Valkoposkihanhiongelma edelleen vain Suomessa

Valkoposkiongelma helpottui viime syksynä, kun linnuille sai ampumisluvan.

Vesa Eronen Liperistä sanoo, että silloin helpottui ampumalla kymmenien tuhansien laumoista 80 valkoposkihanhea. 150 hehtaaria perustettavia nurmia säästyi ensi keväälle.

Nyt tilanne pahenee, jos metsästyslupia ei saa keväälle.

Muualla Euroopassa valkoposkihanhi on metsästettävä laji, mutta Suomessa direktiiviä tulkitaan, että valkoposkihanhi on suojeltava laji.

Suomen yli lentää syksyisin ja keväisin 1 500 000 valkoposkihanhea.

Julkaisemme ministereiden Jari Lepän (mmm) ja Krista Mikkosen (ympäristöministeri) kommentit myöhemmin. Kiireisiltä ministereiltä emme saaneet vielä vastausta.

Hallitulla valkoposkihanhien metsästyksellä iso hyöty

Vesa Erosella on suuri maatila paljon eläimiä. Viime kevään tuhot olivat 250 000 euroa, josta valtio korvasi puolet.

Syksyllä Suomen ampumisluvat olivat muutamalle sadalle valkoposkihanhelle. Erosen tilalla ammutiin luvanvaraisina 80. Useimmilla luvat tulivat liian myöhään, mutta Eronen sai luvat aikanaan.

”Tästä oli selvä hyöty. Hanhet pelkäsivät ja jakaantuivat. Perustettavat nurmet saatiin pelastettua, eikä tuhoja pellolla ollut.”

Eronen kysyy, miksi ei valkoposkihanhia saisi syödä. ”Luonnonlain vastaista”. Muualla EU:ssa valkoposkihanhi on metsästettävä laji — riistaa on lupa myös syödä.

 

Myös valtio säästää, jos valkoposkihanhia ammutaan

Oleellisinta oli, että valkoposkihanhiongelma hoidetaan hallitulla metsästyksellä. ”Jos keväällä saisi 200 – 300 linnun luvat, säästyisi 1000 euroa per lintu”, Eronen kertoo.

Lintua kohti säästö olisi 1000 euroa. Myös valtio säästää suuret summat korvausrahoina, viljelijät toisen mokoman. Korvaussumma maksetaan taulukon mukaan. Taulukkosumma on puolet tehokkaan nurmitilan sadon arvosta.

Kaikilla tiloilla ei ole edes mahdollisuutta ostaa nurmea menetetyn tilalle.

Ampumisella kaikki voittavat, myös valkoposkihanhi

Kevät on kaikkein pahin. Silloin metsästämisellä saavutetaan suurin hyöty. Ampumisella lintuja opetetaan hajaantumaan sellaisille alueille, josta ei ole elinkeinoille haittaa.

Farmarilla on hankittuna myös 1000 paukkupatruunaa.

Eronen puhuu kohdennetusta ampumisesta, ei hallitsemattomasta paukuttelusta.

Tällöin myös Erosen mukaan ne oppivat siirtymään hanhipelloille. Ampuminen on tehokkain tapa siirtää linnut niille tarkoitetuille alueille.

Kun lintuja on laumoissa kymmeniä tuhansia, muutaman sadan linnun valkoposkihanhen ampuminen ei ole suuri synti.

http://www.maaseutumedia.fi/valkoposkihanhet-suomi-ainoa-eu-maa-jossa-suojellaan-haittalintuja/

---

Toimittajalta

Jos lupia ei saa, onko ainoa keino salametsästys?

Yhden linnun ampumisesta saa ampuja noin 300 euron sakot. Ase menetetään myös valtiolle. Jos joku ampuu vaikka sata lintua salaa, sakot ovat 9000 euroa. Se on pienempi paha kuin 200 000 euroa.

Suomalainen on lainkuuliainen, mutta ei aina. Esimerkiksi Raippaluodossa muutama vuosi sitten hävitettiin kymmeniä merimetsojen  pesiä. Kukaan ei osannut kertoa yhteisöllisessä saaressa, kuka on syyllinen.

Esimerkiksi Lapinjärvellä nukkuu kymmeniä tuhansia lintuja muuttomatkallaan. Yksi farmari mietti, paljonko yhden yön aikana järveen laskeutuu linnun lantaa.

Ensi syksyksi on ennustettu 2 miljoonaa lintua ylittävän Suomen, jos pesintä onnistuu. Siis 500 000 valkoposkihanhea enemmän kuin vuosi aiemmin. Helsingin yliopisto laski pesiviä liito-oravanaaraita olevan 140 000, kunnes laskenta lopetettiin. Nyt virallinen luku on 140 000.

Aiemmin ympäristöministeri Pekka Haaviston aikana virallinen lukumäärä oli 10 000. Kauniita eläimiä, mutta on aiheellista kysyä, miksi  liikkuvat eläimet ovat vielä rauhoitettuja — tielinjauksia muutetaan ja rakennuslupia evätään.

On todennäköistä, että valkoposkihanhien ampumiskieltoa jätetään noudattamatta, kun elinkeino on uhattuna. Jos tuotantoeläimet näkevät nälkää lintulaumojen takia, onko sekään koviin oikeudenmukaista.

Tulee kieltolaki mieleen.

Artkkelikuva pixabay.com -palvelusta.