Vehnäturvan merkitys korostuu

Kirjoittaja Veli Pohjonen kirjoittaa vehnän maailmanmarkkinoista. Hän seuraa kuukausittain dataa WASDEn sivuilta.

Vehnä on ihmiskunnan tärkein ruokavilja

Vehnän vuosituotanto henkeä kohti kuvaa ihmiskunnan ruokaturvan kehitystä ajan saatossa. Keskimäärin vehnäturva on maapallolla noin 100 kiloa henkeä kohti vuodessa.

Suomessa vehnän tuotanto alkoi noin 100 vuotta sitten. Vehnäturvamme kehittyi ennen EU:n aikaa yli 100 kilon ja EU:n kaudella parhaimmillaan 200 kiloon. Nyt olemme tasolla 130 kiloa henkeä kohti vuodessa.

 

Vehnäturva oli maailmantalouden keskiössä 1980-luvulla. Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Itänaapurimme pellot olivat olleet yhteisomistuksessa 60 vuoden jakson. Sitkeästi yritetty kommunistinen maatalous ei ollut ruvennut toimimaan.

Vuonna 1984 Neuvostoliiton oli ostettava 28 miljoonaa tonnia ulkomaista vehnää. Yhdysvallat vastasi maailmankaupan kysyntään. Se toi vuodessa vientimarkkinoille 39 miljoonaa tonnia.

Vehnäturva yksi syy, miksi Neuvostoliitto romahti

Alituotannon ruoka, toimimaton kolhoosimaatalous ja vehnäturvan romahtaminen ovat perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.

Uuden vallan aikana Venäjä aluksi jatkoi vehnän tuontia, mutta vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne. Yhteistalouden kolhoosipellot olivat muuttuneet yksityistalouden yhtiöpelloiksi. Jo tämän maauudistuksen myötä pellot alkoivat tuottaa. 2000-luvun alussa Venäjä siirtyi vehnän tuojasta vehnän viejäksi.

2010-luvun alussa Venäjä nousi viejien kärkikolmikkoon, Yhdysvaltain ja Euroopan unionin rinnalle. Vuonna 2016 Venäjä otti kolmikon johtopaikan. Sen nettovienti oli 27 miljoonaa tonnia, Yhdysvaltain 25 ja Euroopan unionin 22 miljoonaa tonnia.

Seuraavien vuosien kasvulukemat vahvistivat asetelman. Vuonna 2017 Venäjä vei vehnää ennätysmääränsä 41 miljoonaa tonnia. USA vei 20 ja EU 17 miljoonaa tonnia.

Pääsuunta on jatkunut. Yhdysvaltain maatalousministeriön marraskuussa 2021 päivitetty laskelma ennustaa, että Venäjä tulisi kaudella 2021/2022 viemään 36 miljoonaa tonnia, USA 20 ja EU 31 miljoonaa tonnia. Samaan sarjaan on tällä kaudella nousemassa Ukraina 24 miljoonalla tonnillaan.

Tänään maailmankaupan vehnän ostavat – öljyllään – Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan levottomat maat. Niiden yhteenlaskettu nettotuonti on tasolla 51 miljoonaa tonnia. Venäjän ja Ukrainan viennit kattavat sen kokonaan.

Vehnän hinta noussut 80 prosenttia

Vehnäturvan merkitys maailmantaloudessa on kasvanut niin ihmiskunnan väkiluvun, koronakriisin kuin ylipäänsä lisääntyneen poliittisen levottomuuden myötä. Tuorein esimerkki on Afganistanin hätätila. Maan väkiluku on 38 miljoonaa. FAO:n laskelman mukaan heistä 14 miljoonaa on nopean ruoka-avun tarpeessa. Käytännössä se tarkoittaa tuontivehnää Venäjältä.

Vehnäturva heijastuu myös vehnän maailmanhintaan (Artikkelikuva). Keskimääräinen nousu kuluneen viiden vuoden aikana on yli 80 prosenttia.

Nouseva vehnän hinta terävöittänee jatkossa niin Suomen kuin koko EU:n maatalouden tulevia tavoitteita. Vehnäturvaan on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Veli Pohjonen 

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Dosentti Helsingin yliopistossa

Kuusamo

Lähde: https://www.usda.gov/oce/commodity/wasde