kohdan 2. perusteella saaden täten suoraan täyden 10 000 litran lypsylehmäpaikkakohtaisen tuotantosopimusmäärän, joka kohdassa 2. on ilmoitettu.
Miten tässä tapauksessa toteutuisi tasa-arvoisuus kahden eri hakijan kesken, kun kyse on kuitenkin saman tuotantotilan lypsypaikkamäärästä?
Päätökset oikaisuhakemuksiin annetaan tiloille vasta syyskuussa, joten edessä on erityisesti henkisesti raskas ja epävarma kesä. Yleisellä tasolla meitä huolestuttaa tilallisten henkinen hyvinvointi ja jaksaminen, mikäli he ovat etenkin 3. kohdan perusteen varassa, jonka varassa meidänkin tilamme on.
Tilallisia pyydetään hakemuksessa myös arvioimaan 2021 vuoden tuleva tuotosmäärä. Kohdassa mainitaan, että kyseistä arvioitua tuotosmäärää ei oteta huomioon oikaisuhakemuksessa. Tuottajien tietämättä tätä tietoa käytetään mahdollisesti arvioimaan tammikuulle 2021 asetettavaa maidon tuottajahintaa. Tätä tietoa ei ole toistaiseksi missään tiedotteessa tai hakemuksessa kerrottu.
Mikäli tuottajat arvioivat vuoden 2021 tilakohtaisen tuotosmääränsä kovin yläkanttiin, ajatellen sen olevan oikaisuhakemuksen kannalta hyödyksi, aiheuttaa se mitä ilmeisimmin paineen maidon tuottajahinnan laskemiselle tammikuusta 2021 alkaen.
2 Kommenttia
Miksette liity lähituottajiksi ja jalosta erituoteskaaloina suoraan kuluttajille, sen sijaan että annatte ilmaisesti keskitettyyn ja kokolailla kovin huonoin sopimuksin!
Niistähän maakunta sivut vasiten tehtiin sitä varten, ja jalostus laitteita riittää, ei kuin kontti jonka letku maitotankin hanaan maitokuskin sijaan ja ketjussa valmistaa jonkun osan elintarvikeketjun piiriin ja sopien toisten tuottajien kanssa ettei kaikki tee samaa, ei tartte elättää kuin oman toimintansa yksinkertaista
Ja teurastus auto hoitaa lihatalouden kuviot, kehitys on ottaa omaan hanskaan niin kaikki lajit ja tarpeet ilman kustannus rakennetta sen laajan pyrökratian sulkee oikeisiin töihinsä elättään itsensä muulla ?
Ikävä kyllä kaikki ei ole näin mustavalkoista.
Tämä tuotantorajoitteen tarve ja sen tulo jollainlailla tulevaisuudessa on ollut tiedossa jo vuosia, ja jokainen laajentaja on itse tietoisesti ottanut yrittäjäriskin kuten muussakin liike-elämässä. Se tietenkin on ikävää että riski joskus realisoituu, mutta siitä jokaisen on itse kannettava vastuu niin kuin muutenkin liike-elämässä.
Sehän on varmastikin meille maitotilallisille sanomattakin selvää että tämä tuli tarpeeseen, ja tulee pitkällä aikavälillä vaikuttamaan alan kannattavuuteen ja keskittymiseen positiivisesti. Elikä ne jotka osaavat asiansa ja tuotanto on ollut kannattavaa huonoinakin aikoina pärjäävät nytkin ja pystyvät panostamaan tuotantoonsa tulevaisuudessa liiketalouden lainalaisuuksien mukaan.
Elikä uskon vahvasti että jo kymmenen vuoden periodilla nähdään Suomessakin oikeita hyvin kannattavia maatalous yhtiöitä kuten esimerkiksi Virossakin.
Sen lisään vielä tähän loppuksi, että kannattavimmat tilat nykyisin ovat keskisuurina pysyneet ilman laajentamiskiimaa olleet vanhat sukutilat.