Valkoposkihanhet ja merimetsot ovat haittalintuja, joita muualla EU:ssa ammutaan. Suomessa niitä suojellaan. Suomi ei ole yhteisessä rintamassa muiden unionin maiden kanssa.
Samat artiklat koskevat sekä merimetsoja, että valkoposkihanhia. Molemmista linnuista on puhuttava yhdessä samassa yhteydessä.
”Lintudirektiivien tulkinta ei tunnu kiinnostavan kaikkia suomalaisia viranomaisia, eikä poliitikkoja”, sanoo Aarno Lindfors. Hän on tutkinut laajaperäisesti haittalintuasiaa 2016 lähtien.
”Kuinka kukaan voi väittää että EU on byrokraattinen? Suomi rakastaa byrokratiaa, ei ongelmien ratkaisua”.
Kirjoitimme valkoposkihanhista ja merimetsoista tammikuussa.
Nyt asia on noussut suureksi uutiseksi Suomessa, kun lintupopulaatiot ovat syöneet pelloilta karjalle tarkoitetun rehun valtavilta peltoaloilta erityisesti Itä-Suomessa.
Artikkelikuva merimetsoista Tammisaaressa. Kuva: Benjamin Pöntinen.
”Suomen viranomaiset eivät ole ymmärtäneet direktiivin henkeä. Lintuja saa kansallisella päätöksellä ampua”, sanoo Aura Salla. Salla on erikoistunut Euroopan Unionin politiikkaan. Salla on ollut töissä Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja Jyrki Kataisen neuvonanatajatiimissä.
Ilmoitusmenettely Suomessa ja EU:ssa
Valkoposkihanhipopulaation laskeuduttua pellolle, ainoa mahdollisuus on ilmoitusmenettely ELY-keskukseen. Tappamisluvan käsittely kestää vuoden pari. Valituskanavien jälkeen Hallinto-oikeudessa ja Korkeimmassa Oikeudessa lupa torpataan.
Suomi on myös valituslupien myöntämisessä poikkeus unionissa. Monessa muussa maassa lintujen hävittämisluvalle ei anneta yleisölle valitusmahdollisuutta.
”Suomen viranomaiset eivät ole ymmärtäneet direktiivin henkeä. Lintuja saa kansallisella päätöksellä ampua”. Samaa sanoi Aura Salla, kun Maaseutumedia haastatteli häntä Brysselissä joulukuussa 2019.
Muualla EU:ssa linnut ammutaan ja tehdään ilmoitus viranomaisille tapettujen lintujen määrästä. Jäsenvaltion pitää tehdä vuosittainen selonteko ammutuista linnuista unioniin.
Muualla EU:ssa linnut ammutaan ja tehdään ilmoitus viranomaisille tapettujen lintujen määrästä.
EU:ssa puhuttiin 2009 (korjattu) näiden haittalintujen metsästämisestä, sen jälkeen termi muuttui tappamiseksi, nyt puhutaan teurastamisesta.
Lindfors on käynyt komission kanssa keskusteluja asiasta komission kanssa vuodesta 2005. Hän kysyi uudestaan samaa asiaa 2019 ja 2020 ja halusi ärsyttää komissiota ja halusi näyttää, että koneisto toimii kuitenkin kuin ihminen. (Muutettu).
Virossa merimetsoja on ammuttu säännöllisesti ainakin 20 vuotta. Tanskassa merimetsoja tapettiin vuonna 2018 113000 kappaletta. Ranskassa merimetsoja tapetaan vuosittain 50 000.
Suomessa yhdestä tapetusta valkoposkihanhesta joutuu pulittamaan 336 euroa.
Merimetso kuuluu samaan kategoriaan valkoposkihanhen kanssa. Merimetsojen lanta on niin voimakasta ja ammoniakkipitoista, että se tappaa puut. Valokuvaaja Benjamin Pöntinen sanoo, että Tammisaaresta löytyy Merimetsojen tuhoamia saaria. Samaa sanoo kalastaja Reima Salonen Merimaskusta. Kuva: Benjamin Pöntinen
Mäntsälän farmari tietää olevansa oikeassa
Aarno Lindfors on vakuuttunut olevansa täysin oikeassa. Hän on tutkinut haittalintuasiaa vuodesta 2016 lähtien ja ollut yhteydessä lukuisiin tahoihin EU:ssa ja Suomessa.
Viranomaisten ja useiden poliitikkojen väittämän mukaan direktiivi kieltää merimetsojen ja valkoposkihanhien metsästyksen. Lindfors ja Salla ovat täysin eri mieltä. Luonnonsuojelulaki tarvitsee muutoksen yhteiseen eurooppalaiseen linjaan.
Mäntsälän farmari on puhunut lukuisille viranomaisille ja eri tahoille asiasta. Hän sanoo, että lintudirektiivien tulkinta ei tunnu kiinnostavan kaikkia viranomaisia eikä poliitikkoja. Jari Myllykoski (vas) on yksi poikkeus, hän tehnyt kirjallisen kysymyksen eduskunnalle aiheesta. Julkaisemme valituksen ja vastauksen huomenna.
Kansallisia ja EU-tason virkamiesten ja poliitikkojen nimiä tulee Lindforsin muistista kuin apteekin hyllyltä.
Eilen 26.5. hänen luonaan vieraili riistatalousasiantuntija Heidi Kruger Maa- ja Metsätalousministeriöstä.
Kruger kävi tutustumassa Lindforsin Suomen mittakaavassa ainutlaatuiseen esteettömään vesilintujen kosteikkopuistoon.
Farmari ei ole lintuvihaaja. ”Rakastan lintuja”.
Hänen poikkeuksellisessa kosteikossaan pesii jatkuvasti haapanoita, sinisorsia, taveja ja telkkiä. Kasveista voi mainita harvinaistuvan järviruokon.
Valtaville haittalintupopulaatioille hän ei anna armoa. Kun hän otti puheeksi Krugerin kanssa valkoposkihanhet. ”Kruger sanoi minulle kaihtamatta, että valkoposkihanhet on saatava metsästettäväksi lajiksi.”
Lindfors peruu hiukan puheitaan virkamiehistä: ”On olemassa aivan fantastisiakin virkamiehiä, kuten Kruger. Olen kiitollinen tapaamisesta.”
Vesa Eronen
Vesa Eroselle korvaus puolesta menetyksestä
Suurta kotieläintilaa viljelevä liperiläinen Vesa Eronen on totisen paikan edessä. Valkoposkihanhien syömää nurmea tuhoutui 250 000 euron edestä.
Hän ei moiti järjestelmää. Hän haki tuhoille korvauksia ja rahat tulevat syksyllä tilille.
Mutta, korvaus tulee ainoastaan siemenistä ja taulukkoarvojen mukaisesta sadosta. Taulukkoarvot vastaavat puolet todellisesta sadosta. Työlle ja muille kustannuksille ei saa myöskään korvausta.
EU ohjeistaa, että jos haittalinnuista on vakavaa haittaa elinkeinolle, niitä voidaan hävittää.
Korvaus vastaa puolet todellisista menetyksistä.
Erillisille houkutuspelloille hän ei innostu — ”minulla ei ole yhtäkään ylimääräistä hehtaaria. Tarvitsen jokaisen korren eläinten rehuksi.”
”Uusintakylvöille on nyt ollut hirveä kiire. Ilman rehua ei ole tulevaisuutta. Tämä menee nyt kaiken edelle, ei ole vaihtoehtoa”, Eronen kertoo.
Valkoposkihanhien syöminen ei ole luonnonsuojelulaissa kielletty
Valkoposkihanhien ja merimetsojen syöminen ei ole luonnonsuojelulaissa kielletty, vaan se on pelkästään ELY-keskusten keksimä kielto.
Suomen Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola kertoi tammikuussa Luonnonsuojeluliiton kannan valkoposkihanhien tappamiseen: ”Tarvetta metsästykselle ei ole”.
Keskustelu on hänen mukaansa täysin absurdia. Veistola näkee, että linnuista ei ole haittaa kuin satunnaisesti.
”Ihmiset jotka tästä puhuvat, eivät tiedä asiasta mitään”.
Toimittajalta
Mikä meidän byrokratiaamme vaivaa?
Olen ollut reilun puolen vuoden ajan tiiviissä yhteistyössä Aaro Lindforsin kanssa. Mies on kävelevä tietopankki. Nimiä, päivämääriä ja lainauksia tulee nopeampaa, kuin toimittaja kerkiää kirjoittamaan.
Lindfors sanoo osuvasti: ”Kuinka kukaan voi väittää että EU on byrokraattinen? Suomi rakastaa byrokratiaa, ei ongelmien ratkaisua”.
Mäntsälän farmari on ottanut Euroopan unionin avukseen kamppailussa Suomen virkakuntaa vastaan.
EU antaa meille mahdollisuuksia, mutta me kavennamme niitä kotitekoisesti väittämällä kaikkea EU:n syyksi.
Tukholman läänin merimetsojen hoitosuunnitelma.
Jopa ympäristöministeri Krista Mikkonen (vih) sanoi IS:n haastattelussa 25.5., että valkoposkihanhien suojelustatus tulee EU-lainsäädännöstä.
Mikkonen on Joensuusta, Savo-Karjalan vaalipiiristä, missä lintujen tuhot ovat erityisen mittavat.
Suomalaisten päättäjien on ymmärrettävä, että direktiivi ei ole laki, vaan ohje.
Valkoposkihanhien haitoille on vain yksi keino. Kun niitä ammutaan, ne kaikkoavat.
http://www.maaseutumedia.fi/valkoposkihanhien-ja-merimetsojen-suojelu/
Linkki MOT-ohjelmaan, Mäntsälän isännän (Aarno Lindfors) kapina.
2 Kommenttia
Nämä ns. luonnonsuojelijat tuhoavat monilla toimillaan tasapainoista luontoa. Monen vuosikymmenen taistelun kautta saimme naakat vähennettyä, ja pikkulintujen tilanne helpottuu, kun pesärosvot väheni. Nyt on tullut merimetsot ja nää valkoposkihanhet tärkeiksi heille, joiden elämää ei hetkauta toisten vahingot kuin nimeksi. Kevät metsästys olisi tosi hyvä ratkaisu valkoposkihanhen kannan vähentämiseen. Merimetsot ulkoluodoille ja sillä selvä. Järki käyttöön.
Parvekebiologit johtaa tätä maata.