Valkoposkihanhi on suojeltu tulokaslaji, joka on levinnyt alkuperäisen elinalueensa ulkopuolelle omin avuin. Suojelun maksavat maanviljelijät, joiden elinkeinoa linnut syövät. Valtio korvaa rahalla osan menetyksistä, mutta menetettyä nurmisatoa tai sikojen rehua ei voi korvata rahalla.
Valtavat hanhiparvet ja niiden tuhot Itä-Uusimaalla lokakuussa oli hämmentävää ja pelottavaa katseltavaa. Muuttolintuja saapui pelloille satojen lintujen parvina minuutin kahden välein.
Minkälaisia tuhoja valkoposkihanhi aiheuttaa syysviljapelloilla, Maaseutumedia kävi tutkimassa lokakuussa? Farmareita pelottaa lintujen tuhot. Artikkelissa kuvia Itä-Uusimaalta, jossa lintuja oli valtava määrä.
Artikkelin asiantuntijana toimi tohtori Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopistosta. Väänänen harrastaa itsekin metsästystä. Lintuharrastaja ja kosteikkoja rakentanut Aarno Lindfors oli artikkelissa merkittävä avustaja.
Kun Valkoposkihanhi syö syysviljan kasvupisteen tai kaivaa kasvin juurineen, sato on menetetty. Kasvupiste on maan rajassa. Tässä kuvassa lehtiä on jyrsitty, mikä vahingoittaa kasvin kasvua ja yhteyttämistä.
10 000 lintua syysviljahehtaarilla mahdollista
Valkoposkihanhet liikkuvat suurissa parvissa. 60 -senttiä pitkiä lintuja saattaa olla neljä neliömetrillä. Niitä voi olla jopa kymmenen, mutta se on harvinaisempaa. Ruuan määrä ratkaisee.
Valkoposkihanhia voi esiintyä kymmenien tuhansien linnun parvia yhdellä hehtaarilla. Syksyisin on havaittu suurimmat yksilömäärät.
Linnut levittäytyvät sinne, missä niille on edullisinta.
Veli-Matti Väänänen selvittää termin “idealfree distributionin”, vapaan sijoittumisen. Isoissa porukoissa tapetuksi riski laimenee.
Metsän reunassa ne eivät viihdy, koska predaattoririski on suuri katveessa. Kotkat ja kanahaukat eivät voi yllättää aukealla yhtä helposti, kuin katveessa.
Parvet ovat isoja, koska yksilön riski joutua saaliiksi on pienempi kuin pienessä ryhmässä. Aktiivisimpia saalistajia ovat pesimättömät kotkat ja kanahaukat. Kotkat aloittavat pesintänsä neljän-viiden vuoden iässä.
Valtavia lintuparvia saapui jatkuvana jonoina pelloille. Valkoposkihanhet eivät osaa tehdä kurkiauroja. Eivätkä ne mene todennäköisesti viranomaisten osoittamille ruokintapelloille.
Valkoposkihanhi sontii 250 grammaa päivässä
Valkoposkihanhi on ahkera paskoja, koska sen ruuansulatuselimistö on tehoton. Heinä tai viljan oras ei ole kovin hääviä ravintoarvoltaan verrattuna esimerkiksi munintakanan tai broilerin rehuun.
Joka tapauksessa linnut truikkaavat pökäleitään peltoa viiden minuutin välein. Lanta liukenee ja varastoituu peltoon. Ruokailu ei suinkaan tapahdu koko ajan samalla paikalla.
Jos hehtaarilla on 10 000 linnun parvi, lantaa kertyy kymmenen tunnin aikana lantaa kertyy 2500 kiloa hehtaarille. Keväisellä nurmipellolla määrä voi olla moninkertainen, kun ruokaa on paljon eläintä kohti. 40 000 hanhea hehtaarilla tarkoittaa 10 000 kilon lantamäärää.
Lintujen vierailusta kertovat myös höyhensaaret pitkin peltoaukeita.
Maakotka nautti valkoposkihanhilounastaan syysviljapellolla ilman Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lupaa. Kotka lehahti muualle auton lähestyessä lounaspöytää.
Linnun lanta on ongelma
Pellolle kertyy lannan mukana typpeä, fosforia ja orgaanista ainesta. Korren ja ruohon pätkiä.
Esimerkiksi Lapinjärvi Itä-Uusimaalla on matala ja samea järvi, jonka tilaa linnun lanta ei paranna. Linnut lopettavat paskomisen tunnin puolen kuluttua, koska ruokailu loppuu. Haitta ei ole niin suuri järville, kuin yleisesti arvellaan, mutta haittaa on.
Lanta on iso haitta naudan rehulle. Salmonellaa valkoposkihanhet eivät käytännössä juuri levitä, koska ne syövät lähinnä pellon antimia.
Paha salmonellan levittäjä Veli-Matti Väänäsen mukaan on jostain syystä lintulaudoilla evästelevä punatulkku.
Kuvassa kaasutykki häiritsemässä lintuja. Ne siirtyvät pamauksesta hiukan etäämmälle samalla pellolla, mutta pian ne tottuvat pamauksiin. Yksi kaasutykki maksaa 500 – 600 euroa.
Vaikea metsästysbyrokratia
Itä-Uusimaalainen maanviljelijä ajaa pellolle asentamaan kaasutykkiä. Tämä tykki on kuudes. Määrä on riittämätön yli 200 hehtaarin syysviljakylvöksillä.
Pelloilla on kaksi ongelmaa, kuukauden kuivuus ja oraita syövät valkoposkihanhet. Metsän reunoissa oraat voivat paremmin, koska linnut viihtyvät turvallisilla aukeilla.
Viljelijä ei ole aloittanut valkoposkihanhien ampumista, koska byrokratia on kummallista.
Ensiksi lintuja pitää ohjeiden mukaan pelotella. Puskista niitä ei saa ampua. Ampuja pitää olla ohjeiden mukaan olla näkösällä.
Metsästäjiä valkoposkihanhi ei kiinnosta, koska niitä ei saa käyttää ravinnoksi.
Valkoposkihanhi ei ole yhtä maukas, kuin esimerkiksi metsähanhi tai muuta hanhet joita saa metsästää.
Paikallinen farmari kokeili, pelkäävätkö valkoposkihanhet variksenpelättimiä?
Valkoposkihanhen muuttoreitti
Valkoposkihanhien muuttoreitti kasvoi Suomen yli merkittävästi vuodesta 2006. Suomessa on hyvät sääolot ja paljon ruokapeltoja.
Tuuliolot muuttivat tuolloin. Linnut eivät kykene lentämään pitkiä matkoja vastatuuleen. Kun itätuuli muuttui länsituuleksi, linnuille aukeni kanava Venäjälle Itämeren alueen kautta helpommaksi.
Kun täällä on paljon ruokapeltoja, myös poikastuotto on parempi.
Valkoposkihanhet kulkevat perhekunnittain, toisin kuin esimerkiksi sorsat. Poikaset oppivat vanhemmiltaan reitin.
Veli-Matti Väänänen sanoo, että valkoposkihanhien määrä ei tule merkittävästi kasvamaan. Muuttavia lintuja on kuitenkin jo yli miljoona.
Yksi valkoposkihanhi paskoo 250 grammaa päivässä. Itä-Uudellamaalla on neljä järveä, jossa sadat tuhannet linnut viettävät öitään. Vaikka ne lopettavat paskomisen tunnin kuluttua, sontaa kertyy.
Valkoposkihanhi on suojeltu väärin perustein?
Valkoposkihanhia metsästetään muualla EU:ssa, Suomessa niitä suojellaan. Näitä lintuja lentää Suomen yli 1,5 miljoonaa kymmenien tuhansien yksilöiden laumoina.
Perusteena on muusta Euroopasta poikkeava direktiivitulkinta. Suomessa jopa ministerit tulkitsevat direktiivin laiksi. Entinen maatalouskomissaari Phil Hogan sanoi Maaseutumedialle selkeästi, että direktiivi on ohjeistava. Samaa sanoo Aura Salla, entinen komission puheenjohtajan neuvonantajatiimiläinen.
Onko mahdollista, että jopa valtioneuvostossa ei tunneta direktiivin merkitystä?
Jokaista peltoa linnut eivät tuhoa. Syysviljoja kannattaakylvää metsänreunapelloille. Linnut viihtyvät aukeilla premmin Tältä pellolta ei voi odottaa satoa, koska syysviljan yhteyttävä lehtivihreä on syöty. Kalliit tuotantopanokset menivät hukkaan.
http://www.maaseutumedia.fi/valkoposkihanhet-eu-ei-kiella-metsastysta/
Toimittajalta
Maaseutumedian isäntä, Koiviston Hannu.
Luonnonsuojelu on yksipuolista
Suomen Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola kertoi haastattelussa alkuvuonna 2020, että linnuista ei ole haittaa kuin satunnaisesti. Hän varmaan tarkoitti kevättä ja syksyä.
Hänen kannattaisi joskus ymmärtää myös ihmisiä, jotka ovat osa luontoa. Ihmisiä ja elinkeinojakin pitää suojella.
Valkoposkihanhien kohdalla ei voi piiloutua peräkamariin hattu kourassa direktiivin taakse. Muualla EU:ssa lintu on metsästettävä laji, Suomessa luullaan että direktiivi on laki. Maa- ja metsätalousministeriön pitäisi ottaa hattu kädestä.
Miksi metsähanhea saa metsästää, mutta valkoposkihanhea ei? Metsähanhikanta on muutamia tuhansia pesiviä naaraita. Valkoposkihanhia lentää Suomen yli miljoona lintua. Niitä ammutaan muualla paljon.
Skoonessa Ruotsissa harrastetaan valkoposkihanhen metsästystä hyvin aktiivisesti. Siellä hanhiongelma on kasvanut vielä pahemmaksi, kuin Suomessa.
1 Kommentti
Valkoposkiganhi on ihan yhtä maukas kuin muutkin hanhet , Virossa olen tätä käynyt ampumassa ja syönyt.
Virolaiset naureskelevat Suomelle kun meillä syötetään muuttyomatkalaiset hyvään kuntoon mutta ei ammuta , ja sitten me suomalaiset maksamme ja tuemme virolaista metsästysyrittäjää menemällä metsästämään itse ruokkimaamme karjaa, ja toki virolaiset itse saavat myös kymmeniä tuhansia kiloja hyvää suomalaisten kasvattamaa lihaa.