Venäläinen hake ei ole enää osa suomalaista huoltovarmuutta, eikä sitä lueta suomalaiseen energiataseeseen. Näin päätettiin bioenergiapäivillä 25.11. 2016.
Mutta venäläinen puuhake saa edelleen suomalaisen puunergian tuen.
Kotimaista metsäenergiaa ajetaan alas nyt joka suunnalta. Tukikelpoisia leimikoita ei kannata enää korjata. Koneet seisovat.
Kemerakin on nyt pelkkä kuitupuutuki.
Venäläinen hake etulyöntiasemassa kotimaiseen verrattuna
Suomessa käytettiin Luken tilaston mukaan metsähaketta 2013 8.4 miljoonaa kuutiometriä. Tämän vuoden arvion mukaan metsähaketta poltetaan yli miljoona kuutiota vähemmän, noin 7 miljoonaa kuutiota.
Luvussa on mukana yksi miljoona kuutiota venäläistä haketta, 15 prosenttia.
Kotimaiselta metsäenergialta vaaditaan tarkat sertifikaatit alkuperästä, mutta me emme tiedä edes mistä venäläinen puuenergia on kotoisin — Onko se teollisuuden sivuvirtaa vai metsästä kotoisin?
EU-rajan takaa tuotu metsäenergia kilpailee kotimaisen kanssa, mutta sitä ei edellytetä samoja vaatimuksia kuin kotimaiselta.
Puuta Suomessa kasvaa paljon enemmän kuin sitä hakataan. Olisi kansantaloudellisesti ensiarvoista että luonnonvarat kyettäisiin hyödyntämään kestävästi.
Marko Mäki-Hakola, MTK. Venäläinen hakemuuri: ”Venäläisen puuhakkeen määrä konkretisoituu kun siitä tehdään metrin korkuinen pino Suomen päästä päähän.”
Kaikki sekaisin tempoilevan ja vaikean tukipolitiikan takia
Kerimäkeläisen Meter Oy:n lämpölaitospäällikkö Matti Hämäläinen nauraa että ei tämä asia helppoa ole sisäistää. Mies on vihkiytynyt alalle kymmeniä vuosia sitten ja tietää mistä puhuu.
Hän heittää ajatuksen että olisiko tuet heitettävä romukoppaan kun ne sotkevat ja hämärtävät koko alaa.
”Vaikka luvattiin että Kemera-tuet nousevat, ne ovat pudonneet 14,50 eurosta per kuutio 4,30 euroon kuutio.” Hämäläinen perustelee: ”Nyt tuki on kuutiotuen sijasta 430 euroa hehtaaria kohti. Tämä tarkoittaa meidän alueen puumäärällä että tuki on käytännössä pudonnut 14,50 eurosta 4,30 euroon kiintokuutiota kohti neljässä vuodessa. Lisäksi puut mitataan nyt ennen hakkuuta, kun se tehtiin ennen hakkuun jälkeen. Tämä vaikuttaa noin 2,5 senttiä puun keskiläpimitassa, koska ennen mittauksesta voitiin poistaa järeät lehtipuut –Nyt ne ovat laskennassa mukana. Keskiläpimitan pitää olla käytännössä viisi senttiä pienempi kuin ennen.”
Välillä puhuttin että tuen piirissä olevan puun läpimittaa nostettaisiin. mutta sitä laskettiinkin 18,5 sentistä 16 senttiin. Uusi laskentatapa pudotti keskiläpimittaa toiset 2,5 senttiä.
Läpimitan parin sentin pudotus vaikuttaa puun saantoon jopa 40 prosenttia.
Matti Hämäläisen mukaan käytäntö sanelee että tukikelpoisia leimikoita ei kannata enää korjata. ”Tuki ohjaa koneet muualle tai varastoon seisomaan.”
Toimittajalta
Syökö venäläinen hake ja metsäteollisuus kansallisvarantomme laajaa hyötykäyttöä?
Suomalainen metsähake joutuu kilpailemaan venäläisen halpatuonnin kanssa, jonka ei tarvitse täyttää suomalaisia kriteereitä. Minkä ihmeen takia venäläinen EU:n rajojen ulkopuolelta tuotu bioenergia saa kotimaisen energiatuen?
Tämä koskee vain sähkön tuotantoa, mutta silti.
Suomalaiselle puulle on asetettu sähkön tuotannossa tarkat vaatimukset. Venäläiseltä hakkeelta voisi vaatia edes selvitykset puuhakkeen alkuperästä.
Venäläinen puuhake maksaa tällä hetkellä puolet suomalaisen hakkeen hinnasta ja syö alan kannattavuutta.
Kuka tästä hyötyy ja kuka tätä ajaa? Parin vuoden aikana tehty empiirinen kyselytutkimus alan toimijoiden keskuudessa osoittaa yhteen suuntaan: Suomalainen metsäteollisuus, jonka talutuksessa valtiovaltaa vikisee.
Kukaan ei ole kyennyt perustelemaan miksi?
Ei kommentteja