Onko valkoposkihanhien ja merimetsojen suojelu ymmärretty Suomessa väärin?

Valkoposkihanhien ja merimetsojen suojelu tulkitaan Suomessa eri tavalla, kuin muualla EU:ssa.

Valkoposkihanhet ja merimetsot ovat ovat suojeltuja lintuja Suomessa, vaikka muualla Euroopassa niitä ammutaan satoja tuhansia vuosittain.

Suomessa mennään direktiivien taakse, muut EU-maat tekevät kansallista direktiivien tulkintaa väljemmin. Direktiivejä tulkitaan Suomessa lakeina ja velvoittavina, vaikka direktiivi on aina ainoastaan ohjeistava, niin kuin monessa muussa maassa tulkitaan.

Vaikka merimetsoja voisi luvanavaraisesti hävittää, Suomessa lintuja suojellaan, vaikka ne ovat haitaksi elinkeinoille ja kalakannoille. Merimetso on ryöstökalastaja ja merirosvo, kuten eräs haastateltava sanoi.

Mittava Rauman sataman 18,5 miljoonan laajennushanke on jäissä lintujen takia.

Luonnonsuojeluliitto näkee merimetsojen ja valkoposkihanhien aiheuttamien haittojen olevan vähäisiä ja satunnaisia.

Artikkelikuva: Benjamin Pöntinen. 

Kuva: Benjamin Pöntinen. Merimetsot ovat autioittaneet kokonaisia luotoja ja saaria. Niiden pahanhajuinen voimakas uloste tappaa puut. Kuvassa olevat linnut on kuvattu Tammisaaressa, missä niiden aiheuttamat tuhot ovat nähtävissä monella luodolla ja saaressa.

Merimetsojen suojelu estää Rauman satamahankkeen toteutumista

Mittava Rauman 18,5 miljoonan euron satamahanke on vaikeuksissa merimetsojen ja haikaroiden runsaan pesinnän takia. Satakunnan Kansan uutisessa kerrotaan, miten Varsinais-Suomen ELY tulkitsee lintudirektiiviä ja luonnosuojelulakia erittäin tiukalla virkamiesasenteella.

Satama-alueelle johtava pengertiehanke on nyt jäissä merimetsojen ja haikaroiden pesimäpuuhien takia.

Ilman tieyhteyttä satamalaajennus tuskin onnistuu.

EU ohjeistaa, että jos linnuista on vakavaa haittaa elinkeinolle, niitä voidaan hävittää.

EU ohjeistaa, että jos linnuista on vakavaa haittaa elinkeinolle, niitä voidaan hävittää.

Muualla Euroopassa haittalintuja hävitetään, mutta Suomessa valtavat populaatiot nauttivat suojelua.

Merimetso hävittää kalakantoja

Janne Aaltonen Merimaskusta on ammattikalastaja. Hän sanoo, että silakan saaliit ovat romahtaneet valtavan hyljepopulaation takia.

Myös merimetsot ovat varsinaisia ryöstökalastajia, jotka eivät Aaltosen mukaan alimittaisia kaloja säästele. ”Mutta kaikki on ihmisen syy”.

Ariston liepeillä olevasta tuhansien lintujen populaatiosta irrottautuvat muutamien kymmenien lintupartisaanit tyhjentävät rysän satojen kilojen saaliin päivässä.

”Metsot sukeltavat rysään ja syövät joka silakan.”

Kalastaja Reima Salonen, entinen kilpakävelijä, kertoo samaa kuin Janne Aaltonen: ”Jos rysässä on pari tonnia silakkaa pari päivää, niin linnut ja hylkeet tyhjentävät sen.”

Merimetso on kova syömään. ”Jos merimetso on syönyt rysästä liikaa, eikä pääse pois, se oksentaa sen verran että kykenee taas uimaan ylös.”

Salonen ihmettelee merimetsotyöryhmiä, jotka ovat toimineet yli kymmenen vuotta. ”Mitään ei ole tapahtunut.”

Ammattikalastajien joukko on harventunut radikaalisti. ”Uusia ei alalle enää tule”, Salonen sanoo.

Merimetsot syövät keväällä kutuajan jälkeen paljon kalanpoikasia. Lohikannalle linnut tekevät pahaa tuhoa, erityisesti syömällä lohen vaelluspoikasia, smoltteja.

Kuva: Hannu Koivisto. Janne Aaltonen sanoo, ettei tiedä itkeä vai nauraa. Hän ei ymmärrä miksi merimetsoja suojellaan. Merimetsoista on merkittävä haitta kalastukselle ja kalakannalle.

Valkoposkihanhet veivät elinkeinon

Parikkalainen Jani Jantunen, josta MT uutisoi vuoden vaihteessa, joutuu luopumaan luomulihantuotannosta, rapiasta 100 -päisestä lihakarjasta valkoposkihanhien tuhojen takia.

”Nyt täytyy keksiä muita tulonlähteitä”, farmari kertoo. ”Valkoposkihanhet ovat vieneet elinkeinon syömällä koko rehusadon pelloilta säännöllisesti vuosittain.”

Jantusen kokemus ei tue Tapani Veistolan näkemystä, että muuttolinnut käyttäisivät erilaisia satunnaisia reittejä.

Tuhansien, joskus jopa liki 100 000 linnun laumoja nähnyt Jantunen on turhautunut. ”Pellot ovat yhtenä kantena lintuja. Ne ovat useana vuonna syöneet koko nurmisadon.

Valkoposkihanhia levähtää suuria määriä vain Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja itäisellä Uudellamaalla. Myös lännempänä voi olla useita tuhansia valkoposkia yhdessä parvessa, mutta ei kymmeniä tai satojatuhansia kuten Itä-Suomessa. 

Jantunen on kokeillut luvanvaraista pelottelua. ”Kun ajelen autolla pellolla ja paukuttelen ilmaan, linnut siirtyvät vain seuraavalle pellolle.”

Jantusen mukaan erityisesti luomutuotanto kärsii eniten, jos linnut syövät rehusadon. Eläinten rehua ei voi uusien kiristyneiden luomusääntöjen puitteissa korvata tavanomaisella rehulla, kuten monessa muussa maassa.

”Luomurehua ei ole saatavilla.”

Merimetso on ryöstökalastaja ja häikäilemätön reviirin valtaaja

Elias Teriö Äkäslompolosta on Pellon, Kolarin, Muonion ja Enontekiön kuntien yhteisen Tornion-Muonionjoen kalastusmatkailuhankkeen projektipäällikkö. Hän myös innokas vapaa-ajan kalastaja, joka myös esiintyy Jasper Pääkkösen televisiosarjassa Arktiset Vedet.

Elias Teriö kertoo, että merimetsoja on tavattu jo Karesuvannossa asti. ”Merimetso on vieraslaji, joka on  häikäilemätön reviirin valtaaja ja käsittämätön rosvo.”

Elias Teriö: ”Jos me ei nyt karsita kantaa, tulee aiheuttamaan huomattavaa tuhoa meidän lohikannalta. Miksi sitä pitää hyysätä?”

Teriö kertoo merkittävän tanskalaisen lohijoen, Skjernin suojelusta. Merimetsoja ammutaan suuri määriä, jotta lohenpoikasilla olisi mahdollisuus elämään.

Elias Teriö on vapaa-ajan kalastamisen ammattilainen. Hän ei ymmärrä luonnonsuojelujärjestöjen kantaa merimetsojen vähättelevää vaikutusta kalakantoihin. ”Kalahan on niiden perusravintoa.”

Tanskassa tapettiin 113 000 merimetsoa 2018

EU Direct  neuvontapalvelusta selvennetään lintudirektiiviä:

Merimetso oli alun perin lueteltu lintudirektiivin liitteessä I uhanalaisina lintulajeina, jotka vaativat erityisiä elinympäristön suojelutoimenpiteitä. Sen laajamittaisen leviämisen elpymisen jälkeen se poistettiin tästä liitteestä vuonna 1997.

Kuitenkin, kuten kaikkien luonnonvaraisten lintulajien osalta, joita luonnollisesti esiintyy jäsenvaltioiden Euroopan alueella, merimetso kuuluu edelleen yleisen suojelujärjestelmän piiriin lintudirektiivin mukaisesti.

Sen vuoksi jäsenvaltiot voivat sallia sen tarkoituksellisen sieppauksen ja tappamisen, häiriöt, pesän tuhoamisen tai munien ottamisen, jos se on kyseisen direktiivin 9 artiklassa säädetyn poikkeusjärjestelyn mukainen. 

Komissiolle pitää tehdä vuosittain ilmoitus hävitetyistä linnuista. AEWA on julkaissut raportteja eri maista.

Ranskassa lintuja tapetaan vuosittain noin 50 000. Valkoposkihanhen metsästystä tapahtuu Briteissä, Virossa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Alankomaissa. Samoin Ahvenanmaalla, muu Suomi on poikkeus Euroopassa.

AEWA:n taulukosta selviää vuosittaiset saalismäärät. Tanskassa esimerkiksi ammuttiin noin 17 000 valkoposkea vuonna 2016. (Korjattu: ei Århusin liopisto)

Luonnonsuojeluliitto: Absurdi aihe edes keskustella

Suomen Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola kertoo Luonnonsuojeluliiton kannan.

Direktiivi kieltää merimetsojen ja valkoposkihanhien metsästyksen, samoin luonnonsuojelulaki.

Keskustelu on hänen mukaansa jo poistunut ja se on täysin absurdia. ”Ihmiset jotka tästä puhuvat, eivät tiedä asiasta mitään”.

”Ihmiset jotka tästä puhuvat, eivät tiedä asiasta mitään”

Veistola näkee, että linnuista ei ole haittaa kuin satunnaisesti.

Suomessa annetaan merimetsolle vuosittain haetusta kuudesta hakemuksesta neljä pesien hävittämislupaa, joskus joko tappamis- tai häirintälupia, joko kohti ampumalla, munia rikkomalla tai munia öljyämällä.

Veistola puhuu valkoposkihanhien torjunnassa myös erilaisista kaupunkien nurmikoiden hoitotavoista ja linnuille pahanmakuisista nurmiseoksista.

Merimetsokantojen kasvu on jo Veistolan mukaan pysähtynyt. ”Tarvetta metsästykselle ei ole”.

”Tarvetta metsästykselle ei ole”

Suomessa on merimetsoilla 48 koloniaa, eli yhdyskuntaa. Luonnonsuojeluliitolla on tieto, että Suomessa on 25700 paria pesiviä merimetsoja.

Luku on huomattavasti suurempi, jos mukaan lasketaan Suomen läpi lentävät esimerkiksi Siperiaan muuttavat linnut.

”Suomessa on satoja tuhansia saaria ja luotoja. Niille kyllä paikat löytyvät, jos tulee ongelmakolonioita”, Veistola sanoo.

Jos linnuista on haittaa, ne voidaan tuhota

Luonnonsuojelulaki on suojellut merimetsoa ja valkoposkihanhea uhanalaisina, eikä niitä ole Suomessa voinut metsästää.

Lintudirektiivin liite yksi mainitsee suojeltavat lajit. Lintudirektiivin liitteessä kaksi on metsästettävät lajit, niissä ei mainita merimetsoa, eikä valkosposkihanhea.

Vuonna 2009 komissio antoi jouston artiklaan 9. Jos linnuista ilmenee vakavaa haittaa elinkeinolle tai luonnolle, pesät ja linnut voidaan hävittää, munat tuhota.

Aiemmin lintudirektiivin liitteessä kaksi merimetso määriteltiin uhanalaiseksi. 1997 se poistettiin liitteestä lintulajin laajamittaisen elpymisen jälkeen.

Aura Salla: Direktiivi ei ole laki, se on vain ohjeistava

Yleisesti väitetään, että direktiivi kieltää ja sitä pitää kansallisesti totella. ”Direktiivi on ainoastaan ohjeistava”, Aura Salla sanoo.

Yksiselitteisesti.

Suomi saa Auran mukaan kansallisesti päättää lajeista, jotka ovat suojelulistalla ja mitä voidaan harventaa, jotka aiheuttavat vahinkoa.

Petokantaa on mahdollista harventaa. ”Itä-Suomessa sudet, kansallista tulkintaa”, Aura Salla jatkaa. ”Vieraslajiongelma on suuri, kasvillisuudesta eläimiin.”

Kaivopuiston virkistyskäyttö on vaikeutunut aggressiivisten ja runsaasti ulosteita levittävien valkoposkihanhien takia.

”Päätös pitää tehdä kansallisesti”, Salla muistuttaa.

Kuva: Hannu Koivisto. Aura Salla on erikoistunut Euroopan Unionin politiikkaan. Salla on ollut töissä Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin neuvonantajatiimissä. Aiemmin hän oli Jyrki Kataisen tiimissä 2,5 vuotta. Kataisen alaisuudessa oli 11 komissaaria.

Aarno Lindfors — suojametsästys olisi laillista

Aarno Olavi Lindfors on perehtynyt merimetsojen ja valkoposkien ongelmaan useiden vuosien ajan. Lindfors ollut korvaamattomassa roolissa tätä artikkelia laadittaessa.

Lindfors, farmari Mäntsälästä on puhunut lukuisille viranomaisille ja eri tahoille asiasta. Lintudirektiivien tulkinta ei tunnu kiinnostavan viranomaisia eikä poliitikkoja.

Hän saanut paljon vastauksia kysymyksiinsä merimetsoista, valkoposkihanhista ja susista EU-Direct -palvelusta ja eri tutkijoilta ja Århusin yliopistosta 2005 lähtien.

Hän otti yhteyttä toimitukseen, ”koska kukaan ei tee asialle mitään”.

Aarno Lindfors: ”Kukaan ei tee asialle mitään.”

”Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö pallottelevat asiaa toisilleen”, Lindfors toteaa turhautuneena.

Lindforsilla on laaja Euroopan laajuinen kontaktiverkosto, josta hän on kerännyt valtavan määrän tietoa suureksi ongelmaksi kokemaansa asiaan.

”Suomalaisilla on täysi oikeus turvautua suojametsästykseen ja suojata elinkeinojaan.” Erityisen käsittämättömäksi hän kokee Rauman telakan laajennuksen pysähtymisen.

Hän ihmettelee väitteitä direktiiveistä, ikään kuin ne olisivat lakeja, joiden taakse viranomaisten on helppo piiloutua.

”Se on puppua”, hän sanoo.

Lindforsin mukaan tuhoaminen tai suojametsästys eivät sitä paitsi ole laissa määriteltyä metsästämistä.

EU Direct -palvelusta on vastattu Lindforsille: haittaeläinten poistoa eivät kaikki laske metsästykseksi

Lindfors komppaa samaa, mitä Aura Salla kertoo: ”Direktiivien tulkinta on meidän omassa päätäntävallassamme kansallisesti, jos vain halua löytyisi”.

Toimittajalta

Kuka uskoo ketäkin — ministeriöt hakoteillä merimetson suojelussa?

Luonnonsuojeluliitto ilmeisesti uskoo Ympäristöministeriön tulkintaa merimetson ja valkoposkihanhen suojelemisesta.

MTK uskoo todennäköisesti Maa- ja Metsätalousministeriön tulkintaa.

Jokaisen on helppo itsekin tarkistaa EU-Direct palvelusta, ja huomata ovatko tulkinnat oikeita.

Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistolan heikko argumentointi herätti kysymyksiä enemmän kuin vastauksia.

Linkkejä:

Kaikkiin Euroopan Unionia koskeviin kysymyksiin saat vastauksia EU-direct -palvelusta.

Suomen EU-Direct verkosto.

Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY (”lintudirektiivin”) mukaisesti harjoitettavaa metsästystä
koskeva ohjeasiakirja”.

Samasta aiheesta tässä lisää (englanniksi).

Ympäristöministeriön muistio Valkoposkihanhen ja merimetson siirtämisestä metsästyslakiin.

CPH Post Online.

Merimetsokonflikti PDF_Eu

Rauman satamahankkeesta Navigatormagazine

Lintudirektiivin poikkeamiset EU

Valkoposkihanhista ja sen metsästyksestä.