Valion kiintiöhinnoittelu on useiden maidontuottajien mukaan epäoikeudenmukainen raakile. Tilojen välinen yhteistyö ja tilakaupat halvaantuvat.
Tuottajat ymmärtävät kausipohjaisen kiintiöhinnoittelun (sopimusmäärähinnoittelu) perusteet, mutta toteuttamistapa on maidontuottajien mukaan hätäisesti ja hutiloiden tehty.
Useasta suusta kerrotaan, että epätasapuolinen tilanne on lähtenyt lapasesta. Sopimusmäärähinnoittelu jakaa tuottajat kahteen leiriin, tyytyväisiin jäähdyttelijöihin ja kehittyviin tiloihin.
”Maksajina ovat nuoret ja kehittyvät tilat”, sanoo yksi nuori maidontuottaja. Maitotuottajien kollegiaalisuus on katoamassa.
Kukaan ei halua nimeään julkisuuteen, mutta esimerkkejä on valtavasti. Kritisoiville tuottajille on annettu noottia. Tuottajat pelkäävät antaa jopa nimettöminä lausuntoja.
Maitosuomen toimitusjohtajan kommentit julkaisemme erikseen lauantaina.
Tästä kaikki alkoi. Kuva saman tilan vanhasta navetasta, josta artikkelikuva on otettu. Tilan lypsykarja on 20-kertaistunut 25:stä lehmästä 500:aan.
Sopimusmäärän ylittävästä maidosta viisi senttiä
Kiintiöhinnoittelusta käytetään myös termiä ”sopimusmäärä”. Samaa asiaa ne kuitenkin tarkoittavat.
Jos tilalla on ollut äkillisiä tuotannon menetyksiä esimerkiksi sairauden takia, luvut joihin tuotantorajoitukset perustuvat, saattavat olla vääriä.
Moni tila on investoinut tuona aikana uuteen robottinavettaan, robotin takia usein lehmien karsinta on suurta eikä maitomäärä ole vakiintunut, ennen kuin tilanne vakiintuu.
Itä-maidolla eli nykyisellä Maitosuomella oli vielä 2019 hanke, jossa tavoiteltiin 5000 uutta lehmien parsipaikkaa 2025 mennessä. Vuosi myöhemmin 2020 muuttui suunta päinvastaiseksi, että sen verran ainakin pitää vähentää.
Itä-maidolla eli nykyisellä Maitosuomella oli vielä 2019 hanke, jossa tavoiteltiin 5000 uutta lehmien parsipaikkaa 2025 mennessä. Vuosi myöhemmin 2020 muuttui suunta päinvastaiseksi, että sen verran ainakin pitää vähentää
Valio ottaa edelleen vastaan kaiken tuotetun maidon, mutta osuuskunnat maksavat täyttä hintaa vain 95 %:lle tuotantosopimusmäärästä ja loput 5 % B-hintaisena, joka on noin puolet täydestä hinnasta. Tuotantosopimusmäärän ylimenevistä vastaanottamistaan tuotantolitroista meijeri maksaa tuottajille reilusti alle tuotantokustannusten, viisi senttiä.
Maidontuotannosta poistuu vuosittain 7 – 8 prosenttia tiloista.
Ilmajoen koulutilan karjaa laitumella.
Kiintiöhinnoittelu ymmärretään tarpeelliseksi
Lypsykarjatilallinen kommentoi: ”Hinnoittelumalli on tarpeellinen, mutta se olisi pitänyt tehdä oikeudenmukaisesti ja siten ettei olemassa olevia saateta kuseen.
Nyt malli on tehty nopeasti hutiloiden, eikä se huomioi mitenkään tilojen erilaista kehityskaarta ja tilakohtaisia asioita.
Tuntuu että mallissa suurimmat voittajat ovat ne jotka aikovat lopettaa viiden vuoden kuluessa. Nyt saadaan lähiaikojen hintaa pidettyä ylempänä ja samalla jatkavat halvaannutettua taloudellisesti.”
Vaatimattomat alkuperärodut poikkeavat ominaisuuksiltaan AY-rotuisista ja suurikokoisista Holsteineista. Ne tuottavat vähemmän maitoa pienemmin kustannuksin.
Maitokiintiö on navettakohtainen
Navettakohtainen kiintiö tarkoittaa sitä, että eläimiä ei voi pitää kahdessa rakennuksessa.
Jos naapuri ostaa vaikka naapurin maatilan ja navetan. Ostajan modernissa robottipihatossa olisi tilaa molemmille karjoille, eikä maitomäärä lisääntyisi.
”Tämä ei ainakaan hyvinvointia lisää, ei ihmisten eikä eläinten.”
Jos vanha parsinavetta muutettaisiin esimerkiksi nuorkarjalle ja lypsylehmät siirrettäisiin moderneihin tiloihin saman katon alle, työt tehostuisivat ja eläinten hyvinvointi kohenisi.
Jos kaupat olisi tehty tehty ennen tietoa kiintiömallista, kiintiötä ei voi kuitenkaan Valion mallin mukaan siirtää toiseen navettaan, vaikka sopimusmäärä ei lisäisi maitomäärää.
Maitoyrittäjän pitäisi navetoida kahdessa rakennuksessa, vanhassa parsinavetassa ja robottipihatossa.
”Tämä ei ainakaan hyvinvointia lisää, ei ihmisten eikä eläinten”, eräs yrittäjä tuumaa.
Paavolan tilalla on investoitu uuteen tekniikkaan voimakkaasti. Iso karja tulee hoidettua paremmin, kun eläinten hoitoon jää enemmän aikaa. Lypsyrobotti on yleistynyt nykyaikaisilla tiloilla.
Tilojen välinen yhteistyö vaikeutuu
Yhdessä tapauksessa nuori farmari olisi halunnut perustaa osakeyhtiön toisen navetan kanssa. Toisen navetan väki oli lähestymässä eläkeikää. Kummallakin tilalla nähtiin mahdollisuudet molempien hyväksi.
”Munilleen meni hyvä tsänssi”, farmari kertoo. Vuosia valmisteltu yhteistyöprojekti kaatui. Myöhemmin nuori farmari olisi ostanut hiljalleen koko osakekannan omiin nimiinsä ja väistyvä farmari olisi päässyt sujuvasti eläkkeelle. Maitomäärä ei olisi lisääntynyt tässäkään tapauksessa.
Farmari sanoo tilojen välisen yhteistyön ja tilakauppojen halvaantuvan. ”Tässä on toimittu mielivaltaisesti toimittu ja hätäisesti. Kiintiöhinnoittelumallissa on lehmän mentäviä aukkoja.”
Kiintiöhinnoittelumallissa on lehmän mentäviä aukkoja.
Tilojen väliset fuusiot eivät yksinkertaisesti enää onnistu.
Robotisaatio ei kiinnosta jokaista, koska mielestä se ei ole kustannustehokasta.
Investoineille tiloille kassakriisi
Yksi lypsykarjatilallinen sai navettansa valmiiksi lähiaikoina. Hän osti hiehoja isolla rahalla, jotka joudutaan nyt laittamaan teuraaksi.
Luomumaitotuotanto on kärsinyt rajoituksista eniten. Luomutilojen maitokiintiö on nykyaikaisille tiloille liian alhainen. Pari vuotta sitten tehneen tilan investoinnit on laskettu ilman tietoa kiintiöistä.
”Nyt on jouduttu jo pankin kanssa neuvottelemaan maksuaikataulujen lykkäyksistä, kun normaaliin tuotantoon päästään vasta kolmen-neljän vuoden päästä.”
Tilalla joudutaan tuottamaan ilmaista viiden sentin maitoa isoja litramääriä kolme – neljä vuotta. Kiintiön ylittävästä maidosta kun maksetaan viisi senttiä litralta. Valion maksama maidon litrahinta on nafti 40 eurosenttiä.
”Navetan arvo on negatiivinen. Se voidaan hyödyntää korkeintaan kalustovajaksi koneille tai veneille.”
Jos maitotila kaatuu tai kuolee, sitä ei pysty kukaan ostamaan. ”Navetan arvo on negatiivinen. Se voidaan hyödyntää korkeintaan kalustovajaksi koneille tai veneille.”
Maitokiintiö lasketaan useissa tapauksissa vain lypsypaikoille. Jos umpilehmiä on vaikka vanhassa laakasiilossa tai muussa rakennuksessa, niitä ei huolita laskentaan mukaan. Ne eivät ole samassa rakennuksessa.
”Moni on aivan kusessa. Tiedotusvälineetkin ovat asiasta hiljaa.”
Isoissa kotieläinyksiköissä on yleensä useita työntekijöitä, mutta pienen tilan isäntäväkeä ei korvaa mikään, varsinkin jo lomituspalvelut takkuavat.
Investoineet luomumaitotilat Etelä-Pohjanmaalla erityisongelmissa
ProAgria Etelä-Pohjanmaan luomukotieläintuotannon asiantuntija Tiina Peltosella on asiaan selvä kanta: ”Kokonaisuutena vaikea ja haastava keissi, joka ei luomumaidontuottajien mieltä ylennä.
”Luomumaitoa tuotetaan liikaa, siihen nähden mikä on kulutus.”
”Luomumaitoa tuotetaan liikaa, siihen nähden,mikä on kulutus.” Markkinat eivät ole vielä tarpeeksi kehittyneet. Luomumaidolla on Suomen maitomarkkinoista noin kolmen prosentin osuus.
”Muualla luomumaitopaikkaa kohti saadaan 10 000 litran sopimusmääriä, mutta Etelä-Pohjanmaalla sopimusmäärät ovat vain 8000 litraa”, Peltonen kertoo.
Normaalituotannossa oleva lehmä lypsää tuotosseurantatiloilla yli 10 000 litraa, ja Etelä-Pohjanmaan luomumaitotiloillakin päästään monella tilalla yli 10 000 litran.
Tilanne on Peltosen mukaan erityisen haastava investoineille tiloille. ”Osuuskunta kannusti kehittämään ja investoimaan. Nyt on sitten toinen ääni kellossa. ”Etelä-Pohjanmaalla luomumaitotilojen määrä on kasvanut, koska siellä ollaan innovatiivisia ja siellä on uskottu luomumaidon menestykseen. Maitomäärä on kasvanut runsaasti.
Entisaikojen maitotonkkien keräilyä ennen tankkiautojen aikaa. Kuva artikkelista http://www.maaseutumedia.fi/maitoauto/. Kuva Ulf Forsberg, Uumaja.
Toimittajalta
Uhkailulla ja pelottelullako tuottajat ruotuun?
Maaseutumedian isännällä, Hannu Koivistolla on pitkäaikainen farmaritausta ja 25 vuoden journalistitausta.
Minuun on otettu muutaman kerran aiheen tiimoilta yhteyttä. Päätin tarttua aiheeseen, kun kuulin, että asiasta on lehdistössä vaiettu. Jonkun pitää nostaa kissa pöydälle. Tilanne on sen verran pöyristyttävä. Investoivilta tiloilta on vedetty matto alta.
Eräs nuori maidontuottaja kertoi saaneensa osakseen uhkailua. Häntä varoitettiin kasvotusten kritisoimasta tilannetta. Hänen annettiin ymmärtää, että asia muistetaan tulevissa kiintiöissä.
Onko kyse naamaperäisestä hinnoittelusta?
Isosti investoinut tuottaja puhuu Pohjois-Korean mallista. Olen samaa mieltä sen tiedon mukaan, mitä minulle on kerrottu.
Mikä on tilan vakuusarvo, jos tämä hässäkkä tulee pankkien tietoon. Ja tuleehan se. Onko investoineet maitotilat nyt uusi riskiryhmä pankille?
Tuottajat ovat kysyneet tuotantoasiantuntijoilta, mihin tämä kaikki perustuu. Heille on kerrottu: Harkintaan. Onko kyse naamaperäisestä hinnoittelusta?
Onko tällainen toiminta osuustoimintaperiaatteen mukaista?
http://www.maaseutumedia.fi/valio-maitohinnoittelu-muuttuu/
3 Kommenttia
Jos leikataan ,niin en ymmärrä ,miksi sukupolvenvaihdostilanteessa annetaan lisäkiintiöitä.
Me vanhat tuottajat aikoimaan ostimme lisätuotantooikeuksia ja taas meitä sorretaan.
Tässä jää nyt liian vähällä huomiolle oma vastuu. Vähän samanlainen kitinä alkoi maitokriisistä 2014, vaikka sen mahdollisuudesta kiintiöjärjestelmän poistumisen myötä varoitettiin jo vuosia etukäteen. Varoitukset sivuutettiin ja kriisi laukesi, joskin vähän eri syistä. Valio on perustellut ratkaisun hyvin ja sen tarkoitus lienee ollut taata osuustoiminnan hengessä nykyiselle tuotannolle tulevaisuus.
Voin tässä jo etukäteen varoittaa, älä vedä liian ahtaalle, koska tulevaisuus lyö kynsille jossakin vaiheessa. Nimimerkillä nuori tuottaja, sopimusmäärä jäi vähän vajaaksi enkä todennäköisesti pääse laajentamaan.
Parempi tapa olisi ollut tiedottaa hyvissä ajoin mitä tuleman pitää ja kartoittaa samalla jatkavien tilojen ajatukset ja asettaa tietoinen aikaraja, mihin mennessä on ilmoitettava aikeistaan, joihin on valmis sitoutumaan. Sitten olisi katsottu, kuinka paljon mahdollinen tuotannon lisäys on ja tehty tarvittavat toimenpiteet joko hyväksyen tilojen suunnitelmat sellaisineen, tai rajoittamalla investointien kokoa, jos eläinpaikkoja olisi tullut liikaa. Nythän kävi niin, että joka oli ehtinyt laittaa hakemuksen vireille, pääsi investoimaan. Lisäksi tieto vuoti (hallitus) ja mm. Pohjois-Pohjanmaan Elyssä oli hakemustulva.
Tilan tuotannon suuruus määrittää tilan arvon. Osa pääsi sattuman kautta onnekkaasti käsiksi runsaisiin sopimuksiin vain olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.