MaaseutuMedian artikkelisarja käsittelee maatilan taloutta. Sarjan aikana tullaan tarttumaan muun muassa taloushallintoon kokonaisuutena, yhtiöittämiseen, investointeihin ja sukupolvenvaihdokseen. Artikkelit ovat nähtävissä vain Klubilaisille. Liity klubiimme kätevästi etusivun bannerista.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että varainsiirtovero poistetaan tilanteissa, joissa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- ja metsätalouden harjoittaja siirtää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön yritysmuodon muutoksessa. Mitä tämä merkitsee yhtiöittämistä harkitseville tiloille? Muuttuuko maatilan yhtiöittäminen houkuttelevammaksi varainsiirtoveron poistumisen myötä?
Varainsiirtoveron poisto merkitsee käytännössä sitä, että yhtiöittäminen tulee yhä useammalle tilalle varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Tähän mennessä osakeyhtiömuoto on ollut lähinnä isoimpien tilojen toimintamalli.
Varainsiirtoveroa tulee maksettavaksi lähtökohtaisesti aina, kun kiinteä omaisuus tai arvopaperi vaihtaa omistajaa. Muutettaessa maatila osakeyhtiöksi kyseessä on verollinen pääomansijoitus eli apportti.
Veroa on suoritettava, kun kiinteistö luovutetaan osakeyhtiöön osaketta vastaan. Varainsiirtoveron suoritusvelvollisuuteen ei vaikuta se, että sekä maatilan että siitä muodostettavan osakeyhtiön omistaja on yksi ja sama henkilö.
Varainsiirtovero menee käyvän arvon mukaan
Varainsiirtoveron määrä lasketaan siirtyvän omaisuuden käyvästä arvosta luovutushetkellä. Kiinteää, varainsiirtoveron alaista omaisuutta ovat pellot, metsät, rakennukset ja salaojat. Näistä menee 4 prosenttia varainsiirtoveroa.
Lisäksi veroa tulee maksettavaksi yhtiöön siirrettävistä osakkeista, esimerkiksi vasikkakasvattamon tai kone-oy:n osakkeista, ja osuuskunnan osuuksista. Näistä vero on 1,6 prosenttia.
Miten sitten omaisuuden käypä arvo määräytyy? Varainsiirtoveroa laskettaessa maatilan kiinteistöjen arvo ei olekaan se arvo, joka taseeseen saadaan merkitä. Vero lasketaan käyvästä arvosta, ja sillä tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa.
Pelloille on verottaja laatinut taulukot, joita yleensä noudatetaan käypänä arvona. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla pellon arvo on 8 500 euroa/ha. Joten vaikka pellon olisi aikanaan ostanut 5 000 eurolla (mistä arvosta pelto merkitään taseeseen), joutuu siitä maksamaan varainsiirtoveroa 8 500 euron mukaan eli 340 euroa/ha.
Sadan hehtaarin tilalla tämä tekee yhteensä 34 000 euroa, pelkästään pelloista. Sen lisäksi tulee metsän, rakennusten ja salaojien varainsiirtovero, samalla tavalla käyvästä arvosta laskettuna.
Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, varainsiirtoveroa on tullut maksettavaksi yli 100 000 euroa. Tyypillinen maksettavaksi langennut varainsiirtovero on 20 000–50 000 euroa. Ikävin tilanne on niissä tapauksissa, joissa varainsiirtoveron on joutunut maksamaan toiseen kertaan lyhyen ajan sisällä, ensin peltokaupan yhteydessä, ja sitten samasta pellosta yhtiöittämisen yhteydessä.
Varainsiirtoverosta on voinut vapautua vain, mikäli tilalla on ollut jäljellä spv:tä varten saatua korkotukilainaa. Nuoren viljelijän aloitustukena saatuun lainaan liittyy varainsiirtoverovapaus, ja se seuraa niitä kiinteistöjä, joihin se on myönnetty. Spv:n jälkeen tehtyjä peltokauppoja se ei kuitenkaan koske.
Varainsiirtoveron lakimuutos vireille
Yhtiöittämisen mielekkyyttä peilataan usein siihen, paljonko siitä voidaan olettaa saatavan verohyötyä tuloverotuksessa. Toisessa vaakakupissa painaa varainsiirtovero. Mitä suuremmaksi vero muodostuu, sitä enemmän pitäisi verohyötyä saada, jotta yhtiöittäminen maksaisi itsensä takaisin muutamassa vuodessa.
Joskus käy niin, että yhtiöittäminen jätetään toteuttamatta, koska se koetaan liian kalliiksi, tai koska sen kustannuksiin ei löydy rahoitusta. Tämä on ollut harmillista, varsinkin jos yhtiöittäminen olisi tervehdyttänyt maatilan toiminnan.
Varainsiirtoveron poistaminen yhtiöittämistilanteissa on merkittävä helpotus. Yhtiöittämisen pitää olla kannustava vaihtoehto myös muista kuin pelkästään verotuksellisista syistä. Tähän asti on jouduttu miettimään liikaa yhtiöittämisen kustannuksia sen sijaan, että mietittäisiin mitä hyötyä siitä on tilan toiminnalle.
Varainsiirtoverolain muutos etenee toivoaksemme pikaisesti. Tämän hetkisen tiedon mukaan yritystoimintaa kannustavat lakimuutokset otetaan työn alle ensimmäisten joukossa. Lainsäädäntöjärjestyksestä johtuen lakimuutos voi silti ottaa aikaa noin vuoden verran.
Kenen kannattaa odottaa lakimuutosta?
Yhtiöittämissuunnitelmat voi ja kannattaa laittaa vireille hyvissä ajoin. Suunnitelmaa laadittaessa pystytään arvioimaan maksettavaksi tulevan varainsiirtoveron määrä ja se, saadaanko siitä vapautusta spv-lainan perusteella.
Hankalimmassa tilanteessa ovat ne tilat, jotka ovat aikoneet yhtiöittää maatilan ennen merkittävää investointia. Pitääkö odottaa lakimuutosta, vai tohtiiko investoinnin tehdä ennen sitä?
Investoinnin lykkäämiseen on monesti syynä se, että pelätään laajentuvan tuotannon mukanaan tuomaa verotettavan tulon kasvamista. Rakennettava kotieläinrakennus saattaa sekin joutua varainsiirtoverotuksen piiriin, joten siksi se halutaan tehdä vasta yhtiön nimiin.
Ne tilat, jotka saavat verovapauden jo nyt suurimpaan osaan kiinteistöistä spv-lainan perusteella, voidaan yhtiöittää jo ennen lakimuutosta. Muiden tilojen kohdalla tilannetta tarkastellaan tapauskohtaisesti.
Teksti: Johanna Lindvall, Finanssila Oy
Ei kommentteja